Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ella 2016

Yihowa Maganinke Mitto Yihowaati

Yihowa Maganinke Mitto Yihowaati

“Israeele macciishshe! Maganiˈne Kaaliiqi mitto Kaaliiqaati.”—MAR. 6:4.

FAARSO: 138, 112

1, 2. (a) Marro 6:4 aana noo qaalla egennantinota ikkitinohu hiittoonniiti? (b) Muse tenne qaalla coyiˈrinohu mayiraati?

YIHUDU ammaˈno harunsanno manni lowo diro, Marro 6:4 aana noota Ibirayisxete Afiinni borreessinoonnita lee qaalla, baxxitino huuccatto huucciˈranno yannara horoonsiˈranno. Insa tenne huuccatto barru baala soodonna hawarro assiˈranno. Tenne huuccatto Shima yinanni; Shima yaanno qaali konni qummeeshshi giddo hanafote noo qaaleeti. Ammanaminohu Yihudu manni Maganoho gala hasiˈrannota leellishate tenne huuccatto assiˈranno.

2 Tini, Muse 1473 K.A. Moaabi xawira gamba yiinohu Israeelete mannira coyiˈrinote jeefote qaallaati. Hatte yannara, Israeelete daga Hexxote Gobba ragiˈrate Yordaanosi laga tayisse saˈara rakke no. (Mar. 6:1) Insa 40 diro massaganni keeshshinohu Muse tuncu yaannonsa qarra tayisse saˈˈate jawaata ikkitara hasiˈrino. Insa Yihowa addaxxanna Maganonsa ikkinohura isira ammanama hasiissinonsa. Muse jeefote coyiˈrinoti tini qaalla Israeelete manni tenne assanno gede kaaˈlitinonsati dihuluullissannote. Muse, Yihowa  mannisira uyinota Tonne Hajajonna wole biddishshuwa qummi assihu gedensaanni, Marro 6:4, 5 aana noota tenne lowo sokka amaddino qaalla coyiˈrino. (Qummeeshsha nabbawi.)

3. Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

3 Muse ledo hakko gamba yiinohu Israeelete manni Maganinsa Kaaliiqi “mitto Kaaliiqa” ikkinota diafino? Afinoti egennantinote. Ammanantino Israeele mitto Magano yaanno annuwansa Abirihaami, Yisihaaqinna Yaiqoobi Magano egentino; qoleno iso calla magansidhanno. Hatto ikkina, Muse insara Maganinsa Kaaliiqi “mitto Kaaliiqa” ikkinota kulinonsahu mayiraatiyya? Yihowa mitto ikkasi kiiro 5te aana qummi assinoonninte gede iso woˈmu wodaninni, woˈma lubbonninna woˈma wolqanni baxate ledo xaado afidhinoni? Marro 6:4, 5 aana qummi assinoonni qaalla xaa yannara ninkera mayi tiro afidhino?

MAGANINKE MITTO YIHOWAATI

4, 5. (a) Kaaˈliiqi ‘mitto Kaaliiqaati’ yaa mayyaate? (b) Yihowa wole daga magannawiinni baxxinohu hiittoonniiti?

4 Isi Baxxinoho. “Mitto” yaanno qaali Ibirayisxetenna wolu batinyu afiinni kiiro kulatenni saˈino tiro afiˈrino. Kuni qaali baxxinoha, mittonna callicho yitanno tirono afiˈrino. Muse konne qaale horoonsiˈrinohu sillaase rosi gara ikkinokkita kulate diˈˈikkino. Yihowa iimanna uulla Kalaqinoho, hattono kalqete alame baalantera Aliidiho. Iso agurranna wolu halaalaanchu Magani dino; qoleno isi gedeehu wolu magani dino. (2 Sam. 7:22) Konnira, Muse Isiraeelete manni Yihowa calla magansiˈra hasiissannonsata qaagiissinonsa. Insa qooxeessinsara heeˈrannohu babbaxxitinota labbaahanna meya maganna magansiˈranno manni faale haˈra dihasiissannonsa. Kuri maganna giddo gama, mitu kalaqami wolqa illaallisa dandiitannohu gede assine laˈnanni. Qoleno tenne maganna wido ikkitinokkiti wole magannano no.

5 Lawishshaho, Gibitsete manni alba, Ra yinanniha arrishshote magano, Naati yinannita gordu magancho, Geebi yinanniha uullate magano, Hapi yinanniha Nayili magano, hattono batinye saada qullaawa asse magansiˈranno. Yihowa kuri kaphu maganna giddo batinye tonnu qoomaminni irraabbanno gede assino. Kanaani manni magansiˈrannohu qaru magani sirote magano ikkinoho Baaliiti; qoleno isi gordu, xeenunna hambabalattete magano ikkinohu gede assine laˈnanni. Baali, mannu batinye bayicho kaaˈlannonke yee addaxxanno maganooti. (Kir. 25:3) Israeele halaalaanchu Maganinsa mitto Yihowa ikkinota qaaga hasiissinonsa.—Mar. 4:35, 39.

6, 7. “Mitto” yaanno qaali wole mayi tiro afiˈrino? Yihowa “mitto” ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

6 Isi Soorramannokkihonna Ammanaminoho. “Mitto” yaanno qaali hedotenna assinannirinni mitto ikkano xawisanno. Maganu Yihowa babbaxxinoha woy soorramannoha diˈˈikkino. Hatteentenni, isi ayewoteno ammanaminoho, soorramannokkihonna halaalaanchoho. Isi Abirihaamira sirchisi Hexxote Gobba ragiˈrannota kule qaale eino; qoleno isi konne eino qaale wonshate bayira coye assino. Yihowa konne qaale coyiˈrihunni 430 diri saihu gedensaanni nafa hedosi disoorrino.—Kal. 12:1, 2, 7; Ful. 12:40, 41.

7 Yannate gedensaanni, Yihowa Israeele farciˈraasinesi asse doodhi yannara togo yiino: “Ane agurranna kunni albaanni wolu magani dino; kunni kaˈano diheeˈranno. Yihowa hedosi soorrannokkita kulanni lede togo yiino: “Ani biˈre hundanni Maganoho.” (Isa. 43:10, 13; 44:6; 48:12) Israeeleteno ninkerano horo soorramannokkinna ayewoteno ammanamino Magani Yihowa soqqamaasine ikkanke kaajja qoossooti!—Mil. 3:6; Yai. 1:17.

8, 9. (a) Yihowa iso magansiˈranno manni maa assara hasiˈranno? (b) Yesuusi Muse coyiˈrinori lowo geeshsha hasiisannoha ikkinota luphi assinohu hiittoonniiti?

 8 Muse Israeelete dagara, Yihowa ayewoteno baxannonsatanna towaatannonsata qaagiissinonsa. Hakko daafira, Yihowa insa iso calla magansidhara, umonsa qooffattukkinni iso woˈmu wodaninsanni, woˈma lubbonsanninna woˈma wolqansanni baxxara hasiˈrasi garaho. Hatte yannara annuwunna amuuwu oosonsa afiˈri faro baalantenni rosiisanno gede kulloonninsa; hakko daafira oosonsa Yihowa calla magansidhannore ikkitanno.—Mar. 6:6-9.

9 Yihowa hedonna fajjo soorrantannokkita ikkitinohura, isi xaa yannara noohu halaalaancho Magano magansiˈranno mannino assara hasiˈranno coyi disoorramino. Yihowa hagiirsiisanno garinni magansiˈrate, iso calla magansiˈranna iso woˈmu wodaninkenni, woˈma lubbonkenninna woˈma wolqankenni baxa hasiissannonke. Yesuusino tenne assa hasiissannota kulino. (Maarqoosi 12:28-31 nabbawi.) Hanni assineemmo assootinni ‘Maganinke Kaaliiqi mitto Kaaliiqa’ ikkinota addinta huwantoommota leellisha dandiineemmo gara laˈno.

YIHOWA CALLA MAGANSIDHE

10, 11. (a) Yihowa calla magansiˈneemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Baabiloonete heeˈrinohu Ibiraawete wedelli Yihowa calla magansiˈrannota leellishinohu hiittoonniiti?

10 Yihowa mittonna callicho Maganonke ikkinota leellishate iso calla magansiˈra hasiissannonke. Wole maganna magansiˈra woy magansiˈranke lase kaphu rosi woy assooti daara wodha dihasiissannonke. Qoleno, Yihowa wole maganna giddo mittu gede assine hedanna wole maganna ledo taashshine isi rooriidiho woy wolqaataamoho yaa nafa dihasiissannonke. Magansiˈra hasiissannohu Yihowa callaati.—Yohaannis Ajuuja 4:11 nabbawi.

11 Daanieeli maxaafi giddo Ibiraawootu wedelli yaano Daanieeli, Hanaaniya, Mishaeelinna Azaariyaasi daafira kultanno dhagge no. Insa Yihowa calla magansidhannota leellishshinohu battaabbino sagale ita gibbe calla ikkikkinni, Naabukadanatsoori culkunni seekkino misilera kumbuula gibbeeti. Insa Yihowa balaxisiissino; qoleno iso calla magansidhannota leellishshino.—Dan. 1:1–3:30.

12. Yihowa calla magansiˈrate qoropha hasiissannonkeri maati?

12 Yihowa calla magansiˈrate, heeshshonke giddo mittu coyino isira calla aa hasiissannonkere wolurira uyineemmo woy beenkeemmo gede assankera wodha dihasiissannonke. Hakku coyi maa ikkara dandaanno? Yihowa, Tonne Hajajo giddo mannisira iso agurranna wole maganna heedhannonsakkinna kaphu maganna magansidhannokki gede xawise kulinonsa. (Mar. 5:6-10) Xaa yannara, addi addi coyi kaphu maganna ikkara dandaanno; kuri giddo mitu xawe leella hoogara dandaanno. Yihowa ninke assinammora hasiˈranno coyi kayinni disoorramino; isi xaano mitto Yihowaati. Hanni Yihowa mitto ikkasi ninkera maa rosiissannonkero laˈno.

13. Yihowa calla magansiˈneemokki gede assara dandaannori maati?

13 Qolasiyaasi Sokka 3:5, aana Kiristaanu Yihowa calla magansiˈrannokki gede assara dandaannore kulle kaajjinshe amaalloonni. (Qummeeshsha nabbawi.) Konni qummeeshshi giddo busha halcho kaphu maganna magansiˈrate ledo taashshinoonni. Korkaatuno, dureessa ikkate woy qawaaxxote uduunne woy wolere afiˈra quwa saˈne hasiˈneemmoha ikkiro, tini heeshshonke giddo magano ikkitankera dandiitanno. Konne qummeeshsha gudinse nabbambummoro, hakkiicho qummi assinoonnihu wolu cubbu assooti, busha halchonna kaphu maganna  magansiˈrate ledo xaado afiˈrinota huwanteemmo. Aleenni qummi assini coyibba afiˈrate noonke halcho, Magano agurre insa banxeemmo gede assitankera dandiitanno. Tini coyibba saarte amaddenke Maganinke Yihowa mitto Yihowa ikkannonkekki gede assitankera wodha hasiˈneemmoni? Horo dihasiˈneemmo.

14. Soqqamaasinchu Yohaannisi mayyee qorowisiisino?

14 Soqqamaasinchu Yohaannisino mittu manchi alamete aana noore lawishshaho, ‘maalu yorto, illete halchishannorenna jiro’ kule naaxxa baxannoha ikkiro “Annu baxilli giddosi dino” yee qorowisiisino. (1 Yoh. 2:15, 16) Konnira, wodaninke alamete boohaarshinni, hoshshanni, hattono alame uddidhannonna seessanno garinni doogamanni nooronna teˈee afate ganyine layiˈra hasiissannonke. Alamete noonke baxilli “bayira coye” afiˈrate yine kaffi yiino roso ronseemmonna wolere assineemmo gede assankera dandaanno. (Erm. 45:4, 5, NW) Qaale eˈnoonninketa haaro alame eate shinqe heeˈnoommo. Konnira, Muse coyiˈrinota lowo sokka amaddino qaalla qaaganke lowo geeshsha hasiissannote! Maganinke ‘Kaaliiqi mitto Kaaliiqa’ ikkinota seekkine anfummoronna ammannummoro iso calla magansiˈratenna iso hagiirsiisanno garinni soqqamate dandiinummore baala assineemmo.—Ibi. 12:28, 29.

KIRISTAANU MITTIMMAˈNE BAˈUKKINNI HEEDHE

15. Phaawuloosi Kiristaanaho Yihowa mitto Yihowa ikkinota qaagiissinohu mayiraati?

15 Yihowa mitto ikkasi hedotenninna akatunni mittoho yitanno tirono afidhino; ninkeno isira soqqammeemmo yannara tenne assa hasiissannonke. Umi xibbi dirite Kiristaanu songo giddo Yihudu, Girikete, Roomunna wole gobbanni dayino manni no. Insa alba addi addi ammaˈno, budinna lao noonsareeti. Hakko daafira, insa giddo  mitootaho haaro magansiˈra ledo sumuu yee heeˈranna alba assitannore facci asse agura qarra ikkitinonsa. Konnira, soqqaamaasinchu Phaawuloosi Kiristaanu Yihowa mitto Maganonsa assiˈra hasiissannonsata qaagiissasi garaho.—1 Qorontoosi 8:5, 6 nabbawi.

16, 17. (a) Xaa yannara hiitti masaalo woˈmitanni no? Tini maa abbitinoyya? (b) Mittimmanke hunara dandaanno coyi maati?

16 Xaa yannara nooti Kiristaanu songona? Himanaanchu Isayaasi “goofimarchu yannara” gosa baala gotti yitinote Yihowa magansiˈrawa lolakkannota himanino. Insa togo yitannota himanino: “Kaaliiqi . . . hedinore kulannonke; ninkeno isi doogo hinge haˈneemmo.” (Isa. 2:2, 3) Xaa yannara tini masaalo woˈmitanna illenkenni laˈˈanke lowo geeshsha hagiirsiissannote! Songote giddo addi addi gosanninna budinni dayinohu, hattono addi addi afoo coyiˈranno manni Yihowa guwisiˈranni no. Ikkirono, qoropha hasiissanno coyi no.

Kiristaanu songo mittimma baˈannokki gede kaaˈlitanni nootto? (Gufo 16-19 lai)

17 Lawishshaho, ate budinni lowo geeshsha baxxino bude afiˈrinohu ayyaanaamittete roduuwikki daafira mayi macciishshamannohe? Insa coyiˈranno afii, uddiˈranno gari, akatinsanna sagalensa ati rosoottota ikka hooggara dandiitanno. Insawa gambo gibbe ate bude afiˈrinohu woy ati coyiˈratto afoo coyiˈranno manniwa calla aanatto? Woy songote, woradaho, woy sinu biirora alee higge laˈara shoomantinori dirunni ate ajjannore woy budinsa woy gosansa atetewiinni baxxitinotalla ikkitu? Tini Yihowa manni mereero heeˈra hasiissannose mittimma huntara wodhatto?

18, 19. (a) Efesooni Sokka 4:1-3 aana mayine amaalloonni? (b) Songote mittimma baˈannokki gede maa assa dandiineemmo?

18 Mittimmanke hunanno coye hooˈla dandiineemmohu hiittoonniiti? Dureessunna babbaxxino gari manni heeˈranno Katama ikkinohu Efesooni noo Kiristaanira Phaawuloosi lowo geeshsha hasiissanno amaale uyino. (Efesooni Sokka 4:1-3 nabbawi.) Phaawuloosi balaxe mite akatta lawishshaho joongille, shaqqille, cincanna baxille qummi assinota deˈooti. Kuri akatta minu toannokki gede irkisse amaddanno tuuqqa gedeeti. Mineho kaajjado tuuqqa heedhusirono gatamara hasiissanno; hatto assa hoongiro minu toara dandaanno. Phaawuloosi Efesooni Kiristaana ‘Maganu ayyaani mittimma’ baˈannokki gede sharramara jawaachishinonsa.

19 Mitti mittinke songote mittimma baˈukkinni heedhanno gede dandiinummore baala assate sharrama hasiissannonke. Tennera maa assa dandiineemmo? Umihunni, Phaawuloosi qummi assino akatta yaano joongille, shaqqille, cincanna baxille leellisha dandiineemmo. Qoleno, ‘Maganu keeri’ heeˈranno gede assate sharrama hasiissannonke. Songote mittimma hunannori kalaqamanno yannara ranke kaˈne hakkonne qarra hunate sharrama hasiissannonke. Tenne assineemmoha ikkiro, salaamenkenna mittimmanke baˈannokki gede assineemmo.

20. Maganinke Yihowa mitto Yihowa ikkinota huwantoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

20 Yihowa Maganinke Mitto Yihowaati. Tini kaajja yaattooti! Israeele Yihowa Maganinsa mitto Yihowa ikkinota qaagansa Hexxote Gobba eˈe ragidhu yannara tuncu yiinonsa qarra dandee heeˈrate kaaˈlitinonsa. Ninkeno tenne qaalla qaaganke albillitte bayiru qarri yannara jawaante afiˈneemmonna Gannatete giddo heeˈneemmo heeshshora kaaˈlitannonke. Yihowa woˈma lubbonkenni banxenna soqqamme iso calla magansiˈranna Kiristaanu mittimmanke baˈannokki gede sharrama agurroonke. Tenne assanke agura hoongummoro, Yesuusi albillitte geˈreewoho yine yoo yinanninsari daafira coyiˈrinori woˈmanna laˈneemmo; isi togo yiino: “ Kiˈne Anniˈya maassiˈrinoˈneri! Amme! Alame kalaqantuhunni kayise qixxaawinoˈneha Gordu Gashshoote ragidhe!”—Mat. 25:34.