Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Dotteessa 2016

Hedate Dandookki Hayyotenni Horoonsidhanni Nootto?

Hedate Dandookki Hayyotenni Horoonsidhanni Nootto?

MANNU surre mite 1.4 kg calla ikkitanno. Ikkollana, “xaa geeshsha kalqete alame giddo anfoonni coyibba baalantenni roore xurqaho” yine hendanni. Mannu surre dhagge ikkitannote. Surrete daafira rosanke Yihowahu “dhaggete” loosira noonke diniqo lexxitanno gede kaaˈlitannonke. (Far. 139:14) Surrenke lowo looso loosa dandiitanno; hanni kuri giddo mittu yaano hedate dandoo daafira laˈno.

Hedate dandoo maati? Mittu qaallate tiro amadino maxaafi hedate dandoo “haaronna hagiirsiisannoha woy alba anfe egenninoommokki coye surrenke giddo kalaqate” yee xawisino. Konni xawishshi garinni hedote dandookki horoonsiˈrattohu duuchanka woteeti yiniro sumuu diyaatto? Lawishshaho, alba daaˈˈatte egennoottokki bayichi daafira nabbabbe woy macciishshite egennootto? Hakkonne bayicho daaˈˈata hoogakki surrekkinni hiittoohoro hedattokki gede assitinoheni? Ee, alba laˈne, macciishshine, qamanse, kinse, suˈniissiˈne egenninoommokkiri daafira hendeemmo yannara hedate dandoonke horoonsiˈnanni heeˈnoommo.

Qullaawu Maxaafi mannu Maganu daninni kalaqaminota kulannonke. (Kal. 1:26, 27) Tini Yihowa umisi hedate dandoo horoonsiˈrannota dileellishshanno? Yihowa hedate dandoo oye kalaqinonkehura tenne dandoo isi fajjo ledo sumuu yaanno garinni horoonsiˈnammora hasiˈranno. (Mek. 3:11) Ikkina hedate dandoonke Yihowa fajjo ledo sumuu yaanno garinni hayyotenni horoonsiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Hedate dandoonke garimale horoonsiˈneemmokki gede qoropha dandiineemmohu ma garinniiti?

HEDATE DANDOO GARIMALE HOROONSIˈRA

(1) Gara ikkinokkire gara ikkitinokki yannara heda.

Ikke egenninokkire heda duuchanka wote soˈrote yaa diˈˈikkino. Isinni ikkinokkire heda kaaˈlitara dandiitannota leellishshanno taje no. Ikkirono Mekibibi 3:1 ‘baalunku coyiˈra yanna noota’ kultannohura mitto coye gara ikkitinokki yannara assinammora dandiineemmo. Lawishshaho, songote gambooshshi yannara woy uminkenni Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmo wote hedonke billaallitanno gede wodhineemmoha ikkiro hedate dandoonke kaaˈlitanninso guficho ikkitanni noonke? Yesuusi surrenke gara ikkinokkire lawishshaho maaeelare heddara wodha gawajjitannota kule qorowisiisino. (Mat. 5:28) Mitu surrenkenni hendeemmo coyi Yihowa dadillissannoha ikkara dandaanno. Maaeelare heda amanyoote bainore assate widira qolte massitara dandiitanno. Hedate dandookki Yihowawiinni xeertissahera horonta wodhitooti!

(2) Jiro teense heeˈnanni gede assitanno yee heda.

Maalaamittete coyi hasiisannonketi egennantinote. Ikkollana maalaamittete coyi teense heeˈnanninna addu hagiirre afiˈnanni gede assanno yine hendeemmoha ikkiro ganaanni hexxo mudhineemmo gede assannori iillankera dandaanno. Hayyichu manchi Salamooni togo yee borreessino: “Dureessu manchira  jajjisi mishshingoonni katami gedeeti; isi hedosinni [jajjasi] agarooshshu huxxi gede asse laˈˈanno.” (Law. 18:11) Hanni Filippiinsira Wocawaaro 2009 Manila yinanni katama xibbunni 80 anga saˈˈannowa biite xeena ganeenna lolahu daye daafino gara hedi. Hakko heeˈrannohu lowo jajja afiˈrino manni mittore ikkikki gatiyya? Mittu lowo jajji bainosihu dureessu manchi togo yiino: “Lolahu dureessahono buxichohono buutote qarranna mitiimma abbe baalanka taalo assino.” Maalaamittete coyi addu golo ikkannonna teense heeˈnanni gede assanno yee heda shota ikkitara dandiitanno. Noore coyiˈniro kayinni togo yee heda soˈrote.

(3) Mulla ikkannokki coyi daafira yaada.

Yesuusi quwa saˈne ‘yaandeemmokki’ gede amaalinonke. (Mat. 6:34) Yanna baala yaada quwa saˈne hendeemmo gede assitanno. Xa nookki woy miteekke horonta iillannonkekki qarri daafira yaandeemmoha ikkiro beebba daafurreemmo. Qullaawa Borro quwa saˈne yaada hexxo mudhinanni gede, wole agurina surrete aanna nafa qarra abbitara dandiitannota kultanno. (Law. 12:25, lekkaalliidi qaagiishsha) Quwa saˈne yaada agurrenna barru kiiro tuncu yaannonkere dandiine heeˈne Yesuusi amaale harunsa hayyote.

HEDATE DANDOO HAYYOTENNI HOROONSIˈRA

(1) Gawajjanno coye balanxe hende qoropha.

Qullaawa Borro, xiinxalla ikkineemmonna albillitte ikkannore balanxe hendeemmo gede jawaachishshannonke. (Law. 22:3) Mitto doorsha doodhinammora albaanni hedate dandoonke horoonsiˈne tini abbitannore seekkine heda hasiissannonke. Lawishshaho, jilaho koyinsihero hakkonne jila haˈra hasiissannoheronna teˈee afate hedate dandookki hayyotenni horoonsiˈra dandaattohu hiittoonniiti? Hakkonni jilira koyinsoonni manni ayimma, mannu batinye, jila jillanni bayichonna yanna daafira hedittohu gedensaanni togo yite ateneeto xaˈmi: “Hakkiicho mayi ikkara dandaanno? Hakko assinanniri Qullaawu Maxaafite xintu seerubba ledo sumuu yaannoreeti? Tenne assakki hakkiicho mayi ikkannoro hedate kaaˈlitannohe. Garu doorsha doodhate hedate dandoo horoonsiˈrakki ayyaanaamittekki gawajjanno coyiwiinni xeertiˈratto gede kaaˈlitannohe.

(2) Qarra ma garinni tirreemmoro balaxe heda.

Hedate dandoo “qarra dandee heeˈratenna qeelateno” kaaˈlitanno. Hanni songote giddo mittu rodii woy rodoo ledo coyi kawa kaˈaa higinoˈnehu gede assite hedi. Hakkonni rodii woy rodoo ledo albi gede salaametenni heeˈrate maa assatto? Aane noori daafira heda dandaatto. Hakku rodii woy rodoo mannu ledo ma garinni hasaawanno? Kawa kaˈaa higino coyi daafira hasaawate  roore injiitanno yanna hiitteeti? Tenne yannara hiittoo qaalla horoonsiˈra woy ma garinni hasaawisa woyyitanno? Hedate dandookki horoonsidhe mittu coyi tuncu yaannohe yannara hakkonne coye tira dandaattota babbaxxitino doogga hedanna kuri doogga giddo danchatenna kuˈunni manchirano dirritannote yite hedattota doora dandaatto. (Law. 15:28, lekkaalliidi qaagiishsha) Konni garinni qarra tirate woˈnaala songote giddo salaame heedhanno gede kaaˈlitanno. Hatto assineemmoha ikkiro hedate dandoonke hayyotenni horoonsiˈneemmo.

(3) Gillennita Qullaawu Maxaafi niwaawenna xiinxallo woyyeessiˈra.

Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawa hasiissannote. Ikkollana barru baala lowo qoola nabbawa calla diguddanno. Qullaawu Maxaafi giddo nabbamboommore loosunni leellisha dandiineemmo gara seekke hedanna nabbamboommori ledo sumuu yee heeˈrate sharrama hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi niwaawenke Yihowa doogora noonke diniqo lexxitanno gede assitannota ikka hasiissannose. Hedate dandoonke horoonsiˈra tenne assate kaaˈlitannonke. Hiittoonni? Hanni Ammanatenni Insa Labbe yaanno maxaafa hedi. Konni maxaafi giddo kulloonni xagge nabbawanke, Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni manni heeˈrino yannanna albi heeshshonsa daafira hendeemmo gede assitannonke. Kuni maxaafi hatte yannara noore laˈneemmo gede, huuro macciishshineemmo gede, hakkawaro noo fooli eannonke gedenna hakkonni manni hedo macciishshantannonke gede assannonke. Tini alba seekkine anfoommo yine hendoommote Qullaawu Maxaafi xaggenni dancha rosonna jawaachishannore afiˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Konni garinni hedate dandoonke horoonsiˈra Qullaawu Maxaafi niwaawenkenna xiinxallonke woyyeessiˈrate kaaˈlitannonke.

(4) Mararreemmore ikkinoommota leellisha.

Mararro kaajja akataati; kuni akati wolu manni xisso ninke uminkete gede assine hendeemmo gede kaaˈlannonke. Yihowano Yesuusino marartannore ikkitinohura ninkeno insa faale haˈra hasiissannonke. (Wol. 3:7; Far. 72:13) Kuni akati noonketa leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Manna mararreemmota leellisha dandiineemmote kaajja doogga giddo mitte hedate dandoo horoonsiˈrate. Ayyaanaamittete rodiinkera woy rodoonkera iillannonsari ninkera horonta iille egenninokkire ikkara dandaanno. Ikkollana ateneeto togo yite xaˈma dandaatto: ‘Kuni coyi anera iilloommeˈˈero hiitto ikkeemmo? Ane ikkoommoro maa assinaera hasiˈreemmo?’ Hedate dandoonke horoonsiˈne kuri xaˈmuwara dawaranke albinni roore mararreemmore ikkineemmo gede kaaˈlitannonke. Ee, mararreemmore ikkanke Kiristaanu heeshshonke baalantera, lawishshaho, soqqanshonkerenna roduuwinke ledo noonke aantera kaaˈlitannonke.

(5) Haaro alame giddo heeshsho hiittoota ikkitannoro heda.

Maganu qaale einoti haaro alame hiittoota ikkitannoro Qullaawa Borro batinye bayicho xawisse kultanno. (Isa. 35:5-7; 65:21-25; Aju. 21:3, 4) Borronke giddo duucha basera konne xawishsha biifadda misillanni worranni. Mayira? Misilla hedate dandoonke seekkine horoonsiˈneemmonna qaale eˈnoonninke atoote afiˈnoommohu gede assine hendeemmo gede kaaˈlitannonke. Hedate dandoo uyinonke Magani Yihowa, tini dandoo mageeshshi wolqa afidhinotero baalunkunni roore afino. Tenne dandoo isi qaale einonke coyi woˈmanno gara hedate horoonsiˈranke, tini woˈmitannota huluullammeemmokki gedenna xaa yannara qarru tuncu yiinkerono ammanamme heeˈrate kaaˈlitannonke.

Yihowa baxannonkehura dhagge ikkitinota hedate dandoo uyinonke. Tini dandoo isira ammanamme soqqamate kaaˈlitannonke. Dhagge ikkitinota hedate dandoo barru baala hayyotenni horoonsiˈne tenne dandoo uyinonke Maganira diniqo noonketa leellinsho.