Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

 XIINXALLOTE BIRXICHO 16

Reyino Manni Daafira Coyiˈnanni Kapho Ammantinoonte

Reyino Manni Daafira Coyiˈnanni Kapho Ammantinoonte

“Halaalu Ayyaananna soˈrote ayyaana bande anfeemmohu kunninniiti.”—1 YOH. 4:6.

FAARSO 73 Waajjineemmokki Gede Kaaˈlinke

GUULCHO *

Maateˈne giddo shiiro kalaqantanno woyite, Magano dadillisanno bude harunsitinikkinni fiixaˈne sheshifachishshe (Gufo 1-2 lai) *

1-2. (a) Sheexaanu manna soˈrisiisanni noohu hiittoonniiti? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

“KAPHU anna” ikkinohu Sheexaanu hundinni kayise manna soˈrisiisanni keeshshino. (Yoh. 8:44) Isi kaphanno kaphi giddo mittu, reyotenna reyini gedensaanni noo heeshsho daafira rosiinsanniho xara ikkino rosooti. Kuni rosi, batinyu qooxeessira rosamino budiranna haafa ammanara xinta ikkino. Konni daafira, batinyu roduuwinke maatensa miili woy olliichinsa reyanno woyite, ammanansara ‘jawaatte sharrama’ hasiissannonsa.—Yih. 3.

2 Kiˈnerano togoo fonqoli iillannoˈne woyite, Qullaawu Maxaafi reyitinori daafira rosiisanno rosira gaaramate mayi kaaˈlannoˈne? (Efe. 6:11) Ammanate roduuwanke Magano dadillisanno bude harunsitanno gede xixxiimbanninsa woyite insa sheshifachishanna jawaachisha dandiitinannihu hiittoonniiti? Konni birxichira Yihowa tenne hajo daafira uyino biddishsha ronseemmo. Hanni balanxe Qullaawu Maxaafi reyote daafira mayyaannoro laˈno.

QULLAAWU MAXAAFI REYITINORI DAAFIRA MAYYAANNO?

3. Sheexaanu umo coyiˈrino kaphi abbino gawajjo maati?

3 Maganu mannu ooso kalaqinohu reyitara hede diˈˈikkino. Ikkollana, Addaaminna Heewani hegerera heeˈra hasidhuro Yihowa uyinonsata qarrissannokki hajajo agadha hasiissannonsa; Isi togo yee hajajinonsa: “Bushanna dancha bade afate egenno uyitanno haqqicho laalo . . . ittooti; tenne haqqicho laalo itootto barra, halaalinta reyatto.” (Kal. 2:16, 17) Hakkiinni Sheexaanu mereero eˈˈe qarra kalaqino. Isi hamashshu widoonni Heewanira, “Reyo nafa direyitinanni” yiinose. Hige ma assinanni, Heewani Sheexaanu kapho ammante hatte laalo ittino. Gedensoonni minaanniseno hatte laalo itino. (Kal. 3:4, 6) Konni garinni mannu ooso baala cubbaataammanna reyitannore ikkitino.—Rom. 5:12.

4-5. Sheexaanu xaano manna soˈrisiisanni noohu hiittoonniiti?

 4 Maganu coyiˈrino garinni, Addaaminna Heewani reyino. Ikkollana Sheexaanu reyote daafira kapho coyiˈra diagurino. Yannate gedensaanni isi wole kapho tareessa hanafino. Konni kaphi giddo mittu, ‘Mannu reyanno woyite bisu giddonni fulte ayyaanu alamera heedhanno lubbo no’ yine rosiinsanni rosooti. Hundinni kayinse babbaxxino garinni coyiˈnanni heeˈnoonnihu kuni kaphi, kiirre tunqannikki manna soˈrisiisino.—1 Xim. 4:1.

5 Batinyu manni konne kapho ammanannohu mayiraati? Sheexaanu mannaho reyote daafira noonsa lao afino; isi reyote daafira kapho tareessate tenne faro horoonsiˈranno. Maganu kalaqinonkehu hegerera heeˈneemmo gede ikkino daafira, reya dihasiˈneemmo. (Ros. 3:11) Konni daafira, reyo diininke gede assine laˈneemmo.—1 Qor. 15:26.

6-7. (a) Sheexaanu reyote daafira halaalu goˈlanno gede assa dandiinoni? Xawisi. (b) Qullaawu Maxaafi halaali gara ikkitinokki waajjanni agarannonkehu hiittoonniiti?

6 Sheexaanu aye geeshsha sharramirono, reyote daafira halaalu goˈlanno gede assa didandiino. Isinni albinni roore, lowo manni reyitinori noo garanna insara noonsa hexxo daafira kulannoha Qullaawu Maxaafi roso rosino; hattono konne roso wolootaho duduwanni no. (Ros. 9:5, 10; Soq. 24:15) Konne halaale afanke sheshifachishshannonke; qoleno gara ikkitinokki waajjanna yaaddonni agartannonke. Lawishshaho, ninke Yihowa soqqamaano, “Reyino manni hiitto ikke nookka?” yine diyaandeemmo; woy reyitinori gawajjitankera dandiitanno yine diwaajjineemmo. Reyitinori heeshshote nookkitanna mitto manchono gawajja dandiitannokkita anfoommo. Insa natarte goxxe noohu gedeeti. (Yoh. 11:11-14) Qoleno reyino manni reye mageeshshi yanna keeshshinoro diafanno. Konni daafira reye lowo diro keeshshino manni nafa reyotenni kaˈˈanno woyite, shiima yanna calla yaano illete lipheessi geeshsha calla keeshshinoha lawannonsa.

7 Qullaawu Maxaafi reyino manni daafira rosiisanno rosi huwatate qarrisannokkihanna ammansiisannoha dilawannohe? Sheexaanu reyino manni daafira kaphanno kaphi kayinni gurcheessannoho! Kuni kaphi manna soˈrisiisanno, hattono Kalaqaanchinsa suˈma mishiishanno. Sheexaanu abbino qarra roore huwatate hanni aante noo xaˈmuwa xiinxallino: Sheexaanu kaphi Yihowa suˈmi mishamanno gede assinohu hiittoonniiti? Kuni kaphi mannu Yesuusita wodote kakkalo mulluri gede asse laˈˈanno gede assinohu hiittoonniiti? Sheexaanu kaphi mannaho dadillenna xisso ledinohu ma garinniiti?

 SHEEXAANU KAPHI LOWO COYE DAAFINO

8. Ermiyaasi 19:5te garinni, Sheexaanu reyote daafira tareessanno kaphi Yihowa suˈmi mishamanno gede assannohu hiittoonniiti?

8 Sheexaanu reyitinori daafira tareessanno kaphi Yihowa suˈmi mishamanno gede assanno. Konni kaphi giddo mittu, reyino manni giiratenni giiramanno yine rosiinsanni rosooti. Togoo rosi Maganu suˈmi mishamanno gede assanno. Hiittoonni? Hatto yee rosiisa, baxille ikkino Maganira Daawuloosite gedee akatta noosi yaate gedeeti. (1 Yoh. 4:8) Tennera mayi macciishshamannohe? Baalunkunni roore Yihowara mayi macciishshamannosi? Yihowa duuchunku gariha busha assoote giwanno.—Ermiyaasi 19:5 nabbawi.

9. Sheexaanu kaphi Yohaannisi 3:16 tenna 15:13 te kulloonnita Kiristoosita wodote kakkalo ajinshe laˈnanni gede assannohu hiittoonniiti?

9 Sheexaanu reyitinori daafira tareessanno kaphi, mannu Kiristoosita wodote kakkalo ajishe laˈˈanno gede assanno. (Mat. 20:28) Sheexaanu kaphannohu wolu kaphi, mannu oosora reyitannokki lubbo noonsa yaannoho. Hatto ikkiro, mannu baalunku hegerera heeˈranno yaate. Qoleno mannu oosora reyitannokki lubbo noonsaha ikkiro, ninke hegere heeshsho afiˈneemmo gede Yesuusi heeshshosi sayise aa dihasiissannosi yaate. Kiristoositi wodote kakkalo, Yihowanna Yesuusiha bayira baxille leellishshannota deˈnoonke. (Yohaannisi 3:16 nna 15:13 nabbawi.) Muxxe ikkitinota wodote kakkalo mulluri gede assine laˈnanni gede assanno rosi, Yihowanna Yesuusa mageeshshi geeshsha dadillisannoro heda dandaatto!

10. Sheexaanu reyote daafira tareessanno kaphi mannaho xissonna dadille ledannohu hiittoonniiti?

10 Sheexaanu kaphi mannaho xissonna dadille ledanno. Mitu manni qaaqquulle shiirino anniranna amara, Maganu qaaqqonsa iima sokkaasincho assiˈrara adhino yee kulannonsa woyiti no. Kuni Sheexaanu kaphi shiirino annanna ama sheshifachishannonso roore xissiisanno? Mitootu kapho ikkinoha gaannaamete roso kulte, manna assinannikkita assite shetissanno, hattono ammaˈnonsa roso gibbannore haqqaho sutte giirtanno. Ispaanishi Inkiwuzishiini yinannihu Roomu Kaatoolike yoo mini daafira kulannohu mittu maxaafi, konne macca gibbanno coye assitinori giddo mitu, hatto assitanno woyite “gaannaamete hegerera qarrama maa labbannoro leellishshanni nooha lawannonsa” yiino. Kuni maxaafi lede xawisino garinni, insa hatto assitannohu beetekiristaanete roso adha giwino manni reyara albaanni maaro eˈˈe gaannaamete giiranni gatanno faro afiˈranno gede assineemmo yiteeti. Babbaxxitino gobbuwara heeˈranno manni reyitino akaakkansa magansiˈra, ayirrisa, woy insa maasso afiˈra hasiissannonke yee hedanno. Wolootu qolte reyitino akaakkansa gawajjitannonke yite heddanno daafira, insa hagiirsiisate sharrantanno. Ikkollana Sheexaanu kaphi aana xintantino ammana addu shesho afiˈnanni gede diassitanno. Isinni togoo ammana yaaddotenna qarru giddo tugganno.

QULLAAWU MAXAAFI ROSIRA GAARAMA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

11. Maatenke woy jaallanke Maganu Qaali ledo sumuu yaannokkire assineemmo gede xixxiibbankera dandiitannohu hiittoonniiti?

11 Shiirote yannara maatenke woy jaallanke Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokkire assineemmo gede xixxiibbannonke woyite, Maganohonna Qaalisira noonke baxilli Yihowara hajajammeemmo gede assannonke. Insa reyino mancho banxeemmokkihu woy ayirrinseemmokkihu gede assite coyidhe ninke saalfachishate woˈnaaltara dandiitanno. Woy insa yitinore assa hooganke, reyino manchi lubbote noore gawajjanno gede assitanno yitara dandiitanno. Ikkina togoo yannara Qullaawu Maxaafi halaalira gaarama dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni aane noohu Qullaawu Maxaafihu xintu seeri tennera kaaˈlannonkehu hiittoonniitiro laˈno.

12. Mannu reyanno woyite assinanniha mito Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokki bude kuli.

12 Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokki rosichi  woy budiwiinni ‘baxxate’ murcidhe. (2 Qor. 6:17) Mitte Karibiyani giddichora mannu mittu manchi reyanno woyite “ekerasi” qooxeessaho keeshshitanno, hattono hakkonne mancho miicino manna rabbisidhanno yee ammananno. Mitte borro yitanno garinni, tini “ekera” “dagoomu giddo lowo qarra kalaqqara” dandiitanno yine ammannanni. Mite Afiriku gobbuwara reyino manchi mine giira bubbanni galtanno gede assinanni. Mayira? Mitu manni hatto assa bushu ayyaani daannokki gede gargartanno yee hedanno daafiraati. Ninke kayinni Yihowa soqqamaasine ikkinoommo daafira, Sheexaanu kapho tareessanno bude baalanka diharunsineemmo.—1 Qor. 10:21, 22.

Qullaawa Maxaafa seekke xiinxallanna Yihowa Farciˈraasine ikkinokki fiixinke ledo coye fane hasaawa qarru kalaqamannokki gede kaaˈlitanno (Gufo 13-14 lai) *

13. Mittu budi Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannotanna teˈee buuxa hoogginiro, Yaiqoobi 1:5 yitanno garinni maa assa hasiissannoˈne?

13 Mittu assooti woy budi Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannoronna teˈee buuxa hoogginiro Yihowa hayyo aannoˈne gede huuccidhe. (Yaiqoobi 1:5 nabbawi.) Hakkiinni tenne hajo daafira borronke seekkitine xiinxalle. Hasiisannoha ikkiro, songoˈne cimeeyye amaaˈle. Insa maa assa hasiissannoˈnero kultannoˈnekkiha ikkirono, dancha doorsha doodhate kaaˈlannoˈneha Qullaawu Maxaafiha xintu seera kultannoˈne. Hatto assaˈne wodanchate dandooˈne qajeelsidhinanni gede kaaˈlitannoˈne; tini qolte ‘danchanna busha baddine affinanni’ gede assitannoˈne.—Ibi. 5:14.

14. Wolootu ninkenni kainohunni gufidhannokki gede maa assa dandiineemmo?

14 “Baalankare Maganu ayirrinyira asse. . . . Ayeno gufisiissinoonte.” (1 Qor. 10:31, 32) Mitto bude harunsa hasiissannonkeronna teˈee doodhineemmo woyite, assineemmori wolootu tiia roorenkanni ammanate roduuwinke tiia gawajjannoronna teˈee heda hasiissannonke. Mittu manchino ninkenni kainohunni gufiˈrara dihasiˈneemmo! (Maq. 9:42) Yihowa Farciˈraasine ikkinokki mannano doogimale koffi assa dihasiˈneemmo. Baxillu manna ayirrinyunni hasaawinseemmo gede assannonke; hatto assanke Yihowa ayirranno gede assitanno. Mannu ledo giwama woy budensa misha hasiˈneemmokkiti egennantinote. Baxillu wolqa afiˈrinota habbinoonte! Manna mararrenna ayirrinse baxillenke leellinsheemmoha ikkiro, gibbannonkeri nafa soorrantara dandiitanno.

15-16. (a) Ammanaˈne daafira wolootaho kulaˈne hayyote yineemmohu mayiraati? Lawishsha kuli. (b) Ninkeno Phaawuloosi Roomu Sokka 1:16te yiinore yineemmohu mayiraati?

15 Mannu Yihowa Farciˈraasine ikkaˈne afanno gede asse. (Isa. 43:10) Maateˈnenna olliichiˈne Yihowa Farciˈraasine ikkaˈne balaxe afiro, insa bude harunsa giwaˈnenni hakkeeshshi geeshsha hanqa hoogara dandaanno. Moozaambiiki  gobbara heeˈrannohu Firansisko togo yee borreessino: “Aninna minaamaˈya Kaaroolina halaale macciishshinummo yannara, maatenkera xaate reyitinore magansiˈneemmokkita kulloommonsa. Kaaroolina rodoo reyitu yannara fonqolo ikkannori iillinonke. Qooxeessinkera reeshsha hayishshinannihu ammaˈnote budi no. Reeshsha hayishshini gedensaanni, reyino manchira muli fiixa ikkannohu reeshsha hayishshini waa dunnanni bayicho sase hashsha goxanno. Hatto assa reyi manchi ekera hanqitannokki gede assitanno yine ammannanni. Kaaroolina ayiddi reeshsha hayishshinoonni waa duunnoonni basera ise galtara hasiˈrino.”

16 Firansiskonna minaamasi maa assiyya? Isi togo yiino: “Yihowa banxeemmohuranna iso hagiirsiisa hasiˈneemmo daafira, hakko budira karsama gimboommo. Kaaroolina ayiddi tennera lowo geeshsha hanqino. Reyitinota Kaaroolina rodoo ayirrinseemmokkihu gede asse boroorinonke; hattono layinki sayikkita mininkera daannokkitanna mittoreno kaaˈlannonkekkita kulinonke. Ammanneemmore balanxe kulloommonsa daafira, insa hanqe noo yannara tenne hajo daafira kayinse dihasaamboommo. Mitu fiixinke isinni ammanneemmore balanxe kulloommonsata coyiˈre ninkera kaaˈlino. Gedensoonni Kaaroolina ayiddira hanqinsa qiidino; qoleno insa ledo araarammoommo. Isinni mitootu ninketa dagge Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro uyiyyenke yitinonke.” Ninkeno Qullaawu Maxaafi reyote daafira rosiisanno halaalira golamankenni disaalfanteemmo.—Roomu Sokka 1:16 nabbawi.

SHIIDHINORE SHESHIFACHISHANNA KAAˈLA

Addu jaalla shiidhinore sheshifachishshanno, hattono jawaachishshanno (Gufo 17-19 lai) *

17. Shiirinohu ammanate rodiinkera addu jaala ikkate mayi kaaˈlannonke?

17 Mittu ammanate rodiinke shiiriro addu ‘jaalanna qarru barra iillanno rodii’ gede ikka hasiissannonke. (Law. 17:17) Roorenkanni shiirino rodiinke Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokki bude harunsanno gede xixxiimbannisi woyite addu jaala ikkanke leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni tennera kaaˈlannonkeha lame Qullaawu Maxaafiha xintu seera laˈno.

18. Yesuusi wiˈlinohu mayiraati? Ninke isi lawishshinni maa ronseemmo?

18 “Wiˈlitannori ledo wiˈle.” (Rom. 12:15) Shiirino mancho mayine sheshifachinsheemmoro afa hoongammora dandiineemmo. Mito woyite mitteenni wiˈlanke calla coyiˈneemmorinni roore  hedonke xawissara dandiitanno. Yesuusi jaali Aliazaari reyi yannara Maariyaaminna Maarta baxxanno rodiinsa reyino daafira, wolootuno jaalinsa reyino daafira wiˈlitino. Yesuusi hakkiira iillinohu Aliazaari reyihunni shoolu barri gedensaanniiti; isi Aliaazaari kayisa dandaannota afinoha ikkirono ‘wiˈlino.’ (Yoh. 11:17, 33-35) Yesuusi wiˈlasi, Aliazaari reyora Yihowara mayi macciishshaminosiro leellishshanno. Qoleno Yesuusi tenne maate lowo geeshsha baxannota leellishshanno; tini Maartanna Maariyaami sheshifachishshinonsati egennantinote. Hatteente gede ninkeno roduuwinke banxeemmonsatanna insara hendeemmota leellinsheemmota laˈanno woyite callootansa ikkitinokkita, hattono kaaˈlitannonsanna insa daafira heddanno jaalla noonsata huwattanno.

19. Shiirinoha ammanate rodoonke sheshifachinsheemmo woyite Rosiisaancho 3:7 yitannore harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

19 “Sammi yaate yanna no, hasaawate yanna no.” (Ros. 3:7) Shiirinoha ammanate rodoonke jawaachisha dandiineemmoti wole doogo, hasaaphanno woyite seekke macciishshate. Ammanate rodiiˈne wodanisita hasaaphanno gede asse; hattono “qasanno coye” coyiˈriro nafa koffi yitinoonte. (Iyo. 6:2, 3) Yihowa Farciˈraasine ikkinokki fiixisi roore dadillanno gede assinosiha ikkara dandaanno. Konni daafira ledosi heedhine huuccatto asse. ‘Huuccatto macciishshanno’ Magani Yihowa wodanaaˈme hedanno gede kaaˈlannosinna jawaante aannosi gede huuccesi. (Far. 65:2, 3) Injaannoha ikkiro, Qullaawa Maxaafa mitteenni nabbabbe. Woy borronke aana fultinota isira maltino hedo nabbabbe; lawishshaho, jawaachishshannota heeshshote xagge nabbawa dandiitinanni.

20. Aananno birxichira maa ronseemmo?

20 Reyino manni daafira halaale afankenna qaagooshshu waammara noo mannira mayi hexxo noonsaro huwatanke lowo qoossooti! (Yoh. 5:28, 29) Konni daafira worbuulle ikkine coyiˈneemmorinnino ikko assineemmorinni Qullaawu Maxaafi halaalira gaarammo; hattono hasiissanno yanna baalantera konne halaale wolootaho kullo. Aananno birxichira, Sheexaanu mannu tunsichu giddo heeˈranno gede assannota wole doogo laˈneemmo; hakkuno agaanintete loosooti. Agaaninte horoonsidhanno woshshaado ledo lase afiˈrino assootinna boohaarshiwiinni xeertiˈra hasiissannonkehu mayiraatiro xiinxallineemmo.

FAARSO 24 Yihowa Ilaaliwa Amme

^ GUFO 5 Sheexaanunna agaanintesi reyino manni noo gara lainohunni kapho tareessite batinye manna soˈrisiissino. Kuni kaphi mannu Qullaawu Maxaafi ledo sumuu yaannokkiha batinye bude harunsanno gede assino. Kuni birxichi, togoo bude harunsitinanni gede xixxiimbanniˈneta qeelanna Yihowara ammanama dandiitinanni gede kaaˈlannoˈne.

^ GUFO 55 MISILLATE XAWISHSHA: Yihowa Farciˈraasine ikkino minaanninna minaama shiirino fiixansa sheshifachishanni no.

^ GUFO 57 MISILLATE XAWISHSHA: Mittu Yihowa Farciˈraasinchi madaarshu yannara harunsinanni bude lainohunni xiinxalli gedensaanni ammanannore fiixisira ayirrinyunni kulanni no.

^ GUFO 59 MISILLATE XAWISHSHA: Songote cimeeyye mitto shiirino rodoo sheshifachishshanninna jawaachishshanni no.