Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Bocaasa 2016

Maganu Qaali Garinni Qinaabbino Dirijjite

Maganu Qaali Garinni Qinaabbino Dirijjite

“Kaaliiqi egennosinni baatto kalaqino; afasinni gordo mitto darga uurrisino.”—LAW. 3:19.

FAARSO: 6, 24

1, 2. (a) Mitu manni Maganoho dirijjite noosi yitanno hedora mayyaanno? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

MAGANOHO dirijjite noosi? Mitu manni togo yaanno: “Atera biddishsha uyitanno dirijjite dihasiissannohe. Qaru coyi Maganu ledo dancha jaalooma kalaqiˈra callate.” Togo yee heda garaho? Taje maa leellishshanno?

2 Konni birxichira, keeru Magani Yihowa taalamannosihu noosikki Qineessaancho ikkinota leellishshanno taje ronseemmo. Qoleno, Yihowa dirijjite biddishsha uyitannonke wote maa assa hasiissannonkero ronseemmo. (1 Qor. 14:33, 40) Qullaawa Borro umi xibbi maarote dirono yannankerano, Yihowa dirijjiteti uullayidi kifile dancha duduwo gobba gosate dudubbanno gede kaaˈlitinonsa. Qullaawu Maxaafi seera seekkine harunsinenna Yihowa dirijjite uyitannonke biddishshira hajajamme songo xuru nookkita, hattono salaamenna mittimma noota ikkitanno gede assineemmo.

YIHOWA TAALAMANNOSIHU NOOKKI QINEESSAANCHOOTI

3. Yihowa taalamannosihu nookki Qineessaancho ikkinota ammanatto gede assinoheri maati?

3 Maganu kalaqinori isi taalamannosihu nookki Qineessaancho ikkinota leellishanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Kaaliiqi egennosinni  baatto kalaqino; afasinni gordo mitto darga uurrisino.” (Law. 3:19) Ninke “Maganu loosinori” daafira anfoommori “shiimiidiho”; qoleno isi daafira “macciishshinoommori hilireeti.” (Iyo. 26:14) Ikkirono, pilaaneettate, beeddahetenna gaalaksuwate daafira shiimare afanke, tini iimi bissa dhagge ikkanno garinni qinaabbinota huwatate kaaˈlitannonke. (Far. 8:3, 4) Gaalaakse lowo miliyoone ikkitanno beeddahe gambooshsheeti; tini beeddahe iima qinaawino garinni millissanno. Arrishshote budi giddo nooti pilaaneetta, tiraafiikete higge agadhinannihu gede uminsa doyichonni fultukkinni arrishshote gaangaawira doyitanno gari dhaggete! Ee kalqete alame maalaˈlisanno garinni qinaabbino gari, Yihowa “ogimmasinni” iimanna uulla kalaqinota huwanteemmo gede kaaˈlitannonke; tini ninke iso guwisiˈneemmo, isira ammanamme heeˈneemmonna iso magansiˈneemmo gede assitannonke.—Far. 136:1, 5-9.

4. Sayinse batinye xaˈmuwara dawaro qola dandiitinokkihu mayiraati?

4 Sayinsete fullahaano kalqete alamenna uullate daafira lowore anfeemmo gede assitino; tini babbaxxino garinni kaaˈlitinonke. Ikkollana, sayinse dawaro qola dandiitinokkiti batinye xaˈmuwa no. Lawishshaho, iimi bissa xiinxallitannori kalqete alamera kaimu maatiro, hattono ninkenna wolu kalaqami uullate aana heeˈneemmohu mayiraatiro xawisa didandiitanno. Qoleno batinyu manni, mannu ooso hegerera heeˈra hasidhannohu mayiraatiro xawisa didandaanno. (Ros. 3:11) Mannu ooso togoote hasiissanno xaˈmuwara dawaro qola dandiitannokkihu mayiraati? Tennera korkaata ikkino coyi giddo mittu, sayinsete fullahaanono wolu mannino Maganu dino yaannohuraatinna heeshshote kaimi suutu soorrooti yee ammanannohuraati. Ikkollana, Yihowa mannu ooso afa hasidhanno xaˈmuwara Qullaawu Maxaafi widoonni dawaro qolino.

5. Kalaqamu higgera hajajammeemmohu hiittee doogganniiti?

5 Ninke Yihowa worinota soorrantannokkite kalaqamu higgera hajajama hasiissannonke. Korreentete looso loossannori, baamba qassannori, maandisootu, horophilla buuwissannori, darte gobbanno akimooti looso loossanno wote tenne higge harunsitanno. Lawishshaho, darte gobbanno akimooti mittu mittunku manchiti bisu kifilla base basesera heedhannota affino. Insa xiwamino manchi wodana xagisa hasidhuro, wodanu mama heeˈrannoro hasa dihasiissannonsa. Ninke baalunku kalaqamu higgera hajajama hasiissannonke. Lawishshaho haqqichote aaninni kubbine dirrate woy ceate gede buuwate woˈnaallummoro reya dandiineemmo.

MAGANU QINEESSINO COYIBBA

6. Yihowa soqqamaano qinaabbinore ikka hasiissannonsa yineemmohu mayiraati?

6 Kalqete alame dhagge ikkanno garinni qinaabbinote. Konni daafira Yihowa soqqamaanosi dancha gede qinaabbinore ikkitara hasiˈranno yine heda garaho. Maganu, biddishsha afiˈneemmo gede Qullawa Maxaafa aasi tenne leellishshanno. Maganu dirijjite kaaˈlonna isi biddishshi nookkiha heeˈra hagiirre huntanno hattono heeshsho qarru woˈminota ikkitanno gede assitanno.

7. Qullaawu Maxaafi dancha gede qinaawinota leellishannori maati?

7 Qullaawu Maxaafi ise iseneewa sumuu yitannokkita Yihudu mannitanna Kiristaanu borro gamba assinoonniha diˈˈikkino. Hatteentenni, kuni maxaafi dancha gede qinaawinohonna qullaawu ayyaaninni borreessaminoho dhagge ikkanno maxaafaati. Mittu mittunku maxaafi kuˈu koˈii ledo xaado afiˈrinoho. Qullaawu Maxaafi cuˈmo Yihowa qaale eˈnoonni “sirchi” yaano Kiristoosi moohino Mangiste widoonni Yihowa aliidimma xabbe leeltannonna Isi uullate hedinori woˈmanno gede assate; Kalaqamu maxaafinni kayise Yohaannis Ajuuja geeshsha noo hedo tenne cuˈmore xawissanno.—Kalaqama 3:15; Maatewoosi 6:10; Yohaannis Ajuuja 11:15 nabbawi.

8. Hundi Israeele danchu garinni qinaabbino yineemmohu mayiraati?

 8 Hundi Israeele danchu garinni qinaabbinote. Lawishshaho, Muse Higge hunda Xaadooshshu ‘Dunkaani nafara soqqamanno meenti’ no. (Ful. 38:8) Israeele dukkaˈnitiwiinni hadhannonna xaadooshshu dunkaana haadhe hadhannohu qinaawinonna seeru noo garinniiti. Gedensaanni, Moote Daawiti Leewaawootahonna kakkalaasinete looso uyinohu qinaawino garinniiti. (1 Dud. 23:1-6; 24:1-3) Israeele Yihowa uyino biddishsha harunsitu yanna baala isi maasso afidhe qinaawino garinni, hattono salaametenninna mittimmatenni heedhino.—Mar. 11:26, 27; 28:1-14.

9. Umi xibbi diriti Kiristaanu songo qinaabbinota leellishannori maati?

9 Umi xibbi diro nooti Kiristaanu songono baasa qinaabbinote; hatte yannara soqqamaasine gamba asse amadinohu aliidi bisi aanno biddishshi songo lowonta kaaˈlino. (Soq. 6:1-6) Gedensaanni, konni aliidi bisi aana roduuwa lendoonni. (Soq. 15:6) Qoleno, aliidi bisi miilla woy insa ledo loossannori Qullaawu Ayyaaninni borreessitino sokka, songuwa amaalenna biddishsha afidhanno gede kaaˈlitino. (1 Xim. 3:1-13; Tit. 1:5-9) Hatte yannara songuwa aliidi bisi uyino biddishsha harunsite horo afidhinohu hiittoonniiti?

10. Hundi songuwa aliidi bisi uyino biddishsha harunsansa mayi guma abbitino? (Hanafote noo misile lai.)

10 Soqqamaasinete Looso 16:4, 5 nabbawi. [1] Aliidi biso riqibbe hadhino roduuwi, “Yerusaalamete noo soqqamaasinenna cimeeyye murtino coye” songuwate kultino. Songuwa konne biddishsha harunsansa, ‘ammanatenni lophitanninna barru barrunkunni kiironsa lexxanni hadhanno’ gede assitino. Tini Qullaawu Maxaafi xagge, yannankera Yihowa dirijjite uyitannonke biddishsha harunsate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

BIDDISHSHA HARUNSITINANNI?

11. Yihowa dirijjite biddishsha uyitanno wote shoomantino roduuwi maa assitanno?

11 Yannankera Yihowa dirijjite biddishsha uyitanno wote, Sinu Biiro Komite woy Gobbate Komite miilla, hattono woradu aliidi laˈˈaanonna songote cimeeyye maa assa hasiissannonsa? Maganu Qaali baalunku hajajammeemmonna maahoyye yine galleemmo gede biddishsha aannonke. (Mar. 30:16; Ibi. 13:7, 17) Woloota mishanna hajajama giwa Maganu dirijjite giddo horo heeˈra hasiisannokki akataati; korkaatuno togoo akati songote giddo noo baxille, salaamenna mittimma hunanno. Ammanamino Kiristaani baalu, albisa ikkitinore ayirrisannokkihunna ammanaminokkihu Diyoxiraafiisi gede ikka dihasiˈranno. (3 Yohaannisi 9, 10 nabbawi.) Ninkeneeto togo yine xaˈma danchate: ‘Qooxeessiˈyara heedhannori ayyaanaamittensa kaajjishidhanno gede kaaˈleemmo? Albisa ikkitino roduuwi uyitanno biddishshira rahe hajajameemmo?’

12. Songote soqqamaanonna cimeeyye shoommanni gara biddi assinoonnihu hiittoonniiti?

12 Hanni muli barra Aliidi Bisi biddi assinoha mitto coye laˈno. Bocaasa 15, 2014nnite Agarooshshu Shaera, (Amaaru Afoo) “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxichi hunda, cimeeyyenna songote soqqamaano shoommanni gara lainohunni biddi assinoonni hedo fultino. Konni birxichira umi xibbi dirihu aliidi bisi, cimeeyyenna songote soqqamaano songuwa towaattannori woradu aliidi laˈˈaano shoontanno gede assinota xawinsoonni. Konni garinni, Wocawaaro 1, 2014nni kayise, cimeeyyenna songote soqqamaano woradu aliidi laˈˈaano shooma hanaffino. Konni daafira, woradu aliidi laˈˈaanchi songuwa towaatanno wote tenne qoossora eerroonni labballi ledo egennamatenna dandaamannoha ikkiro insa ledo soqqansho fulate woˈnaalanno. Tenne qoossora hendoonni rodii maate garano hedanno. (1 Xim. 3:4, 5) Songonnihu cimeeyyete bisinna woradu aliidi laˈˈaanchi mittu rodii songote soqqamaancho woy cimeessa ikkate Qullaawa Borro yitanno garinni guutinoronna teˈee hasaabbanno.—1 Xim. 3:1-10, 12, 13; 1 Phe. 5:1-3.

13. Songote cimeeyye uyitannonke biddishsha irkinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

13 Cimeeyye uyitannonkeha Qullaawu Maxaafi  aana xintamino biddishsha harunsa hasiissannonke. Tini Maganu dirijjite giddo nooti ammanantino allaalaasine, Maganu Qaali giddo nooha “xalala” biddishsha harunsitanno. (1 Xim. 6:3) Hanni Phaawuloosi songote giddo gara ikkinokkire assitannori daafira amaalino amaale laˈno. Insa giddo mitu, ‘loosiˈra agurte wolu manni coyi giddora ea’ hanaffino. Insa cimeeyye amaaltinonsaha ikkirono, amaale adha gibbe busha looso loosa diagurtino. Togoo roduuwa songo ma garinni amaddanno? Phaawuloosi togo yaanno biddishsha uyinonsa: “amaale adhannokkihu heeˈriro wodana assitine laˈe. Hattooha affiniro, saalfatona ledosi xaaddinoonte.” Ikkirono, Phaawuloosi songo hattoo mancho diinu gede assite laˈannokki gede amaalino. (2 Tes. 3:11-15) Yannankera cimeeyye songote giddo seejjo adha giwe gara ikkinokkire assa hanafinohu, lawishshaho ammaninokkihu ledo adhamate hede mitteenni yanna sayisa hanafinohu ledo hoshsha qoropha hasiissannota lallawotenni kultara dandiitanno. (1 Qor. 7:39) Cimeeyye togoo amaale uyitanno wote ati maa assatto? Hatte lallawora kullire assannohu noota afittoro, hattoo manchi ledo hoshsha qorophatto? Hattoo mancho baxillunni kaˈine kaaˈlanna, gara ikkinokki assootesi effiˈne gimbannita leellisha, isi gara ikkitinokki doogo agure higanno gede assitasira dandiitanno. [2]

SONGO XURU NOOKKITA, SALAAMENNA MITTIMMA NOOTA ASSE

14. Songo xuru nookkita ikkitanno gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

14 Maganu Qaali giddo noo biddishsha harunsineemmoha ikkiro, songo ayyaanaamittete xuru nookkita ikkitanno gede assineemmo. Hanni hunda Qorontoosi katamira ikkinore hendo. Phaawuloosi hakko katamira isonooto mararikkinni soqqamino; qoleno isi hakko heedhannore ‘qullaawoota’, yaano ayyaanaamittete roduuwasi lowo geeshsha baxanno. (1 Qor. 1:1, 2) Ikkollana, gedensaanni hatte songora foorino mancho lashshi assine agurroonnita macciishshi yannara, Phaawuloosi mageeshshi geeshsha dadillinoro hanni hedde! Phaawuloosi cimeeyye foorino mancho Sheexaaneho sayisse uyitanno gede, yaano bohamanno gede assitara biddishsha uyino. Insa songo xuru nookkita assate, irsho mucci assite huna hasiissinonsa. (1 Qor. 5:1, 5-7, 12) Cimeeyye cubbo loose maaro ea giwinoha bohamanno gede assitannota irkinseemmoha ikkiro, songo xuru nookkita ikkitanno; qoleno tini, cubbo loosino manchi maaro eˈˈe Yihowawa higate kaˈˈanno gede assitannosiha ikkara dandaanno.

15. Songote giddo salaame heedhanno gede assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 Qorontoosi songo giddo biddi assa hasiissinohu wolu coyino no. Mitu roduuwi, ayyaanaamittete roduuwinsa ledo yekkeerante yoote minira haadhe hadhanno. Phaawuloosi togo yee hasiissanno xaˈmo xaˈminonsa: ‘Kiˈne xagarantiniro diwoyyanno?’ (1 Qor. 6:1-8) Yannankerano togoo coyi kalaqamino woti no. Mitu roduuwi mitteenni daddaˈlate sheemaate eˈuhu gedensaanni woxe itantinohura woy roduuwu woxensa awaawurtinoha lawinonsahura mereeronsa noo salaame baˈino. Insa, ayyaanaamittete roduuwansa yoote minira massate geeshsha iillitino; Maganu Qaali kayinni Maganu suˈmi mishamannonna songote salaame baˈˈanno gede assantenni ninke xagarama woyyitannota kulannonke. [3] Lowo geeshsha qarra ikkino coye tirate Yesuusi uyino amaale harunsa hasiissannonketi egennantinote. (Maatewoosi 5:23, 24; 18:15-17 nabbawi.) Hatto assineemmoha ikkiro, Yihowara soqqantannori mereero mittimma heedhanno gede assineemmo.

16. Maganu manni mereero mittimma heeˈra hasiissanno yine hendeemmohu mayiraati?

16 Qullaawu Maxaafi Yihowa manni mereero mittimma heedhannota kulannonke. Faarsaasinchu togo yee faarsino: “Maganu manni rodiimmate baxillinni sumuu yee mitteenni heeˈriro, lowo geeshsha danchahonna hagiirsiisannoho.” (Far. 133:1) Israeele Yihowara hajajantu yannara danchu garinni qinaabbe mittimmatenni  heedhino. Maganu mannisi albillitte heeˈranno heeshsho daafira togo yee masaalino: “Geˈreewu allaaletenni hige gooˈraana eannohu gede, ani woˈmanka mittowa gamba asseemmoˈne.” (Mik. 2:12) Qoleno, Yihowa masaalaanchu Sofooniyaasi widoonni togo yiino: “Hatte yannara, ane magansidhannoe gede dagate hedo soorreemmo; insano wole maganna agurte ane calla magansidhanno; baalunku mitteenni anera soqqantanno.” (Sof. 3:9) Ee, mittimmatenni Yihowa magansiˈrate faro afiˈranke lowo geeshsha hagiirsiissannote!

Cimeeyye gara ikkitinokki doogo haˈra hanafinohura ayyaanaamittete kaaˈlo uyitanno (Gufo 17 lai)

17. Cimeeyye Songote mittimma heedhannonna xuru heeˈrannokki gede assate, gara ikkinokkiri kalaqamanno wote ma garinni amada hasiissannonsa?

17 Songote cimeeyye songo mittimma nootanna xuru nookkita ikkitanno gede assate, yoote komite tira hasiissannonsa coye rakke hattono baxillunni tira hasiissannonsa. Phaawuloosi, Maganu lawisire assannoha woy bunshe loonsanna lae agure saˈˈannoha ikkinokkita afino. (Law. 15:3) Konni daafira, Phaawuloosi Umi Qorontoosi giddo kaajjado sokka borreessino; ikkirono tenne assinohu baxillunniiti. Phaawuloosi boodu agani gedensaanni Layinki Qorontoosi giddo borreessinori, cimeeyye isi uyino biddishsha harunsitinohura kalaqamino qarri tidhaminota leellishanno. Mittu Kiristaanchi afikkinni bunshete doogo haˈra hanafinota affuro, ayyaanaamittetenni gikki yitino labballi shaqillunni dhaawate woy biddi assate woˈnaala hasiissannonsa.—Gal. 6:1.

18. (a) Qullaawu Maxaafi giddo noo amaale umi xibbi diro noo songowa kaaˈlitinohu hiittee doogganniiti? (b) Aananno birxichira ronseemmori maati?

18 Qullaawu ayyaaninni borreessinoonnihu Maganu Qaali giddo noo amaale, umi xibbi diro Qorontoosi katamiranna wole bayicho heeˈrino Kiristaani, songuwa xuru nookkita, hattono salaamenna mittimma noota ikkitanno gede assate kaaˈlitinonsa. (1 Qor. 1:10; Efe. 4:11-13; 1 Phe. 3:8) Tini hatte yannara heeˈrino roduuwinke dancha gede soqqamanno gede assitino. Isinni, Phaawuloosi, dancha duduwo ‘kalqe baalate kulloonnita’ coyiˈrino. (Qol. 1:23) Yannankerano Maganu manni mittimmatenni soqqamanno daafira, Maganu hedore kulannohu danchu duduwi gobba gosate duduwamanni no. Aananno birxichira, Maganu manni Qullaawa Maxaafa naadannotanna Aliidi Mooticha Yihowa ayirrisate murciˈre kainota leellishanno coye lende ronseemmo.—Far. 71:15, 16.

^ [1] (gufo 10) Soqqamaasinete Looso 16:4, 5: “Insa katammate giddoonni higge saˈu yannara, hakko heedhannori baalu Yerusaalamete noo soqqamaasinenna cimeeyye murtino coye harunsitanno gede kultunsa. Konnira songuwa ammanatenni lophitanninna barru barrunkunni kiironsa lexxanni hadhu.”

^ [2] (gufo 13) Yihowa Fajjo Assate Feeffatino Manna, (Amaaru Afoo) qoola 134-136 lai.

^ [3] (gufo 15) Mittu Kiristaanchi wole Kiristaancho yoote minira massannoronna agurannoro murate kaaˈlannore ledde afate, “Maganu Baxillinni Fultinikki Heedhe” yaanno maxaafa qoola 255, lekkaalliidi qaagiishsha lai.