“Alamenna alamete halcho saˈanno; Maganu hedinore assannohu kayinni hegere geeshsha heeˈranno.”—1 YOH. 2:17.

FAARSO: 139, 144

1, 2. (a) Alamete gari reyote yoo yinisi manchi gedeeti yineemmohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.) (b) Tini busha alame baˈanno wote, hedate dandoo noonsa kalaqo huluullantannokki coyi maati?

“REYINO MANCHI HAˈRANNI NO!” Togo yitinori agaraasine mitto bunshe loosatenni egennamino mancho usuru mininni fushshite haadhe hadhanni heedheeti. Insa konne mancho hatto yitinohu mayiraati? Manchu ordo keeraanchoho; qoleno iso dhibbu diamadinosi. Ikkollana, iso agaraasine shinanni bayicho haadhe hadhanni no. Hakku reyote yoo yinoonnisi manchi reyinohu gedeeti. *

2 Tenne alame garino hakkoye shinasira haaˈne haˈnanni heeˈnoonni manchi gedeeti. Tini busha alame baˈanno gede yoo yininkunni barru keeshshino; qoleno baˈˈanno yanna gambissino. Qullaawu Maxaafi ‘Alame saˈanno’ yaanno. (1 Yoh. 2:17) Alamete goofimarchi daasi gatannokkireeti. Ikkirono, alamete baonna aleenni kulli usuranyi reyo baxxitanno gede assannohu mittu coyi no. Mitu manni usuranyaho yinoonni yoo taashsho nookkite yee, woy miteekke yinoonni yoo jeefote soorrinanni yee hede coye kayisannoha ikkara dandaanno. Ikkollana, alamete yoo  yiinohu Kalqete Alamera Aliidiha ikkinoho guuta Mootichaati. (Mar. 32:4) Hakko daafira, alame baˈanno barri yinoonniwiinni disaˈˈanno; hattono yinoonni yoo digaraho yee huluullamannohu diheeˈranno. Alame baˈanno wote kalqete alamera heedhannoti hedate dandoo noonsa kalaqo, Yihowa assinoonniri taashsho noore ikkasi dihuluullantanno. Hatte yannara qarru baalunkunni fooliishshiˈneemmo!

3. Maganu Mangiste dagganno wote baˈˈannohu shoolewa gaamme ronseemmo coyi maati?

3 Ikkina, ‘saˈanno’ yini ‘alame’ maati? Yannankera lowo manni noo gedeenni heeˈrannohu gede asse hedannohu lowo coyi saˈˈanno woy baˈˈanno. Kuni busha duduwooti? Deeˈni! Isinni Maganu Mangistehu “danchu duduwi” giddo mittu konneeti. (Mat. 24:14) Konni daafira, hanni Maganu Mangiste dagganno yannara mayi baˈˈannoro hasaambo. Hatte yannara baˈˈanno coye shoolewa gaamme ronseemmo; insano: busha manna, busha dirijjituwa, busha loosonna yaachishanno coyeeti. Mitto mittonka coye ronseemmo wote, (1) hakku coye gawajjannonke gara, (2) hakkoye coye Yihowa hiissannoronna (3) hakku coyi hiikkuyi danchu coyinni riqiwamannoro hasaambeemmo.

BUSHU MANNI

4. Bushu manni xa gawajjanni noonkehu hiittoonniiti?

4 Bushu manni gawajjanni noonkehu hiittoonniiti? Soqqamaasinchu Phaawuloosi qullaawu ayyaani massageennasi, heeˈnoommo yanna ‘qarrissannota’ ikkitannota masaalihu gedensaanni togo yee borreessino: ‘Awaawuranno manni wole soˈrisiisanninna insano soˈranni bunshete aana bunshe ledanno.’ (2 Xim. 3:1-5, 13) Kuni masaalotenni kulloonniri woˈmanna laˈe egennootto? Ninke giddo batinye manna waajjishiishshannori, halashshite heddannokkirinna jaddo loossannori gawajjitino woti no. Insa giddo mitu keedisa bushuulleeti; wolootu kayinni busha assootensa mannu afannokki gede maaxxannoreeti. Insa ninke gawajjite egentinokkiha ikkiro nafa, wolu garinni gawajjitanni noonke. Togoo manni assinoha busha coye macciishshineemmo wote dadillineemmo. Bushu manni, qaaqquulle, geerranna umonsa gargadhite affannokkire beebba assiˈrinota macciishshineemmo wote bisu shorodhi yaannonke. Togoo manni ikkanno ikkito, insa mannu maaˈne, saadatenna agaanintete gedeere ikkitinoha lawissanno. (Yai. 3:15) Yihowa Qaali kayinni, bushu duduwi bayicho dancha duduwo kulanno.

5. (a) Bushu mannira mittu mittu manchi deerrinni mayi faro faˈnante noonsa? (b) Bunshete doogo agure higa giwanno manni jeefote hiikkanno?

5 Yihowa maa assanno? Yihowa xa bushu manni bunshe agure higanno faro fane noonsa. (Isa. 55:7) Isi mittu mittu manchi deerrinni jeefote yoo diyiino. Isi yoo yee noohu tenne busha alameraati. Busha coye agure higa giwanno manni yaano bayiru qarri daa geeshsha tenne busha alame irkisanno manni hiikkannoyya? Yihowa busha manna uullate aaninni hegerera hunannota coyiˈrino. (Faarso 37:10 nabbawi.) Bushu manni togoo coyi iillannonsakkihu gede asse hedara dandaanno. Yannankera lowo manni assannore maaxanna qorichishamikkinni saˈˈa roso assiˈrino. (Iyo. 21:7, 9) Ikkollana, Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Maganu mannu haˈranno doogo baala illaallisanno; qaafosi baala laˈˈanno. Bunshe loossannori Maganuwiinni maaxama didandiitanno; dhiˈmote tunsichi giddo nafa maaxante diaffanno.” (Iyo. 34:21, 22) Magano Yihowa maaxamme gata didandiinanni. Awaawuranno manni iso balalsa didandaanno; qoleno gawalo nookkita afate dandoosinni coye qonqolche afannokki gede assanno tunsichi woy diime horo dino. Armagedooni gedensaanni biˈreera bushu  manni heeˈrannowa laˈneemmoha ikkara dandaanno, kayinni insa hakko diheedhanno. Insa hegerera baˈanno!—Far. 37:12-15.

6. Bushu manni bayicho hiittoo manni heeˈranno? Kuni dancha duduwooti yineemmohu mayiraati?

6 Bushu manni baˈˈanno wote hiittoo manni gatanno? Yihowa togo yitannota hagiirsiissanno hexxo uyinonke: “Shaqqaddu kayinni baatto ragidhanno; atootenna keere afidhe hagiidhitanno.” Tenne faarsoranni togo yitanno hedo no: “Keeraano baatto ragidhanno; ise aanano hegererano heedhanno.” (Far. 37:11, 29) “Shaqqaddu” woy jooguullunna “keeraano” yiniri hiittoo mannaati? Jooguullu Yihowa rosiisannorenna aanno biddishsha maahoyye yite adhitannoreeti; keeraano kayinni Yihowa albaanni gara ikkino coye assa baxxannoreeti. Yannankera alamete aana keeraanchu manninni bushu manni rooranno. Ikkollana, daggannote haaro alamera, keeraanchu manni bushu manninni diegemmamanno woy keeraanchu manni rooreenna bushu manni giddonsa diheeˈranno; korkaatuno hattee yannara heeˈrannohu keeraancho manna callaho. Ee, togoo dagoomi uulla gannate ikkitanno gede assanno!

BUSHA DIRIJJITUWA

7. Busha dirijjituwa gawajjitanni noonkehu hiittoonniiti?

7 Busha dirijjituwa gawajjitanni noonkehu hiittoonniiti? Yannankera alamete aana bushu coyi batiˈranno gede assannohu mitto mitto mancho ikkikkinni, dirijjituwate. Hanni lowo miliyoone ikkanno manna doggannote ammaˈnote dirijjituware hedi; insa mannu Maganu ewelumma afannokkinna Qullaawa Maxaafa addaxxannokki gede assitanno; qoleno Maganu albillittete uullatenna mannaho hedinori, hattono wole togoo hajo daafira gara ikkinokkire rosiissanno. Addi addi gashshootino olanna gosa insa insaneewa giwantanno gede assanno; hattono buxanenna wolqa hoogginore gadadisanno; qoleno gubbo yoranno manni batiˈrannonna gosoomu kalaqamanno gede assanno. Hafuuraame daddalu dirijjituwano lowo manni buxe heeˈreenna jiro hogoofiˈrate yite qooxeessa daaffanno, kalaqamu jiro garimale horoonsidhanno, hattono dikkiˈranno manna beebba assidhanno. Ee, alamete aana bushu coyi batiˈranno gede assitinoti busha dirijjituwa ikkitinoti teeˈlitinota diˈˈikkitino.

8. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni garinni, yannankera mannu baˈannokkihu gede asse hedanno dirijjituwa hiikkitanno?

8 Yihowa maa assanno? Bayiru qarri hanafannohu poletiku silxaane afidhinori fotaanchote yinita Bayira Baabiloone yaano kaphu ammaˈno dirijjituwa baala huntanno woteeti. (Aju. 17:1, 2, 16; 18:1-4, NW) Hatte yannara kaphu ammaˈno dirijjituwa baala raaphite baˈanno. Ikkina, wole busha dirijjituwa baala hiikkitannoyya? Qullaawu Maxaafi mannu baˈukkinni heedhannohu gede asse hedannota batinye dirijjituwa ilaallatenna giddichuwatenni lawisiise coyiˈranno. (Yohaannisi Ajuuja 6:14 nabbawi.) Maganu Qaali giddo addi addi gashshootinna dirijjitubba baala darginsanni shafantannota masaalloonni. Bayiru qarri gumulamannohu tenne alame gashshooti baalunna Maganu Mangiste gibbanno dirijjituwa baala baˈanno woteeti. (Erm. 25:31-33) Hakkuyi gedensaanni busha dirijjituwa horo diheedhanno!

9. Haaro uulla amanyootu noota ikkitannota huluullammeemmokkihu mayiraati?

9 Busha dirijjituwa mayi riqiwanno? Armagedooni gedensaanni uullate aana heedhanno dirijjite no? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Ninke kayinni uyinonke hexxo garinni keeraanchimma heedhannoha haaro gordonna haaro baatto agadhineemmo.” (2 Phe. 3:13) Akkalu gordinna akkala uulla yaano bushu gashshootinna togoo gashshooti hunda  heeˈrannohu bushu manni baˈˈanno. Insa riqiwannori maati? ‘Haaru gordinna haaro baatto’ yitanno yaatto, mittu haaru gashshootinna hakko gashshooti hunda uullate aana haaru dagoomi heeˈrannota leellishshanno. Yesuusi massagannoti Maganu Mangiste, amanyootu Magani Yihowa akatta guutu garinni leeltanno gede assitanno. (1 Qor. 14:33) Konni daafira, “haaro baatto” woy uulla orte baˈinota ikkitukkinni amanyootu noote. Hatte yannara uullate aana coye laˈˈannohu danchu manni heeˈranno. (Far. 45:16) Insa Yesuusinna isi ledo kaaˈlante gashshitannori 144,000 gashshaano uyitannonsa biddishsha harunsitanno. Hanni busha dirijjituwa baala baˈeenna, mittimma nootinna horo baˈannokkiti mitte dirijjite calla heedhanno yanna hedi!

BUSHU LOOSI

10. Ati heeˈratto qachira noohu gara ikkinokki coyi maati? Tini atenna minikki manna gawajjitinohu hiittoonniiti?

10 Bushu loosi gawajjanni noonkehu hiittoonniiti? Heeˈnoommohu bunshe woˈmitino alame giddooti. Alamete anna amanyootu maaeelle, ammanama hooga hattono finqille woˈmitino. Ooso noonsa manni togoohu bushu coyi oosonsa gawajjannokki gede gargadhate sharramanno. Boohaarshu dirijjituwa gara ikkinokkire danchuri gede assite leellishshanno; konni garinni insa Yihowa garanna gara ikkinokki coye lainohunni fushshino higge mishiishshanno. (Isa. 5:20) Addu Kiristaani togoo hedo heedhannonsakki gede qorophanno. Insa, Yihowa fushshino hige ajinshe laˈnanni gede assannohu bushu coyi woˈmino alamera heeˈre ammaname heeˈrate sharrama hasiissannonsa.

11. Yihowa Soddoomahonna Gomooraho yiino yoonni maa ronseemmo?

11 Yihowa busha looso hiissanno? Isi biˈre Soddoomahonna Gomooraho bunshe woˈmitu yannara assinore hedi. (2 Pheexiroosi 2:6-8 nabbawi.) Keeraanchu manchi Looxi, isinna maatesi heedhanno qooxeessira bunshe woˈmitu yannara baasa qarramino. Yihowa hakko qooxeessira heeˈranno manna gudasi, isi hakkiinni bunshe huninoha calla ikkikkinni albillittete assannori noota leellishshannote. Isi tenne assinohu, insa ‘cubbo loossannorira baalaho’ lawishsha ikkitanno gedeeti. Yihowa hakka waro noo maaeelle baala huninte gede, tenne alame hunanno wote yannankera nooha busha coye baala hunanno.

12. Tini alame baˈu gedensaanni ati loosate halchattohu mitu loosi maati?

12 Busha looso mayi riqiwanno? Gannate ikkitino uulla aana hagiirsiisanno looso loonseemmo. Uulla gannate assate loosi, hattono uminkeranna banxeemmo mannira mine mina mageeshshi geeshsha hagiirsiissannoro hanni hedi. Qoleno, reyotenni kaˈˈannoha lowo miliyoone ikkanno manna haarate, hattono insara Yihowa doogorenna isi mannu oosora assinore kultanno xagge rosiisate looso hedi. (Isa. 65:21, 22; Soq. 24:15) Hatte yannara loonseemmo loosi baalu hagiidhineemmonna Yihowa guwisiˈneemmo gede assannoho.

YAACHISHANNO COYI

13. Sheexaanu, Addaaminna Heewani Maganoho hajajama giwansa yaachishshanno coyi heeˈranno gede assitinohu hiittoonniiti?

13 Yaachishanno coyi gawajjanni noonkehu hiittoonniiti? Bushu manni, busha dirijjituwanna bushu loosi gamba yee uullate aana heeˈnanni heeshsho yaachishshannota ikkitanno gede assino. Olu, buxima woy gaˈre bade giwa gawajjite egentinokkihu nooni? Xibbunna reyona? Togoo qarri iillannokkihu dino. Kuni qarri dayinohu sasu kalaqami yaano Sheexaanu, Addaaminna Heewani Yihowara hajajama giwinohuraati. Ninke giddo insa hajajama giwansa abbitino qarra xa miliqe gata dandaannohu dino.

14. Yihowa yaachishanno coye hiissanno? Mitto lawishsha kuli.

 14 Yihowa yaachishanno coye hiissanno? Hanni olunnire hedi. Yihowa olu heeˈrannokki gede assannota coyiˈrino. (Faarso 46:8, 9 nabbawi.) Dhibbuna? Isi dhibba gobbate aaninni hunanno. (Isa. 33:24) Reyo hiissannoyya? Yihowa reyo hegerera hunanno. (Isa. 25:8) Isi buxima heedhannokki gede assanno. (Far. 72:12-16) Yihowa yannankera yaandanni gede assino coye baala hunanno. Isi busha “ayyare” nafa baˈanno gede assanno; korkaatuno hatte yannara Sheexanunna agaaninte jeefote raaphite baˈanno daafira, bushare assinanni gede xixxiiwannori diheeˈranno.—Efe. 2:2.

Olu, dhibbunna reyo nookki alamera heeˈra hagiirsiissanno! (Gufo 15 lai)

15. Armagedooni gedensaanni hegerera baˈˈannohu mitu coyi maati?

15 Olu, dhibbu woy reyo nookki alamera heeˈra mageeshshi geeshsha hagiirsiissannoro hanni hedi? Olanto, baaru aani olanto woy olu jettenni olantannori diheedhanno! Olu uduunnichi woy saino olire qaagate yine assinanniri diheeˈranno. Hospitaale, dokitorootu woy nersootu diheedhanno; fayyimmate inshuraanse diheedhanno; reyino manna keeshshiinshanni mini, wiˈlate mini, woy waammate base diheedhanno! Jaddo loosannohu heeˈrannokki daafira, baqqi assanno uduunnichi, woy polise diheedhanno; qulfenna makafachu nafa heeˈrannokkiha ikkara dandaanno! Wodaninkenna surrenke yaaddanno gede assannohu kuni baalu coyi horo diheeˈranno.

16, 17. (a) Armagedooni gatte saˈannori hiittoo coyinni fooliishsho afidhanno? Xawisi. (b) Tini alame baˈanno wote gante saˈˈa dandiineemmohu hiittoonniiti?

16 Yaachishanno coyi baˈˈanno yannara hiittoo heeshsho heeˈnanni? Hatte yannara heeshsho hagiirsiissannota ikkitannoti teeˈlitinota diˈˈikkitino. Tenne alame heeshsho biso assiˈnoommo daafira, alamete giddo noo coyi lowo geeshsha yaachishannoha ikkinota qaangeemmokkiha ikkara dandaanno. Xa mannu batiˈrannowa baaburu xaawi qooxeessira heeˈranno manni, albillittete canco dimacciishshanno; xa ishine tunganni qooxeessira heeˈranno manni albillittete bowanni qarrisannonsari diheeˈranno. Yihowa togoo coye baala hunanno wote fooliishsho afiˈneemmo.

17 Xa yaachishannonke coye mayi riqiwanno? Faarso 37:11 jooguullu “atootenna keere afidhe hagiidhitanno” yitanno. Tini hagiidhatto gede diassitannohe? Aleenni kulliri Yihowa atera hedinoreeti. Konni daafira, tenne qarrissannote goofimarchu yannara Maganu Yihowawanna dirijjitesiwa shiqate dandaamihere baala assi! Hexxokki naadi hattono ise daafira seekkite hedde surrekkiranna wodanikkira xabbe leeltannohe gede assiˈri; tenne wolu mannirano kuli. (1 Xim. 4:15, 16; 1 Phe. 3:15) Hatto assittoro, tini yoo yine heeˈnoonni alame baˈanno wote ise ledo dibaˈˈatto. Hatteentenni gatte saˈe hegerera hagiidhitanni heeˈratto!

^ GUFO 1 Tenne gufo giddo kulloonniri, Ameeriku gobba giddo mitu qooxeessiˈra bashsho usuru mine assinanni assooteeti.