Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Tunsichunni Xawaabba Woshshantu

Tunsichunni Xawaabba Woshshantu

“[Yihowa] tunsichunni maalaˈlinanni caabbichiwa woshshinoˈne.”—1 PHE. 2:9.

FAARSO: 95, 74

1. Yerusaalame diigantu yannara ikkinore kuli.

MOOTE Nabukadanatsoori Layinkihu massagannoti batinye olanto 607 K.A., Yerusaalamete katama horritino. Hatte yannara lowo mundee lolakkinota kulanni Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “[Nabukadanatsoori] Qullaawa Mine noore nafa agurikkinni Yihudunnita aja ooso baala shee gudi. . . . Aju akkali, meya labbaahu gatikkinni baalanka mararikkinni gudino. . . . Qullaawa Mine, Yerusaalamete Katama, mootete minna jajjunku ledo giiri; katamunniha kinchu huxxanno diigi.”—2 Dud. 36:17, 19.

2. Yihowa Yerusaalamete bao daggannota kule qorowisiisinohu hiittoonniiti? Yihudu mannira mayi iillannonsata kulino?

2 Yihudu manni Yerusaalamete katami diigaminotera dhagge assiˈra dihasiisannonsa. Korkaatuno, lowo diro Maganu masaalaano Yihudu manni Maganu Higge diiga agura hoogiro, Maganu Baabiloonete manni angara sayise aannonsata kulte qorowisiissino. Batinyu Yihudu manni bisetenni reyannotanna reyo gatte saˈannori heeshshote noo yanna baala qafadante Baabiloonete heedhannota kulloonni. (Erm. 15:2) Qafadame haˈrino manni hiittoo heeshsho heeˈrino? Baabiloone  Yihudu manna qafaddunte gede Kiristaanu qafadame egennino? Hatto ikkiro, qafadaminohu mamarooti?

QAFADANTE HEEDHINO HEESHSHO

3. Yihudu manni Baabiloonete qafadame heeˈrino heeshsho, Israeele Gibitsete borojje ikkite heedhino heeshshonni baxxitinohu hiittoonniiti?

3 Masaalaano coyidhinori woˈmino. Yihowa qafadame haˈranno manni, marinowa biso assiˈre heeˈrate dandaaminsare baala assanno gede Ermiyaasi widoonni amaalino. Isi togo yiino: “[Baabiloonete] mine miˈnitine heedhe; gateno loosidhine laalinoreno itte. Woroommoˈne katami keere ikkannotanna qiniitaawannota halche. Heedhinoonni katamira qiniisiro kiˈnerano qinaannoˈnena ane Kaaliiqa huuccidheˈˈe.” (Erm. 29:5, 7) Tenne Maganu uyino amaale adhitinori woˈmunni woˈma ikka hoogirono Baabiloonete dancha heeshsho heedhino. Baabiloonete manni Yihudu manni uminsa hajo uminsa layidhanno gede mito geeshshi silxaane uyinonsa. Qafadame harino manni hatte gobba giddo mittu bayichinni wole bayicho haˈra dandaanno. Hatte yannara Baabiloone daddaloho mereerima bayichooti; qoleno Yihudu manni giddo mitu hakko daddaˈlinanni gara rosinotanna wolootu angate ogimmara fultinore ikkinota kultanno tajubba anfoonni. Mitu Yihudu manni isinni dureeyye ikkino. Yihudu manni Baabiloonete qafadame heeˈrino heeshsho, lowo diri albaanni Israeele Gibitse borojje ikkite heedhino heeshsho gedeeta diˈˈikkitino.—Fulo 2:23-25 nabbawi.

4. Hajajama giwinohu Yihudu manni ledo qafadame Baabiloone haˈrinohu wolu hiittoo mannaati? Insa hakko heedhe Maganu Higge giddo noore baala assa dandiitannokki gede assinori maati?

4 Qafadame haˈrinohu Yihudu mannira maalaamittete coyi xeinonsakkiha ikkina, ayyaanaamittete hasattonsa woˈmitinonsayya? Yihowahu huuccattote mininna kakkalo shiqinshanni bayichi diigame baino; qoleno kakkalaasine qinaawino garinni soqqama didandiitino. Qafadame haˈrino manni giddo qorichinshanninsa gede assannore assitinokkiti ammanantinoti Maganu soqqamaasine no; insano wolootu ledo qarrantino. Ikkirono, insa Maganu Higge harunsate dandaaminsare baala assitino. Lawishshaho, Daanieelinna sase jaallasi, yaano Sidiraaqi, Misaaqinna Abidinaago Baabiloonete heedhe Yihudu manna batteessitanno sagale ita gibbino. Qoleno, anfummonte gede, Daanieeli ganye Magano huucciˈra diagurino. (Dan. 1:8; 6:10) Ikkollana, Magano waajjannohu Yihudu manni, maganiweelu manni gashshino gobbara heeˈre Maganu Higge hajajannore baala assa didandaanno.

5. Yihowa mannisira mayi hexxo uyino? Tini hexxo dhagge ikkitannohu mayiraati?

5 Israeelete manni Magano woˈmunni woˈma magansiˈranno yanna dagga ikka? Hakka wotira, kuni ikkannokkire lawanno. Baabiloonete mannooti qafaddino manna wirro gobbansa higara difajjitanno. Ikkollana, insa Maganu Yihowa hedo diaffino. Isi mannasi qafadame haˈrino gobbanni gobbansa higanno gede assate qaale eino; isi yiinonte gede mannisi qafadame haˈrino gobbanni higino. Maganu coyiˈrinori woˈmikkinni digatanno.—Isa. 55:11.

KIRISTAANU QAFADAME EGENNINO?

6, 7. Maganu manna Bayira Baabiloone qafaddino yanna daafira noonke hedo biddi assa hasiissinohu mayiraati?

6 Baabiloone Yihudu manna qafaddunte gede, Kiristaanu qafadame egennino? Batinye diro tenne metseetera, yannanketa Maganu soqqamaano Bayira Baabiloone 1918 qafaddinohunna, insa qafadotenni fultinohu 1919 ikkinohu gede assine xawinsanni keeshshinoonni. Ikkollana, konniranna aananno birxichira xawinsoonni korkaatinni kainohunni, tenne hajo galagalle xiinxalla hasiissino.

7 Bayira Baabiloone alame woˈmate noote kaphu ammaˈno dirijjiteeti. Maganu manna Bayira Baabiloone 1918 qafaddino yinannihu, hatte yannara Maganu manni kaphu ammaˈno hunda  nooha ikkoommerooti. Ikkollana, Umihu Alamete Oli kaˈˈara albaanni nooti boode dirra, qullaawu ayyaaninni buurantinoti Maganu soqqamaano Bayira Baabiloone giddonni fula hanaffe noo yannaati; tini yanna insa qafadantino yanna diˈˈikkino. Buuramino Kiristaanira umihu alamete oli yannara dartu iillinonsaha ikkirono, roore darte iillishshinonsari Bayira Baabiloone ikkitukkinni gashshaanote. Konni daafira, Bayira Baabiloone Yihowa manna qafaddinohu 1918 diˈˈikkino.

KIRISTAANA BAYIRA BAABILOONE QAFADDINOHU MAMAROOTI?

8. Addu Kiristinni daafamino gara xawisi. (Hanafote noo misile lai.)

8 Biˈre 33 M.D. Phenxeqosxete Ayyaana ayirrinsi yannara, lowo kume ikkannohu Yihudunnihunna Yihudimmate soorramino manni qullaawu ayyaaninni buuramino. Kuni haaru Kiristaani, ‘doorantino ilama’, mootoollanna kakkalaasine, hattono ‘qullaawa mannanna baxxitino gosa’ ikkino. (1 Pheexiroosi 2:9, 10 nabbawi.) Soqqamaasine heeshshote noo geeshsha Kiristaanu songo daafantannokki gede agartino. Ikkollana, soqqamaasine reyite gooffuta, mitu manni “lowo ammanaasine insa” harunsitanno gede assate “shokkashsho coye rosiisa” hanafi. (Soq. 20:30; 2 Tes. 2:6-8) Konni manni giddo batinyu biˈreera songote giddo albisa ikkite soqqantannoreeti; insa gedensaanni “paappaasoota” ikkitino. Yesuusi harunsaanosi, ‘kiˈne roduuwaho’ yiinoha ikkirono, qeesootu gaamo kalaqantu. (Mat. 23:8) Aristootilinna Pilaato kalaqqino roso baxinohu kuni manni, gale hosanni Maganu Qaali giddo nooha xalala roso kaphu rosinni riqiwa hanafi.

9. Kaadaasinete ammaˈno Roomu Gashshooti kaaˈlo afidhinohu hiittoonniitiro xawisi. Tini maa abbitino?

9 Kaphu maganna magansiˈrannohu Roomu Gashshaanchi Qosxenxinoosi, 313 M.D. tenne kaphu ammaˈno higge affinota assi. Hatte yannanni kayisse Beetekiristaanenna Roomu gashshaano mimmito irkisa hanaffu. Lawishshaho, Qosxenxinoosi Niiqiyu Songo ofolli yannara Ariwoosi yinanni qeesichi, Yesuusi duuchanka dandaanno Maganooti yaanno rosira sumuu yaa giwinohura qafadame wole gobbara heeˈranno gede assino. Yannate gedensaanni, Gashshaanchu Tiwodoshisi Umihu (379-395 M.D.), Kaatoolike yine suˈminita halaale kadde fultino Beetekiristaane Roomu Gashshooti giddo higge affino ammaˈno assino. Xaggete borreessaano kaphu maganna magansiˈrannohu Roomu manni shoolki sanira “Kiristinna adhino” yite coyidhino. Adda coyiˈniro, hatte yannanni kayisse kaadaasinete ammaˈno Roomu Gashshooti giddo noote kaphu maganna magansidhanno dirijjitta ledo karsante Bayira Baabiloone ikkitino. Kiiro shiimu sindetenni lawinsoonni manni yaano addu Kiristaani, Magano halaalunni magansiˈrate dandaaminsare baala assinoha ikkirono, insa yitannore macciishshinohu kayinni dino. (Maatewoosi 13:24, 25, 37-39 nabbawi.) Ee, hatte yannara Bayira Baabiloone insa qafadde no!

10. Yesuusi ilami gedensaanni noohu boodu sani giddo, suwashsho wodana afiˈrino manni beetekiristaane rosiissanno roso huluullama hanafinohu mayiraati?

10 Yesuusi ilami gedensaanni noohu boodu sani giddo, Girikete Afiinninna Laatinetenni qixxeessinoonniha Qullaawa Maxaafa nabbawa dandaannohu lowo manni no. Konni daafira, kuni manni Maganu Qaalenna beetekiristaane kalaqqino roso heewisiisa dandaanno. Insa Qullaawu Maxaafi giddo nabbabbinori, beetekiristaane rosiissannoha qullaawa borro aana xintaminokki totao gibbanno gede assinonsa; ikkollana togoore faajjete coyiˈra qarra iillishshansara, wole agurina reyote geeshsha nafa massitara dandiitanno.

11. Qullaawu Maxaafi qeesootu callu nabbabbannoha ikkinohu hiittoonniiti?

11 Gale hosanni, lowo manni Qullaawa Maxaafa borreessinoonni afoo coyiˈra aguri; qoleno beetekiristaane Maganu Qaale lowo manni  coyiˈranno afiira qolle tirrannikki gede assitu. Konni garinni Qullaawu Maxaafi qeesootunna roso rosino manni callu nabbawannoha ikki; qeesootu giddo nafa nabbawanna borreessa dandiitannokkiri no. Beetekiristaane rosiissanno roso adha giwannoha baasa qorichinshanni. Konni daafira ayyaanunni buurantinoti ammanantinoti Maganu soqqamaasine gamba yitannohu gaamo gaamotenni maaxanteeti; maaxame gamba yaate nafa roore wote diˈˈinjaannonsa. Biˈre qafadame Baabiloonete heeˈrinohu Yihudu manninte gede, buuramino Kiristaanino qiniino garinni Magano magansiˈra didandiino. Hakka waro, Bayira Baabiloone manna fugge amaddino!

HALAALU XAWAABBI FULI

12, 13. Tonaa ontikki sani mereero, mannu kaphu ammaˈno anganni luxupha hanafanno gede assinohu lamu coyi maati? Xawisi.

12 Addu Kiristaani qafadaminowiinni fule Magano faajjetenna garunni magansiˈranno yanna dagga ikka? Ee, dagganno! Halaalu xawaabbi caange xunsicho faashshe eˈu; tini ikkitanno gede assinohu lamu coyi no. Umihu, 15ki sani balla, basetenni base haaˈne haˈra dandiinanniti borro attammanni maashine qixxaawate. Borro attammanni maashine loonsoonnikki yannara, Qullaawa Maxaafa batinsannihu angate borreessinanniiti; angatenni galchinanni wote lowo geeshsha qoropha hasiissanno. Hatte yannara Qullaawa maxaafa hawa gede diafiˈnanni; hattono waaga iibbadoho. Hakka waro galchate worbu manchi Qullaawa Maxaafa angatenni galche gudate tonne agana adhanno yinanni. Qoleno borreessate horoonsiˈnanniri, lawishshaho biraanna yinannirichi waaga iibbadoho. Kayinni borro attamate fullahino manchi attammanni maashine horoonsiˈre barrunni 1,300 qoola attama dandaanno.

Borro attammanni maashine loosamanna mitu bareedu manni Qullaawa Maxaafa tiransa, mannu Bayira Baabiloone giddonni luxuphanno gede assitino (Gufo 12, 13 lai)

13 Layinki coyi boodu bareedu manni 16ki sani hanafora Maganu Qaale lowo manni coyiˈranno  afiinni tirate kaˈˈansaati. Qullaawa Maxaafa tirate kainohu kuni manni tenne assinohu shinansara dandiinannita afanni heeˈreeti. Tennera beetekiristaane massu. Beetekiristaane Magano waajjanno manni Qullaawa Maxaafa huwate dandaanno afiinni nabbawa hanafiro coyi xawo fulanno yite waajjitino! Mannu Qullaawa Maxaafa afiˈriti nabbawa hanafi. Hakkiinnino togo yee xaˈma hanafi: ‘Reyinoha keereensinanni bayichi daafira coyiˈrannohu Maganu Qaali giddo hiikko no? Ammaˈnote sooreeyyera woxe baanteenna lubbo tidhantanno gede assito yaannohu mama no? Qullaawu Maxaafi giddo paappaasootu woy qeesete roorrooti daafira kulloonniri hiikko no?’ Tini, beetekiristaane hanqite bubbanno gede assitino. Beetekiristaanete sooreeyye mannu seyatinonsahu gede assite heddino! Konnira beetekiristaane darte iillishate qodhite kaˈu. Beetekiristaane rosiissannohu mitu rosi, Yesuusi ilamara albaanni heedhinori Aristootilinna Pilaato kalaqqino rosi aana xintaminoho; konne roso adha giwino labballonna meento soˈrisiisaanote yine reyote yoo yinoonninsa. Beetekiristaane reyote yoo yitanno; Roomu gashshooti kayinni tenne yoo wonshanno. Insa tenne assitinohu mannu Qullaawa Maxaafa nabbawannota hoolateeti. Insa heddinori roore anga qiniinonsa. Ikkirono, boodu bareedu manni Bayira Baabiloone waajje sheke diyiino. Maganu Qaale qamase lainohura, ledde afa hasiˈrino! Konni garinni kaphu ammaˈno giddonni fullanni faro faˈnantu.

14. (a) Qullaawa Maxaafa 18ki sani goofara rahi balla albinni roore huwatate kaaˈlinori maati? (b) Roduu Raasili halaale hasiˈranni assinore kuli.

14 Qullaawu Maxaafi halaale gooˈrinohu lowo manni, beetekiristaane hakkeeshshi geeshsha qarrissannonsakki gobba haˈri. Kuri manni ataawe ikkannonsahu nookkiha Maganu Qaale nabbawanna xiinxalla, hattono mimmitinsa ledo hasaawa hasiˈrino. Hattoo gobba giddo mitte Ameerikaho; Charlesi Teezi Raasilinna boode jaallasi 18ki sani goofara rahi balla Qullaawa Maxaafa hayyotenni xiinxalla hanaffinohu hakkooti. Roduu Raasili Qullaawa Maxaafa xiinxallate kainohu, hatte yannara noo ammaˈno giddo halaale rosiissannoti hiitteetiro afateeti. Isi babbaxxitinoti ammaˈnote dirijjitta, wole agurina Kiristaanunnitenni baxxitino ammaˈno rosiissanno roso nafa Qullaawu Maxaafi ledo taashshe laˈˈanni seekke xiinxallino. Isi mulenni woˈmunni woˈma Maganu Qaali ledo sumuu yaanno garinni rosiissanno ammaˈno horo nookkita buuxi. Raasili mitte hige qooxeessisira heedhanno qeesooti, isinna jaallasi Qullaawa Maxaafa xiinxallite affino halaale macciishshite adhitannonna beetekiristaanensara rosiissanno yee hedinohura insa ledo xaade hasaawate woˈnaalino. Qeesootu kayinni tennera sumuu yaa gibbu. Tennera Qullaawu Maxaafi Rosaano mitto coyi buuxxu: Insa kaphu ammaˈno cuˈmidhe agura hasidhinokkiri ledo mitteenni magansiˈra didandiitanno.—2 Qorontoosi 6:14 nabbawi.

15. (a) Addu Kiristaana Bayira Baabiloone qafaddinohu mamarooti? (b) Aananno birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

15 Xaa geeshsha ronsummonte gede, addu Kiristaana Bayira Baabiloone qafaddinohu, Yesuusi soqqamaasine reyite gooffanni heedheennaati. Ikkollana aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈra hasiissannonke: Buuramino Kiristaani 1914 albaanni noo dirranni kayise Bayira Baabiloone giddonni fulate assinore leellishshannoti wole mayi taje no? Yihowa soqqamaanosi Umihu Alamete Oli yannara diinaggaabbe soqqama hoogginohura insara koffi yiino yine heda garaho? Hatte yannara roduuwinke giddo mitu poletikaho karsaminohura Yihowa insa irkisa agurino yaateni? Addu Kiristaana kaphu ammaˈno qafaddinohu layinkihu maarote dirinni kayise ikkiro, insa keere fultinohu mamarooti? Tini xaˈmuwa dawaronsa afa hasiissannote. Kuri xaˈmuwara aananno birxichira dawaro qolloonni.