Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

 XIINXALLOTE BIRXICHO 15

Yesuusi Lawishsha Harunsitine Keeriˈne Baikkinni Heedhe

Yesuusi Lawishsha Harunsitine Keeriˈne Baikkinni Heedhe

“Mannu hedora aleenni ikkinohu Maganu keeri, Kiristoosi Yesuusinni hedoˈnenna wodanaˈne agaranno.”—FIL. 4:7.

FAARSO 113 Maganu Uyinonke Salaame

GUULCHO *

1-2. Yesuusi yaadinohu mayiraati?

YESUUSI manna ikke uullate aana heeˈrinohu jeefote barra baasa yaadino. Isi shiima yanna gedensaanni, bushu manni anga qarrame reyanno. Ikkollana isi yaadinohu reyannota afino daafira calla diˈˈikkino. Yesuusi Annasi baxanno; hattono iso hagiirsiisa hasiˈranno. Yesuusi ammaname hakkonne fonqolo sairo, Sheexaanu Maganu daafira coyiˈrinori kapho ikkinotinna ayirrinyu hasiisannosihu Yihowa ikkinoti leeltannota afino. Yesuusi mannano baxanno; isi ninke hegere heeshsho afiˈra dandiineemmohu isi ammanaminoha ikke reyiro ikkinota huwatino.

2 Yesuusi lowo geeshsha yaadinoha ikkirono, giddiidi keerisi dibaino. Isi soqqamaasinesira, “Keereˈya eemmoˈne” yiino. (Yoh. 14:27) Yesuusira “Maganu keeri” yaano mittu manchi Yihowa ledo muxxe jaalooma kalaqiˈriro afiˈrannoti giddiidi harshammo noosi. Kuni keeri, Yesuusira wodanisinna surresi geˈanno gede assino.—Fil. 4:6, 7.

3. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

3 Ninkera Yesuusira iillino geeshshihu buutote qarri diˈˈiillannonke; ikkirono Yesuusi harunsaano baalantera fonqolu iillannonsa. (Mat. 16:24, 25; Yoh. 15:20) Konni daafira Yesuusi gede yaandeemmo woyiti heeˈrara dandaanno. Ikkina quwa saˈne yaandeemmokki gedenna yaaddo keerenke huntannokki gede maa assa dandiineemmo? Hanni Yesuusi uullate aana soqqami yannara assinoha sase coyenna fonqolu iillannonke woyite isi lawishsha harunsa dandiineemmo gara laˈno.

 YESUUSI GANYE HUUCCIˈRINO

Huuccatto giddoyidi keerinke baikkinni heeˈrate kaaˈlitannonke (Gufo 4-7 lai)

4. Umi Teselonqe 5:17 yitanno garinni, Yesuusi uullate aana heeˈrinohu jeefote barra duucha hige huucciˈrinota leellishshanno lawishshuwa kuli.

4 Umi Teselonqe 5:17 nabbawi. Yesuusi uullate aana heeˈrinohu jeefote barra duucha hige huucciˈrino. Isi reyosi qaagooshshi ayyaana xinti woyite timahonna woyinete huuccino. (1 Qor. 11:23-25) Rosaanosi ledo Faasika ayirrissino bayichiwiinni hadhara albaanni insa ledo huuccatto assiˈrino. (Yoh. 17:1-26) Hashsha rosaanosi ledo Geetesemaane yinanniwa mari yannara, hakko marro marro hige huucciˈrino. (Mat. 26:36-39, 42, 44) Yesuusi reyara kae heeˈre nafa huuccatto assiˈrino. (Luq. 23:46) Isi hakko barra ikkinohu mittu mittunku coyi daafira Yihowa huucciˈrino.

5. Yesuusi soqqamaasine iillinonsa fonqolo worbimmatenni qeelte saˈˈa hoogginohu mayiraati?

5 Yesuusi iillinosi fonqolo qeelanno gede kaaˈlinosi coyi giddo mittu, Annisi kaaˈlannosi gede huucciˈrasiiti. Soqqamaasinesi kayinni hakko hashsha huccattotenni dijaattino. Hakko daafira, iillinonsa fonqolo worbimmatenni kaajjite saˈˈa didandiitino. (Mat. 26:40, 41, 43, 45, 56) Ninkeno iillannonke fonqolo ammanamme qeela dandiineemmohu Yesuusi gede ‘agurrummokkinni huucciˈneemmoha’ ikkiro callaati. Ikkina mayi daafira huucciˈra dandiineemmo?

6. Ammana keerinke baˈˈannokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

6 Yihowa “[Ammana] ledinke” yine huucciˈra dandiineemmo. (Luq. 17:5; Yoh. 14:1) Sheexaanu Yesuusi harunsaano baala fonqolanno daafira ammana hasiissannonke. (Luq. 22:31) Qarru hoode hoodete iillannonke woyite ammana keerinke baˈˈannokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Ammana, fonqolo qeelate  wolqanke assitu geeshsha sharrammummo gedensaanni, qarranke Yihowara tuqqine agurreemmo gede assitannonke. Yihowara ninkenni lowo geeshsha roortino egennonna wolqa noosita addaxxineemmo daafira, giddoyidi salaame afiˈneemmo.—1 Phe. 5:6, 7.

7. Roduu Rooberti woˈnaalshinni maa rosootto?

7 Huuccatto aye geeshshi fonqoli iillinkerono, giddoyidi keerinke baˈˈannokki gede kaaˈlitannonke. Hanni 80 diri balla ikkannosihu Rooberti yinannihu songote cimeessi lawishsha laˈno. Isi togo yiino: “Filiphisiyusi Sokka 4:6, 7te noo amaale heeshshoˈya giddo iillinoeha batinye fonqolo qeelate kaaˈlitinoe. Angate anje amaddinoe woyiti no. Qoleno mite yanna geeshsha cimeessa ikke soqqamate qoossoˈya hoogoommo.” Ikkina Rooberti giddoyidi keerisi baikkinni heeˈranno gede kaaˈlinosiri maati? Isi togo yiino: “Yaadeemmo woyite bayichonko huuccatto assiˈreemmo. Marro marro hige huucciˈrummo kiiro, giddoˈya gabbi yitanno.”

YESUUSI DIINAGGAAWE SABBAKINO

Sabbaka giddoyidi keerinke baikkinni heeˈrate kaaˈlitannonke (Gufo 8-10 lai)

8. Yohaannisi 8:29te kulloonni garinni, Yesuusi giddoyidi keere afiˈranno gede kaaˈlinosihu wolu coyi maati?

8 Yohaannisi 8:29 nabbawi. Yesuusi Annasi hagiirsiisanni noota afino daafira, dartu iillisi yannara nafa giddoyidi keerisi baikkinni heeˈrino. Isi Maganoho hajajama qarra ikkitannosi gede assannori iillisi yannara nafa hajajamino. Yesuusi Annasi baxanno daafira heeshshosi diro woˈma isira soqqamate aana illachishino. Isi uullara daara albaanni, qara loosaasincho ikke Maganoho soqqamino. (Law. 8:30) Qoleno uullate aana noo yannarano Annisire mannaho diinaggaawe rosiisino. (Mat. 6:9;  Yoh. 5:17) Kuni loosi Yesuusi lowo geeshsha hagiidhanno gede assinosi.—Yoh. 4:34-36.

9. Sabbakate looso diinaggaawe loosanke keerinke baikkinni heeˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

9 Ninkeno Yihowara hajajammeemmohanna ‘Mootichu looso woˈmanka woyite agurrummokkinni loonseemmoha’ ikkiro, Yesuusi lawishsha harunsinanni heeˈnoommo. (1 Qor. 15:58) Sabbakate looso diinaggaambe loonseemmoha ikkiro, iillannonke qarrira gara ikkitino lao heedhannonke. (Soq. 18:5) Lawishshaho, duucha woyite sabbankanni xaandeemmo mannira ninkehunni roorino qarri iillannonsa. Ikkollana insa Yihowa baxxanninna amaalesi harunsitanni hadhanno woyite, heeshshonsa woyyaabbanno daafira hagiirraamma ikkitanno. Mannu konni garinni woyyaawanna laˈnummo kiiro, Yihowa ninkeno towaatannonketa albinni roore addaxxineemmo. Iso addaxxanke giddoyidi keerinke baikkinni heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Bayicho assidhino yaaddo amaddinosetinna tidhoommari dinoote yite heddannoti mitte rodoo tini halaale ikkitinota wodanchitino. Ise togo yitino: “Diinaggaawe sabbakeemma woyite giddoyidiˈya harshammi yaanno, hattono roore hisataame ikkeemma. Korkaatuno soqqansho fuleemma woyite, albinni roore Yihowawa shiqoommata hedeemma.”

10. Birenda woˈnaalshinni maa rosootto?

10 Hanni Birenda yinanni rodoo woˈnaalsha laˈno. Isenna meya qaaqqose buutote dhibbi (meltipili iskileroosisi) waadannonsa. Birenda milli yaa dandiitannohu bisu xeˈne noonsari ofoltanno gaarenni callaati; qoleno kuni dhibbi isera wolqa quursannose. Ise dandiitanno woyite minunni mine hadhe soqqantanno; roore woyite kayinni farcidhannohu mannaho sokka borreessiteeti. Birenda togo yitino: “Tini alame noo geeshsha dhibbiˈya hurannokkiha ikkinota ammane adhaˈya, soqqanshote aana illachisheemma gede assitinoe. Isinni soqqameemma woyite, yaachishannoere haweemma. Korkaatuno woˈmunni woˈma illachisheemmahu songonke qoqqowira noo manna kaaˈlate aanaati. Qoleno soqqansho albillittete hexxoˈya qaageemma gede assitannoe.”

YESUUSI JAALLASI UYITINOSI KAAˈLO ADHINO

Dancha jaallawa aananke giddoyidi keerinke baikkinni heeˈrate kaaˈlitannonke (Gufo 11-15 lai)

11-13. (a) Yesuusi soqqamaasinenna wolootu isira addu jaalla ikkitinota leellishshinohu hiittoonniiti? (b) Insa assitinori Yesuusira kaaˈlinohu hiittoonniiti?

11 Yesuusi uullate aana heeˈre soqqami yanna baalantera ammanantino soqqamaasinesi addu jaallasi ikkitinota leellishshino. Insa “Mitu [jaali] fiixunni roore gamba yaanno” yitanno yaatto halaale ikkitinota leellishshino. (Law. 18:24) Yesuusi togoo jaallasi lowo geeshsha naadanno. Isi uullate aana soqqami yannara maalu roduuwisi giddo mittu nafa iso diammanino. (Yoh. 7:3-5) Isinni mitte yannara fiixisi iso wodana difayyino yee hedino. (Maq. 3:21) Yesuusi reyara albaanni noo hashsha ammanantino soqqamaasinesi daafira kayinni togo yiino: “Kiˈne qarriˈya yannara ane ledo kaajjitine uurritinoonni.”—Luq. 22:28.

12 Yesuusi soqqamaasine iso koffi assitino yanna nooha ikkirono, isi insa loossino soˈro aana ikkikkinni ammanansa aana illachishino. (Mat. 26:40; Maq. 10:13, 14; Yoh. 6:66-69) Yesuusi uullate aana heeˈrinohu jeefote hashsha reyara albaanni konne ammanamino manna togo yiino: “Anniˈyawiinni macciishshoommore baala kuloommoˈne daafira, jaallaˈya yoommoˈne.” (Yoh. 15:15) Yesuusi jaalla isira jawaantete buicho ikkitinositi dihuluullissannote. Insa soqqanshosi yannara kaaˈlitinosi kaaˈlo, Yesuusi lowo geeshsha hagiidhanno gede assitinosi.—Luq. 10:17, 21.

13 Yesuusira soqqamaasinesino agurranna wolu labballunna meya jaalla noosi; kuni manni sabbakate loosono ikko wolere asse  kaaˈlinosi. Insa giddo mitootu Yesuusi ledonsa sagaˈlanno gede koyissannosi. (Luq. 10:38-42; Yoh. 12:1, 2) Wolootu kayinni ledosi hadhe woxinsanni Yesuusira hasiisannore wonshitannosi. (Luq. 8:3) Yesuusi dancha jaalla afiˈrinohu isi umisi dancha jaala ikkino daafiraati. Isi jaallasira dancha coye assanno, hattono wolqansara aleenni ikkinore asse diyaannonsa. Yesuusi guuta ikkirono, guuntete xeˈne noonsa jaallasi assitannosire naadanno. Insa Yesuusira giddoyidi keerisi baikkinni heeˈranno gede kaaˈlitinositi dihuluullissannote.

14-15. Dancha jaalla kalaqiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Togoo jaalla kaaˈlitannonkehu ma garinniiti?

14 Dancha jaalla Yihowara ammanamme heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Togoo jaalla afiˈra dandiineemmoti qara doogo, ninke uminke dancha jaalla ikkate. (Mat. 7:12) Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi ninkeneeto qooffantummokkinni “hoogginore” woy kaaˈlo hasiissannonsare kaaˈlineemmo gede jawaachishannonke. (Efe. 4:28) Songoˈne giddo kaaˈla dandaattohu no? Geedhimmatenni woy fayyimmate hoonginni kainohunni mininni fula dandiitannokkire mitore assite kaaˈla dandaatto? Angate anje amaddinonsa maatera sagale aa dandaatto? jw.org® webisayitenna JW Layibirerii yinanni appilikeeshiine horoonsiˈnanni gara afoottoha ikkiro, wolootu songokki miillano horoonsidhanno gede kaaˈla dandaatto? Woloota kaaˈlate aana illachinsheemmoha ikkiro, albinni roore hagiirraamma ikkineemmo.—Soq. 20:35.

15 Konni garinni kalaqiˈnoommo jaalla qarru yannara dodde iillitannonke; hattono giddoyidi keerinke baikkinni heeˈneemmo gede  kaaˈlitannonke. Eelihu Iyyoobi iillinosi qarra hasaaphanna macciishshinte gede, jaallankeno yaachishinonkere hasaaphineemmo woyite cincite macciishshitannonke. (Iyo. 32:4) Jaallanke assa hasiissannonkere kultankera agadhineemmokkiha ikkirono, Qullaawu Maxaafi aana xintantino amaale uyitannonke woyite macciishsha hasiissannonke. (Law. 15:22) Moote Daawiti jaallasi uyitinosi kaaˈlo umosi heeshshi asse adhino; ninkeno naaxxine jaallanke uyitannonke amaale adha giwa dihasiissannonke. (2 Sam. 17:27-29) Addanko, togooti dancha jaalla Yihowa eltooti!—Yai. 1:17.

KEERINKE BAIKKINNI HEEˈRA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

16. Filiphisiyusi Sokka 4:6, 7 kultanno garinni, giddoyidi keerinke baikkinni heeˈra dandiineemmoti mitticho doogo maati? Xawisi.

16 Filiphisiyusi Sokka 4:6, 7 nabbawi. Yihowa isi aannonke keere afiˈra dandiineemmohu “Kiristoosi Yesuusi” widoonni ikkinota kulinonkehu mayiraati? Korkaatuno geedannoha surretenna wodanu keere afiˈra dandiineemmohu, Maganu loosi giddo Yesuusi qeechi maatiro huwantummoronna ammannummoro callaati. Lawishshaho, cubbinke baalunkura maaro afiˈneemmohu Yesuusite wodote kakkalo widoonniiti. (1 Yoh. 2:12) Tenne afanke harshammi assitannonke! Yesuusi Maganu Mangiste Moote ikkino daafira, Sheexaanunna isi gashshino alame abbitinonke shetto baala hunanno. (Isa. 65:17; 1 Yoh. 3:8; Aju. 21:3, 4) Tini lowo geeshsha sheshifachishshanno hexxooti! Qoleno Yesuusi shota ikkinokki looso uyinonke; ikkirono isi alamete gumulo geeshsha ledonke heeˈre kaaˈlannonke. (Mat. 28:19, 20) Tenne afanke worbuulle ikkineemmo gede assitannonke! Harshammo, hexxonna worbimma surrete keerinke baikkinni heeˈneemmo gede baasa kaaˈlitannonke.

17. (a) Mittu Kiristaanchi giddoyidi keerisi baikkinni heeˈra dandaannohu hiittoonniiti? (b) Yesuusi Yohaannisi 16:33te qaale eino garinni maa assa dandiineemmo?

17 Ikkina buutote fonqoli iillannohe woyite, keerikki baikkinni heeˈra dandaattohu hiittoonniiti? Yesuusi assinore assatenniiti. Umihunni, huuccatto assiˈri; qoleno baxi coyi tuncu yiiherono huucciˈra agurtooti. Layinkihunni, coyi shota ikka hoogihero nafa, Yihowara hajajami, hattono diinaggaabbe sabbaki. Sayikkihunni, jaallakki uyitannohe kaaˈlo adhi. Hatto assittoro, Maganu keeri surrekkinna wodanakki agaranno. Hattono Yesuusi gede aye fonqolono qeela dandaatto.—Yohaannisi 16:33 nabbawi.

FAARSO 41 Ballo Huuccattoˈya Macciishshi

^ GUFO 5 Ninke baalunkura keerenke hunanno qarri tuncu yaannonke. Konni birxichira Yesuusi keerisi baikkinni heeˈranno gede kaaˈlitinosi coyibba xiinxallineemmo; ninkeno isi lawishsha harunsine buutote fonqoli iillinkerono keerinke baikkinni heeˈra dandiineemmo.