‘Isi jawaata goˈlinanni Kinchooti; Doogosi baalanti suwashshote.’—MAR. 32:4.

FAARSO: 12, 135

1. Abirihaami Yihowa taashsho xeino coye assannokkita ammanannota leellishinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

“UULLA woˈmate Daanyi gara ikkinore diassanno?” (Kal. 18:25NW) Abirihaami konni garinni, Yihowa Soddoomanna Gomoora hunanno wote taashsho noo coye assannota ammanannota coyiˈrino. Abirihaami, Yihowa “Keeraano cubbaataammu ledo” reyitanno gede asse taashsho xeinore assannokkita afino. Isi, Yihowa hattoore assanno yee horo ‘dihedanno.’ Yihowa mitu 400 xibbi diri gedensaanni, Muse Isi daafira togo yee borreessanno gede assino: “Isi jawaata goˈlinanni [Kinchooti]; loosisino guutaho. Doogosi baalanti suwashshote; halaalaanchohonna ammanamino Maganooti; suwashshunna taalu Magani isooti.”—Mar. 31:19; 32:4.

2. Yihowa taashsho wira dandaannokkihu mayiraati?

2 Abirihaami Yihowa ayewoteno taashsho noo coye assannota huluullamannokki gede assinosiri maati? Yihowa taashsho noo coyenna gara ikkino coye assate kaajja lawishsha ikkannoho.  Isinni, “taashsho” nna “keeraanchimma” yine tirroonni qaalla, Ibiraawootu Afiite Qullaawa Borro giddo duucha wote mitteenni qummi assinoonni. Qoleno, taashsho noo coyinna keeraanchu woy gara ikkino coyi mereero hakkeeshshi geeshsha badooshshu dino. Yihowa keeraanchimmate biddishsha fushshannoha ikkino daafira, isi ayewoteno taashsho noo coye assanno. Hakkiinni saeno, Qaalisi giddo kulloonninte gede isi “keeraanchimmanna halaalaancho yoo baxanno.”—Far. 33:5.

3. Alamete aana mannaho iillannoha mitto taashsho xeino coye kuli.

3 Alamete aana taashsho nookki coyi woˈmino daafira, suwashsho wodana afiˈrino manni Yihowa ayewoteno taashsho xeino coye assannokkita rosanno wote shesho afiˈranno. Mito manna assitinokkire assitinoonni yinoonninsa woti no. Lawishshaho, jaddo loosinokki manna beebbate yoo yine usurroonninsa. Yanna abbitinoha tekinoolojete uduunnicho horoonsiˈne insa assitinori nookkita buunxoonniha ikkirono, tenne assinoonnihu insa usurante keeshshituhu gedensaanniiti. Konni garinni beebbate usurama caaccaambanninna hanqinanni gede assitanno; Kiristaanaho isinni cincate hakkiinni roore qarrisannohu taashsho nookki coyi iillannonsa.

SONGOTE GIDDO

4. Hiittoo coyi ammanankera guficho ikkara dandaanno?

4 Yihowa Farciˈraasine ikkinokki manni taashsho xeino coye assinkero, tini dhagge diˈˈikkitannonke. Ikkollana, songote giddo taashsho xeinoha lawanno coye laˈnummoro woy hattoo coyi iillinkero, tini ammanankera guficho ikkitara dandiitanno. Ikkina, songo woy ayyaanaamittete rodiikki taashsho xeino coye assinoheha lawihero maa assatto? Hakku coyi guficho ikkahera wodhatto?

5. Mittu Kiristaanchi songote giddo taashsho xeino coye lairo woy iillisiro dhagge assiˈra hasiissannosikkihu mayiraati?

5 Baalunku guuntete xeˈne noonkerenna cubbo loonseemmore ikkinoommo daafira, taashsho nookki coyi iillankera woy ninke uminke songote giddo wolootaho hattoore assinammora dandiineemmo. (1 Yoh. 1:8) Togoo coyi duucha wote kalaqamannokkiha ikkirono, ammanamino Kiristaani hattoo coyi kalaqamanno wote dhagge diassiˈranno woy guficho ikkansara diwodhanno. Yihowa roduuwinke taashsho nookki coye assitunkero isira ammanamme heeˈrate kaaˈlitanno amaale Qaalisi giddo borreessinanni gede assino.—Far. 55:12-14.

6, 7. Mittu rodiira songote giddo iillinosihu taashsho xeino coyi maati? Iso hattee yannara kaaˈlitinosi akatta hiikkuriiti?

6 Hanni Viili Deeli xagge laˈno. Roduu Deeli 1931nni kayise Siwizerilaandete Berni yinanniwa Beeteelete soqqamino. Isi 1946nni Ameerikaho, Niwu Yorkete Giiliyaadi Rosi Mine settikki kifile eˈˈe rosino. Isi rosu mininni maassamihu gedensaanni Siwizerilaandete woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamino. Roduu Deeli xaggesi giddo togo yee borreessino: “Onkoleessa 1949, Berni noote qara biirora seenne adhate hedoommota kulummo.” Tennera biiro mayite qoltusiyya? “Woˈma yanna suwisaancho ikka agurranna wole qoosso diafiˈratto” yite qoltinosi. Roduu Deeli lede togo yiino: “Lallawo shiqisheemmokki gede assinoonnie. . . . Qoleno, lowo roduuwi bohamino manni gede daae giwinke.”

7 Roduu Deeli tennera maa assiyya? Isi togo yiino: “Qullaawa Borro adhama hooltannokkita anfoommo; hakko daafira huuccatto goˈlineemmo bayicho assiˈne Yihowa addaxxinoommo.” Gedensaanni, roduuwu adhanna adhamate daafira noonsata gara ikkitinokki lao biddi assinoonni; qoleno,  Roduu Deelira soqqanshote qoossosi galagalle uyinoonnisi. Isi Yihowara ammanamasi atoote afiˈranno gede assitinosi. * Ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Togoohu taashsho xeino coyi iilloommeˈˈero hatto asseemmo? Yihowa coye biddi assa geeshsha cince agareemmonso, coye umiˈyanni biddi assate kaeemmo?’—Law. 11:2; Mikiyaasi 7:7 nabbawi.

8. Ninkera woy wolu mannira taashsho xeinore assinoonni yine hendeemmo wote soˈnammora dandiineemmohu mayiraati?

8 Mito wote, gara ikkinokkiri iillinonkehu woy wolu mannira hattoori iillinonsahu gede assine hendeemmo wote soˈnammora dandiineemmo. Hakko garinni hendeemmohu, guuntete xeˈne noonkehura woy coye buunxoommokki daafira ikkara dandaanno. Togoo wote hendoommori gara ikkirono ikka hoogirono, hattee hajo kulle huuccatto assiˈra, Yihowa addaxxanna isira ammaname heeˈra, Yihowara ‘abbooshshiˈneemmokki’ gede kaaˈlitannonke.—Lawishsha 19:3 nabbawi.

9. Konniranna aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

9 Xa hanni hundi yannara heeˈrinohu Yihowara soqqamanno manni giddo sasu mannira iillinoha gara ikkinokki coye kultanno xagge laˈno. Konni birxichira, Abirihaami awura ikkannohu Yooseefitanna roduuwisi xagge ronseemmo. Aananno birxichira kayinni, Yihowa Israeelete moohinohu Moote Akiaabi taashsho wirinna soqqamaasinchu Pheexiroosira Sooriyu Antsookiyira soˈro loosi yannara assinore ronseemmo. Tenne xagge ronseemmo wote, ayewoteno roorenkanni taashsho xeinori iillinonke yitine heddinanni wote ammanaˈnenna Yihowa ledo nooˈne jaaloomi baˈˈannokki gede assiˈrate kaaˈlannoˈne roso afiˈrate woˈnaalle.

YOOSEEFIRA TAASHSHO XEINO COYI IILLINOSI

10, 11. (a) Yooseefira hiittoohu taashsho xeino coyi iillinosi? (b) Yooseefi usuru mine heeˈre mayi faro afiˈrino?

10 Yihowara ammaname soqqaminohu Yooseefira taashsho xeino coye assinosihu manni manna calla diˈˈikkino; maalu roduuwasino xagartinosi; tini isi xissiisiˈranno gede assitannote. Yooseefi wedellichu heeˈreenna roduuwisi isi baxikkinni borojjimmate hirtinosi. Iso giddeessine Gibitse haaˈne haˈnoonnisi. (Kal. 37:23-28; 42:21) Isi hattee manni gobbara boode yanna keeshshihu gedensaanni, mootichisi galte seyatinoe yitinohura coye higge laˈanno gede assinikkinni usurroonnisi. (Kal. 39:17-20) Isi borojjichonna usuranya ikke 13 diro qarramanni heeˈrino. Ammanate roduuwinke taashsho xeinore assitannonke yannara Yooseefi xagge kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

11 Mitto barra Yooseefi usuru mine heeˈre ledosi usuramino usuranyira iillinosi coyi hasaawino. Hakku usuranyi mootete agatto shiqishannori sooreessaati. Mitto barra agatto shiqishanno usuranyi Yooseefi ledo usurame heeˈre haaqee haaqiiˈri; hakkiinni Yooseefi tenne haaqee tiro kulisi. Yooseefi, agatto shiqishanno usuranyi Feriooniwa qolleennasi albisi looso loosannota kulisi. Yooseefi Yihowa kaaˈleennasi haaqete tiro kulihu gedensaanni, hatte faro horoonsiˈre usuranyaho xaggesi hasaaphino. Yooseefi coyiˈrinorinni calla ikkikkinni coyiˈrinokki coyinnino kaajja roso afiˈneemmo.—Kal. 40:5-13.

12, 13. (a) Yooseefi taashsho xeinori iillisi yannara sammi yee agurinokkita anfeemmohu hiittoonniiti? (b) Yooseefi agatto shiqishannohu ledo hasaawino hasaawi, Gibitse dayino gara mannaho gudise kulinokkita leellishannohu hiittoonniiti?

12 Kalaqama 40:14, 15 nabbawi. Yooseefi,  Gibitse massinoonnisihu ‘baxikkinni’ ikkinota kulino. ‘Baxikkinni’ yaanno qaale iso hakkiira “moorre” massinoonnisi yineno tira dandiinanni. Isira taashsho xeinori iillinositi teeˈlitinota diˈˈikkitino. Yooseefi usurrannisi gede assannore assinokkita coyiˈrasino, tenne leellishshannote. Yooseefi, agatto shiqishannohu isi daafira Ferioonira kulanno gede hasaaphinohu iseraati. Mayira? Isi togo yiino: “Usuru mininni fuleemmo gede assie.”

13 Yooseefi iillinosi qarra fulate mittoreno assikkinni sammi yiinoni? Diyiino. Isi addi addihu taashsho xeino coyi iillinosita seekke afino. Isi agatto shiqishannohu albisi bayicho higanno wote kaaˈlannosi gede coye xawise kulino. Ikkollana, Qullaawa Borro Yooseefi baxikkinni Gibitse haˈranno gede assitinosiri roduuwasi ikkitinota ayerano, wole agurino Ferioonira nafa kulino yitannokkita deˈooti. Yooseefi roduuwi Gibitse dagge isi ledo araarantu yannara, Feriooni insa anga fane haaˈrinonsa; hattono insa Gibitse qaensa assidhe heedhannonna ‘Gibitsete baattora woyyinore afidhanno’ gede assino.—Kal. 45:16-20.

Coye mannaho tuqisa coyi batiˈranno gede assitanno (Gufo 14 lai)

14. Songote giddo taashsho xeino coye assininkero, coye tuqinseemmokki gede kaaˈlannonkeri maati?

14 Mittu Kiristaanchi taashsho xeinore assinoonnisiha lawisiro, hakko coye mannaho tuqisannokki gede qoropha hasiissannosi. Ayyaanaamittete rodiinke gara ikkinokkire assinkero cimeeyye coye laˈanno gede assanna loosino soˈro shotinse laˈnannikkita ikkituro tenne cimeeyyete kula hasiissannote. (Lew. 5:1) Ikkollana, loosino soˈro shotinse laˈnannikki cubbo ikka hoogguro, coye wolu manni afikkinni, wole aguranna cimeeyye nafa affukkinni tira dandiinanni. (Maatewoosi 5:23, 24; 18:15 nabbawi.) Hattoo coye Qullaawu Maxaafihu xintu seeri garinni tira danchate. Mito wote, taashsho xeinore assininkekkinni hattoore assinoonninkeha lawankera dandaanno. Togoo yannara ayyaanaamittete  rodiinke daafira gara ikkinokkire coyiˈne, coyi bushanno gede assa hooganke hagiirsiissannonke! Ninke hendoommori gara ikkirono ikka hoogirono, coye tuqisa kaaˈlitannori dino. Yihowaranna roduuwinkera ammanamanke hattoo soˈro loonseemmokki gede kaaˈlitannonke. Faarsaasinchu “suwashsho doogo haˈranno” manchi, “lame arrawo coyiˈrannokkiho, jaalisira bunshe assannokkiho; ollaasi heˈmannokkiho” yiino.—Far. 15:2, 3; Yai. 3:5.

MUXXE JAALOOMAKKI QAAGI

15. Yooseefi Yihowa ledo noosi jaalooma seekke cuˈmiˈrasi atoote afiˈranno gede assitinosihu hiittoonniiti?

15 Yooseefira Yihowa ledo noosi jaaloominni wolurino ronseemmori no. Isi qarru giddo 13 diro keeshshi geeshsha, mitto coye laˈˈannohu Yihowa laˈˈanno garinni ikkinota leellishino. (Kal. 45:5-8) Iillinosi qarrira Yihowa dibushiishino. Isi iillinosi qarra hawinokkiha ikkirono dicaaccaawino. Qoleno, mannu guuntete xeˈne noonsahura loosanno soˈro Yihowawiinni baddasira diwodhino. Yooseefi ammanamasi, iillinosi qarra Yihowa biddi assanna laˈˈanno gede, hattono isonna maatesi maassiˈranno gede assitino.

16. Songote giddo noo roduuwi taashsho xeinore assitunkero Yihowawa shiqa hasiissannonkehu mayiraati?

16 Ninkeno, Yihowa ledo noonke jaalooma seekkine cuˈmiˈranna agadha hasiissannonke. Roduuwinketi guuntete xeˈne banxeemmonna magansiˈneemmo Maganiwiinni baddankera horo wodhinoonke. (Rom. 8:38, 39) Hatteentenni, songote giddo noo roduuwinke taashsho xeinore assitunkero, coye Yihowa laˈˈanno garinni laˈne isiwa albinni roore shiqatenna Yooseefi faale haˈrate woˈnaallo. Coye tirate Qullaawa Borro yitanno garinni dandiinummore assinummo gedensaanni, Yihowa umisi yannanni hattono isi hedino garinni biddi assannota addaxxine, hakkonne coye isi aana tunge agura hasiissannonke.

‘UULLA WOˈMATE DAANYA’ ADDAXXI

17. “Uulla woˈmate Daanya” addaxxineemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

17 Tini alame noo geeshsha, taashsho xeinori iillannonketa dea dihasiissannonke. Mito wote mannu songote giddo atera woy wolu mannira taashsho xeinoha lawannore assanno woti heeˈrara dandaanno. Ikkirono, tini guficho ikkitahera wodhitooti. (Far. 119:165) Hatteentenni, Yihowara ammanamattota leellishi; kaaˈlahera huuccatto assiˈri; hattono iso addaxxi. Qoleno, mitte hajo daafira buunxoommokkiri heeˈrara dandaannota deˈooti. Hakkiinni saeno guuntete xeˈne noonke daafira, mitto coye gara ikkitinokki doogonni huwantammora dandiineemmo. Yooseefi xaggenni ronsummonte gede, coye haaˈne gobba tuqisa dihasiˈneemmo; togo assa coye huntanno ikkinnina woyyeessitannori dino. Qoleno, ninkera lawinonkere assantenni, Yihowara ammanamme isi coye biddi assa geeshsha cincine agarate murciˈno. Togo assanke Yooseefi gede Yihowa hagiirsiisatenna Isi atoote afiˈrate kaaˈlitannonke. Ee, “uulla woˈmate Daanyi” Yihowa, “doogosi baala suwashsho” yaano taashsho noota ikkitino daafira, isi ayewoteno gara ikkinore assannota dihuluullammeemmo.—Kal. 18:25; Mar. 32:4.

18. Aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

18 Aananno birxichira, hundi yannara Yihowa manni mereero ikkinohu lamu taashsho xeino assootire kultanno xagge ronseemmo. Tenne lamenta xagge rosanke, umonke heeshshi assankenna gatona yaanke, taashsho Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈate kaaˈlitannonke gara huwanteemmo gede assitannonke.

^ GUFO 7 “Yihowa Addaxxeemmo Maganoˈyaati” yitannota Viili Deeli xagge Bocaasa 1, 1991nnite Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) giddo lai.