Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Dotteessa 2017

Taashsho Yihowa Laˈˈanno Garinni Laˈinanni?

Taashsho Yihowa Laˈˈanno Garinni Laˈinanni?

“Ani Kaaliiqi suˈma galateemmo; . . . [ammanaminohunna] taalu Magani isooti.”—MAR. 32:3, 4.

FAARSO: 5, 46

1, 2. (a) Naabuteranna oososira iillinonsahu taashsho nookki coyi maati? (b) Konni birxichira ronseemmoti lame akatta hiitteeti?

HANNI konne coye hedi. Mitto mancho, buutote cubbo loosootto yine beebba worroonnisi. Isira yoo yinoonnisihu yawaawulootu mannooti nookkire coyidhinore haaˈneeti; tini minisi manniranna jaallasira yitannori baˈˈannonsa gede, hattono dadillitanno gede assitukki digattino. Taashsho baxanno manni beebbaataamo manchonna oososi shinanna laˈˈansa lowo geeshsha dadillanno gede assitino. Tini xagge qalote borro diˈˈikkitino. Tini, Yihowara ammaname soqqaminohunna Moote Akiaabi Israeelete moohe noo yannara heeˈrinohu Naabute xaggeeti.—1 Mot. 21:11-13; 2 Mot. 9:26.

2 Konni birxichira, Naabuteta calla ikkikkinni umi xibbi diro Kiristaanu songo giddo ammaname soqqaminohu mittu cimeessi xaggeno ronseemmo; isi gara ikkinokkire assino. Tenne Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni lawishshuware rosanke, Yihowa gede taashsho noore assate umonke heeshshi assa hasiissannonketa huwatate kaaˈlitannonke. Qoleno, songote giddo taashsho xeino coye laˈnummoro, taashshote daafira Yihowate gedee lao heedhannonke gede assiˈrate gatona yaa hasiissannonketa ronseemmo.

 TAASHSHO XEINOHA MITTO ASSOOTE

3, 4. Naabute hiittoo manchooti? Isi woyinete kaashshi bayichosi Moote Akiaabira hira giwinohu mayiraati?

3 Naabute, Israeelennihu lowo manni bushu manchi Moote Akiaabinna busha galtesi Mootittete Elzaabeeli lawishsha harunsanni noo yannara Yihowara ammaname soqqamino manchooti. Hakkuri Baˈˈaali magansidhannori Yihowa ayirrissannokkireetinna higguwasi naaddannokkireeti. Naabute kayinni, Yihowa ledo noosi jaalooma heeshshosinni nafa roorse laˈˈanno.

4 Umi Mootoolla 21:1-3 nabbawi. Akiaabi Naabuteha woyinete kaashshi bayicho woxunni hidha woy hakkiinni roorino bayicho oyesi soorriˈra hasiˈrannota kulisi yannara, Naabute sumuu yaa giwino. Mayira? Isi awu afiinni togo yee qolino: “Kuni dargi akaakkaˈyawiinni ragiˈroommoho. Kunnira, atera aatenni Kaaliiqi agaroe.” Yihowa Israeele ragidhino baatto wole gaˈrera hirtannokki gede higge uyino; Naabute woyinete bayichosi hira giwinohu tenne higge ayirrisannohuraati. (Lew. 25:23; Kir. 36:7) Isi coye laˈˈannohu Yihowa laˈˈanno garinniiti.

5. Elzaabeeli Naabute shiishiishate maa assitino?

5 Naabute tennera sumuu yaa giwinohura Moote Akiaabinna galtesi busha coye assate kaˈino; insa togo assansa dadillissannote. Elzaabeeli minaannise woyinete bayicho adhanno gede assate, Naabuteranna oososira nookkire worranninsa gede assitino; tini Naabutenna oososi shinanni gede assitino. Yihowa lowo geeshsha taashsho xeinoha konne coye lai yannara maa assiyya?

MAGANU TAALO YOO YII

6, 7. Yihowa taashsho baxannota leellishinohu hiittoonniiti? Tini Naabute fiixanna jaallasi sheshifachishshinohu hiittoonniiti?

6 Yihowa Eeliyaasi Akiaabi borooranno gede rahe soyino. Eeliyaasi Akiaabi lubbo shiinohanna mooraancho ikkinota coyiˈrino; hatto yaasi garaho. Yihowa tennera maa assiyya? Isi Akiaabi, galtesinna oososi, Naabutenna oososi assinita assinanninsata coyiˈrino.—1 Mot. 21:17-25.

7 Naabute maatenna jaallasi, Akiaabi konne macca gibbanno coye assinoti dadillissinonsaha ikkirono, Yihowa konne taashsho xeino coye lainoteranna Akiaabi qorichishate rahe kainotera shiima geeshsha shesho afidhinoti dihuluullissannote. Ikkollana, hakkuyi gedensaanni ikkinohu insa heddinokki coyi, umonsa heeshshi assanna Yihowa addaxxa qarra ikkitannonsa gede assinonsaha ikkara dandaanno.

8. Akiaabi Yihowa yiino yoo macciishshiti maa assino? Tini mayi ikkanno gede assitino?

8 Akiaabi Yihowa buutote yoo yiinota afiti, “uddanosi dare hune xiddu uddano uddiˈri. Sagaleno ita giwi. [Isi] xiddu uddano uddiˈrino gedeenni goxanno. Yaaddote batinyinni umo heeshshi yee” haˈrino. Akiaabi umosi shollishino! Tini mayi ikkanno gede assituyya? Yihowa Eeliyaasira togo yiino: “Akiaabi ... togo ikkinota afanni heeˈre, isi lubbotenni heeˈreenna konne qoomama diabbeemmo. Minisi manni daafira yoommo coye beettisi yannara asseemmo”. (1 Mot. 21:27-29; 2 Mot. 10:10, 11, 17) ‘Wodana fonqole laˈˈannohu’ yaano wodanita afanno Magani Yihowa Akiaabira maarinosi.—Law. 17:3.

UMO HEESHSHI ASSA AGAROOSHSHE IKKITANNO

9. Umo heeshshi assa Naabute maateranna jaallasiˈra agarooshshe ikkitinonsahu hiittoonniiti?

9 Yihowa gedensaanni hige yiino yoo, Akiaabi assinoha macca gibbanno assoote afino mannira guficho ikkitara dandiitannohu hiittoonniiti? Yihowa yiino yoo soorrasi, Naabute maatenna jaallasi ammana fonqoltinoha  ikkara dandaanno. Hatto ikkiro, umonsa heeshshi assite laˈˈansa agartinonsa yaano Maganinsa Yihowa taashsho xeinore assa dandaannokkita addaxxite, ammanante iso magansiˈra agurtannokki gede kaaˈlitinonsa. (Marro 32:3, 4 nabbawi.) Yihowa reyino manna kayisanno yannara Naabute, labballu oososinna maatesi reyotenni kaˈanno gede asse taashsho noo yoo yaannonsa. (Iyo. 14:14, 15; Yoh. 5:28, 29) Qoleno, umosi heeshshi assanno manchi halaalaanchu ‘Magani baalanka coye, maaxamino coye baala, danchano bushano yoote shiqishannota’ qaaganno. (Ros. 12:14) Ee, Yihowa yoo yaanno wote hedannohu ninke anfoommokki coyi heeˈranno. Konni daafira, umonke heeshshi assanke ammananke baˈannonkekki gede agartannonke.

10, 11. (a) Hiittoo coyi ammananke fonqolara dandaanno? (b) Umonke heeshshi assanke agartannonkehu hiitte doogganniiti?

10 Cimeeyye ati buuxoottokkiha woy atera lawinohekkiha mitto coye murturo maa assatto? Lawishshaho, ate woy baxatto mancho mitte qoosso aaninni hoollanni wote maa assatto? Miteekke galtekki, labbaa woy meya beettokki woy lubbora baxattoha bohamanno gede assineenna, assinoonniri digaraho yite hedattohalla ikki? Woy, Soˈro loosinohura maara hasiissannokkiha maarroonnihalla lawihe? Togoo coyi, Yihowara noonke ammana hunaranna isi dirijjitesi  massaganno gari adhama giwannonke gede assara dandaanno. Togoohu guficho ikkanno coye tuncu yiihero umokki heeshshi assakki kaaˈlitannohehu hiittoonniiti? Hanni lame doogo laˈno.

Cimeeyye atera adhaminohekki egensiishsha songote kultanno wote maa assatto? (Gufo 10, 11 lai)

11 Umihunni, umo heeshshi assanke buunxoommokki coyi heeˈrara dandaannota ammanneemmo gede kaaˈlitannonke. Mittu coyi daafira seekkine anfoommoha ikkiro nafa, manchu wodani giddota afannohu Yihowa calla ikkinota dea dihasiissannonke. (1 Sam. 16:7) Moroma dandiinannikkiha konne halaale huwatanke, umonke heeshshi assate yaano dhukanke afatenna hedonke biddi assiˈrate kaaˈlitannonke. Layinkihunni, Yihowa taashsho xeino coye biddi assa geeshsha, maahoyye yine heeˈneemmonna cincineemmo gede assitannonke. Mittu hayyichu manchi togo yiino: “Halaalunni Magano waajjitannorira woyyannonsata afoommo. Cubbaataammaho kayinni diseyannonsa.” (Ros. 8:12, 13) Ee, togoo yannara umonke heeshshi assa ninkeno wolootano kaaˈlitanno.—1 Pheexiroosi 5:5 nabbawi.

GARIWEELO IKKITO

12. Aanchine hiitte xagge ronseemmo? Tenne xagge rosa maaho kaaˈlitannonke?

12 Umi xibbi diro Sooriyu Antsookiyira heeˈrino Kiristaanira, umonsa heeshshi assanna gatona yaa qarra ikkitannonsa gede assanno coyi kalaqamino. Xa hanni tenne xagge xiinxallino; togo assanke gatona yaate hiittoo lao noonkero afatenna gatona yaa Yihowa taashshote noosi lao ledo xaaddannohu hiittoonniitiro huwatate kaaˈlitannonke.

13, 14. Pheexiroosira mayi qoosso uyinoonnisi? Isi waajjannokkiha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti?

13 Soqqamaasinchu Pheexiroosi, Kiristaanu songo giddo egennamino cimeessaati. Isi Yesuusira muli jaalaati; Yesuusi isira kaajja qoosso uyinosi. (Mat. 16:19) Lawishshaho, 36 M.D., Pheexiroosi Qornelewoosiranna fiixisira dancha duduwo duduwino. Qornelewoosi barciminokkihanna Israeelete gaˈre ikkinokkiha ikkino daafira, kuni dhagge ikkanno coyeeti. Qornelewoosinna minesi gamba yiino mannira qullaawu ayyaani dirri yannara Pheexiroosi togo yiino: “Kuni manni ninkente gede Qullaawa Ayyaana adhino; xa insa cuuama hoolannonsahu nooni?”—Soq. 10:47.

14 Gedensaanni 49 M.D. soqqamaasinenna cimeeyye, Kiristaana ikkinohu Israeelete gaˈre wido ikkinokki manni barcima hasiissannonsanso dihasiissannonsa yitanno hajo daafira hasaawate Yerusaalamete songitino. Konni gambooshshiwa, Pheexiroosi shiimu diri albaanni Israeelete gaˈre wido ikkinokki mannira qullaawu ayyaani dirrinota roduuwu qaagganno gede assate waajjikkinni coyiˈrino. Pheexiroosi illesinni lainore coyiˈrasi, umi xibbi diro noohu aliidi bisi hatte hajo muranno gede kaaˈlitino. (Soq. 15:6-11, 13, 14, 28, 29) Hatte yannara, Pheexiroosi waajja agure halaale coyiˈrinotera, Israeelete gaˈre wido ikkinohuno Israeelete gaˈre wido ikkinokkihuno naadinosiha ikkara dandaanno. Hundi Kiristaani kuni ayyaanaamittetenni jawaatu rodii coyiˈrannore ammaˈna horo diqarrissannonsa!—Ibi. 13:7, NW.

15. Pheexiroosi Sooriyu Antsookiyira mayi soˈro loosino? (Hanafote noo misile lai.)

15 Aliidi bisi 49 M.D. songihunni shiima yanna gedensaanni Pheexiroosi Sooriyu Antsookiya haˈrino. Isi hakko Israeelete gaˈre ikkinokki Kiristaani ledo laqqikkinni gamba yaanno. Kuni Kiristaani Pheexiroosi egennonna woˈnaalshinni horo afiˈrinoti dihuluullissannote. Ikkollana, gedensaanni Pheexiroosi insa ledo ita giwi yannara mageeshshi geeshsha xissiisidhannoro heda dandiineemmo. Wolu songote giddo noohu Israeelete mannino, wole agurina Barnabaasi nafa Pheexiroosi gede ikkino. Kuni  ayyaanaamittetenni jawaatu cimeessi, songote giddo babbadooshshe abbara dandaannoha konne taashsho nookki coye assanno gede assinosihu maati? Pheexiroosi loosino soˈronni afiˈneemmo rosi, mittu cimeessi koffi yineemmo gede assannore coyiˈranno woy assanno wote kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

16. Pheexiroosi seejjinoonnihu hiittoonniiti? Hiikkuri xaˈmuwa hendammora dandiineemmo?

16 Galatiyu Sokka 2:11-14 nabbawi. Pheexiroosira manna waajja woshshaado ikkitinosi. (Law. 29:25) Isi, barcimate daafira Yihowara noosi lao afinoha ikkirono, Yerusaalametenni dayinohu Ayihudete gaˈre wido ikkino manni mayyaannoe yee waajjino. Aliidi bisi 49 M.D. gambooshshe assiˈri waro ledo noohu soqqamaasinchu Phaawuloosi, Pheexiroosi Antsookiyaho boroore gara ikkinokki loosisi xawo fulanno gede assino. (Soq. 15:12; Gal. 2:13) Pheexiroosi taashsho xeino coye assasi, Israeelete wido ikkinokki Kiristaana gawajjitinohu hiittoonniiti? Insa kuni coyi guficho ikkansara wodhitinoni? Pheexiroosi soˈro loosino daafira, muxxe qoossosinni hoolloonnisi?

GATONA YIIYYE

17. Yihowa gatona yaannoha ikkasi Pheexiroosi kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

17 Pheexiroosi, Phaawuloosi seejjinosi seejjo adhinoti dihuluullissannote. Qoleno, Qullaawa Borro iso qoossosinni hoolloonni diyitanno. Isinni, isi qullaawu ayyaaninni lame sokka borreessino; tini lamenti sokka Qullaawu Maxaafi gafa ikkitino. Pheexiroosi layinki sokkasi giddo “baxamino rodiinke Phaawuloosi” yee borreessino. (2 Phe. 3:15) Pheexiroosi assinohu taashsho xeino coyi Israeelete gaˈre ikkinokki Kiristaani xissiisiˈranno gede assinoha ikkara dandaanno; ikkirono, songote umo ikkinohu Yesuusi iso horoonsiˈra diagurino. (Efe. 1:22) Konnira songote miilla Pheexiroosira gatona yite, Yesuusinna Annisi lawishsha harunsa dandiitanno. Kuni guuntete xeˈne noosi manchi assinorinni gufiˈrinohu nooha dilawanno.

18. Taashsho Yihowa laˈˈanno garinni laˈneemmota leellisha hasiissannonkehu hiittoo woteeti?

18 Umi xibbi dirinte gede yannankera Kiristaanu songo giddo noo cimeeyyeno guuntete xeˈne noonsareeti; korkaatuno “ninke baalunku woˈmanka woyite” soˈneemmoreeti. (Yai. 3:2) Guuntete xeˈne noonketa coyiˈneemmoha ikkara dandaanno; ikkollana ayyaanaamittete rodiinke guuntete xeˈnenni kainohunni koffi assinkero tenne ammane adha shota diˈˈikkitannonke. Hattoo yannara, taashshote daafira Yihowate gedee lao nooˈneta leellishshinanni? Lawishshaho, songote cimeessi assinori gara ikkinokkire lawihero maa assatto? Songote cimeessi hedikkinni hanqisannore woy xissiisiˈratto gede assannore assihero tini guficho ikkitahera wodhatto? Hakkoye rodoo muddante cimeessa ikke songote soqqamate dandoo dinosi yaantenni, songote umo ikkinohu Yesuusi coye biddi assa geeshsha cincite agaratto? Isi loosino soˈro illachisha agurte lowo diro Maganoho ammaname soqqaminota qaagatto? Ate xissiisiˈratto gede assannore assino rodoo, cimeessa ikkate qoossosinni hoola hoongiro woy wole qoosso uyinisiro hagiidhatto? Gatona yaakki, taashsho Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈattota leellishshanno.—Maatewoosi 6:14, 15 nabbawi.

19. Maa assate murciˈra hasiissannonke?

19 Taashsho baxxannori, Sheexaanunna tini busha alame abbitinoha taashsho xeino assoote Yihowa raawe hunanno yanna quqquxante agadhitanno. (Isa. 65:17) Hakka geeshsha, mittu mittunku dhukanke anfe hattono koffi assinonke mannira gatona yine, taashsho Yihowa laˈˈanno garinni laˈneemmota leellinsho.