Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Bocaasa 2016

Barru Baala “Mimmitoˈne Jawaachishshe”

Barru Baala “Mimmitoˈne Jawaachishshe”

“Jawaachishshanno seejjo nooˈnero, mannaho kulle!” —SOQ. 13:15.

FAARSO: 121, 45

1, 2. Jawaachisha lowo geeshsha hasiissannohu mayiraatiro xawisi.

KIRISTIINA [1] yinanniti 18 diri beetto togo yitino: “Anniˈyanna amaˈya horo jawaachishe diegenninoe, hatteentenni duucha wote boroorannoe. Insa coyiˈranno gari madiissannoho. Insa ani busule ikkoommakkihu, horo seyemmakkihunna duˈma ikkoommahu gede asse coyiˈranno. Konnira barru baala wiˈleemma; qoleno insa coyishiisha dihasiˈreemma. Hattono waagiweelo ikkoommahu gede asse hedeemma.” Ee, jawaachishannohu hoogiro heeshsho lowo geeshsha giwissanno!

2 Jawaachisha kayinni lowo geeshsha kaaˈlitanno. Rubeni yinanni beetti togo yee coyiˈrino: “Lowo diro aneneeto ajishe laˈˈate hedo hooˈlate sharramanni keeshshoommo. Mitte hige songote cimeessi ledo soqqammanni heeˈneenna isi ani kolossi yoommota afi. Isi giddoˈyata fushshe coyiˈranna seekke macciishshinoe. Hakkiinni isi ani danchare assanni noommota wodancheemmo gede assie. Qoleno, Yesuusi batinye gurrae lowo geeshsha roortinoonni yee coyiˈrino qaale qaageemmo gede assie. Konne qummeeshsha qaageemmo kiiro wodaniˈya harshammi yaanno. Kuni cimeessi coyiˈrinori lowo geeshsha jawaachishinoe.”—Mat. 10:31.

3. (a) Soqqaamaasinchu Phaawuloosi woloota jawaachishate daafira mayyee coyiˈrino? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

 3 Qullaawu Maxaafi ayewoteno mimmitonke jawaachisha hasiissannonketa kulanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ibiraawootu Kiristaanira togo yee borreessino: “Roduuwaˈya! Kiˈne mereero ayino heeshshote Maganiwiinni badannohu bushunna ammanannokki wodani heeˈrannosikki gede qoropho. Kiˈne giddonni ayeno cubbunni dogame wodana dillaawannokki gede, . . . barru barrunku mimmitoˈne jawaachishshe.” (Ibi. 3:12, 13) Ati wolu manni jawaachishannore coyiˈre diggi assinohe yanna hedittoro, mimmito jawaachinsheemmo gede uyinoonni amaale lowo geeshsha hasiissannota huwatatto. Konnira hanni aante noo xaˈmuwa laˈno: Jawaachisha lowo geeshsha hasiissannohu mayiraati? Yihowa, Yesuusinna Phaawuloosi woloota jawaachishshino doogganni maa ronseemmo? Danchu garinni jawaachisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

NINKE BAALUNKURA JAWAANTE HASIISSANNONKE

4. Jaawaante hasiissannori ayeooti? Yannankera jawaante afiˈra qarra ikkitinohu mayiraati?

4 Baalunkura jawaante hasiissannonke. Hakko iso lophinanni haˈneemmo wote roore hasiissannonke. Timooti Evaanzi yinanni rosiisaanchi togo yiino: “Muˈrote wayi hasiisannonte gede qaaqqullehono jawaante hasiissanno. Mittu qaaqqi jawaachinshannisiha ikkiro, isi worbanna naandannisiha ikkinota huwatanno.” Ikkollana, heeˈnoommohu lowo geeshsha qarrissanno yanna giddo ikkino daafira, mannu umonsa baxannoho, kalaqamu baxilli dinoonsareeti; qoleno jawaante afiˈra qarra ikkitino. (2 Xim. 3:1-5) Mitu annuwinna amuuwi oosonsa digalatanno; korkaatuno insa umonsa annuwansanna amuuwinsa jawachishinsakkinni lophino. Batinye loosaasine loosu basera galantanninsakki daafira lowo geeshsha caaccaabbanno.

5. Manna jawaachisha dandiinanni doogga giddo mite hiikkuriiti?

5 Manna jawaachinsheemmo doogga giddo mitte assinoha dancha coye kulle galatate. Qoleno, noonsata dancha akatta kulle, hattono “waajjaleeyye” woy hexxo mudhitinore dhaawannore coyiˈne jawaachisha dandiineemmo. (1 Tes. 5:14) “Jawaachisha” yine tirroonnihu Giriikete qaali noo gedeenni tirriro “anewiinni faffooti” yitanno tiro afiˈrino. Roduuwinke ledo soqqammeemmo wote, insa jawaachishannore coyiˈrate faro afiˈneemmo. (Rosiisaancho 4:9, 10 nabbawi.) Roduuwanke banxeemmotanna naandeemmota kulate injiitanno yanna doorreemmo? Tenne xaˈmo dawaro laˈnammora albaanni, “Labbino dawaro qola hagiirsiissanno; yannasira coyiˈnoonni coyi hiittoo danchaati!” yitanno amaale hedanke danchate.—Law. 15:23.

6. Daawuloosi hexxo mudhineemmo gede assa hasiˈrannohu mayiraati? Lawishsha kuli.

6 Sheexaanu Daawuloosi hexxo mudhinammora hasiˈranno; korkaatuno hexxo mudha ayyaanaamittenke shoshshoggitanno gede assitannota woy wole garinni gawajjitannonketa afino. Lawishsha 24:10, “Qarru barra wolqiweelittoro, jawaatte diafatto” yitanno. Sheexaanu keeraanchu manchi Iyyoobi hexxo mudhanno gede assate addi addi qarri iillannosi gedenna bushiinshannisi gede assino; ikkollana isi hedinori diwoˈmino. (Iyo. 2:3; 22:3; 27:5) Maatenkenna songonke miilla jawaachishannore coyiˈne Daawuloosi looso diiga dandiineemmo. Togo assineemmoha ikkiro, mininkenna Mangistete Addaraashe hagiirru noohanna teense heeˈnanni bayicho ikkanno.

JAWAACHISHATE LAWISHSHA IKKITANNONKERE

7, 8. (a) Yihowa woloota jawaachinshara hasiˈrannota leellishshannoti Qullaawu Maxaafi lawishshuwa hiikkuriiti? (b) Annuwunna amuuwu Yihowa lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

7 Yihowa. Faarsaasinchu togo yee faarsino: “Kaaliiqi [“Yihowa”, NW] dadillunni hiiqqantinorira mule noonsa; hexxo hoogginore gatisannonsa.”  (Far. 34:18) Yihowa ammanamino masaalaanchi Ermiyaasi waajje hexxo mudhi yannara, beˈe yaannokkiha ikkanno gede kaaˈlinosi. (Erm. 1:6-10) Jawimma amaddinohu masaalaanchu Daanieeli, Maganu sokkaanchosi soye jawaachishisi yannara isi mageeshshi geeshsha hagiidhinoro hanni hedde. Kuni sokkaanchi Daanieeli “Maganu lowo geeshsha baxannohehu” woy naadannohehu yee woshshinosi. (Dan. 10:8, 11, 18, 19) Hatteente gede, kiˈneno halashshaano, suwisaanonna dhuka hooggino roduuwa jawaachisha dandiitinanni?

8 Maganu, Beettisi Yesuusi isi ledo lowo diro loosinohura isi uullara daye soqqami yannara iso galatanna jawaachisha hasiissannokkihu gede asse dihedino. Yesuusi Annisi iima heeˈre, “Hagiirsiisannoehu baxeemmo Beettiˈya isooti” yee lame hige coyiˈranna macciishshino. (Mat. 3:17; 17:5) Konni garinni Maganu Yesuusa galatinosi, hattono isi danchare assanni noota huwatanno gede assinosi. Yesuusi soqqansho hanafi yannaranna uullate aana heeˈrinohu jeefote diro Maganu lame hige togo yee coyiˈranna macciishshasi, lowo geeshsha jawaatanno gede assitinositi dihulluullissannote. Qoleno, Yihowa Yesuusi reyara albaanni noo hashsha baasa yaadi yannara sokkaancho soye jawaachishinosi. (Luq. 22:43) Kiˈnera ooso nooˈneha ikkiro, oosoˈne danchare assitanno wote ganyitine galattinenna jawaachishshine Yihowa lawishsha harunse. Qoleno, oosoˈnera ammanansa fonqolannori rosu mine barru baala tuncu yaannonsaha ikkiro, fonqolo qeeltanno gede kaaˈlannore assa hasiissannoˈne.

9. Yesuusi soqqamaasinesi amadino garinni maa ronseemmo?

9 Yesuusi. Yesuusi Qaagooshshu Ayyaana xinti hashsha, soqqamaasinesi aana lainote busha akatta giddo mitte naaxxate. Yesuusi umosi heeshshi asse lekkansa hayishshinoha ikkirono, insa kayinni ninke giddo roorannohu ayeti yitanni heewisantino; qoleno Pheexiroosi quwa sae umosi addaxxino. (Luq. 22:24, 33, 34) Ikkirono, Yesuusi soqqamaasinesi qarru yannara isiwiinni faffinosikkita kule galatinonsa. Isi albillitte soqqamaasinesi isi loosinohunni rooranno looso loossannota coyiˈrino; qoleno Maganu lowo geeshsha baxannonsata huluullantannokki gede assinonsa. (Luq. 22:28; Yoh. 14:12; 16:27) Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo, ‘Oosoˈyanna wolootu loossanno soˈro aana illachishantenni insa assitannohu danchu coyiˈra galatensa, Yesuusi lawishsha harunsa dihasiissannoe?’

10, 11. Soqqamaasinchu Phaawuloosi manna jawaachisha hasiissannota leellishinohu hiittoonniiti?

10 Soqqamaasinchu Phaawuloosi. Phaawuloosi borreessinote addi addi sokka giddo, ayyaanaamittete roduuwasi naade coyiˈrino. Isi insa giddo mitu ledo lowo diro soqqamino daafira, insa soˈro loossannota laikki digatino; ikkirono insa daafira danchare coyiˈrino. Lawishshaho, Phaawuloosi Ximootewoosi, ‘baxeemmohanna Mootichaho ammanamino beettoˈya’ yiinosi; qoleno isi Ximootewoosi wolu Kiristaanira addinta hedannoha ikkinota coyiˈrino.’ (1 Qor. 4:17; Fil. 2:19, 20) Qoleno soqqamaasinchu Phaawuloosi Qorontoosi songora borreessino sokkara, Tiito “kiˈne daafira ane ledo” soqqamannoho yee galatinosi. (2 Qor. 8:23) Ximootewosinna Tiito, Phaawuloosi insara noosi lao afansa lowo geeshsha jawaachishshinonsati dihuluullissannote!

11 Phaawuloosinna Barnabaasi heeshshonsa marara agurte albaanni baasa gawajjinoonninsa base galagalte hadhino. Lawishshaho, insa albaanni Lisxiraho lowo qarri iillisinosaha ikkirono hakko heedhannota haaro rosaano jawaachishate wirro hakkira hadhino. (Soq. 14:19-22) Efesooni giddo Phaawuloosi lowo manni hanqe shaate woˈnaalino. Soqqamaasinete Looso 20:1, 2 togo yitanno: “Cancu hawacci yiita, Phaawuloosi ammanaano gamba asse jawaachishshanno amaale amaalinsahu gedensaanni, insa keerunni yee Meqedooniya haˈri. Giddoonni hige saˈˈanno gobba baalate ammanaano gamba asse lowo amaalenni jawaachishanni sae Giriike haˈri.”  Ee, Phaawuloosi manna jawaachisha lowo geeshsha hasiissannota afino.

MIMMITOˈNE JAWAACHISHSHE

12. Gambooshshu mimmitonke jawaachishate faro fanannonkehu hiittoonniiti?

12 Iimi Anninke ganyine gambooshshe haˈneemmo gede qixxaawo qixxeessino korkaati giddo mittu mimmitonke jawaachishate. (Ibiraawoota 10:24, 25 nabbawi.) Albiti Yesuusi harunsaano assitunte gede, ninkeno gamba yineemmohu rosateetinna mimmitonke jawaachishateeti. (1 Qor. 14:31) Konni birxichira hanafote qummi assiniti Kiristiina gambooshshe haˈra baxxannohu, hakko roduuwu baxannosenna jawaachishshannose daafira ikkinota coyidhino. Ise ledde togo yitino: “Mangistete Addaraashe mareemma wote mito wote kolossi yeemma. Kayinni roduuwu anewa shiqqi yee rimmi asse daae yaannoe, hattono biifoommata kulannoe. Insa ane baxannoetanna ani ayyaanaamittete lophanni noommati insa hagiirsiissinonsata kulannoe. Insa coyiˈrannohu jawaachishshanno qaali duhu shaalannoe gede assanno!” Ninke baalunku ‘mimmitonke jawaachishate’ dandiineemmore baala assineemmoha ikkiro, tini woloota jawaachishshanno.—Rom. 1:11, 12.

13. Ayyaanaamittete gikki yiino Kiristaanano jawaachisha hasiissannohu mayiraati?

13 Ayyaanaamittetenni gikki yitinota Maganu soqqamaano nafa jawaachisha hasiissanno. Hanni Iyyaasure laˈno. Isi lowo diro Maganoho ammaname soqqamino. Ikkirono, Yihowa Muse Iyyaasu jawaachishanno gede kulino; togo yiino: “Mannaho albisanni tenne laˈˈatto baatto ragidhanno gede assannonsaha ikkino daafira, Iyyaasura assannore kulisi; jawaatannonna kaajjanno gede irkisisi.” (Mar. 3:27, 28) Yihowa, Iyyaasu Israeele massaganni Hexxote Gobba eessanno gede doore lowo looso uyinosi. Isira hexxo mudhanno gede assannori iillannosi; hattono ajayi ajeenna mitte higge olunniwa qeelantanno. (Iya. 7:1-9) Hatte yannara Iyyaasura jawaantenna irko hasiissinositi dihuluullissannote! Konni daafira, Maganu hoshsha agarate jawaatte loossanno cimeeyyenna woradu aliidi laˈˈaasine jawaachisha hasiissannonke. (1 Teselonqe 5:12, 13 nabbawi.) Mittu woradu aliidi laˈˈaanchi togo yiino: “Roduuwu towaanyo baxissinonsata kule mito wote galatu sokka borreessa aannonke. Tenne borrote sokka maaxiˈne wodhine, hexxo mudhineemmo wote nabbambeemmo. Tini lowo geeshsha jawaachishshannonke.”

Giddonkenni galata ooso lowo geeshsha kaaˈlitanno (Gufo 14 lai)

14. Galatanna jawaachisha dancha gede amaalate kaaˈlitannota leellishannori maati?

14 Songote cimeeyye, hattono annuwunna amuuwu woloota galatanna jawaachisha Qullaawu Maxaafi amaale harunsa afidhino horo xawisate kaaˈlitannota huwattino. Phaawuloosi Qorontoosi heeˈranno Kiristaani uyinonsa amaale harunsinohura galatinonsa; tini insa gara ikkinore assa agurannokki gede jawaachishshinonsati dihuluullissannote. (2 Qor. 7:8-11) Andiriyaasi yinannihu lame ooso noosi anni togo yiino:  “Jawaachishannore coyiˈra, oosonke ayyaanaamittetenni lophitannonna huxuxxi yitannore ikkitannokki gede kaaˈlitannonsa. Jawaachishshinanninsaha ikkiro, insa amaaltinanninsa amaale adha digibbanno. Oosonke gara ikkinore affinoha ikkirono, ganyine jawaachisha gara ikkinore assa roso assidhanno gede assitanno.”

DANCHU GARINNI JAWAACHISHA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

15. Woloota jawaachisha dandiineemmo doogga giddo mitte hiitteeti?

15 Ayyaanaamittete roduuwiˈne assannoha dancha loosonna akattansa naaddinannita leellishshe. (2 Dud. 16:9; Iyo. 1:8) Yihowanna Yesuusi, Maganu Mangiste loosira loonseemmore baala baasa naaddanno; insa heeshshonke garinni kainohunni assineemmori shiimare ikkiro nafa ajishe dilaˈanno. (Luqaasi 21:1-4; 2 Qorontoosi 8:12 nabbawi.) Lawishshaho, mitu geedhino roduuwinke ganye gambooshshe daatenna soqqansho fulate baasa sharramanno. Tennera insa galatanna jawaachisha dihasiissannonke?

16. Manna jawaachinsheemmo faro saˈe baˈankera wodha hasiissannonkekkihu mayiraati?

16 Woloota jawaachishshinanni faro saˈe baˈoonkeˈne. Roduuwinke galantanninsa gede assannore assitanna laˈnummoro sammi yaa dihasiissannonke. Phaawuloosinna Baarnaabaasi Phisidiyu giddo Antsookiyaho soqqantu yannara ikkinore laˈno. Mukuraabete sooreeyye insa togo yitinonsa: “Roduuwa, jawaachishshanno seejjo nooˈnero, mannaho kulle!” Phaawuloosi tenne faro horoonsiˈre dancha gede rosiisino. (Soq. 13:13-16, 42-44) Ninkeno manna galanteemmo gede assannore laˈnummoro, tini faro saˈe baˈankera wodha hasiissannonkeni? Woloota ganyine jawaachinsheemmoha ikkiro, insano ninke jawaachishshanno.—Luq. 6:38.

17. Coyiˈneemmori roore jawaachishannohu maa assinummorooti?

17 Assitinore baddine kultine godowinta galatte. Jawaachishannore coyiˈne galata dancha ikkiturono, Yesuusi Tiyaxiroosi Songora kulino sokka assinoonnire bande kulle galata roore jawaachishshannota leellishshanno. (Yohaannis Ajuuja 2:18, 19 nabbawi.) Ooso nooˈneha ikkiro, insa ayyaanaamittetenni lophate assitanni noore baddine kultine galata dandiitinanni. Ooso callase lossidhanno ama nooha ikkiro, ise tuncu yaannose qarra dandiite oosose lossiˈrate assitannore kulle galata dandiineemmo. Konni garinni galatanna jawaachisha lowore kaaˈlitanno!

18, 19. Jawaante hasiissannonsare dhaawa dandiineemmohu hiittoonniiti?

18 Yihowa, Muse Iyyaasu jawaachisharanna kaajjishara kuli gede, yannankera mitto mancho mayine jawaachinsheemmoro xaaddote dikulannonke. Ikkirono, ayyaanaamittete roduuwinkeranna wolu mannira jawaachishannore coyiˈnummoro Maganu hagiidhanno. (Law. 19:17; Ibi. 12:12) Lawishshaho, lallawo shiqishino rodiira shiqishino lallawo ninkera maltino amaale afiˈrate woy mitto qummeeshsha huwatate kaaˈlitinonketa kulle galata dandiineemmo. Mitte rodoo songonsa towaatara dayino rodiira togo yite borreessitino: “Hasaamboommohu boode daqiiqa calla ikkirono, lowo geeshsha dadilloommota laˈe sheshifachishoottoe hattono jawaachishoottoe. Madirakete heedhe rosiisittonna ane shiqqe hasaawisittoe yannara danchu garinni coyiˈritto gari, tini Yihowa uyinoe eltooti yee hedeemma gede assinoeta afattora hasiˈreemma.”

19 Phaawuloosi amaalino amaale harunsate sharrammeemmoha ikkiro, manna ayyaanaamittetenni jawaachinsheemmoti duucha faro no: isi togo yiino: “Xa assitinanni heedhinoonte gede, mimmitoˈne jawaachishenna dhaabbe.” (1 Tes. 5:11) Baalunku ‘barru barrunku mimmitonke jawaachisha’ agurreemmokkiha ikkiro, Yihowa hagiidhanno.

^ [1] (gufo 1) Mite suˈmuwa soorrinoonni.