Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

 XIINXALLOTE BIRXICHO 47

Leewaawootu Maxaafinni Ronseemmo Roso

Leewaawootu Maxaafinni Ronseemmo Roso

“Qullaawa Borro baala Maganunnihu Qullaawu Ayyaani kulanna borreessinoonnitenna . . . kaaˈlitannote.”—2 XIM. 3:16.

FAARSO 98 Qullaawa Borro Maganu Ayyaaninni Borreessantino

GUULCHO *

1-2. Xaa yannara Kiristaanu Leewaawootu maxaafa quqquxame xiinxalla hasiissannonsahu mayiraati?

SOQQAMAASINCHU Phaawuloosi wedellichu jaalisi Ximootewoosira, “Qullaawa Borro baala Maganunnihu Qullaawu Ayyaani kulanna borreessinoonnitenna kaaˈlitannote” yee qaagiissinosi. (2 Xim. 3:16) Tenne maxaaffa giddo mittu Leewaawootu maxaafati. Ati konne maxaafa laˈˈattohu hiittoonniiti? Mitu yannankera kaaˈlitannori nookkita batinye wodho amadino maxaafi gede assite laˈanno; addu Kiristaanira kayinni baxxitino lao noonsa.

2 Leewaawootu maxaafa borreessinoonnihu mitu 3,500 diri albaanniiti; ikkirono, Yihowa “rosiisankera” baikkinni keeshshanno gede assino. (Rom. 15:4) Leewaawootu maxaafi Yihowa hedo afate kaaˈlannonke daafira quqquxamme xiinxalla hasiissannonke. Konni qullaawu ayyaaninni borreessinoonni maxaafinni batinye roso rosa dandiineemmo. Hanni kuri giddo shoole laˈno.

YIHOWA HAGIIRSIISA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

3. Cubbo Diwate Barra kakkalo shiqinshannihu mayiraati?

3 Umi roso: Yihowa kakkalonke adhanno gede iso hagiirsiisa hasiissannonke. Cubbo Diwate Barra Israeelete daga mitteenni dagge saadate kakkalo shiqishshanno. Tini kakkalo Israeelete daga cubbinsanni keeraaˈma hasiissannonsata qaagate kaaˈlitannonsa. Kayinni kakkalaanote biili hakko barra kakkalote shiqqino mundee haaˈre Qullaawa Holge eara albaanni balaxe assa hasiissannosiri no; hakkawote isi assannori dagate cubbo agursiisatenni roore hasiisanno coyeeti.

(Gufo 4 lai) *

4. Leewaawoota 16:12, 13 kultanno garinni kakkalaanote biili Cubbo Diwate Barra umo Qullaawa Holge eanno woyite maa assanno? (Aaniidi qoolira noo misile lai.)

 4 Leewaawoota 16:12, 13 nabbawi. Hanni Cubbo Diwate Barra ikkannore hendo: Kakkalaanote biili dunkaanu giddora eanno. Isi hakko barra Qullaawa Holge sase hige eannote giddo tini umite. Isi mitte anganni uduunnichoho suˈnaanno hixaana, mitte anganni qole kashilu nooha culkunni loonsoonni uduunnicho haaˈranno. Isi Qullaawa Holge baddanno dukko albaanni shiima geeshsha uurranno. Hakkiinni isi lowo ayirrinyinni Qullaawa Holge eˈˈe gondooru taawooti albaanni uurranno. Isi lawishshu yaattonni Maganu Yihowa albaanni uurrinohu gedeeti! Kakkalaanchu qorophe qullaawa hixaana kashilu aana woranno; hakkiinni holgu suˈniillunni tanni yaanno. * Gedensaanni isi cubbo agursiisate shiqqinota mundeete kakkalo haaˈre wirro Qullaawa Holge eanno. Isi cubbo agursiisate shiqqannota mundeete kakkalo haaˈre eara albaanni balaxe hixaana wiliishshannota wodanche.

5. Cubbo Diwate Barra hixaana wiliishsha maa rosiissannonke?

5 Cubbo Diwate Barra hixaana wiliishsha maa rosiissannonke? Qullaawu Maxaafi ammaname Yihowa magansiˈranno manni huuccatto hixaanu gede ikkitinota kulanno. (Far. 141:2; Aju. 5:8) Kakkalaanote biili Yihowa albaanni hixaana haaˈre shiqannohu lowo ayirrinyinni ikkinota wodanche. Hatteente gede ninkeno Yihowa albaanni huuccattote shinqeemmo woyite lowo ayirrinyinni shiqa hasiissannonke. Kalqete alame Kalaqaanchi qaaqqu annisiwa shiqannohu gede isiwa shinqammoranna jaallasi ikkinammora fajjinonke daafira lowo geeshsha galanteemmosi. (Yai. 4:8) Isi jaallasi ikkinammora fajjinonke. (Far. 25:14) Tenne qoosso lowo geeshsha naandeemmo daafira, iso dadillisa dihasiˈneemmo.

6. Kakkalaanote biili kakkalo shiqishara albaanni balaxe hixaana wiliishshasinni maa ronseemmo?

6 Kakkalaanote biili hixaana wiliishshannohu kakkalo shiqishara albaanni ikkinota qaango. Konni garinni, isi Magano hagiirsiisinotanna teˈee buuxiˈranno. Tennenni maa ronseemmo? Yesuusi uullate aana noo yannara heeshshosi kakkalo asse shiqishara albaanni balaxe mannu ooso gatonni roore lowo geeshsha hasiisannore assino. Roore hasiisannore yiniri maati? Yesuusi minshe nookkihanna ammanaminoha ikke Yihowa kakkalosi adhanno gede assiˈrino. Yesuusi konni garinni, mitto coye Yihowa hasiˈranno garinni assa heeshshonke giddo gara ikkino coye ikkitinota leellishino. Yesuusi Annisi aliidimma woy gashshanno gari garanna taashsho nooha ikkinoti xabbe leeltanno gede assino.

7. Yesuusi uullate aana heeˈrino heeshsho baalatenni Annasi hagiirsiisinohu hiittoonniiti?

7 Yesuusi uullate aana heeˈri yanna baalantera Yihowahu keeraanchu biddishshira guutu garinni hajajamino. Fonqolu woy qarru wole agurina isi albillitte buuto qarrame reyannota afinoha ikkiro nafa, tini Annisi aliidimma irkisannota dihooltinosi. (Fil. 2:8) Yesuusira fonqolu iillisi woyite “qoonqosi naggi asse wiˈle huucciˈrino.” (Ibi. 5:7) Isi giddosinni huucciˈrino huuccatto ammanamenna Yihowara hajajamanni heeˈranno gede assitinosi. Yesuusi huuccatto, Yihowara tanni yee suˈnaanno hixaani gedeeti. Yesuusi heeˈrino heeshsho baalatenni Annasi lowo geeshsha hagiirsiisino, hattono aliidimmasi xabbe leeltanno gede assino.

8. Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

 8 Ninkeno minshe nookkire ikkinenna Yihowa biddishshiranna seerisira ammanamme heeˈrate dandiinummore baala assine Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmo. Fonqolu tuncu yaannonke woyite Yihowa hagiirsiisa hasiˈneemmo daafira kaaˈlankera iso giddonkenni huucciˈneemmo. Konni garinni, Yihowa gashshanno gari taalo ikkinota ammanneemmota leellinsheemmo. Yihowa giwannore assinummoro isi huuccattonke macciishshannokkita anfoommo. Yihowa biddishshi garinni heeˈneemmoha ikkiro kayinni, giddonkenni huucciˈneemmo huuccatto isi albaanni tanni yee suˈnaanno hixaani gedeeta ikkitannota dihuluullammeemmo. Qoleno, minshe nookkire ikkankenna ammanamme hajajamanke iimi Annanke hagiirsiissannota anfoommo.—Law. 27:11.

YIHOWARA SOQQAMMEEMMOHU ISIRA GALATU NOONKEHURANNA BANXEEMMOSI DAAFIRAATI

(Gufo 9 lai) *

9. Hundi Israeele mittimmate kakkalo shiqishshannohu mayiraati?

9 Layinki roso: Yihowara soqqammeemmohu iso galantammoraati. Hanni Yihowara soqqammeemmohu mayiraatiro xawisate, hundi waro addu magansiˈra giddo lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota Israeele shiqishidhannota mittimmate kakkalo laˈno. * Leewaawootu maxaafinni Israeele mittimmate kakkalo shiqishidhannohu Yihowa ‘galatate’ ikkinota ronseemmo. (Lew. 7:11-13, 16-18) Mittu Israeelaawichi tenne kakkalo shiqishiˈrannohu hatto assa hasiissannosi daafira calla ikkikkinni baxillunniiti. Isi tenne kakkalo shiqishiˈrannohu Maganosi Yihowa baxanno daafiraati. Mittu  manchi togoo kakkalo shiqishiˈranno woyite maatesinna kakkalaano, kakkalate gorrinoonni saada maala ittanno. Kayinni kakkalote gorrinoonni saadaha mito maala Yihowara calla shiqinshanni. Yihowara calla shiqinshannihu hiittoo malaati?

(Gufo 10 lai) *

10. Leewaawoota 3:6, 12, 14-16 xawinsoonnite mittimmate kakkalonni Yesuusi Annisi fajjo wonshanno gede assinosiri daafira maa ronseemmo?

10 Sayikki roso: Baxillunni kaˈne Yihowara dooraminoha uyineemmo. Yihowa saadate maali giddonni cooma dooraminohu gede asse laˈˈanno. Qoleno, isi mite saadate bisi kifile lawishshaho, mule baxxino garinni laˈˈannota coyiˈrino. (Leewaawoota 3:6, 12, 14-16 nabbawi.) Hakko daafira Israeele uminsa fajjonni dooramino maalanna cooma kakkalo assite shiqishshanno woyite Yihowa baxxino garinni hagiidhanno. Togoo kakkalo shiqishiˈranno Israeelaawichi Maganoho dooraminoha aara hasiˈrannota leellishanno. Hatteente gede Yesuusino Yihowa baxanno daafira woˈma lubbosinni soqqame umisi fajjonni Yihowara dooraminoha uyino. (Yoh. 14:31) Yesuusa Maganu fajjo wonsha hagiirsiissannosi; isi Maganu seera lowo geeshsha baxanno. (Far. 40:8) Yihowa Yesuusi umisi fajjonni soqqamanna laˈˈanno woyite lowo geeshsha hagiidhanno.

Yihowara noonke baxilli, isira dooraminoha uyineemmo gede assannonke (Gufo 11-12 lai) *

11. Soqqanshonke mittimmate kakkalo gede ikkitinohu hiittoonniiti? Tini sheshifachishshannonkehu ma garinniiti?

11 Mittimmate kakkalo gede, uminke fajjonni Yihowara soqqammeemmo soqqansho iso lowo geeshsha banxeemmota leellishshanno. Yihowa woˈmu wodaninkenni banxeemmo daafira isira dooraminoha uyineemmo. Yihowa lowo miliyoone ikkanno manni isonna biddishshasi baxanno daafira uminsa fajjonni isira soqqamanna laˈˈanno woyite lowo geeshsha hagiidhannoti dihuluullissannote! Yihowa assineemmore calla ikkikkinni hakko coye assineemmohu mayiraatirono laˈˈannota qaaganke sheshifachishshannonke. Lawishshaho, lophinyu amadinoheha ikkiro hasiˈrootto geeshsha isira soqqama hoogattora dandaatto, ikkirono Yihowa assite afattokkiri noota afinota huluullantooti. Yihowara oye afeemmori gariri dinoe yite hedattora dandaatto, ikkirono isi baxillunni kaˈe wolqakki assitu geeshsha assattore laˈˈanno. Isi wolqakki assitu deerrinni dooraminoha uyittoro hagiidhe adhanno.

12. Yihowa mittimmate kakkalo laˈˈanno garinni maa ronseemmo?

12 Mittimmate kakkalonni maa ronseemmo? Kakkalote gorrinoonni saadaha dooramino maala xiniinsiniro wiliile iima higge fultanno; tennenni Yihowa hagiidhanno. Hakko daafira Yihowa umikki fajjonni woˈma lubbokkinni soqqamattosi woyite hagiidhannota huluullantooti. (Qol. 3:23) Tenne yannara Yihowara lowo geeshsha tashshi yaannosita heda dandaatto! Yihowa isira soqqamate baxillunni kaˈe assattori lowohano shiimano ikkiro, isiwa noohe jiro gede asse hegere geeshsha qaaganno.—Mat. 6:20; Ibi. 6:10.

YIHOWA DIRIJJITESI MAASSIˈRANNO

13. Leewaawoota 9:23, 24 kultanno garinni Yihowa kakkalaanote qixxaawonni hagiidhinota leellishinohu hiittoonniiti?

13 Shoolki roso: Yihowa dirijjitesita uullayidi kifile maassiˈranni no. Hanni 1512 K.A. Siina Ilaali hunda dunkaana qansi woyite ikkinore laˈno. (Ful. 40:17) Hakko barra Aarooninna oososi kakkalaano ikkite shoomantu yannara tenne qixxaawo massaginohu Museeti. Israeelete daga kakkalaano mite yite saadate kakkalo shiqishshanna laˈara daggino. (Lew. 9:1-5) Yihowa tenne haaro kakkalaanote qixxaawonni hagiidhinota leellishinohu hiittoonniiti? Aarooninna Muse manna maassidhuta, Yihowa iiminni giira dirrise kakkallanni bayicho noo kakkalo baala ittanno gede assino.—Leewaawoota 9:23, 24 nabbawi.

14. Yihowa Aarooni sircho ikkitino kakkalaanonni hagiidhasi xaa yannara ninkera hasiissannota ikkitinohu mayiraati?

 14 Kakkalaanote biilo shoommi yannara Yihowa assinori maa leellishanno? Yihowa hagiidhinotanna Aarooninna oososi kakkalaano asse doorinota leellishshanno. Israeele Yihowa kakkalaano kaaˈlanni noota leellishshanno taje laˈino daafira, insano kakkalaano woˈmunni woˈma kaaˈlitanno gede assannonsahu ikkaddu korkaati noonsa. Tennenni ninke maa ronseemmo? Hundi Israeele waro noo kakkalaano bayiru kakkalaanchira caaleho. Bayiru Kakkalaanote Biilira Kiristoosira isi ledo iima soqqantannori 144,000 kakkalaano noosi.—Ibi. 4:14; 8:3-5; 10:1.

Yihowa dirijjitesi massaganninna maassiˈranni no. Ninkeno dirijjitesi woˈmu wodaninkenni kaaˈlineemmo (Gufo 15-17 lai) *

15-16. Yihowa “ammanaminohanna wodanaamo borojjicho” maassiˈranni noota leellishinohu hiittoonniiti?

15 Yesuusi 1919 ayyaanunni buurantinota shiima gaamo “ammanaminohanna wodanaamo borojjicho” asse shoomino. Kuni borojjichi sabbakate looso massaganno, hattono Kiristoosi harunsaanora ‘sagale yannatenni aanno.’ (Mat. 24:45, NW) Maganu ammanaminohunna wodanaamu borojjichinni hagiidhinota leellishshanno taje laootto?

16 Sheexaanunna alamesi ammanaminohanna wodanaamo borojjicho loosanno looso hoolate lowore assitino; Yihowa kaaˈla hoogoommero mannu wolqanni konne looso loosa didandiinanni. Lamu alamete oli kainoha, alame woˈma miinju qarri amadinoha, roduuwaho taashsho xeˈinore assinoonninsahanna dartu iillinonsaha ikkirono, ammanaminohunna wodanaamu borojjichi Kiristoosi harunsaanora ayyaanaamittete sagale shiqisha diagurino. Hanni 900 saˈˈanno afiinni qixxaabbinota woxe bantummokkinni afiˈneemmota falakkinota ayyaanaamittete sagale hendo. Tini Maganu kaaˈlanni noota leellishshanno  tajeeti. Hanni Yihowa maassiˈranni noonketa wole doogo laˈno: Sabbakate loosino Yihowa maassiˈranni noota leellishanno. Dancha duduwo “gosa baalate” sabbankanni heeˈnoonni. (Mat. 24:14) Yihowa xaa yannara dirijjitesi massaganninna shaqillunni maassiˈranni nooti dihuluullissannote.

17. Yihowa horoonsiˈranni noo dirijjite kaaˈlineemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

17 Konnira ‘Yihowa dirijjite miila ikkate qoosso afiˈraˈyanni iso galaxxeemmo?’ yine ninkeneeto xaˈma hasiissannonke. Yihowa Musenna Aarooni waro giira dirrisihu gede, xaa yannarano dirijjitesi massaganni noota leellishshannoti gari taje noonke. Addanko, Yihowa galanteemmo gede assannonkehu lowo korkaati noonke! (1 Tes. 5:18, 19) Ikkina Yihowa horoonsiˈranni noo dirijjite kaaˈlineemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi aana xintantino borronkera fulannoha hattono songotenna jajjabba gambooshshuwawa afiˈneemmo biddishsha harunsatenniiti. Qoleno, sabbakatenna rosiisate looso dandaaminke deerrinni jawaante loonse, Yihowa dirijjite kaaˈlineemmota leellisha dandiineemmo.—1 Qor. 15:58.

18. Maa assate murciˈrootto?

18 Leewaawootu maxaafinni ronsoommore loosunni leellishate murciˈno. Yihowa kakkalonke adhanno gede iso hagiirsiisa hasiˈneemmo. Yihowara soqqammeemmohu iso galata hasiˈneemmo daafiraati. Yihowa woˈmu wodaninkenni banxeemmo daafira isira dooraminoha aa diagurreemmo. Xaa yannara Yihowa maassiˈranni noo dirijjite woˈma giddonkenni kaaˈlineemmo. Hatto assinummoro Yihowa, Farciˈraasinesi ikkine isira soqqammammora uyinonke qoosso lowo geeshsha naandeemmota leellinsheemmo!

FAARSO 96 Maganu Maxaafi Muxxe Jirooti

^ GUFO 5 Leewaawootu maxaafi Yihowa hundi Israeelera uyino seera amadino. Kiristaanu galannohu Muse seerinni ikka hoogirono, konni seerinni horo afiˈra dandiineemmo. Konni birxichira Leewaawootu maxaafinni ronseemmoha kaajja roso xiinxallineemmo.

^ GUFO 4 Dunkaanu giddo wiliishshinanni hixaana qullaawa assine laˈnanni; hundi waro Israeele togoo hixaana horoonsidhannohu Yihowa magansiˈrate callaati. (Ful. 30:34-38) Umi xibbi diri Kiristaani kayinni magansiˈrate hixaana wiliishshannota Qullaawu Maxaafi dikulanno.

^ GUFO 9 Mittimmate kakkalo daafira ledde afate Arfaasa 15, 2012 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) qoola 19, gufo 1l lai.

^ GUFO 54 MISILLATE XAWISHSHA: Cubbo Diwate Barra Israeelennihu kakkalaanote biili hixaananna kashilo haaˈre Qullaawa Holge eanno, hakkiinni minu suˈnee tanni yaanno. Gedensaanni isi cubboho kakkalloonni mundee haaˈre wirro Qullaawa Holge eanno.

^ GUFO 56 MISILLATE XAWISHSHA: Mittu Israeelaawichinna maatesi Yihowa galattannota leellishate geˈrechu goco mittimmate kakkalo shiqishara kakkalaanchoho aanni no.

^ GUFO 58 MISILLATE XAWISHSHA: Yesuusi uullate aana soqqami yannara Maganoho hajajamenna harunsaanosino isira hajajantanno gede kaaˈle Yihowa lowo geeshsha baxannota leellishino.

^ GUFO 60 MISILLATE XAWISHSHA: Mitte jawa rodoo fayyimmate qarri nooseha ikkirono, sokkate borro borreessite farcidhanni Yihowara dooraminoha uyitanni no.

^ GUFO 62 MISILLATE XAWISHSHA: Ammajje 2019 Aliidi Bisi miili Roduu Geeriti Looshi Jarmanete Afiinni haaroonsine qixxeessinoonniti Haaro Alame Tiro fultinota egensiisanni no. Xa yannara Jarmanete heedhanno roduuwi kuri lame roduuwi gede haarote fulinoha Qullaawa Maxaafa soqqanshote hagiidhitanni horoonsidhanni no.