Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Dotteessa 2017

Eootto Qaale Wonshi

Eootto Qaale Wonshi

“Mootichaho xaˈnitinoonni xano tidhe.”—MAT. 5:33.

FAARSO: 124, 51

1. (a) Yoftahenna Haanna mitto assannonsari maati? (Hanafote noo misilla lai.) (b) Konni birxichira hiikkuri xaˈmuware ronseemmo?

YOFTAHE bareeda gaadisaanchootinna wolqaataamo bagadaanchooti. Hilqaana minaama Haanna kayinni galtesenna minese seekkite amaxxitinote maahoyye yite galtanno manchooti. Insa Yihowa magansiˈrannore ikkinotano agurranna, lamenka mitto assannonsari maati? Lamunku Maganoho qaale eino woy xano xaˈnino; insa xanonsa wonshiˈrino. Insa yannankera Yihowara qaale eanno mannira dancha lawishsha ikkanno. Xa hanni aante noote sase xaˈmo dawaro laˈno: Xano xaˈna yaa mayyaate? Maganoho eˈnoonni qaale shotinse laˈˈa hasiissannokkihu mayiraati? Yoftahenna Haanna lawishshinni maa ronseemmo?

2, 3. (a) Xano xaˈna yaa mayyaate? (b) Qullaawa Borro Maganoho qaale eate daafira mayitanno?

2 Qullaawu Maxaafi xano xaˈna Maganoho qaale ea ikkitinota kulanno. Mittu manchi mitore assate, aate, soqqamate woy mitto coye assa giwate qaale ea dandaanno. Qaale eˈnannihu banxeeti. Ikkollana, eˈnoonni qaali shotinse laˈnannire diˈˈikkino; Maganu eˈnoonni qaale, mitto coye assate woy assa hoogate xaˈninoonni xano gede asse laˈˈanno daafira, afoo fulloonnire wonshinara hasiˈranno. (Kal. 14:22, 23; Ibi. 6:16, 17) Qullaawa Borro Maganoho eˈnoonni qaali shotinse laˈnanniha ikkinokkita xawissannohu hiittoonniiti?

 3 Muse Higgera togo yinoonni: “Mittu manchi Kaaliiqira xano xaˈniro woy mitto coye assara afoo fuliro, yiinore baala wonsho ikkinnina mittoreno gatisoonke.” (Kir. 30:2) Gedensaanni Selemooni qullaawu ayyaaninni togo yee borreessino: “Maganu gowwootunni dihagiidhannona, Maganoho xaˈnittoro rakke xanokki wonshiˈri.” (Ros. 5:4) Yesuusino aane noore coyiˈri wote qaale ea shota coye ikkitinokkita kulino; isi togo yiino: “Albi mannira, ‘Kaphu xano xaˈnitinoonte; ikkollana Mootichaho xaˈnitinoonni xano tidhe’ yinoonnita macciishshitinoonni.”—Mat. 5:33.

4. (a) Maganoho qaale eˈnoonni coye ma garinni laˈˈa hasiissanno? (b) Yoftahenna Haanna lawishshinni maa ronseemmo?

4 Aleenni ronsummonte gede, Maganoho eˈnoonni qaali shotinse laˈnannire diˈˈikkino. Yihowara eˈnoommo qaale wonshanna wonsha hooga, isi ledo noonke jaalooma seekkitara woy huntara dandiitanno. Daawiti togo yee borreessino: “Kaaliiqi ilaali iimira fulannohu ayeti? Qullaawa dargasi ea dandaannohu ayeti? Hakkiira mara dandaannohu . . . kaphunni xaarannokkiho”; togoo manchi nookkire kule Yihowa suˈminni xaara woy qaale ea dihasiissannosi. (Far. 24:3, 4) Ikkina, Yoftahenna Haanna xaˈnino xano woy qaale eino coyi maati? Insa eino qaale wonsha shota ikkitinonsa?

INSA MAGANOHO XAˈNINO XANO AMMANAME WONSHINO

5. Yoftahe mayyee xaˈnino? Xaˈnihu gedensaanni ikkinori maati?

5 Yoftahe Yihowa manna qarrisanni heeˈrinohu Amooni manni ledo olamate fuli yannara, xaˈnino xano ammaname wonshino. (Eje. 10:7-9) Isi qeelle afiˈrate laalaatino daafira togo yee xaˈnino: “Amoonoota angaˈyara sayisse uyittoero, insa qeele higeemmo yannara miniˈyanni fule haaraera shiqannoha shilqote kakkalo [gede] asse shiqisheemmohe.” Hakkuyi gedensaanni mayi ikkiyya? Amooni manni qeelamino; Yoftahe qeelle adhe qaera higi wote iso haarate fultinoti baxanno beettosiiti. Isi ise “shilqote kakkalo” gede asse Yihowara aaraati. (Eje. 11:30-34) Tini heeshshose soorritannohu hiittoonniiti?

6. (a) Yoftahe Maganoho eino qaale wonsha isiranna beettosira shota ikkitinonsa? (b) Marro 23:21, 23 nna Faarso 15:4 Maganoho qaale eate daafira maa rosiissannonke?

6 Yoftahe beetto annise Yihowara xaˈnino xano wonshanno gede, lubbote noo geeshsha xaadu dunkaanira Yihowara soqqantanni heeˈra hasiissinose. Yoftahe tenne xano xaˈninohu coye heeshshi gotti asse hedikkinniiti? Deeˈni; isi qaera higanno wote iso haarate beettosi fultara dandiitannota hedikki digatino. Isi tenne hedinoha ikkirono ikka hoogirono, eino qaale wonsha Yoftaherano beettosirano shota diˈˈikkitino. Yoftahe beettosi laiti, “imaanasi dare” wodanisi dadillinota coyiˈrino. Beettosino ‘seeminaatisera wiˈlitino.’ Mayira? Yoftahera labbaa beetti dinosi; ise mine assidhe ooso ilte isira sircho sayissannote noosi toleeti. Xa kayinni, maatensa suˈminni woshshamannohu diheeˈranno; jajjansano wolu ragiˈranno. Ikkollana, Yoftahe roorse laˈˈanno coyi wolereeti. Isi “gatisa dandeemmokki xano Kaaliiqira xaˈnoommo” yiino. Tennera beettosino, “ane aana hedoottore wonshi” yite qoltino. (Eje. 11:35-39) Yoftahenna beettosi Duuchunkura Aliidi Maganira eˈnoonni qaale wonsha shota ikka hooggurono wonsha hasiissannota ammanannoreeti.—Marro 23:21, 23; Faarso 15:4 nabbawi.

7. (a) Haanna mayite xaˈnitino? Mayira? Xanose woˈmitinohu hiittoonniiti? (b) Haanna xaˈnitino xano Saamueeli hiittoo heeshsho heeˈranno gede assitino? (Lekkaalliidi qaagiishsha lai.)

7 Haannano Yihowara xaˈnitino xano ammanante wonshitino. Ise ilaweelo ikkitinohuranna qacifantanni qarrinsoonnisehura  lowo geeshsha dadillite heedhe xano xaˈnitino. (1 Sam. 1:4-7, 10, 16) Haanna giddoseta gudisse Yihowara kulte togo yite huuccidhino: “Woˈmanka Dandaatto Kaaliiqa, ane borojjichokki qarra laˈe hawittoekkinni qaagge labbaa beetto uyittoero, heeˈranno diro baala iso qole atera eemma; umisi dananchono horonta dimeendanni.” * (1 Sam. 1:11) Yihowa Haanna huuccatto macciishshe labbaa beetto uyinose. Ise tennera lowo geeshsha hagiidhitino! Ikkirono, Maganoho xaˈnitino xano noota dihabbino. Ise labbaa qaaqqo iltu yannara togo yitino: “Kaaliiqa huucciˈre afiˈroommaho.”—1 Sam. 1:20.

8. (a) Haannara xanose wonshiˈra shota ikkitinose? (b) Daawiti, Faarso 61te coyiˈrinori Haanna lawishsha qaagatto gede assannohehu hiittoonniiti?

8 Saamueeli sase diro ikkisi balla unuuna qana aguranni heeˈreennanni, Haanna Yihowara xaˈnitinore assitino. Ise eˈino qaale soorrate horo diheddino. Ise Saamueeli, Seelo xaadu dunkaanira soqqamannohu Kakkalaanote Biili Eeliwa massite togo yitino: “Konne qaaqqo [afiˈrate] . . . huucciˈroomma. Kaaliiqino huucciˈroommaha uyinoe. Anino qole Kaaliiqira eemma.” Hattono, ise Saamueeli heeshshote noo geeshsha Yihowaha ikkannota coyidhino. (1 Sam. 1:24-28) Saamueeli Yihowa albaanni lophayi lophayi haˈri. (1 Sam. 2:21) Haannara tenne assa shota ikkitinoseni? Ise qaaqqose lubbora baxxannoti egennantinote; xa kayinni anje noote tenne yannara isi ledo barru baala xaada didandiitanno. Ise oosose baxxanno ama assitannonte gede qaaqqose lossiˈra, muliissiˈra, hanqafiˈranna godoshshiishiˈra lowo geeshsha hasidhannota heda dandaatto. Ikkirono, Haanna Maganoho xaˈnitino xano wonshidhinotera digaabbitino. Wodanise Yihowanni hagiidhino.—1 Sam. 2:1, 2; Faarso 61:1, 5, 8 nabbawi.

Yihowara eootto qaale wonshitanni nootto?

9. Hiikkuri xaˈmuware ronseemmo?

9 Maganoho qaale ea shotinse laˈnanni coye ikkinokkita huwantummo gedensaanni, xa aante noo xaˈmuware hasaambeemmo: Yannankera Kiristaanu maa assate qaale eanno? Eˈnoommo qaale wonshate murciˈra hasiissannonkehu mayiraati?

HEESHSHOKKI YIHOWARA SAYISSE UYITTO WOTE EOOTTO QAALE

Heeshshokki Yihowara sayisse uyitto wote eootto qaale (Gufo 10 lai)

10. Kiristaanu baalunkunni roorse laˈˈanno coyi maati? Eino qaale wonshate maa assa hasiissannonsa?

10 Mittu Kiristaanchi baalunkunni roorse laˈˈanno coyi heeshshosi Yihowara sayise uyi yannara eino qaaleeti. Mayira? Korkaatuno, isi tenne Yihowara huuccattotenni kuli yannara, dagguti daggurono hegere geeshsha Isira soqqamanni heeˈrate qaale eino. Yesuusi yiino garinni, kuni Kiristaanchi ‘umosi kaade’ heeshshosi giddo assa hasiˈranno coyi baalunni roore Maganu fajjo balaxisiisanno. (Mat. 16:24) Hakko barrinni kayise isi Yihowara ‘heeˈra’ hanafanno. (Rom. 14:8) Isonooto Yihowara sayise aannohu baalu, faarsaasinchu assinte gede eino qaale shotise laˈˈa dihasiissannosi; isi albaanni Maganoho eino qaale wonshannota togo yee coyiˈrino: “Assinoehu danchu coyi baalaho, Kaaliiqira hanni maˈˈasse qoleemmosi? Mannisi baalu albaanni mare Kaaliiqira xaˈnoommo xano uyiˈreemmo.”—Far. 116:12, 14.

11. Cuuamitto barra mayite qaale eootto?

11 Ati heeshshokki Yihowara sayisse uyite cuuamootto Kiristaanchooti? Hatto ikkiro, tini hagiirsiissannote! Hanni cuuamitto barrire qaagi; ateneeto Yihowara sayisse oottota, hattono ‘ateneeto sayisse aakkinna cuuamakki, Maganu ayyaani massaganno dirijjite giddo noori Yihowa Farciˈraasine widira kiiramatto gede assitannoheta huwatootto?’ yine  xaˈminoonnihe. Tennera mannu albaanni “Ee” yite dawarte, ateneeto Maganoho sayisse oottotanna Yihowa soqqamaancho ikkite cuuamate guutoottota leellishootto. Togo assakki Yihowa hagiidhanno gede assitinoti dihuluullissannote!

12. (a) Ninkeneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma hasiissannonke? (b) Pheexiroosi hiikkuri akatta lossiˈneemmo gede amaalino?

12 Ikkollana, cuuama hanafotella. Cuuammummo gedensaanni Yihowara ammanamme heeˈne eˈnoommo qaale wonsha hasiissannonke. Konni daafira ninkeneeto togo yine xaˈma danchate: ‘Cuuamummo yannanni kayise ayyaanaamittetenni lophanni noommo? Yihowara woˈmu wodaninni soqqamanni noommo? (Qol. 3:23) Ganye huucciˈreemmo, Maganu Qaale nabbaweemmo, gambooshshe haˈreemmo, hattono ganye soqqansho fuleemmo? Ayyaanaamittete coyira albiˈya gede ikka aguroommo?’ Soqqamaasinchu Pheexiroosi ammananke lexxitanno gede assiˈnummoro, hattono albinni roore cincaaleeyyenna Magano banxeemmore ikkinummoro, albinke gede soqqammanni heeˈra dandiineemmota xawisino.—2 Pheexiroosi 1:5-8 nabbawi.

13. Isonooto Maganoho sayise oye cuuamino Kiristaanchi dea hasiissannosikki coyi maati?

13 Ninkeneeto Maganoho sayinse uyinummo  wote eˈnoommo qaale badhera qola didandiineemmo. Mittu Kiristaanchi Yihowara soqqama woy Kiristaanu heeˈranno garinni heeˈra agurino daafira, hakka waro qaale eoommohu leelliekkinniiti woy cuuamoommohu buuxummokkinniiti yaa didandaanno. * Isi afirono afa hoogirono, isonooto woˈmunni woˈma Yihowara sayise uyino. Kuni Kiristaanchi cubbo loosiro, loosino cubbira Yihowanna songote albaanni xaˈmamanno. (Rom. 14:12) Ninke Yesuusi, ‘albi baxilleˈne agurtinoonni’ yiiri gedeere ikka horo dihasiˈneemmo. Hatteentenni, isi togo yaankera halchineemmo: “Loosokkinna baxillekki, ammanakkinna soqqanshokki, cincakkinna albinni roore loosootto looso afoommo.” (Aju. 2:4, 19) Konnira, ninkeneeto Yihowara sayinse uyinummo wote eˈnoommo qaali garinni heeˈne iso hagiirsiisate sharrammo.

ADHAMITTO WOTE EOOTTO QAALE

Adhamitto wote eootto qaale (Gufo 14 lai)

14. Mittu Kiristaanchi eanno qaali giddo shotise laˈˈa hasiissannosikkihu layinki coyi maati?

14 Mittu Kiristaanchi shotise laˈˈa hasiissannosikkihu layinki coyi, adhami yannara eino qaaleeti. Mayira? Korkaatuno adhama qullaawate. Idayichonna idayichu adhami barra mannunna Maganu albaanni qaale eino. Insa adhamanno wote, ‘lamunku Maganu adhamanno mannira qixxeessino qixxaawo garinni tenne uulla aana lubbote noo geeshsha’ mimmitonsa baxatenna ayirrisate qaale eanno. Wolootu tenne qaalla noo gedeenni yaa hoogirono Maganu albaanni qaale eanno. Hakkuyi gedensaanni insa minaannanna minaama ikkinota kullanni; insa adhamansa lubbote noo geeshsha diiga didandiitanno. (Kal. 2:24; 1 Qor. 7:39) Yesuusi “Maganu mitto assinore mannu badoonke” yiino daafira, adhamansa minaanninna minaama woy wolu manni diiga didandaanno. Konni daafira, adhamate kaˈˈanno manni, galte xuˈma hoogguro adhama diiga dandeemmo yee heda dihasiissannonsa.—Maq. 10:9.

15. Kiristaanu alamete aana heeˈrannohu wolu manni gede adhama shotise laˈˈa hasiissannonsakkihu mayiraati?

15 Guutu minaanninna minaama nookkiti egennantinote. Lamunku guuntete xeˈne noonsareeti. Qullaawu Maxaafi adhamino manna mito wote ‘qarru amadannonsata’ kulannohu iseraati. (1 Qor. 7:28) Alamete aana heeˈrannohu batinyu manni adhanna adhama shoturi gede asse laˈˈanno; tini dadillissannote. Insa mereeronsa coyi kalaqamanno wote, mulenni hexxo mudhe galtensa agure haˈranno woy fushshe haˈrisanno. Kiristaanu kayinni adhamansa hakko garinni dilaˈˈanno. Adhami wote eino qaale soorranno manchi Magano dogino yaate; Maganu doganno manna dibaxanno. (Lew. 19:12; Law. 6:16-19) Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yee borreessino: “Galte adhoottoha ikkiro, fushshite haˈrissooti.” (1 Qor. 7:27) Phaawuloosi togo yee borreessinohu, wole adhate woy woleho assiˈrate yine adhama diingannita Yihowa giwannota afinohuraati.—Mil. 2:13-16.

16. Qullaawu Maxaafi adhama diigatenna babbaxxe heeˈrate daafira mayyaanno?

16 Yesuusi Qullaawa Borro adhamino manni adhamansa diigate fajjitannohu, foori manchi galte woy foortu mancho galte maara gibburo calla ikkinota rosiisino. (Mat. 19:9; Ibi. 13:4) Adhamino manni babbaxxe heeˈra dandaanno? Qullaawu Maxaafi tenne hajoreno xawise kulanno. (1 Qorontoosi 7:10, 11 nabbawi.) Qullaawu Maxaafi minaanninna minaama babbaxxe heeˈranno gede assanno korkaata dikulanno. Ikkollana, mitu Kiristaani galtensa  heeshshonsa gawajjate qodhite kaˈinohura woy ayyaanaamittete coye assannokki gede qarrissinonsahura babbaxxe heeˈrate doodhino. *

17. Adhamino Kiristaani adhamansa diigantukkinni heeˈra dandaannohu hiittoonniiti?

17 Cimeeyye, mittu minaanninna minaama galtensa giddo qarru kalaqameenna amaaˈlate insawa daanno wote, insa Addu Baxilli Hiittooho? yitanno viidiyo laˈˈannonna Maatekki Hagiirru Noota Ikka Dandiitanno! yitanno biroshere xiinxallanno gede amaala danchate. Mayira? Korkaatuno tini viidiyonna biroshere lowo manni adhamansa kaajjishiˈranno gede kaaˈlinoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera xawissanno. Mittu minaanninna minaama togo yiino: “Tenne biroshere xiinxalla hananfummota, adhamanke albinni roore hagiirru noota ikkitino.” Assidhunku 22 diro ikkinosetinna mitto waro adhamansa diigante hoogge gattino minaama togo yitino: “Lamunku cuuammoommore ikkinummorono, godowa xeertiˈne keeshshinoommo. Tini viidiyo kaaˈlo hasiissannonke yannara fultino! Xa lamunku mimmitonke lubbora banxeemmo.” Ati adhootto Kiristaanchooti? Hatto ikkiro, Yihowa fushshino seera harunsite adhamakki kaajjishiˈrate dandaamihere baala assi. Hatto assakki adhamitto barra eootto qaale diigittokkinni hagiirrunni heeˈrate kaaˈlitannohe.

BAXXITINOTE WOˈMA YANNA SOQQAMAANO EˈANNO QAALE

18, 19. (a) Ooso noonsari batinyu Kiristaani maa assino? (b) Baxxitinote woˈma yanna soqqansho giddo noori hiittoo heeshsho heedhanno?

18 Yoftahenna Haanna mitto assannonsaha wole coye huwatootto? Insa xaˈnino xano woy eino qaali, oosonsa xaadooshshu dunkaanira soqqantanno gede assitino. Tini, oosonsa hagiirsiissanno heeshsho heedhanno gede kaaˈlitino. Yannankera batinyu Kiristaani oosonsa woˈma yanna soqqansho eˈanno woy Yihowara soqqantanno gede jawaachishanno. Hatto assitinore lowo geeshsha galanteemmonsa.—Eje. 11:40; Far. 110:3.

Woˈma yanna soqqansho hanafitto wote eootto qaale (Gufo 19 lai)

19 Xa Alamete Doyichohu Yihowa Farciˈraasinete Baxxitinote Woˈma Yanna Soqqamaano Maamari giddo noo soqqamaano 67,000 ikkitanno. Insa giddo mitu Beeteelete soqqantanno, wolootu wongeelu loosira horoonsiˈneemmo bayicho mintanno; mitu kayinni woradu aliidi laˈˈaano ikkite soqqantanno; wolootu addi addi rosi mini rosiisaano woy baxxitino suwisaano woy misiyoone woy Jajjabba Gambooshshu Addaraashenna Qullaawu Maxaafi rosi mine horoonsiˈnanni darga towaattannore ikkite soqqantanno. Insa baalunku “Hajajamatenna Noorinni Kassi Yee Heeˈrate Sheemaate” eˈino; konni garinni Maganu Mangiste looso halashshate uyinanninsa looso baala loosate, bikku heeshsho heeˈratenna fajjininsakkinni uminsa loosa loosidhannokki gede qaale eˈino. “Baxxitino” yiniti insa ikkitukkinni soqqantanno soqqanshooti. Qoleno, baxxitinote woˈma yanna soqqansho giddo noo geeshsha, insaneeto heeshshi assite soqqamate eˈino qaale shotisse dilaˈanno.

20. “Barru barrunkunni” maa assa hasiissannonke?

20 Aleenni ronsummohu giddo ati Maganoho eootto qaali meˈˈeho? Mitoho? Lamehonso sasenko? Eootto qaali shotinse laˈnannire ikkinokkita afootto. (Law. 20:25) Maganoho eˈnoonni qaali garinni ammanamme heeˈra hooga gawajjitanno. (Ros. 5:6) Konni daafira, Yihowara eˈnoommo qaale ‘barru barrunkunni’ wonshinanni ‘woˈmanka woyite suˈmisira faarsino.’—Far. 61:8.

^ GUFO 7 Haanna xano garinni, ise qaaqqose Naaziraawicha, yaano Yihowara soqqamate baxxinoha woy isonooto isira sayise uyinoha ikkanno.—Kir. 6:2, 5, 8.

^ GUFO 13 Mittu manchi cuuamara albaanni, cimeeyye hakku manchi cuuamate guuta hasiisannosi coye laˈanno daafira, cuuamasi shaarranni gede assannori dino yaa dandiinanni.

^ GUFO 16 “Maganu Baxillinni Fultinikki Heedhe” yaanno maxaafa qoola 251-253 lai.