Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ella 2016

Wolu Manni Loosanno Soˈro Guficho Ikkitahera Wodhitooti

Wolu Manni Loosanno Soˈro Guficho Ikkitahera Wodhitooti

“Mimmito mulla gatona yaaˈne agurtinoonte.”—QOL. 3:13, NW.

FAARSO: 121, 75

1, 2. Qullaawu Maxaafi Maganu manni lexxanni haˈrannota kulinohu hiittoonniiti?

UULLATE aana nooti Yihowati ammanantino soqqamaano, addinta baxxitino dirijjiteeti. Ikkollana, tini dirijjite guuntete xeˈnenna laanfe noonsa manni gamba yiinote. Ikkirono, Maganunnihu qullaawu ayyaani alamete doyichora noo songo lophitannonna harditanno gede assanni no. Yihowa guuntete xeˈne noonsaha ikkirono umonsa shiqishino manna horoonsiˈre dhaggete looso loosanni keeshshino; hanni konni loosi giddo boode laˈno.

2 Tenne alame goofimarchi 1914nni hanafi yannara, uullate aana nooti Yihowa soqqamaano kiiro shiimatella. Ikkollana, Yihowa insa loossinoha sabbakate looso maassiˈrino. Hatte yanna gedensaanni, lowo miliyoone ikkanno manni Qullaawa Maxaafa xiinxalle Yihowa Farciˈraasine ikkino. Yihowa tenne lopho daafira balaxe togo yee coyiˈrino: “Insa giddonni ajjino ilama kume, woˈmunkura maaˈne ikkitinori, wolqaataame gosa ikkitanno; ani Kaaliiqi kuni coyi yannasinni rahe woˈmanno gede asseemmo.” (Isa. 60:22) Ee, tini masaalo tenne heeˈnoommote goofimarchu yannara woˈmitanni no. Xaa yannara uullate aana noori Maganu soqqamaano kiiro, mite mite gobbata mannu kiiro roortanno.

3. Yihowa soqqamaano baxille leellishshinohu hiittoonniiti?

 3 Qoleno, Yihowa mannisi isiha qara akata yaano baxille lossiˈranno gede kaaˈlino. (1 Yoh. 4:8) Maganu baxilli faale haˈrinohu Yesuusi, harunsaanosira togo yiino: “Kiˈne kiˈneneewa baxantinanni gede, haaro hajajo eemmoˈne; . . . kiˈne kiˈneneewa baxantiniro, ane rosaano ikkitinoonnita mannu baalu tennenni egennannoˈne.” (Yoh. 13:34, 35) Muli diri albaanni hakko iso, daga insa insanaawa ola kayissu yannara baxille leellisha lowo geeshsha hasiissannoti xabbe leeltino. Lawishshaho, Layinkihu Alamete Oli yannara calla 55 miliyoone meddi yaanno manni reyino. Ikkollana, Yihowa Farciˈraasine daga raafo ganinohu konni olira anga diwodhitino. (Mikiyaasi 4:1, 3 nabbawi.) Tini qolte mannu mundeera ‘xaˈmantannokki’ gede kaaˈlitinonsa.—Soq. 20:26.

4. Yihowa soqqamaano lexxitanni haˈransa dhagge ikkitannote yineemmohu mayiraati?

4 Maganu manni, “tenne gobba magani” Sheexaanu moohinoti busha alame gibbannonsaha ikkirono lexxanni no. (2 Qor. 4:4) Sheexaanu, xaadooshshu buusa assannonte gede alamete poletikano hasiˈri gede asse horoonsiˈranno. Ikkollana, isi danchu duduwi duduwamannota hoola didandaanno. Sheexaanu gattinosi yanna shiima ikkitinota afinohura, mannu addu magansiˈra giddonni agure fulanno gede assate addi addi doogga horoonsiˈranno.—Aju. 12:12.

AMMANAMATTOKKI GEDE ASSANNORI TUNCU YAANNOHE WOTE

5. Wolu manni koffi assannonke woti heeˈrara dandaannohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

5 Maganu soqqamaano Yihowanna manna baxa lowo geeshsha hasiissannota huwattino. Yesuusino tenne assa hasiissannota xawise kulino. Isi baalanta roortanno hajajo hiittenneeti yee xaˈmino manchira togo yee dawarino: “‘Mooticha Maganokki woˈmu wodanikkinni, woˈma lubbokkinni, woˈma hedokkinni baxi!’ yitannote. Baalanta roortannotinna umi hajajo tenneeti. Tenne labbannoti layinki hajajo, ‘Olliichokki umikki gede assite baxi!’ yitannote.” (Mat. 22:35-39) Ikkollana, Qullaawu Maxaafi Addaami loosino cubbinni kainohunni ninke baalunku guuntete xeˈne ragiˈnoommota kulannonke. (Roomu Sokka 5:12, 19 nabbawi.) Hakko daafira songote giddo mitu manni koffi assannonkere loosanno woy coyiˈranno woti heeˈrara dandaanno. Tini Maganohonna mannisira baxille leellisha qarra ikkitannonke gede assitara dandiitanno. Togoori tuncu yaannonke yannara maa assineemmo? Hunda heedhinoti ammanantinoti Maganu soqqamaano nafa, wole manna koffi assannore loossino woy coyidhino woti no; hakko daafira, Qullaawu Maxaafi giddo konni manni daafira kultanno dhagge nabbawanke kaaˈlitankera dandiitanno.

Eelinna oososi waro Israeelete gobbara heeˈroottoha ikkoommero maa assatto? (Gufo 6 lai)

6. Eeli oososi maa assitanna seejjikki wore agurino?

6 Lawishshaho, kakkalaanote biilo ikkinohu Eelira, Yihowa higge ayirrissannokkiri lame ooso noosi. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Eeli ooso yawaawulootaho; Kaaliiqano diwaajjitannoreeti.” (1 Sam. 2:12) Eeli addu magansiˈra halashshate lowore assinoha ikkirono, lamenti oososi kayinni kabbaade cubbo loossino. Eeli tenne afino, qoleno insa seejja hasiissinosi; isi kayinni hayi yiikkinni wore agurino. Hakko daafira, Maganu Eeli maate qorichishino. (1 Sam. 3:10-14) Qoleno, yannate gedensaanni, sirchisi kakkalaanote biilo ikke soqqamannokki gede assinoonni. Ati Eeli yannara heeˈroottoha ikkoommero, isi oososi cubbo loossanna hayi yiikkinni wore agurinohura mayi macciishshamannohe? Tini Maganoho soqqama aguratto geeshsha iillishshahera wodhatto?

7. Daawiti kabbaade cubbo loosinohu hiittoonniiti? Maganu tennera maa assino?

7 Yihowa Daawiti lubbora baxanno; qoleno iso Maganu “hedinore wonshanno mancho”  yinoonnisi. (1 Sam. 13:13, 14; Soq. 13:22) Ikkollana Daawiti gedensoonni Bersaabehi ledo foorino; hakkiinni ise godobbu. Kuni ikkinohu minaannise Ooriyo olu bayicho heeˈreennaati. Daawiti, Ooriyo shiima yanna keeshshara minira daanno wote Bersaabehi ledo goxanno gede assate woˈnaalino; isi tenne assinohu qaaqqu Ooriyooho yine hendanni gedeeti. Ooriyo kayinni nugusu hedinore diassino; hakko daafira Daawiti Ooriyo olu bayicho reyanno gede gano ganino. Daawiti tenne jaddo loose isinna minisi mannira qarra abbiˈrino. (2 Sam. 12:9-12) Ikkollana Maganu Daawitira maarinosi; korkaatuno isi heeshshosi giddo Yihowara ‘ammaname’ soqqamate sharramino. (1 Mot. 9:4) Ati hattenne Daawiti heeˈrino yannara heeˈroottoha ikkoommero maa assatto? Daawiti loosinohu gara ikkinokki coyi guficho ikkahera wodhatto?

8. (a) Pheexiroosi eino qaale wonshikkinni gatinohu hiittoonniiti? (b) Pheexiroosi soˈro loosihu gedensaannino Yihowa iso horoonsiˈra agurinokkihu mayiraati?

8 Hanni soqqamaasinchu Pheexiroosi lawishsha laˈno. Yesuusi iso soqqamaasinchosi asse doodhino; ikkirono Pheexiroosi gedensoonni gaabbisannosire coyiˈrino woy assino woti no. Lawishshaho, isi Yesuusi qarru giddo heeˈreenna iso hune haˈrino. Pheexiroosi hakkuyira albaanni wolootu Yesuusa hunte hadhuro nafa isi kayinni hune haˈrannosikkita coyiˈrino. (Maq. 14:27-31, 50) Ikkollana, Yesuusa amande haaˈne haˈni yannara Pheexiroosinna wole baala soqqamaasinesi hunte hadhinosi. Pheexiroosi Yesuusa egenninoha ikkirono, iso diegennoommo yee hige hige moromino. (Maq. 14:53, 54, 66-72) Ikkollana Pheexiroosi gaabbino; konnira Yihowa iso horoonsiˈra diagurino. Ati hatte yannara Yesuusi rosaancho ikkoottoro, Pheexiroosi loosino soˈro Yihowara ammanamattokki gede assitahera wodhatto?

9. Yihowa ayewoteno taashshote Magano ikkinota ammanattohu mayiraati?

9 Aleenni kulli lawishshuwa wole manna koffi assannore coyiˈrino woy assino manni dhagge giddo gamatella. Hunda woy muli diro heedhinota gara ikkinokkirenna wole  manna koffi assannore loossinota woy coyidhinota wole Yihowa soqqamaanono qummi assa dandiinanni. Ati togoori tuncu yiihero maa assatto? Insa loossino soˈro Yihowanna songotewiinni agurte haˈratto gede assitahera wodhattonso, Yihowa soˈro loosino manchi maaro eanno gede yanna aannositanna isi gara ikkinokki coye taashshotenni biddi assannota ammanatto? Mitu kabbaade cubbo loosino manni Yihowa maaro xaˈmira giwanno. Togoori ikkanno yannara, Yihowa kuni manni songotenni bohamanno gede asse yoo yaannota ammanatto?

AMMANANTE HEEˈRI

10. Yesuusi Asqorootu Yihudinna Pheexiroosi loossino soˈro daafira maa huwatino?

10 Qullaawu Maxaafi giddo wolootu kabbaade soˈro loosse heedheenna Yihowaranna dagasira ammaname heeˈrino manni dhagge no. Lawishshaho, Yesuusi hashsha woˈma huuccatto assiˈranni gali gedensaanni 12 soqqamaasinesi doorino. Kuri soqqamaasine giddo mittu Asqorootu Yihudaati. Yannate gedensaanni Yihudanna Pheexiroosi Yesuusa kaaddino; ikkollana isi tini Yihowa ledo noosi jaalooma huntasira diwodhino. (Luq. 6:12-16; 22:2-6, 31, 32) Yihowa woy baalunku Maganu manni tenne soˈro loosinokkita Yesuusi afino. Yesuusi harunsaanosi giddo mite dadillisannore assitinosiha ikkirono isi kaajja loososi loosa diagurino. Yihowa iso reyotenni kayise kiisinosi; hattono iimi Gashshooti Moote ikkanno gede assinosi.—Mat. 28:7; 18-20.

11. Qullaawu Maxaafi giddo Maganu soqqamaano daafira mayine masaalloonni?

11 Yesuusi albano xaano Yihowaranna mannisira ammanaminoho. Ee, Yihowa tenne goofimarchu yannara soqqamaanosi horoonsiˈre loosanni noo loosi dhaggenniho! Yihowa manna agurranna alame woˈmate halaale sabbakanni noohu wolu manni dino; korkaatuno xaa yannara Yihowa Kiristaanu songo agurranna massaganni nooti uullate aana wole dirijjite dino. Isayaasi 65:14 Maganu manni mereero heeˈrannohu ayyaanaamittete atootire togo yite kultannonke: “Soqqaamaanoˈya wodanunni hagiidhite faarsitanno.”

12. Wolu manni loosanno soˈro ma garinni laˈˈa hasiissannonke?

12 Yihowa soqqamaano, isi massagannonsahuranna dancha looso loossanno gede kaaˈlannonsahura tashshi yaannonsa. Sheexaanu moohino alame kayinni coyi bushanni haˈranno wote roore dadillitanni hadhanno. Shiima Maganu soqqamaano loossino soˈrora Yihowa woy dagasi bushiisha hayyo diˈˈikkitino. Konnira, Yihowaranna dirijjitesira ammaname heeˈra, hattono wolu manni soˈro loosanno yannara maa assa dandiineemmoro afa hasiissannonke.

WOLU MANNI SOˈRO LOOSANNO YANNARA MAA ASSATTO?

13, 14. (a) Wolu manni koffi assannonke yannara dandiine saˈˈa hasiissannonkehu mayiraati? (b) Maganu einoha hiikkonne qaale qaaga hasiissannonke?

13 Ikkina, mittu Maganu soqqamaanchi koffi assannore coyiˈranno woy loosanno yannara maa assa hasiissannonke? Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Koma amada gowwimma ikkitino daafira, ati hanqoho muddantooti.” (Ros. 7:9) Mannu ooso biˈre Edenete Kaashshu basera noowaro noonsa guunte huˈnitunku mitu 6,000 diri sainota qaaga hasiissannonke. Guuntete xeˈne noonsate mannu oosora soˈro loosa rakkannonsa. Hakko daafira, ayyaanaamittete roduuwinke hoˈro soˈro loosa dihasiissannonsa yine hedanna insa loossanno soˈro konni jeefote diri giddo Yihowara soqqamme afiˈnanni hagiirre huntankera wodha dihasiissannonke. Wolootu loossino soˈronni gufiˈne Yihowa dirijjite aggurre fullummoro insa loossino soˈro roore soˈro loonsanni  heeˈnoommo yaate. Hatto ikka hoogiro, Maganu fajjo assa calla hoongeemmoha ikkikkinni, isi qixxeessinote haaro alame giddo heeˈrate qoossono gatte baˈannonke.

14 Hagiirrinke baikkinna hexxo mudhinummokkinni heeˈneemmo gede ayewoteno Yihowa einoha aane noo qaale qaaga hasiissannonke: “Kune ani haaro gurduwanna haaro baatto kalaqeemmo; sainore baala hambanni; horonta diqaanganni.” (Isa. 65:17; 2 Phe. 3:13) Wolu manni loosino soˈro konne atoote afiˈrattokki gede guficho ikkitahera wodhitooti.

15. Yesuusi wolu manni soˈro loosanno yannara maa assa hasiissannonketa coyiˈrino?

15 Xaa yannara haaro alame eˈnoommokkihura, wolu manni koffi assannonkere coyiˈranno woy loosanno yannara Maganu ma assinammora hasiˈrannoro afa hasiissannonke. Lawishshaho, Yesuusi uyinoha aane noo biddishsha qaaga hasiissannonke: “Mannu sao agurtiniro, gordu Anniˈne kiˈne saono agurannoˈne. Mannu sao agura hoogginiro kayinni Anniˈne kiˈne saono diagurannoˈne.” Qoleno Pheexiroosi Yesuusa “lamala hige” gatona yooni yee xaˈmisi yannara, isi togo yee dawarinosi: “Lamala higge lamalawo ikkinninna lamala higge calla aguri diyeemmohe.” Yesuusi tenne coyiˈrinohu ayewoteno manna gatona yineemmo gedeeti; konnira ninke ayewoteno tenne assate sharrama hasiissannonke.—Mat. 6:14, 15; 18:21, 22.

16. Yooseefi dancha lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

16 Mannu koffi assannonke yannara maa assa hasiissannonkero afate Yaiqoobi beetti Yooseefi lawishshino kaaˈlannonke. Yooseefi annisi lubbora baxannosihura, annisi ilinori tonnu roduuwisi hinaassinosi. Konnira, insa Yooseefi borojjimmate hirtino. Lowo diri gedensaanni Yooseefi Gibitsete heeˈre loosinohu danchu loosi, hatte gobbahu qaru gashshaanchinni aantino silxaane afiˈranno gede assinosi. Yooseefi roduuwi heedhanno gobba hude gantuta, insa sagale hidhitara Gibitsete gobba hadhino; ikkollana insa isi ewelumma diaffino. Yooseefi hasiˈroommero silxaanesi horoonsiˈre roduuwisi allaggissinositera rabbisiˈra dandaanno. Hatteentenni, isi roduuwisi hedonsa biddi assidhinoronna teˈee afate fonqolinonsa. Roduuwisi hedonsa biddi assidhinota afiti ewelummasi kulinonsa. Togo yiinonsa: “‘Waajjitinoonte; ani kiˈnenna oosoˈne itiseemmo.’” Qullaawu Maxaafi lede isi “owaatu qaalinni coyiˈre wodana diggi” assinonsata kulannonke.—Kal. 50:21.

17. Wolu manni soˈro loosanno yannara maa assa hasiissannohe?

17 Qoleno, ninkeno soˈro loonseemmore ikkinoommohura wole manna koffi assineemmo woti heeˈrara dandaannota qaaga hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi wole manna koffi assinoommoti leeltunkero hakkonne koffi assinoommo manchiwa marre kawa kaˈaa higinonke coye tira hasiissannonketa kulannonke. (Maatewoosi 5:23, 24 nabbawi.) Wolu manni loonsoommo soˈrora koma ammaxxannokkiha ikkiro, ninkera tashshi yaannonkente gede ninkeno hatto assa hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Kuˈu koˈoye koffi assitinoonniha ikkiro nafa, mimmito dandaaˈnenna mimmito mulla gatona yaaˈne agurtinoonte. Yihowa mulla gatona yiinoˈnente gede, kiˈneno hatto asse.” (Qol. 3:13, NW) Umi Qorontoosi 13:5 Kiristaanu baxilli ‘koma kiirannokkita’ kultannonke. Ninke wole manna duuchanka wote gatona yineemmoha ikkiro, Yihowano gatona yaannonke. Ee, Yihowa soˈro loonseemmo yannara maarannonkente gede, ninkeno wolu manni koffi assannonke yannara gatona yine, maaranno Anninke Yihowa faale haˈno.—Faarso 103:12-14 nabbawi.