Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Dotteessa 2016

Bebbeehantino Alamera Anga Wodhitinikki Heedhe

Bebbeehantino Alamera Anga Wodhitinikki Heedhe

“Maganunnire Maganoho qoltine uuyye.”—MAT. 22:21.

FAARSO: 33, 137

1. Maganohono mannu gashshootirano hajajama dandiineemmohu hiittoonniiti?

MAGANU QAALI mannu gashshootira hajajammeemmo gede kulannonkeha ikkirono mannunni roore Maganoho hajajammeemmo gede rosiisannonke. (Looso 5:29; Tit. 3:1) Ikkina tini ise iseneewa sumuu yitannokki hedo diˈˈikkitino? Diˈˈikkitino! Bikkunni hajajammeemmo gede kulannonkehu xintu seeri tenne assa hasiisannonkehu mayiraatiro huwanteemmo gede kaaˈlannonke. Yesuusi konne xintu seera kulanni togo yiino: “Konnira Qeesaarire Qeesaarira, Maganunnire Maganoho qoltine uuyye.” [1] (Mat. 22:21) Tenne Yesuusi hajajo harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Heeˈnoommo gobba gashshooti fushshanno higgera hajajammeemmoha, silxaane noonsare ayirrinseemmohanna xaˈminanninke qaraxo baanteemmoha ikkiro Qeesaarire Qeesaarira uyineemmo. (Rom. 13:7) Ikkollana silxaane noonsari Maganoho hajajammeemmokki gede assannore assinammora kultunkero ayirrinyunni tenne assineemmokkita kulleemmonsa.

2. Poletiku hajora anga wodhineemmokkita leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

2 Poletiku hajora anga wodha gimbe Maganoho aa hasiissannonkere isira qolle uyineemmo. (Isa. 2:4) Konnira, Yihowa gashshara fajjinoha mannu gashshoote digimbeemmo; woy gobbanke banxeemmotanna  ninke gobba woletewiinni roortanno yine hendeemmota leellishannore diassineemmo. (Rom. 13:1, 2) Mangiste mito coye assa hasiissannonsa yine dicoyiˈrammeemmo; mirca ditungeemmo; silxaane diamandeemmo, woy gashshoote soorrate diwoˈnaalleemmo.

3. Poletiku hajora anga wodha hasiissannonkekkihu mayiraati?

3 Qullaawu Maxaafi Maganu poletiku hajora anga wodhineemmokki gede hasiˈrannohu mayiraatiro haammata korkaata kulannonke. Lawishshaho, poletikahonna olaho anga wodhineemmokki gede qorophinenna ‘alamete wido ikka’ gimbe Beettisi rosonna lawishsha harunsineemmo. (Yoh. 6:15; 17:16) Maganu Mangiste qansichoota ikkine ammanamme heeˈrate poletiku hajora anga wodha dihasiissannonke. Poletiku hajora karsammanni heeˈne, mannu ooso qarra baala huntannoti Maganu Mangiste callate yine dudumbeemmoha ikkiro xuru nookki tiiˈˈi heeˈrannonke? Qoleno poletiku hajora karsantanni harunsaanonsa bebbeehantanno gede assitannote kaphu ammaˈno gede ikkikkinni, addu magansiˈra alamete qoqqowihu roduuwu maamari poletiku hajora anga wodhannokki gede kaaˈlitanno.—1 Phe. 2:17.

4. (a) Poletiku hajora anga wodha hooga qarra ikkitannota mayinni anfeemmo? (b) Poletiku hajora anga wodha hoogate xaanni qixxaawa hasiissannonkehu mayiraati?

4 Heeˈnoommo gobba gashshooti salaame noohanna addu magansiˈrara injaannoha ikkara dandaanno. Ikkollana, Sheexaanu alame baˈanno yanna shiqqanno wote poletiku hajora anga wodha giwa shota ikka hoogankera dandiitanno. Tini alame ‘sumuu yaannokkinna’ “ani yoommoti calla ikkito” yaanno manni woˈminota ikkitinohura bebbeehantinotenna gosoomu woˈminote. (2 Xim. 3:3, 4) Mite gobbara noo roduuwinke gobbansa gashshooti heddukkinni soorrameenna poletiku hajora anga wodha giwa qarra ikkitinonsa. Poletiku hajora anga wodha hoogate xaanni murciˈra hasiissannonkehu mayiraatiro huwatitto? Fonqolu tuncu yaanke geeshsha sammi yine agadhinummoro hatte yannara Maganu seera lashshi assineemmohanna poletiku hajora anga wodhineemmoha ikkara dandaanno. Ikkina bebbeehantino alame giddo poletiku hajora anga wodhinummokki heeˈrate qixxaawa dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni tenne assate kaaˈlitannota shoole qara coyibba laˈno.

MANNU GASHSHOOTE YIHOWA LAˈˈANNO GARINNI LAI

5. Yihowa Mannu gashshoote ma garinni laˈˈanno?

5 Poletiku hajora anga wodhattokki gede kaaˈlannohehu umi coyi mannu gashshoote Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈate. Mitu gashshooti dancha lawankera dandaannoha ikkirono Yihowa hedo mannu manna gashshanno gede diˈˈikkitino. (Erm. 10:23) Mannu gashshooti ane gobba woletewiinni roortanno yine hendanni gede assannoho; tini qolte mannu bebbeehamanno gede assitanno. Danchaho yine hendannihu mannu gashshooti nafa qarra baala huna didandaanno. Qoleno 1914 kawa mannu gashshooti Maganu Mangiste ledo hettisamanni no; tini Mangiste muli yanna giddo mannu gashshoote baala huntanno.—Faarso 2:2, 7-9 nabbawi. [2]

6. Gashshootu giddo silxaane noonsare ma garinni laˈˈa hasiissannonke?

6 Maganu mannu gashshooti mito geeshshi salaame afiˈnanni gede assannohura heeˈranno gede fajjino; tini qolte Maganu Mangisteha dancha duduwo dudumbanni gede kaaˈlitanno. (Rom. 13:3, 4) Maganu silxaane amadde noorira huuccineemmo gede nafa hajajinonke; tini qolte iso salaametenni magansiˈneemmo gede kaaˈlitanno. (1 Xim. 2:1, 2) Hawaariya Phaawuloosi gede taashsho afiˈrate silxaane noonsarira kado kuˈla dandiineemmo. (Looso 25:11) Qullaawu Maxaafi Maganu diina ikkinohu Sheexaanu alamete gashshootira silxaane noosiha ikkirono, isi mitto mittonka gashshaancho xaaddotenni illaallisanno yee dikulanno. (Luq. 4:5, 6) Hakko daafira, mitto gashshaancho bande kulle iso Daawuloosi illaallisanno yine coyiˈra dihasiissannonke. Qoleno ‘Gashshootehonna silxaane noonsare’ lainohunni ‘mittohono bushare dicoyiˈneemmo.’—Tit. 3:1, 2.

7. Hiittoo hedo hooˈla hasiissannonke?

7 Dooramate shiqino manchi woy poletiku gaamo ninkera kaaˈlannore assiturono assa hooggurono,  insa woluwiinni roortannohu gede assine laˈˈa agurre Maganoho hajajammeemmota leellinsheemmo. Tenne yannara poletikaho anga wodha giwa qarra ikkitankera dandiitannohu hiittoonniiti? Hanni mannu Maganu dagarano qarra iillishshino mangistera finqilinohu gede assite hedi. Insa ledo finqilleemmokkiha ikkirono hedonkenni kaaˈlineemmohalla ikki? (Efe. 2:2) Coyiˈneemmorinninna assineemmorinni calla ikkikkinni wodaninkennino poletiku hajora anga wodha dihasiissannonke.

‘QOROPHITINANNIRENNA JOOGOOTA’ IKKE

8. Poletikaho karsammummokki heeˈra qarra ikkitannonke yannara ‘qorophineemmorenna’ “joogoota” ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

8 Poletiku hajora karsammummokki heeˈneemmo gede kaaˈlannonkehu layinki coyi qarru iillannonke yannara “hamashshu gede qorophineemmore, lembooli gede kayinni joogoota ikkate.” (Maatewoosi 10:16, 17 nabbawi. [3]) Gawajjanno coye balanxe afa, qorophineemmore ikkanke leellishshanno; hattono kuni coyi Maganu seera diingeemmo gede assankera wodha gimbe joogoota ikkinoommota leellinsheemmo. Hanni mito iillankera dandaanno fonqolonna konne fonqolo dandiine saˈneemmo gara laˈno.

9. Manna hasaawinseemmo yannara maa qoropha hasiissannonke?

9 Hasaambeemmo hasaawa. Poletiku hajo daafira hasaawu kaˈˈanno wote qoropha hasiissannonke. Lawishshaho, Maganu Mangiste sokka dudubbinanni heedhine mitte poletiku gaamo assitannore woy gashshaanchi assannore gotti gotti assitinoonte woy mishshinoonte. Qaete anni ledo mannu gashshooti qarra tiranno gara hasaawa agurtine manna baala mitiinsanno qarri aana illachishshe. Hakkiinnino, mannu ooso qarra hegerera woˈmunni woˈma huntannoti Maganu Mangiste ikkitinota Qullaawu Maxaafinni leellishshesi. Mannu babbaxxinore coyiˈranno hajo lawishshaho, labbaahu labbaahu ledonna meyaati meyaate ledo adhamate woy godowu gato hunate daafira hasaawu kaˈˈanno wote tenne daafira Maganu seeri mayyaannoro kulle; hattono ninke konne seera harunsineemmo gara xawisse. Togoo hasaawi kaˈˈanno wote tenne hajo daafira mitteno poletiku lao irkissinoonte. Mitte higge fushsha, shaara, woy soorra hasiissanno yine coyiˈramanna wolu manni ninke hedo ledo sumuu yaara xixxiiwa dihasiissannonke.

10. Xaadooshshu buusira mito coye laˈneemmo woy nabbambeemmo yannara poletikaho karsammeemmokkita buuxiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

10 Xaadooshshu buusa. Duucha wote mitte “odoo” shiqinshannihu mittu widira tuqqinannita leellishanno garinniiti. Mito wote mangiste xaadooshshu buusa poletiku hajora horoonsidhanno. Mangiste xaadooshshu buusa illaallissannowa odoo shiqinshannihu ikkitinokki geeshsha assine ikkara dandaanno; konnira wolapho no yinanni gobbara heeˈranno Kiristaani nafa odoo shiqishshannori yitannore baala adda assiˈrannokki gede qoropha hasiissannonsa. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Xaadooshshu buusira mittu manchi coyiˈrannori ane hedo ledo sumuu yaannohura isi coyiˈranna macciishsha baxissannoe?’ Hatto ikkiro, tenne haja daafira roore mashalaqqe hasiˈra hanafattoha ikkara dandaanno. Poletiku hajo daafira calla kayisannoha xaadooshshu buusa harunsa agurakkinna macciishshatto coyi Qullaawu Maxaafi giddo noohu ‘danchu rosi lawishshi’ ledo sumuu yaannoronna teˈee buuxiˈrakki hayyote.—2 Xim. 1:13.

11. Jajjanke quwa saˈne banxeemmoha ikkiro poletikaho anga wodha giwa qarra ikkitannonkehu hiittoonniiti?

11 Maalaamittete coye baxa. Fonqolu iillannonke yannara jajjanke cuˈmiˈne gimbeemmoha ikkiro, alamete hajora anga wodha giwa qarra ikkitankeranna Maganu seera diingeemmoha ikkara dandaanno. Ruuti yinanniti Malaawi heedhanno rodoo lowo roduuwi 1970nni usurami yannara tenne assanna huwattino. Ise hakkawarita qaagge togo yitino: “Insa injiitino heeshsho heeˈra agura dihasiˈrino. Mitu ninke ledo darame haˈrinoha ikkirono, gedensaanni poletiku gaamo ledo karsamino; hattono darame haˈrino manni heeˈranno kaampe giddo injiitinokki heeshsho heeˈra hasiˈrinokki daafira minira agure higino.” Wolu batinyu Maganu manni kayinni angate anje gantinonsaha, wole  agurina jajjansa baala hooginoha ikkirono poletikaho anga wodha giwino.—Ibi. 10:34.

12, 13. (a) Yihowa mannu ooso ma garinni laˈˈanno? (b) Gobbanke kulle naaxxate akati noonketa mayinni afa dandiineemmo?

12 Naaxxa. Duucha yannara mannu uminsa sircho, gaˈre, bude, katama woy gobba gotti gotti assanno. Ikkollana uminke gaˈre, bude, woy gobba kulle naaxxa Yihowa mannu gashshootiranna mannu oosora noosi lao ledo sumuu yineemmokki gede assitannonke. Maganu budenke woffi assine laˈnammora hasiˈrannokkiti egennantinote. Isinni babbaxxino budi heeˈrasi mannu oosoha dhagge ikkanno badooshshe leellishanno. Ikkollana Maganu albaanni mannu baalu taalo ikkinota qaaga hasiissannonke.—Rom. 10:12.

13 Ilammoommo bayicho kulle naaxxa ninke gobba woletewiinni roortannote yine hendeemmo gede assitannonke; tini qolte Maganu seera diigate widira qolte massitanno. Kiristaanahono togoo naaxxa qarra ikkitannonsaha ikkara dandaanno; wole agurina umi xibbi diri songo giddo nafa mitootu qansichimmansanni kainohunni roduuwansa mallaaddino. (Looso 6:1) Giddonke naaxxate akati rumuxxanni noota mayinni anfeemmo? Hanni wole gobbanni dayino rodii woy rodoo mitte hedo coyiˈrino yino. Tenne yannara hakkawontenni ‘Kowiicho ninkewa assinanniri rooranno’ yite insa yiinore adha giwatto? Hatteentenni, “wolootu kiˈne roortannota shooshanqetenni hedde” yitanno ayyaanunni borreessinoonni amaale harunsa hasiissannonke.—Fil. 2:3.

YIHOWAWIINNI AFIˈNEEMMO JAWAANTE

14. Huuccatto kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Tenne leellishannohu Qullaawu Maxaafi lawishshi hiikkonneeti?

14 Poletiku hajora anga wodhineemmokki gede kaaˈlannonkehu sayikki coyi Yihowawiinni jawaante afiˈrate. Cincattonna ateneeto qeeˈlatto gede kaaˈlahera Yihowa ayyaana aannohe gede huucciˈri; tini akatta, mangiste gara ikkinokkire woy taashsho xeˈinore assitannohe yannara dandiite saˈˈate kaaˈlitannohe. Poletiku hajora anga wodhatto gede assannohere badde affe qeelte saˈˈate kaaˈlitannohe hayyo aannohe gedeno Yihowa huucciˈra dandaatto. (Yaq. 1:5) Ammanakki daafira usurrihero woy qorichinshihero ammanakkinni kainohunni kaajjite uurratenna baxi darti iilliherono cincite saˈˈate kaaˈlitannohe jawaante afiˈrate huucciˈri.—Hawaariyaatete Looso 4:27-31 nabbawi. [4]

15. Qullaawu Maxaafi poletikaho karsammummokki heeˈneemmo gede kaaˈlannonkehu hiittoonniiti? (“Maganu Qaali Ammanansa Jawaachishino” yitanno saaxine lai.)

15 Yihowa Qaalisi widoonni jawaachishahera dandaanno. Fonqolu iillannohe yannara poletikaho anga wodhattokki gede kaaˈlitannohe qummeeshshuwa hiinci. Qullaawa Maxaafa hoogatto yanna tuncu yitannohe wotira kaaˈlitannohehura kuri qummeeshshuwa hedokkinni amadate woˈnaali. Qullaawu Maxaafi albillitte Maganu Mangiste abbitanno atoote huluullammeemmokki gedeno kaaˈlannonke. Darte iillinshanninke yannara cincate tini hexxo lowo geeshsha kaaˈlitannonke. (Rom. 8:25) Ati afiˈra hasiˈratto atoote kultanno qummeeshshuwa doorte hiinci; Gannatete giddo konne atoote afiˈroottohu gede assite hedi.

AMMANAMINO MANNIWIINNI ROSSE

16, 17. Poletikaho karsama gibbinote Maganu soqqamaano lawishshinni maa ronseemmo? (Hanafote noo misile lai.)

16 Poletiku hajora anga wodhineemmokki gede kaaˈlannonkehu shoolki coyi ammanantinote Yihowa soqqamaano lawishshaati. Insa lawishshi kaajje uurrate kaaˈlitanno hayyonna jawaante afiˈneemmo gede assannonke. Lawishshaho, Sidiraaqi, Misaaqinna Abidinaago Baabiloonete gashshoote riqibbanno misilera sagada gibbino. (Daanieeli 3:16-18 nabbawi. [5]) Xaa yannara nooti Yihowa Farciˈraasine insa kaajje uurrino gara nabbawansa, heedhanno gobba baandiira magansiˈra giwate jawaante afidhanno gede kaaˈlitinonsa. Yesuusino alamennite poletikunna dagoomittete hajora horonta anga diwodhino. Isi, lawishshisi wolu mannira kaaˈlanno gara afinohura “waajjitinoonte! Ani alame qeeloommo” yiino.—Yoh. 16:33.

17 Xaa yannara batinye Yihowa Farciˈraasine poletiku hajora anga wodhitukki heedhanni no. Mitoota  ammanansa daafira gannoonninsa, usurroonninsa, wole agurina shinoonninsa. Insa lawishshi Turkete gobbara heeˈrannoha Bariishe yinanni rodoo kaaˈlinte gede aterano kaaˈlahera dandaanno; isi togo yiino: “Firaantisi Riteri wedellichu heeˈreenna Hitileri olanto giddora ea giwinohura shinoonnisi. Isi reyara albaanni noo hashsha amasira borreessino sokka jawaata ammana noositanna Yihowa addaxxannota leellishshannote; anerano hattoo fonqoli iilliero isi lawishsha harunsa hasiˈrummo.” [6]

18, 19. (a) Songoˈne miilla poletikaho anga wodhitinikki heeˈrate kaaˈlitannoˈnehu hiittoonniiti? (b) Maa assate murciˈrootto?

18 Songoˈnera noo roduuwino kaaˈlitaˈnera dandiitanno. Poletiku hajora anga wodhatto gede assannohe fonqoli iillinoheha ikkiro tenne songote cimeeyyera hasaaphi; hattono Qullaawa Maxaafa horoonsidhe amaale uyitannohe gede xaˈmiˈri. Iillanni noohe fonqolo songote miillakki affuro jawaachishshahera dandiitanno. Insa atera Magano huuccitannohe gede kuˈli. Roduuwinke ninkera kaaˈlitankeranna huuccitankera hasiˈneemmonte gede ninkeno insara hatto assa hasiissannonke. (Mat. 7:12) Huucciˈratto yannara poletiku hajora anga wodha giwe usuraminoha, afootto woy macciishshootto roduuwi suˈma gante huucci. Insa ammanante heedhanno gede kaaˈlitannonsa jawaante aansara Yihowa huucci.—Efe. 6:19, 20.

19 Mannu gashshooti baˈˈanno yanna gambissino daafira insa albinni roore Yihowaranna Mangistesira ammanammeemmokki gede assannore assinammora xixxiibbunkero tini dhagge diˈˈikkitannonke. Konnira, bebbeehantino alamera anga wodhinummokki heeˈrate xaanni murciˈno.

^ [1] (gufo 1) Yesuusi kowiicho Qeesaari suˈma horoonsiˈrinohu hakkawaro baalunkunni roore silxaane noosiha mannu gashshaancho mangistete gede xawisateeti.

^ [2] (gufo 5) Faarso 2:2, 7-9: “Uullate nugussa salfitu; lowo silxaane noonsari baalu gamba yite Yihowaranna isi buurinohura kaˈu. Yihowa yiinore duduweemmo; isi togo yiinoe: ‘Ati beettoˈyaati; techo ani atera anna ikkoommo. Xaˈmie; daga raggekki, uullate qaccuwa ateta asse eemmohena. Siwiilu siqqonni hiiqqaqqattonsa; doru uduunni gede cancanattonsa.’”

^ [3] (gufo 8) Maatewoosi 10:16, 17: “Kuneeti! Hiyyeeyyete mereero noo geˈreewi gede asse soyeemmoˈne; konnira hamasu gede qorophitinannire, lembooli gede kayinni joogoota ikke. Mannu yoote mini shongora sayise aannoˈnehuranna mukuraabensa giddo ganannoˈnehura umoˈne agadhe.”

^ [4] (gufo 14) Hawaariyaatete Looso 4:27-31: “Heeroodisinna Phaanxiyosi Philaaxoosi konni katami giddo gamba yite dagatenna Isiraeelete manni ledo ati buuroottohu qullaawu soqqamaanchi Yesuusi aana kaˈinona. Kuni ikkinohu wolqakkinninna fajjokkinni muˈroottori woˈmanno gedeeti. Xa Yihowa, borojjikkira iillanni noonsa darte lai; waajjitukkinni qaalekki coyiˈra agurtannokki gede jawaante uyinsa. Hurrete angakki diriirsa agurtooti; qullaawu soqqamaanchikki Yesuusi suˈminni malaattanna dhagge loosi. Insa eeggifattu yannara gamba yite noowi shashshafami; hakkiinni qullaawu ayyaani woˈmeennansa Maganu qaale waajjitukkinni coyidhu.”

^ [5] (gufo 16) Daanieeli 3:16-18: “Sidiraaqi, Misaaqinna Abidinaago nugusaho togo yite qoltu: ‘Nabukedenetsoori , tenne haja daafira atera dawaro qola dihasiissannonke. Soqqammeemmo Magani wala yitanno giira giddo tugammummoro gatisankera dandaanno; nugusa, isi angakkinni gatisannonke. Nugusa, tenne assa hoogiro nafa, magannakkira soqqammeemmokkitanna uurrisoottota worqete misile magansiˈneemmokkita afi.’”

^ [6] (gufo 17) Maganu Mangiste Dudubbannore Yihowa Farciˈraasine (Ingilizete Afoo) yaanno maxaafa qool. 662 nna Maganu Mangiste Gashshite No! (Amaaru Afoo) yaanno maxaafira qool. 150 aana “Isi Maganu Ayirrinyira Yee Reyino” yitanno saaxine lai.