Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ella 2016

Ammanama Culka Roore Muxxe Akataati

Ammanama Culka Roore Muxxe Akataati

Hundinni kayise mannu culka muxxe ikkino coyi gede asse laˈˈanno. Mitu culki lowo miliyoone ikkitanno doolaare hiranno. Ikkina, Maganu illera culka woy wole muxxe ikkitino shiilo roorino coyi nooyya?

 Armeeniyaho heedhannoti Higanashi yinanniti cuuantinokki halashshaancho minise mule baˈino paaspoorte affino. Paaspoortete giddo baankete mini kaardenna lowo woxi no. Ise tenne isente gede cuuaminokki halashshaancho ikkino minaannisera kultu.

Kuri minaanninna minaama angate anjenna lowo asali noonsaha ikkirono, woxu anni teesso paaspoortete aana laˈˈe annaho qolate murciˈri. Woxe huˈni manchinna maatesi tenne lowo geeshsha dhagge assiˈri. Higanashinna minaannise ammanaminore ikkinohu Qullaawa Maxaafa xiinxallannohura ikkinota kulinsa. Hakkiinni konne tunceenya horoonsiˈre Yihowa Farciˈraasine daafira kulinonsa, hattono hattenne maatera mite borruwa uyinonsa.

Woxu bainosi manchi maate, Higanashi kiisate yite woxe uyitasera hasidhinoha ikkirono, ise kayinni adha gibbino. Layinki barra, woxu bainosi manchi minaama Higanashinna minaannisewa dagge maatese naaddinonsata leellishate Higanashira almaazete cuue uyitinose.

Hattenne maatente gede, mannu Higanashinna minaannise ammanaminotera dhagge assiˈrara dandaanno. Ikkollana, tini Yihowara dhagge ikkitannosiyyani? Yihowa insa ammanantinota ma garinni laino? Ammanamansa kiissinonsa?

MAALAAMITTETE COYE ROORTINO AKATTA

Aleenni noo xaˈmuwa dawaro qarrissannota diˈˈikkitino. Korkaatuno, Maganu soqqamaano Yihowa baxanno akatta leellisha isi illera culka, woy wole maalaamittete coye roortannota affino. Ee, Yihowa roorse laˈˈanno coyi mannu ooso roorsite laˈanno coyinni baxxinoho. (Isa. 55:8, 9) Qoleno, Yihowa soqqamaano ikkinoommohura, isi akatta lossiˈrate sharrammeemmo sharro ninkera loworeeti.

Qullaawu Maxaafi, egenno woy hayyotenna buunxete daafira kulannori tenne leellishanno. Lawishsha 3:13-15 togo yitanno: “Egenno afiˈrannohuna buuxa lexxannohu baˈraaˈrinoho. Woxe egenno roortino; culka lexxantenni, egenno lexxa woyyitanno. Egenno dilqu kinchinni roortanno; egennote ledo taashshinanniri mitturino dino.” Ee, Yihowa tenne akatta baalante maalaamittete coyibbanni roorse laˈˈanno.

Ikkina, Yihowa ammanama ma garinni laˈˈanno?

Yihowa umisi ammanaminoho; isi horo “kaphannokki” Maganooti. (Tit. 1:2) Qoleno isi soqqamaasinchu Phaawuloosi umi xibbi dirihu Ibiraawuyaani Kiristaanira togo yee sokka borreessanno gede assino: “Ninkera Magano huuccenke; fayyaaleessu tiiˈˈi noonketa dihuluullammeemmo; woˈmante yannara dancha coye assate [‘ammanammoommore ikkate’, NW] halchinoommo.”—Ibi. 13:18.

Yesuusi Kiristoosi ammaname dancha lawishsha ikkinonke. Lawishshaho, kakkalaanote roorrichi Qeyaafa togo yiinosi: “Heeshshote Magani suˈminni xaˈmeemmohena Ati Maganu Beetto, Kiristoosa ikkoottoro kulie.” Yesuusi halaale coyiˈrasi Sanihediriini shongo Magano xoninohu gede assite kiirtannonna reyanno gede assitannosiha ikkirono mittoreno maaxikkinni Mesihicha ikkinota coyiˈrino.—Mat. 26:63-67.

Ninkena? Shiima geeshsha calla coye wirre woy kaphine woxe afiˈneemmo gedeeri tuncu yaannonke yannara ammanammoommore ikkineemmo?

AMMANAMA SHOTA IKKITANNONKEKKI WOTE

Tenne heeˈnoommote batinyu manni ‘umonsa baxannonna woxe baxanno’  yannara ammanama shota ikkitannokkiti egennantinote. (2 Xim. 3:2) Angate anje woy dancha looso hooga ammanama shota ikkitannonkekki gede assitara dandiitanno. Batinyu manni moora, yawaawula, woy wole ammanama xeˈino coye assa qarra afiˈrinokkiri gede asse hedanno. Lowo manni woxe afiˈrate ammanama xeˈinore assa hasiissannonsahu gede asse hedanno daafira, togoo hedo base baalate woˈmitino. Wole agurina mitu Kiristaani nafa, gara ikkitinokki doogonni woxe afiˈrate yee busha doorsha doodhe songote giddo noonsahu danchu suˈmi baˈˈanno gede assiˈrino.—1 Xim. 3:8; Tit. 1:7.

Wolu batinyu Kiristaani kayinni Yesuusi faale haˈranno. Insa Maganu baxanno akatta, jiro woy wole coye roortannota huwatino. Konni daafira, Kiristaanu wedelli dancha guma afiˈrate yee rosu mine fonqolo dimooranno. (Law. 20:23) Ammanama Higanashi kiissunte gede duuchanka wote kiissanno yaa diˈˈikkino. Ikkirono, ammanama Maganu albaanni gara ikkino coyeeti; qoleno woxe roorinoha xuru nookki tiia afiˈne heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke.

Gakisi woˈnaalshi tenne xawisanno. Isi togo yiino: “Kiristaancho ikkammora albaanni, mitte jawa dirijjite giddo looseemmo; hatte dirijjite anni afiˈranno tirfe roore maaxe shiima qaraxo calla baatanno. Ani loosiisaancho ikkoommo daafira, qaraxo mursiisannohu dirijjite assitannoha konne gara ikkinokki assoote lashshi asse saˈˈanno gede mitore gubbise ‘sheemaate’ eˈˈeemmo gede xixxiimbannie. Tini suˈmiˈya baˈˈanno gede assitino. Halaale macciishshummoti lowo woxe baantannieha ikkirono, hattoore assa giwummo. Hatteentenni umiˈyata daddalu dirijjite faˈnummo. Dirijjite faˈnanni heeˈrenni, dirijjiteˈya higge affinota assummo, qoleno qaraxo gudise baatummo.”—2 Qor. 8:21.

Gakisi lede togo yiino: “Afiˈreemmo woxi alba baantannie woxinni bocunni ajanno daafira maateˈyara hasiisannore shiqisha qarra ikkitinoe. Ikkirono, ani albinni roore hagiirraamoho. Yihowa albaanni xuru nookki tiiˈˈi nooe. Lame oosoˈyara dancha lawishsha ikkoommo, qoleno songote giddo qoosso afiˈrate ikkado ikkoommo. Hattono, qaraxo mursiissannorinna loosunni xaandeemmohu wolu manni albaanni ammanaminoho yinanni suˈma afiˈroommo.”

YIHOWA KAAˈLANNONKE

Yihowa ammanante hattono wole lowo waaga afidhino akatta leellishshe isi roso gaamaarsitannore baxanno. (Tit. 2:10) Isi tenne buuxisanni Nugusu Daawiti togo yee borreessanno gede assino: “Anjeˈyanni kayise techo geedhimmaˈya geeshsha, keeraanchu tugamanna, sirchisino hudiˈre huucciˈranna afe diegennoommo.”—Far. 37:25.

Maganoho ammanantinote Ruuti xagge tini halaale ikkitinota leellishshanno. Ise geedhimma amaddino ballose Naaoomiwiinni baxxa gibbino. Ruuti addu Magano magansiˈra dandiitannowa Israeele hadhino. (Rut. 1:16, 17) Ruuti Israeelete noo waro higgete giddo kulloonni garinni fishsha jawaatte xinqidhe worba loosaasincho ikkitinota leellishshino. Yihowa Daawitira assinonte gede, Ruutiranna Naaoomira hasiisannonsare uyinonsa. (Rut. 2:2-18) Qoleno, Yihowa Ruutira maalaamittete coye roorinore assinose. Yihowa Nugusu Daawiti, wole agurina Mesihichu nafa ise sirchi widoonni ilamanno gede assino!—Rut. 4:13-17; Mat. 1:5, 16.

Mite Yihowa soqqamaanora heeshshonsara  hasiisannonsare afidhannoha gari looso afiˈra qarra ikkitansara dandiitanno. Ikkollana, ammanama bainore assite shotunni woxe afiˈrate heda agurte jawaatte loosate sharrantanno. Hakko garinni ammanamansa wole Maganu akatta baalunku coyinni roorsite laˈannota leellishshanno.—Law. 12:24; Efe. 4:28.

Ruutinte gede, alamete doyichora noo Kiristaani Yihowara manna kaaˈlate wolqa noosita ammananno. Insa Qullaawu Maxaafi giddo togo yee qaale eino Magano addaxxanno: “Horo diagureemmohe; dicallachisheemmohe.” (Ibi. 13:5) Yihowa ammaname heeˈranno manna kaaˈlannota duucha hige leellishino; qoleno isira tenne assate dandoo noosi. Isi heeshshote hasiisannore aate eino qaale ayewoteno wonshanno.—Mat. 6:33.

Ee, mannu culkanna wole coye lowori gede assa laˈˈara dandaanno. Ikkollana, iimi Anninke ammanammoommore ikkankenna wole isi akatta leellishanke muxxe coye baala roorse laˈˈanno!

Ammanammoommore ikkanke xuru nookki tiiˈˈi heeˈrannonkenna sabbankeemmo yannara qara baˈneemmokki gede assitannonke