Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Bocaasa 2016

Maganu Qaale Naaddinanni?

Maganu Qaale Naaddinanni?

“Maganu qaale kullummoˈne yannara, mannu qaali gede assitine ikkikkinni, Maganu qaali gede assitine adhitinoonni. Addanko Maganu . . . qaaleeti.”—1 TES. 2:13.

FAARSO: 96, 94

1-3. Ewoodiyanna Siinxiki mereero hiittoo qarri kalaqaminoha ikkara dandaanno? Togoo qarri heeˈrannokki gede assate kaaˈlannori maati? (Hanafote noo misile lai.)

YIHOWA soqqamaano Qaalesi yaano Qullaawa Maxaafa lowo geeshsha naaddanno. Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, baalunkura Qullaawa Borro amaale uyinanninke woti no. Ikkina, amaale uyinanninke wote maa assineemmo? Hanni umi xibbi diro heeˈrinori Ewoodiyanna Siinxiki xagge laˈno. Kuri qullaawu ayyaaninni buuramino meenti mereero qarru kalaqamino. Mereeronsa kalaqamino qarri maati? Qullaawu Maxaafi insa mereero kalaqamino qarra xawise dikulanno. Ikkirono, tenne lawishshunni xawisate hanni lamente mereero aane noo qarri kalaqaminohu gede assine hendo.

2 Ewoodiya boode roduuwa minisera woshshite sagale koyissino. Ise Siinxiki kayinni dikoyissino; ikkollana Siinxiki tenne macciishshitu. Konnira Siinxiki togo yite heddu: ‘Ewoodiya ane koyissuekkinni badde agurtue yaate! Isenna ani dilubbote jaallaati?’ Siinxiki tennera koˈmitinohura Ewoodiya ise goowi alita calla baxxannosehu gede assite heda hanaffu. Konnira Siinxikino Ewoodiya koyissu roduuwa koyisse, ise kayinni badde agurtu! Ewoodiyanna Siinxiki  mereero kalaqamino qarri songo woˈmate salaame baˈanno gede assara dandaanno. Qullaawu Maxaafi insa mereero kaino coyi mare uwiwa dikulanno; ikkirono kuri roduuwi soqqamaasinchu Phaawuloosi baxillunni amaalino amaale adhitinoti dihuluullissannote.—Fil. 4:2, 3.

3 Yannankerano Yihowa soqqamaano mereero kalaqamannohu togoo qarri songote salaame hunara dandaanno. Ikkollana, Maganu Qaali, yaano Qullaawu Maxaafi amaale harunsineemmoha ikkiro, togoo qarra tira woy kalaqamannokki gede assa nafa dandiineemmo. Qoleno, Maganu Qaale naandeemmoha ikkiro, giddosi borreessinoonni biddishsha harunsineemmo.—Far. 27:11.

MAGANU QAALI UMONKE QEEˈLINEEMMO GARA ROSIISANNONKE

4, 5. Maganu Qaali umonke qeeˈlineemmo gede amaalannonkehu hiittoonniiti?

4 Minshoonninkeha woy gara ikkinokkire assinoonninkeha lawannonke wote, umonke qeeˈla shota diˈˈikkitino. Qoleno, gobbanke, dananke woy aananke laˈne baddallinkero lowo geeshsha xissiisiˈnammora dandiineemmo. Baddalinonkehu ayyaanaamittete rodoonke ikkiro isinni lowo geeshsha xissiisiˈneemmo! Guuntete xeˈnenni kainohunni mannu xissiisiˈneemmo gede assannore coyiˈranno wote dandee saˈˈate kaaˈlitannonke amaale Maganu Qaali giddo no?

5 Yihowa mannu ooso umonsa qeeˈla hoogguro gara ikkinokkire assitannota seekke afino. Hanqa woy xissiisiˈra gedensaanni gaabbinannire coyiˈnanni woy assinanni gede assitara dandiitanno. Konni daafira, Qullaawu Maxaafi hanqoho muddammeemmokkinna shiimurira koˈmineemmokki gede amaalanno amaale harunsa hayyote! (Lawishsha 16:32; Rosiisaancho 7:9 nabbawi.) Baalunku hanqoho muddaammeemmokkirenna gatona yineemmore ikkate sharrama hasiissannonke. Yihowanna Yesuusi mannu soˈro agurre saˈnammora hasidhanno. (Mat. 6:14, 15) Ati albinni roore gatona yaattohanna umokki qeeˈlattoha ikkate sharrama hasiissannoheha lawannohe?

6. Hanqine giirammeemmokki gede kaaˈlannonkeri maati?

6 Umonsa qeeˈla hoogino manni hanqe giiramanno. Tini, mannu insawa gambo giwanno gede assitanno. Hanqe giiramannohu songote giddo salaame baˈanno gede assara dandaanno. Togoo manchi hanqe giiraminota woy wole manna giwannota mannu afannokki gede assate woˈnaalara dandaanno; kayinni wodanisi giddo noori “songote albaanni reqecci yitanno.” (Law. 26:24-26) Cimeeyye, Yihowa dirijjite giddo heeˈra hasiˈranno manchi hanqe giirama, manna giwa woy koma amaxxa hasiissannosikkita kulte seejjitasira dandiitanno. Maganu Qaali togoo akatta qeeˈla hasiissannota xawise kulanno. (Lew. 19:17, 18; Rom. 3:11-18) Ati tenne amaale harunsatto?

YIHOWA MASSAGANNONKE GARA

7, 8. (a) Yihowa dirijjitesita uullayidi kifile massaganni noohu hiittoonniiti? (b) Maganu Qaali giddo hiittoo biddishshuwa no? Tenne biddishshuwara hajajama hasiissannonkehu mayiraati?

7 Yihowa, songote “umo” ikkinohu Kiristoosi hunda noohu “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” widoonni, dirijjitesite uullayidi kifile miilla massaganninna itisanni no. (Mat. 24:45-47, NW; Efe. 5:23) Umi xibbi diro heeˈrinohu aliidi bisinte gede kuni borojjichi qullaawu ayyaaninni borreessinoonniha Maganu Qaale woy sokka lowo geeshsha naadanno. (1 Teselonqe 2:13 nabbawi.) Qullaawu Maxaafi aannonkehu kaaˈlanno biddishshi giddo mitu hiikkoonneeti?

8 Qullaawu Maxaafi ganyine gambooshshe haˈnammora amaalannonke. (Ibi. 10:24, 25) Hattono mittu gari roso rosiisannonke. (1 Qor. 1:10) Qullaawu Maxaafi Maganu Mangiste balaxisiinsammora kulannonke. (Mat. 6:33) Qullaawa Borro minunni mine haˈne, gudumaalehonna sabbakate fulloommokki wote farciˈra hasiissannonketa  xawissanno. (Mat. 28:19, 20; Soq. 5:42; 17:17; 20:20) Maganu Qaali Songote cimeeyye songo xuru nookkita ikkitanno gede assitara kulanno. (1 Qor. 5:1-5, 13; 1 Xim. 5:19-21) Yihowa soqqamaanosi ayyaanaamittetennino maalaamittetennino xuru nookkire ikkitara hasiˈrannota kulino.—2 Qor. 7:1.

9. Yesuusi Maganu Qaale huwanteemmo gede kaaˈlate horoonsiˈrannoti callicho doogo hiitteeti?

9 Mitu manni Qullaawa Maxaafa xawisannonsahu hasiisannonsakkihu gede asse hedanno. Ikkollana, Yesuusi ‘ammanaminohanna wodanaamo borojjicho’ shoomino; ayyaanaamittete coye xawisannohu konne borojjicho callaati. Ayirrinye adhinohu Yesuusi Kiristoosi, 1919 kayise konni borojjichi widoonni mannu Maganu Qaale huwatanno gedenna giddosi noo biddishshuwa harunsanno gede kaaˈlanni keeshshino. Qullaawu Maxaafi giddo noo biddishshuwa harunsineemmoha ikkiro, songo xuru nookkita, hattono salaamenna mittimma noota ikkitanno gede assineemmo. Baalunku ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Ammanaminohunna wodanaamu borojjichi aanno biddishsha harunse Yesuusira ammanameemmota leellisheemmo?’

YIHOWA SARAGALLI WIINAME HAˈRANNI NO!

10. Hiziqeeli maxaafi giddo Yihowa dirijjiteta iimiidi kifile xawinsoonnihu hiittoonniiti?

10 Borreessinoonnihu Maganu Qaali, Yihowa dirijjiteta iimiidi kifile anfeemmo gede kaaˈlannonke. Lawishshaho masaalaanchu Hiziqeeli, Maganu dirijjiteta iimiidi kifile riqibbannota farashshu gaare woy saragalla ajuujatenni laino. (Hiz. 1:4-28) Konne saragalla massagannohu Yihowaati; qoleno kuni saragalli Yihowa ayyaani qoliwa hige haˈranno. Tini Yihowa dirijjiteti iimiidi kifile, dirijjitesita uullaayidi kifile massagganno. Ee, Yihowa saragalli wiiname haˈranni no! Saihu tonnu diri giddo Yihowa dirijjite assitino coyibba hendeemmo wote, Yihowa dirijjitesi massaganni noota huwata dandiineemmo. Kiristoosinna qullaawa sokkaano tenne busha alame hunate qixxaabbe noote tenne yannara, Yihowa sagaralli Suˈmisi qullaawannonna aliidimma gara ikkase xabbe leeltanno gede assate wiiname haˈranni no.

Addi addiha gimbaatu looso daafurrummo yitukki loossannore baala lowo geeshsha galanteemmonsa! (Gufo 11 lai)

11, 12. Yihowa dirijjite assitanni noori giddo mitu maati?

11 Hanni tenne goofimarchu yannara Yihowa dirijjiteti uullayidi kifile assitanni noo coyibba laˈno. Gimbaata. Ameerikaho minnanni heeˈnoonnita Yihowa Farciˈraasineta qara biiro minate lowo xibbe ikkitanno loosaasine jaatanaabbe loossanni no. Alamete qooxeessira heedhannori lowo kume ikkitanno roduuwi, Alamete Doyichoti Gimbaatu Akeeka Fushshitannonna Mintanno Booso uyitanno biddishsha harunsite, Mangistete Addaraashuwa minatenna addi addita sinu biiro halashshate looso uminsa fajjonni diinaggaabbe loossanno. Konne looso daafurrummo yitukki loossannore baala lowo geeshsha galanteemmonsa! Qoleno, Yihowa umonsa heeshshi assitenna ammanante konne looso woxinsanni irkissannore alamete  qooxeessira noo soqqamaanosi maassiˈranni no.—Luq. 21:1-4.

12 Roso. Maganittete roso ronseemmohu addi addi rosi mini noonke. (Isa. 2:2, 3) Lawishshaho, Suwisaanote Rosi Mini, Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Mini, Giiliyaadi Rosi Mini, Haaruuddu Beetelaawooti Rosi Mini; Woradu Aliidi Laˈˈaanoranna Minaamuwinsara Qixxaawino Rosi Mini, Songote Cimeeyyera Qixxeessinoonni Rosi Mini, Mangistete Soqqansho Rosi Mini, hattono Sinu Biiro Komite Miillaranna Minaamuwinsara Qixxaawino Rosi Mini no. Yihowa mannasi rosiisa baxanno gari dhaggete! Qoleno, lowo xibbe ikkanno afiinni borruwanke afiˈra dandiinannite jw.org yinanni webisayitenke widoonni Qullaawu Maxaafi rosi halaˈlanno gede assinanni heeˈnoonni. Tenne webisayitenke aana oosotenna maate afidhinorira qixxaawinohu baxxino gafi no; qoleno odoote gafi no. Kiˈne jw.org soqqanshotenna maatete magansiˈrara horoonsidhinanni heedhinoonni?

YIHOWARA AMMANAMME, HATTONO DIRIJJITESI IRKISSE

13. Yihowa Farciˈraasine ikkinoommo daafira maa assa hasiissannonke?

13 Yihowa dirijjite miilla ikkanke lowo qoossooti! Maganu assinammora hasiˈrannorenna seerasi anfoommohura gara ikkinore assanna aliidimmasi irkisa hasiissannonke. Tini lame amanyootunni roore maaeeltanni hadhanni noote tenne yannara, Yihowa gede ‘bunshe giwa’ hasiissannonke. (Far. 97:10) Qoleno, ‘busha danchaho dancha bushaho’ yaannohu maganiweelu manni gede ikka dihasiˈneemmo. (Isa. 5:20) Magano hagiirsiisa hasiˈneemmo daafira, maalaamittete, amanyootunna ayyaanaamittete xuri heeˈrannonkekki gede sharrammeemmo. (1 Qor. 6:9-11) Yihowa banxeemmo, hattono iso addaxxineemmo; qoleno isi Qaalisi giddo worino seeruwasi harunsine isira ammanamme heeˈra hasiˈneemmota leellinsheemmo. Tenne seeruwasi base baalate, lawishshaho, mine, songote giddo, loosu bayichonna rosu mine harunsate sharrammeemmo. (Law. 15:3) Maganoho ammanamme heeˈra dandiineemmota hanni wole dooggano laˈno.

14. Ooso noonsa Kiristaani Maganoho ammanama hasiˈrannota leellisha dandaannohu hiittoonniiti?

14 Ooso lossiˈra. Ooso noonsa Kiristaani oosonsa Yihowa Qaali garinni lossiˈre, isira ammanama hasiˈrannota leellishanno. Magano waajjanno anninna ama oosonke qooxeessinke budi garinni lossiˈra hasiissannonke yee dihedanno. Kiristaanu alamete hedo harunsa dihasiissannonsa. (Efe. 2:2) Lawishshaho cuuame Kiristaancho ikkino anni, ‘Ninkewa ooso rosiissannoti amate’ yee heda dihasiissannosi. Qullaawu Maxaafi tenne daafira xawise kulanno; togo yaanno: “Annuwa! Oosoˈne Mootichu amaalenni seejjitinanni lossensa.” (Efe. 6:4) Qullaawu Maxaafi Yihowa Saamueeli ledo noota, yaano Saamueeli anjesinni kayise Yihowa jaala ikkinota kulanno; Magano waajjanno annuwinna amuuwi oosonsa Saamueeli gedeere ikkitara hasiˈranno.—1 Sam. 3:19.

15. Heeshshonke giddo mitto coye murreemmo wote, Yihowara ammanammeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 Coye murreemmo wote. Maganoho ammanama hasiˈneemmota leellinsheemmo doogga giddo mitte, heeshshonke giddo mitto coye assate kaˈneemmo wote Qaalisinna dirijjitesiwiinni biddishsha hasiˈrate. Togo assa hasiissannota lawishshunni xawisate, hanni batinyu adhamino mannira tuncu yaannoha mitto qoropha hasiissanno coye laˈno. Manni gobbara loosannohu batinyu manni ooso ilanno wote, insa harino gobbara heeˈre looso loose woxe soyanni oosonsa fiixinsa lossara aannoti rosantinote. Togoo hajo annu annu mura hasiissannota ikkiturono, Maganu assineemmo coyira xaˈmannonketa dea dihasiissannonke. (Roomu Sokka 14:12 nabbawi.) Maatenkenna woxe afiˈneemmo doogo  lainohunni mitto coye murreemmo wote, Qullaawu Maxaafi yaannore anfummokki tenne assa hayyoteni? Togo assa hayyo diˈˈikkitino! Heeshshonke uminke qiniissira dandiineemmokki daafira, iimi Anninke kaaˈlo hasiˈra hasiissannonke.—Erm. 10:23.

16. Mitte ama qaaqqo eltu yannara maa assa hasiissinose? Gara ikkinore assitanno gede kaaˈlinoseri maati?

16 Mitte manni gobbara heedhanno mancho qaaqqo iltu yannara, ise qaaqqose minaannise ayiddi lossanno gede gobbansa soyate heddu. Kayinni hatte yannara ise Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanaffe no. Ise xiinxallote jawaattanni hadhinohura, qaaqqisera Yihoware rosiisa hasiissannoseta huwattu. (Far. 127:3; Law. 22:6) Ise Qullaawa Borro amaaltannonke garinni giddoseta Yihowara kultu. (Far. 62:7, 8) Qoleno, Qullaawa Maxaafa xiinxallissannose rodooranna songote roduuwira wodaniseta kulte hasaaphitu. Fiixisenna jaallase qaaqqose isi ayiddiwa sokkanno gede xixxiiwinoseha ikkirono, togo assa gara ikkitinokkita huwattu. Minaannise, roduuwu galtesiranna qaaqqisira golo ikkitinota laiti dhagge assiˈrino; isi gedensaanni Qullaawa Maxaafa xiinxallanna gambooshshe daa hanafino. Tini minaama huuccidhino huuccattora Yihowa dawaro qolinosehu gede assite heddinoha lawannoˈne? Ee, ise huuccattosera Yihowa dawaro qolinoseta dihuluullantino.

17. Mannaho Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo wote harunsa hasiissannonkeha hiikkonne biddishsha uyinoonninke?

17 Biddishsha harunsa. Maganoho ammanamme heeˈneemmota leellinsheemmoti qara doogo, dirijjitesi uyitannonke biddishsha harunsate. Lawishshaho, mannaho Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo wote harunsineemmo gede uyinoonninke biddishsha hendo. Mitto mancho, Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno? yaanno maxaafa horoonsiˈne biddiitto xiinxallisa hananfummuro, xiinxallinseemmo wote boode daqiiqa gaamme Yihowa dirijjite egennanno gede assineemmo gede kulloonninke. Tenne assate Mangistete Addaraashenkera Maa Maa Assinanni? yitanno viidiyonna Xaa Yannara Yihowa Fajjo Assitanni Noori Ayeooti? yitanno biroshere horoonsiˈra dandiineemmo. Mittu mancho Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno? yaanno maxaafa xiinxallinse gundummoro, isi cuuaminoha ikkiro nafa, Maganu Baxillinni Fultinikki Heedheyaanno maxaafa xiinxallinseemmo gede kulloonninke. Yihowa dirijjite konne biddishsha uyitinohu, haaru rosaanchi “ammanatenni kaajje” uurranno gedeeti. (Qol. 2:7) Ati konne biddishsha harunsitanni nootto?

18, 19. Yihowa galanteemmo gede assannonkehu mitu korkaatu maati?

18 Ee, Yihowa galanteemmo gede assannonkehu batinyu korkaati no! Heeshsho uyinonkehu isooti; isiweelo milli yaa woy heeˈra didandiineemmo. (Soq. 17:27, 28) Qoleno, isi muxxe ikkinoha Qaalesi Qullaawa Maxaafa uyinonke. Konne maxaafa, Teselonqe heeˈranno Kiristaaninte gede ninkeno Maganuwiinni daggino sokka gede assine naande adhinoommo.—1 Tes. 2:13.

19 Borreessinoonnihu Maganu Qaali kaaˈlinonke daafira, ninke Yihowawa shinqoommo, isino ninkewa shiqino. (Yai. 4:8) Iimi Anninke dirijjitesi miilla ikkineemmo gede asse maassiˈrinonke. Tennera Yihowa galata hasiissannonke! Mittu faarsaasinchi coyiˈrinori ninke hedo dancha gede asse xawisanno; isi togo yiino: “Shaqqado ikkinohura Kaaliiqa galattes; bagamannokkihu baxillisino hegerehona.” (Far. 136:1) Faarso 136 giddo “bagamannokkihu baxillisino hegerehona” yaanno qaale 26 hinge qummi assinoonni. Yihowaranna isira ammanamme heeˈneemmoha ikkiro hegerera heeˈneemmo daafira, tini wodana diggi assitanno yaatto halaale ikkitinota buunxeemmo.