“Guutanna duuchante doogonni mitturino xeinoˈnekkirenna danchuulle ikkitinanni gede cinca loosose umo fushshito.” —YAQ. 1:4.

FAARSO: 135, 139

1, 2. (a) Geediooninna ledosi noohu 300 manni cincansanni maa ronseemmo? (b) Luqaasi 21:19 aana noo hedo garinni cinca lowo geeshsha hasiissanota ikkitinohu mayiraati?

OLAMAASINE ola huunfite olantanni no. Daanyu Geediooni massagannohu Isiraeelete wottaaddari diinnansa yaano Miidiyaami olantonna insara haˈlitinore hashsha woˈma mite 32 km ikkitanno doogo shorranni galino! Qullaawu Maxaafi aanne ikkinore kulanni togo yaanno: “Hakkiinni Geediooni Yordaanoosi tayise sai. Isinna ledosi noohu 300 manni daafurino.” Ikkollana, Geediooninna ledosi noo manni ola diqeelino; korkaatuno diinnansa wido ikkinohu mitu 15,000 wottaaddari gate no. Isiraeele lowo diro Miidiyaami manni kade gashshanni keeshshinonsahura tini daafurroommo yite olama agurtanno yanna ikkitinokkita affino. Konnira diinnansa fiite gudate Miidiyaami manna “shorra diagurtino.”—Mes. 7:22; 8:4, 10, 28.

2 Ninkeno daafursanno ola olamanni heeˈnoommo. Olammeemmohu diinnanke yaano Sheexaanu, alamesinna guuntete xeˈnenke ledooti. Konne ola lowo diro olammanni keeshshinoommo; qoleno Yihowa kaaˈlonni qeelle afiˈnoommo. Ikkollana, diinnanke ledo olammeemmonna tini alame baˈanno yanna agadhinanni heeˈneemmo wote hexxo mudhineemmo yanna heedhara dandiitanno. Qoleno ninke ola woˈmunni woˈma diqeelloommo. Yesuusi goofimarchu dirira  heeˈneemmorira buutote qarri iillankeranna miincankera dandiinannita kulinonke; qoleno isi qeelle afiˈneemmohu cincinummoro woy kaajjine uurrinummoro ikkinota coyiˈrino. (Luqaasi 21:19 nabbawi. [1]) Cincate yaa mayyaate? Cincineemmo gede mayi kaaˈlannonke? Cincino manni lawishshinni maa ronseemmo? ‘Cinca loosose umo fushshitanno’ gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti?—Yaq. 1:4.

CINCATE YAA MAYYAATE?

3. Cincate yaa mayyaate?

3 Qullaawu Maxaafi giddo cincate yaanno qaali fonqolo dandee saˈˈa xawisannoha calla diˈˈikkino. Cinca tuncu yaannonke fonqolo laˈneemmo garaati. Cincanno manchi diwaajjanno, hattono kaajje uurranno. Mittu maxaafi cinca jawaata hexxo heedhannonkenna fonqolu iillannonke yannara hexxo mudhineemmokki gede assanno akata ikkinota kulino. Hakku maxaafi lede kuni akati buutote qarri iillinkerono kaajjinenna milli miliqqi yinummokki heeˈneemmo gede kaaˈlannonketa xawisino. Qoleno cinca xissiisiˈneemmo gede assinonkeri aana agurre mixonke aana illachinshe iillinonke fonqolo qeelleenniwa qolle soorrineemmo gede kaaˈlitannonketa coyiˈrino.

4. Cincinanni gede assannohu baxilleho yineemmohu mayiraati?

4 Kiristaana cincanno gede assannonsahu baxilleho. (1 Qorontoosi 13:4, 7 nabbawi. [2]) Yihowara noonke baxilli isi fajjinoha aye coyeno cincine saˈneemmo gede assannonke. (Luq. 22:41, 42) Roduuwinkera noonke baxilli guuntete xeˈnensa dandiine heeˈneemmo gede kaaˈlannonke. (1 Phe. 4:8) Minaanninkera woy minaamankera noonke baxilli hagiirraame maatera nafa tuncu yaanno “qarra” cincine saˈneemmonna galtenke ledo noonke jaalooma kaajjishiˈneemmo gede kaaˈlannonke.—1 Qor. 7:28.

CINCATE MAYI KAAˈLANNOHE?

5. Cincineemmo gede assate Yihowara baxxitino dandoo noosi yineemmohu mayiraati?

5 Yihowa jawaante aannohe gede huucciˈri. Yihowa ‘cincanna shesho aanno Maganooti.’ (Rom. 15:5) Iillannonke qarra calla ikkikkinni heeˈnoommo gara, macciishshamannonkere, wole agurina kalaqammoommo gara woˈmunni woˈma huwatara dandaannohu iso callaati. Hakko daafira cincineemmo gede assate isira baxxitino dandoo noosi. Qullaawu Maxaafi “Isi waajjitannosirira hasattonsa wonshanno; qoleno kaaˈlo afiˈrate raartanno raare macciishshanno; hattono gatisannonsa” yaanno. (Far. 145:19) Ikkina Maganu cincate kaaˈlitanno jawaante afiˈrate huucciˈneemmo huuccattora dawaro qolannohu hiittoonniiti?

6. Qullaawu Maxaafi yaannonte gede fonqolu iillannonke yannara Yihowa ‘fulleemmo furcho’ qixxeessannonkehu hiittoonniiti?

6 Umi Qorontoosi 10:13 nabbawi. [3] Yihowa fonqolo dandiine saˈneemmo gede kaaˈlankera huucciˈneemmoha ikkiro isi ‘fulleemmo furcho qixxeessannonke.’ Togo yaa Yihowa mereero eˈˈe iillinonke fonqolo hoolanno yaateni? Hatto assanno woti heeˈrara dandaanno. Duucha wote kayinni fulleemmo furcho qixxeessannonkehu fonqolo ‘cincine saˈneemmo gede asseeti.Ee, Yihowa ‘cincatenninna hagiirrunni baalanka coye woˈmunni woˈma cincine saˈneemmo gede’ jawaachishannonke. (Qol. 1:11) Qoleno isi bisinke, surrenkenna hedonke dhuki mageeshshihoro seekke afinohura ammanamme heeˈneemmokki gede assanno fonqoli iillannankera difajjanno.

7. Cincate ayyaanaamittete sagale sagaˈla hasiissannota leellishanno lawishsha kuli.

7 Ayyaanaamittete sagale sagaˈlite ammanakki jawaachishiˈri. Alamete aana gottinyunni umiha ikkinoha Everesti yinanni ilaala fulanno manchi wole wote ikkoommero sase woy shoole barra itanno sagale mittu barrinni calla ita hasiissannosi. Ilaala fulanno manni cince hedinowa iillanno gede gari sagale ita hasiissannonsa. Hatteente gede cincineemmore ikkatenna mixonkewa iillate ayyaanaamittete sagale ganyine sagaˈla hasiisannonke. Ayyaanaamittete coye nabbawate, xiinxallatenna songote gambooshshe haˈrate yanna gaaˈmate sharrama hasiissannonke. Kuri coyibba  assanke, ‘hegere heeshsho afiˈnanni gede assitannote geeddanno sagalenni’ ammananke jawaachiˈneemmo gede kaaˈlitannonke.—Yoh. 6:27.

8, 9. (a) Fonqolu iillannonke yannara Iyyoobi 2:4, 5 aana kulloonnire maa qaaga hasiissannonke? (b) Fonqolu iillannohe wote illete leellannokkire maa heda dandaatto?

8 Maganoho ammanamate daafira kaˈino xaˈmo qaagi. Yihowa soqqamaasine fonqolu iillannonsa yannara hakko fonqolinni roorsite heda hasiissannonsari no. Fonqolu iillannonke yannara assineemmori, Yihowa Kalqete Alame Giddo Aliidiha ikkinota ammanneemmoronna teˈee leellishanno. Yihowa aliidimmara diina ikkinohu Sheexaanu iso togo yee hettisino: “Manchu heeshshosira yee noosiha baala sayise aanno. Hanni angakki diriirsite [Iyyoobira] miqichosinna maalasi gawajji, albakkiinni xonannohekkita laˈˈattona. (Iyo. 2:4, 5) Sheexaanu hedo garinni, umisi horo agure Yihowara soqqamanno manchi dino yaate. Sheexaanu hatto yee hettisi kawa soorraminoni? Disoorramino! Hatto yee hettisihunni lowo diri gedensaanni yaano iiminni uullara tugami yannara Sheexaanu Maganu manna yekkeera diagurino. (Aju. 12:10) Sheexaanu Maganoho ammanamate daafira kayisino haja dihawino. Isi ninke iillinonke fonqolira qeelamme Maganu aliidimma irkisa agurranna laˈˈa lowo geeshsha hasiˈranno.

9 Qarru iillannohe yannara ati afittokkinni ikkannori noota hedi. Sheexaanunna agaanintesi mitto wido higge tuqqite fonqolu iillannohe yannara assattore laˈanni ati hexxo mudhatto gede assate woˈnaaltanno. Wole widoonni kayinni Yihowa, gashshanni noo Beettisi, reyotenni kaˈe iimira hadhino buuramaasinenna kiirre gundannikki sokkaano no. Insa barru baala cincite saˈannanna Yihowa aliidimma irkissanna laˈanno wote jawaachishshannohe hattono lowo geeshsha hagiidhitanno. Hatte yannara aane nooha Yihowa ayyaaninni borreesamino qaale isi atera coyiˈrinohu gede assite hedi: “Xonannoehura dawaro qoˈla dandeemmo gede, beettoˈya hayyicha ikki, wodanaˈyano tashshi assie.”—Law. 27:11.

10. Cinciniro afiˈnanni baraarshi aana illachishate Yesuusi faale haˈra dandaattohu hiittoonniiti?

10 Cinciniro afiˈnanni baraarshi aanna illachishi. Hanni seeda doogo hadhanni heedhe mitte seedu godi giddoonni fushshinoonni doogora mereeroho uurroottohu gede assite hedi. Hakkiicho laitto ragi baalu tunsote. Ikkollana, albillitte hadhe godu qacce iillittoro xawaabba laˈˈattota afootto. Hatteente gede, qarru iillannohe yannara konne qarra tayisse saˈˈattoha lawa hoogannohe woti heeˈrara dandaanno. Yesuusira nafa togoori macciishshaminosi woti no. Isira ‘cubbaataammu busha qaale coyidhinosi,’ shollinshoonnisi hattono “qarru haqqi” aana sunte shinoonnisi; tini Yesuusi uullate aana noo waro tunsitinosi yannaati. Ikkollana Yesuusi ‘albasiinni agadhe noosi hagiirre hedino’ daafira cincino. (Ibi. 12:2, 3) Isi cinciro afiˈranno baraarshi aana illachishino; tini Maganu suˈmi qullaawannonna Yihowa aliidimma xabbe leeltanno gede assitino. Yesuusira iillinosihu tunsichu gedee qarri yannate geeshshiholla; iima afiˈrannohu kaajju baraarshi kayinni hegereho. Xaa yannara, iillannohe qarri dadillissannohanna hexxo mudhatto gede assannoheha ikkara dandaanno. Ikkirono hegere heeshshowa massitanno doogo aana heedheenna iillannohe qarri yannate geeshshiha calla ikkinota deˈooti.

“CINCITINORE”

11. ‘Cincitinori’ lawishsha heda hasiissannonkehu mayiraati?

11 Cincineemmori ninke calla diˈˈikkinoommo. Hawaariya Pheexiroosi Kiristaanu Sheexaanu abbanno qarra dandee heeˈranno gede jawaachishanni togo yee borreessino: “Alamete doyichora noohu roduuwu maamari giddo noo roduuwiˈne baalunkura togoo qarri iillanni noota affine, ammanatenni kaajjitine uurritine [Sheexaane] gibbe.” (1 Phe. 5:9) “Cincitinori” woˈnaalshi kaajjine uurrineemmo gara rosiisannonke; tennera qole qinaannonketa buuxisannonke, hattono ammanamme heeˈranke kiissannota ikkitinota  qaagiissannonke. (Yaq. 5:11) Hanni kuri giddo mitu lawishsha laˈno. [4]

12. Maganu Edenete Kaashshu Base agartara worino kirubeele lawishshinni maa ronseemmo?

12 Kirubeele. Mite yite mannaho leeltinori ayyaanu kalaqo lawishshi shota ikkinokki looso uyinanninke yannara cincine loonseemmo gede kaaˈlannonke. Yihowa “heeshshote haqqichowa massitanno doogo agarsiisate kirubeelenna agurtukki kawa kaˈa galchantannota bubbanno bise Edenete soojjaatoonni worino.” [5] (Kal. 3:24) Maganu kirubeele kalaqinohu konne looso loossara ikkinokkiti egennantinote. Qoleno, cubbunna finqille Maganu mannu oosora hedinore diˈˈikkitino. Qullaawu Maxaafi mittowano tini ayyaanu kalaqo ikkitino kirubeele ninke togoo looso loonseemmore diˈˈikkinoommo yite xiixatinota dikulanno. Qoleno insa konne looso loosa diceeˈmitino hattono hexxo dimudhitino. Hatteentenni, uyinoonninsa looso ammanante loossino; miteekkite Baote Wayi geeshsha yaano 1,600 saˈˈanno diro insa cincite loosonsa umo fushshitino.

13. Iyyoobi fonqolo cince sainohu hiittoonniiti?

13 Ammanamino manchi Iyyoobi. Jaalikki woy minikki manni gawajjannore coyiˈrinoheha, buutote dhibbi waadinoheha woy shiidhe xissiisidhanni noottoha ikkiro, Iyyoobi lawishshi sheshifachishahera dandaanno. (Iyo. 1:18, 19; 2:7, 9; 19:1-3) Iyyoobi qarru iillannosi gede assinohu ayetiro afinokkiha ikkirono hexxo dimudhino. Mayira? “Isi Magano waajjanno.” (Iyo. 1:1) Iyyoobi faffoteno qarru yannarano Magano hagiirsiisate murciˈrino. Iyyoobi Maganu kaaˈlonni Yihowa alba qullaawu ayyaanisinni assinoha dhaggete coye hiincino. Isi Yihowa iillinosi qarra baala hunanno yanna daggannota dihuluullamino. (Iyo. 42:1, 2) Qoleno Maganu tenne assinosi. Iyyoobi 42:10, 17 togo yitanno: “Yihowa Iyyoobira qarra baala hooli, hattono albi jiro galagale afiˈranno gede assi. Yihowa isira alba noosirira aanaho ero asse uyisi.” Qoleno Iyyoobi “lowo dironna dancha heeshsho” heeˈrino.

14. Layinki Qorontoosi 1:6 garinni Phaawuloosi cincasi wole manna kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

14 Hawaariya Phaawuloosi. Addu magansiˈrara diina ikkino manni giwanni woy darte iillishanni noohe? Woy ati songote cimeessaatiro woy woradu aliidi laˈˈaanchootiro loosu batiˈrinohehu gede ikke macciishshamannohe? Hatto ikkiro Phaawuloosi lawishsha hiinci. Isira “gobbayidinni” gibbannosiri lowo qarra iillishshinosi; hattono songote hajo yaachishshinosi. (2 Qor. 11:23-29) Ikkollana isi hexxo dimudhino; isinni isi lawishshi wole mannano jawaachishino. (2 Qorontoosi 1:6 nabbawi. [6]) Atino qarra ikkannore cincite saˈˈattoha ikkiro ate lawishshi wolu mannino cincanno gede assara dandaannota deˈooti.

 ‘CINCA LOOSOSE UMO FUSHSHITANNO’ GEDE ASSIDHANNI NOOTTO?

15, 16. (a) Cinca umo fushsha hasiissannose ‘loosi’ hiikkonneeti? (b) ‘Cinca loosose umo fushshitanno’ gede assiˈra dandaattohu hiittoonniiti?

15 Yaaqoobi ayyaanunni togo yee borreessino: “Cinca loosose umo fushshito.” “Cinca” umo fushshitanno loosi maati? Cinca ‘guuta, duuchante doogonni mitturino xeinonkekkirenna danchuulle ikkineemmo’ gede kaaˈlitannonke. (Yaq. 1:4) Duucha wote fonqolu mite akattanke woyyeesiˈrate kaaˈlannonke. Konne fonqolo cincine saˈnummoro Kiristaanu akattanke guuta ikkitanno. Lawishshaho, cincineemmore, naandeemmorenna mararreemmore ikkinammora dandiineemmo.

Fonqolo cincine saˈnummoro Kiristaanu akattanke jawaata ikkitanno(Gufo 15, 16 lai)

16 Cinca loosose umo fushshite qajeelloommo Kiristaana ikkineemmo gede assitannonkehura iillannonke fonqolo miliqate yine Qullaawa Borrota xintu seerubba didiingeemmo. Lawishshaho, gara ikkitinokki hedo ledo sharrantanni noottohalla ikki? Tini hedo fonqolu giddora eatto gede assitahera wodha agurte huuccatto assidhe tenne hedo wodanikki giddonni fushshite hunate woˈnaali. Hatto assakki ateneeto qeeˈlate akata lossiˈrate kaaˈlitannohe. Yihowa Farciˈraasincho ikkinokkihu maatekki miili darte illishanni noohe? Hatto ikkiro hexxo mudha agurte Yihowara woˈmu wodanikkinni soqqamate murciˈri. Tini albinni roore Yihowa addaxxatto gede assitannohe. Qoleno Yihowa hagiirsiisate cinca hasiissannonketa deˈooti.—Rom. 5:3-5; Yaq. 1:12.

17, 18. (a) Goofimarchu geeshsha cinca hasiissannota leellishanno lawishsha kuli. (b) Goofimarchu roore gambise daanno wote Yihowa maa assannonketa dihuluullameemmo?

17 Cinca hasiissannonkehu yannate geeshsha calla ikkikkinni goofimarchu geeshshaati. Hanni mitto lawishsha laˈno; mitte yowolo galchantinohu gede assite hedi. Yowolote giddo noo manni heeshshonsa gatisiˈrate daahanni qaccera hige fula hasiissannonsa. Qaccera iilla rahe heeˈre daaha aguranno manchino, shiima yanna calla daahe agurannohu lamunku itamansa digattanno. Hatteente gede ninkeno, haaro alame eˈnammo geeshsha cincate murciˈnoommo. Tenne heeshsho afiˈneemmohu cincinummoro callaati. Ninkerano hawaariya Phaawuloosite gedee lao noonke; isi lame hige togo yee coyiˈrino: “Hexxo dimudhineemmo.”—2 Qor. 4:1, 16.

18 Yihowa goofimarchu geeshsha cincineemmo gede kaaˈlannonketa horonta dihuluullammeemmo. Ninkeno Phaawuloosi Roomu Sokka 8:37-39 aana coyiˈrinori ledo sumuu yineemmo; isi togo yiino: “Ninke baxinonkehu isi widoonni woˈmunni woˈma qeelle saˈneemmo. Korkaatuno reyono ikkituro, heeshshono ikkituro, sokkaanono ikkituro, gashshooteno ikkiro, xa noo coyibbano ikkituro, albillitte dagganno coyibbano ikkituro, wolquwano ikkituro, gottinyeno ikkiro, xeichono ikkiro, woy wole aye kalaqono ikkituro Mootichinke Kiristoosi Yesuusi widoonni leellinohu Maganu baxilliwiinni baddankera dandiitannokkita seekke afoommo.” Daafurreemmo woti heeˈrara dandaanno. Ikkirono ninkeno Gediooninna mannasi yinita yinanninke gede goofimarchu geeshsha cincino; insa, “diinnansa shorra diagurtino” yinoonninsa.—Mes. 8:4.

^ [1] (gufo 2) Luqaasi 21:19: “Kaajjitine uurritiniro heeshshoˈne gatisidhinanni.”

^ [2] (gufo 4) 1 Qorontoosi 13:4, 7: “Baxillu cincahonna shaqqadoho. Baxillu dihinaasanno. Baxillu dibooˈnanno, dinaaxxanno, Duuchankare dandaanno, duuchanka ammananno, duuchanka hexxanno, duuchankare cince saˈˈanno.”

^ [3] (gufo 6) 1 Qorontoosi 10:13: “Manna baalaho iillannohunni baxxino qarri diˈˈiillinoˈne. Ikkollana Maganu ammanaminoho; isi duqqa dandiitinannihura aleenni ikkino fonqoli iillaˈnera wore diaguranno; hatteentenni fonqolo cincitine saˈinanni gede fonqolu iillannoˈne wote fultinanni furcho qixxeessannoˈne.”

^ [4] (gufo 11) Xaa yannara noohu Maganu manni cincino gara nabbawakkino jawaachishshannohe. Lawishshaho, 1992nnihu, 1999nnihu nna 2008nnihu Diru Maxaafi Itophiyaho, Malaawiranna Ruusiyaho heeˈrannohu Maganoho ammanamino manni woˈnaalsha amadino.

^ [5] (gufo 12) Qullaawu Maxaafi Maganu Edenete Kaashshu Base agartara worino kirubeele kiiro dikulanno.

^ [6] (gufo 14) 2 Qorontoosi 1:6: “Ninkera qarru iillinkero kiˈne sheshonna gato afidhinanni; ninke shesho afiˈnummoro qole ninkera iillino gedee qarri kiˈnera iillannoˈne wote cincitinanni.”