Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Dotteessa 2016

 HEESHSHOTE XAGGE

Biˈreera Molokosootu Xa Ayyaanaamittete Roduuwa Ikkino

Biˈreera Molokosootu Xa Ayyaanaamittete Roduuwa Ikkino

MAAˈNE rodooˈya Araasile togo yite hanqite coyidhu: “Coyishshiishootie. Ammaˈnokkire kayisse wolere kultootie. Ammaˈnokki daafira macciishsha horo giwisinoe. Ate illete nafa laˈˈa giwisinoe!” Xa 91 dirita ikkummarono hakku coyidhino coyi xissiisinoe gara dihawoomma. Ikkollana Mekibibi 7:8 “mittu coyi hanafonni jeefo woyyitanno” yitannota heeshshonkenni laˈnoommo.—Feliisa.

Feliisa: Ilamoommahu ammaˈnote baasa diinaggaabbanno maate giddooti. Isinni, fiixinke giddo 13 qeesootaho woy Kaatolikete ammaˈno soqqamaano miillaati. Kaatolikete rosi mine rosinohunna qeesicha ikkinohu laˈlamaˈya beetti reyi yannara, isi qullaawa ikkinota kulinohu Phaaphaasichu Jooni Pooli Layinkiho. Mininke manni angiido shiimaho. Anniˈya siwiila tumannoho, amaˈya kayinni gibirinnu looso loossannote. Mininke giddo noote sette ooso giddo ani bayirate.

Ani 12 diriti heeˈreenna Ispeenete manni insa insanaawa ola kayisi. Konni oli gedensaanni annaˈya usuru minira eessini. Kadde gashshitanno mangiste isi wolapho hasiˈrinoti tashshi diassitinonsa. Amaˈya mininke manni afooho wodhannore abbate shelleggantanno; hakko daafira jaalase sasenka maaˈnuulle roduuwaˈya yaano, Araasile, Loorinna Raamooni Ispeenete Bilbawo yinanniwa noo gadaame (molokosootu heeˈrannowa) sokkanno gede amaaltuse. Insa wolere hoogiro hakkiicho itannore dihooganno.

Araasile: Ninke hakkira haˈnummo yannara 14, 12nna 10 diriˈreeti; maatenkewiinni baxxa shota diˈˈikkitinonke. Bilbawo heeˈnoommo waro mini giddo mitore hayishshineemmo. Lamu diri gedensaanni molokosootu, geedhino manna towaantanniwa Zaragooza yinanniwa noote mitte halaˈlado gadaame haaˈneemmo gede assi. Hakkiicho sagale qinshanni kifile fiineemmo, kuni aja seenne daafursanno loosooti.

Feliisa: Roduuwiˈya Zaragooza haˈrita, amaˈyanna qeesicha ikkinohu abbiˈya iseno looso loosate hatte gadaame haˈra hasiissannose yee hedi. Insa hatto yee hedinohu qooxeessinkera heeˈrannohu mittu beetti ane baxillu illenni laˈˈa hanafinohura tenne hoolate yeeti. Ani ammaˈnote diinaggaaweemmahura gadaame haˈratta yinieta hakkawotira digiwoomma. Hakka waro ani barru baala Qurbaane haˈreemma; wole agurina Afirikaho misiyoone ikke soqqamannohu laˈlamaˈya beetti gede anino misiyoone ikka hasiˈrumma.

Ispeenete, Zaragoozaho noo gadaame (guraanni) Nakari-Kolunga yinannita Qullaawu Maxaafi tiro (qiniiteenni)

Molokosootu wole gobba haˈre Maganoho soqqamate hedoommatera dijawaachishinoe; gadaamete  heeshsho usuru mine labbue. Hakko daafira mittu diri gedensaanni, minira agure hige qeesicha ikkino abboˈya towaatate hedumma. Mini giddo looso loosano agurranna isi ledo hawarrote kiiro huuccattote maxaafa hige hige nabbaweemma. Qoleno beetekiristaanete awawa biddi assa, hattono seemo Maariyaaminna “qullaawootu” misile seesiisa baxeemma.

Araasile: Yannate gedensaanni, gadaamete heeshshonke soorrantu. Molokosootu qaale eessiehu gedensaanni babbaxxine heeˈneemmo gede assate hedi. Raamooni hakko Zaragooza gattu, Loori Vaalenshiya hadhu, ani kayinni Maadiriidi haˈre layinkimeeshsho qaale eumma. Maadiriidi gadaamera rosaano, geedhino manninna wosinu galanno mini no; hakko daafira hakkiicho loonsannihu lowo loosi no. Ani gadaamete giddo keeraanchimma hoogino manna towaantanniwa looseemma.

Noore coyiˈniro, ani alba molokose ikka kiissannote yee hedeemma. Qullaawa Maxaafa nabbawanna huwata hasiˈreemma. Ikkollana, hakko Maganunna Yesuusi daafira hasaawannohu dino; hattono Qullaawa Maxaafa dihoroonsiˈneemmo. Gadaamete afiˈroomma yeemmari mito geeshshiha Laatinete afoo rosa, “qullaawootunnirenna” Maariyaami magansiˈrate daafira xiinxallate. Kuri agurranni woluri daafursanno looso loosa callaho.

Yaaddo amaddue; konnira tenne molokosootu murritera hasaaphumma. Wolootu uminsa horora dodantanna ani kayinni maateˈya kaaˈla hasiissannae kowiicho mulla daafuraˈya gara labbannoekkita kulummase. Ise mitte kifile giddo eessite hakko cuffue; tenne assitinohu hedoˈya soorratenna gadaametenni fulleemma yaa agurtanno yite heddeeti.

Molokosootu xaano gaadaametenni fule haˈra hasiˈreemmaronna teˈee afate sase hige cunfoonnie kifilenni fushshinoe. Haˈrummakki yee giwummata insa “Maganoho soqqamantenni Sheexaneho soqqama hasiˈroomma” yite borreessixa yiie. Insa hatto yiita lowo geeshsha masumma; hakkawote gadaametenni fule haˈra hasiisse nooeha ikkirono togo yee borreessa dihasiˈroomma. Ganaanni hige, loonsoonni cubbo kullanni manchira ikkinore hasaawumma. Hakkiinni isi Phaaphaasichu gashshannote alba heeˈroommatewa Zaragooza noo gadaamewa higeemma gede coye biddi assi. Hakkiicho shiima agana keeshshummahu gedensaanni, haˈrammara fajjinie. Raamooninna Loorino mulenni gadaametenni fuli.

“KISIDHINOONTE” YINOONNI MAXAAFINNI KAINOHUNNI BABBADAMMUMMO

Feliisa

Feliisa: Yannate gedensaanni, mine assiˈre Kantabira yinanniwa haˈrumma. Ikkollana ganye Qurbaane haˈra diaguroomma; mitte hige Sambatu barra madirakete heeˈne mitto dhagge ikkanno egensiishsha kullanna macciishshumma. Qeesichu Hegere Heeshshowa Massanno Halaale yaanno maxaafa leellishanni “Konne maxaafa laˈe!” yee hanqe cance coyiˈri. Hakkiinnino togo yii: “Konne maxaafa uyiniˈnero anewa abbe woy huntine agurre!”

 Hakkawote anera hakku maxaafi dinoe; kayinni konne maxaafa hakkawontenni afiˈra hasiˈrumma. Lamu barri gedensaanni, hedeweelcho lame Yihowa Farciˈraasine miniˈyara daye hakkonne “kisidhinoonte” yine hoolli maxaafa uyie. Hakko hashsha konne maxaafa nabbawumma; hattono hasaawisie meenti galagale dayi yannara Qullaawa Maxaafa xiinxallisannoe gede sumuu yuumma.

“Kisidhinoonte” yinoonni maxaafa

Shiima yanna gedensaanni, rosoomma halaali loosoho kakkaeemma gede assie. Alba ammaˈnote diinaggaaweemmati Yihowa lubbora baxeemmatanna diinaggaawe soqqameemmata ikkumma. Hakkiinni 1973nni cuuamumma. Rosoomma halaale ayiddiˈyara kuleemmahu gari tunceenyi nooekkiha ikkirono, danduumma geeshsha tenne assate woˈnaaloomma. Aleenni yuummante gede ayiddiˈya hakko iso rodooˈya Araasile ammaˈnoˈya baasa gibbu.

Araasile: Gadaamete tuncu yiinoeri lowo geeshsha caacceessinoe. Ikkollana, Sambatu kiiro Qurbaane haˈra diaguroomma; hattono barru baala Huuccattote Maxaafa nabbaweemma. Qullaawa Maxaafa huwata hasiˈreemmahura Maganu kaaˈlaera huucciˈrumma. Ikkollana rodooˈya Feliisa haaro ammaˈnosere faasiiqqe kultannoe daafira quwa saˈinohu gede asse hedumma. Ise kultinoere adha giwumma.

Araasile

Shiimu diri gedensaanni, loosoho Maadiriidi higumma; hakkiicho mine assiˈrumma. Yannate gedensaanni, lowo geeshsha huluullameemmata ikkumma. Ganye Qurbaane haˈranno manni Wongeelu giddo noo roso harunsannokkita huwatumma. Hakko daafira beetekiristaane haˈra agurumma. Hakkiinni, “qullaawoota”, loonsoonni cubbo kullannirenna giiramanni base no yee ammana agurumma. Wole agurina misillaˈya nafa hunumma. Hakkawotira assanni noommari gara ikkinotanna teˈee diafoomma. Hexxo mudhoommaha ikkirono Magano togo yee huucciˈra diaguroomma: “Ani ate daafira afa hasiˈreemma. Kaaˈlie ballo!” Yihowa Farciˈraasine duucha higge qaeˈya dagginoha ikkirono mineˈya fana giwoommati qulli yitannoe. Ani hakkawaro mitte ammaˈnono diammaˈneemma.

Faransayetenna Ispeenete gobbara heeˈranno roduuwiˈya Loorinna Raamooni 1980 balla Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafi. Hakkawotira insano Feliisa gede dogaminoha lawinoe. Gedensoonni, Anjeeliinasi yinannite qachiˈyara  heedhanno manchonni xaade ise ledo muli jaala ikkumma. Iseno Yihowa Farciˈraasinchooti. Anjeeliinasinna minaannise Qullaawa Maxaafa xiinxalleemma gede duucha hige xaˈminoe. Insa, goowi alita huluullamolla ikkinnina Qullaawu Maxaafi egenno gooˈroommata huwatino. Yannate gedensaanni insara togo yuumma: “Maahoyye. Kayinni ani kiˈne ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallate sumuu yeemmahu ane umiˈyaha Qullaawa Maxaafa horoonsiˈreemmaha ikkiro callaati”; hatto yoommahu Nakari-Kolunga yinannita Qullaawu Maxaafi tiro horoonsiˈrammara yeeti.

JEEFOTE QULLAAWU MAXAAFI GAMBA ASSINONKE

Feliisa: Ani 1973nni cuuamumma waro Ispeenete Kantabiriyu qoqqowira qara katama ikkinohu Santanderi katamira mito 70 ikkitannoti Yihowa Farciˈraasine no. Ninkera sabbankeemmohu halaˈladu qoqqowi noonke; hakko daafira hakko qoqqowira umo otobisetenni, gedensoonni kayinni makeenunni haˈnanni sabbankeemmo. Hakko qoqqowira lowo xibbe ikkanno qachira sabbankammo geeshsha mittu qachinni wole qacha haˈneemmo.

Lowo diro lowo manna Qullaawa Maxaafa xiinxallisate qoosso afiˈroomma; konni manni giddo 11 cuuamino. Insa giddo rooru alba Kaatolikete ammaˈno harunsannoho. Anino alba ammaˈnoˈyara diinaggaaweemmata ikkoommahura insa xiinxalliseemma yannara cincanna wodancheemmata ikka hasiissinoeta afoomma. Insa seekkite amaxxite keeshshitino ammaˈno agurate, hattono Qullaawu Maxaafinna Yihowa ayyaani halaale badde affanno gede kaaˈlansa geeshsha yanna hasiissannota afoomma. (Ibi. 4:2) Alba polisicha ikkinohu minaanniˈya Beenvendo 1979 cuuami; amaˈya baˈinohu Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffe heedheeti.

Araasile: Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafumma yannara lowo geeshsha huluullamoomma. Boode lamala gedensaanni kayinni, albi gede caaccaawa aguroommata huwatumma. Yihowa Farciˈraasine rosiissanno rosi ledo sumuu yite heedhannore ikkansa lowo geeshsha dhagge ikkitinoe. Alba huluullameemmati ammana nooetanna albinni roore hagiirraame ikkumma. Wole agurina mitu qachiˈya meenti, “Araasile, tenne doodhootta doogo aana haˈrakki agurtooti!” yiinoe.

Yihowa togo yee huucciˈroommati qulli yitannoe: “Yihowa, hexxo mudhite aguroottoekkihuranna hasiˈranni keeshshoommata Qullaawu Maxaafita gara ikkitino egenno afiˈreemma faro fanoottoehura galaxxeemmahe.” Rodooˈya Feliisara xissiisannore coyiˈroommatera maaro xaˈmiˈroomma. Alba heewisammeemmori gedensoonni Qullaawu Maxaafire goolle hasaambeemmore ikkinoommo. Ani 1989nni 61 diriti heeˈre cuuamoomma.

Feliisa: Xa anera 91 diro ikkinoe, qoleno gunnittete, hattono albiˈya gede jawaata diˈˈikkoomma. Ikkirono Qullaawa Maxaafa barru baala nabbaweemma, gogiˈyalla fayyo ikkiro gambooshshe haˈreemma; hattono danduumma geeshsha soqqameemma.

Araasile: Alba molokose ikkoommahuraati lawinoena, soqqameemma yannara xaadeemma qeesootinna molokosooti baalunkura farciˈra baxisannoe. Insara lowo borruwa eloommansa hattono dancha gede hasaamboommo. Isinni mitte hige mittu qeesichi duucha hige mare hasaawisummahu gedensaanni, togo yiinoeti qulli yitannoe: “Araasile, ati kultanni noottaeri garaho; kayinni ani konni diriˈyanni ma asse afeemmo? Harunsannoe manninna maateˈya mayitannoe?” Hakkiinni ani, “Maganu mayyaannoheyya?” yuumma. Hakkawote isi dadille umo milli milli assi; ikkollana hatte yannara isi halaale hasiˈrate kaaˈlitanno jawaante hoogino.

Heeshshoˈya giddo lowo geeshsha hagiidhoomma barri qulli yaannohe; hakku barri minaanniˈya ledoˈya gambooshshe haˈra hasiˈrannota kulie barraati. Hakkawaro isi 80 diro sainosiha ikkirono, hatte yannanni kayise gambooshshe horo dihosanno. Isi Qullaawa Maxaafa xiinxalle cuuaminokki halashshaancho ikkino. Isi ledo soqqammanni sayinsoommo yanna qaageemma wote tashshi yaannoe. Isi cuuamate lamu agani gate heeˈreenna reyino.

Feliisa: Heeshshoˈya giddo lowo geeshsha hagiirsiisannoe coyi giddo mittu umi qara halaale adha giwinori sasu maaˈnuullu roduuwiˈya gedensoonni ayyaanaamittete roduuwaˈya ikkeenna laˈˈaˈyaati. Mimmitinkewa gamba yaanna Maganinke Yihowanna Qaalisi daafira hasaawa tashshi assitannonke! Jeefote, roduuwiˈyanna ani ayyaanaamittetenni mitto ikkinoommo. *

^ GUFO 29 Xa 87, 91nna 83 diro ikkinonsari Araasile, Feliisanna Raamooni, xaa geeshsha Yihowara diinaggaawe soqqamanni no. Loori 1990nni Yihowara ammanante heedhe reyitino.