Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Birra 2016

Wole Afoo Coyidhanno Songora Soqqantinanni Wote Ayyaanaamitteˈne Agadhe

Wole Afoo Coyidhanno Songora Soqqantinanni Wote Ayyaanaamitteˈne Agadhe

“Qaalekki wodaniˈyara wodhoommo.”—FAR. 119:11.

FAARSO: 142, 92

1-3. (a) Heeˈnoommo gari ikkihano ikkiro baalunku maa assate sharrama hasiissannonke? (b) Wole afoo coyidhanno songora soqqantannorira hiikku baxxino coyi qarra ikkannonsa? Tini mayine hendeemmo gede assitannonke? (Hanafote noo misile lai.)

YANNANKERA lowo kume ikkitannori Yihowa Farciˈraasine, ‘baattote aana noo gosa, gaˈrenna addi addi afiinni coyiˈranno manni baalu’ dancha duduwo macciishshannota kultanno masaalo woˈmitanno gede assitanni no. (Aju. 14:6) Miteekkite ati wole afoo rossanni noottoha ikkara dandaanno. Woy misiyoone ikkite, woy sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqantanni noottoha, woy qooxeessikkira wole afoo coyidhanno songora soqqama hanafoottoha ikkara dandaanno.

2 Baalanti Maganu soqqamaano uminsatanna maatensa ayyaanaamitte agadhate sharrama hasiissannonsa. (Mat. 4:4) Dilgo batidhannonkehura hojju xiinxallo danchu garinni xiinxalla mito wote qarra ikkitankera dandiitanno. Wole afoo coyidhanno songora soqqantannorira kayinni woluno qarra ikkannonsari no.

 3 Wole afoo coyidhanno songora soqqantannori hakkonne afoo rosa calla ikkikkinni, kaajjado ayyaanaamittete sagale ganyite sagaˈla hasiissannonsa. (1 Qor. 2:10) Insa noo songora coyidhanno afoo woˈmunni woˈma huwattannokkiha ikkiro tenne assa dandiitannohu hiittoonniiti? Wole afoo coyidhanno songora soqqantannori oosonsa wodanira Maganu Qaali qaˈmiˈranno gede assa hasiissannonsahu mayiraati?

AYYAANAAMITTENKE GAWAJJARA DANDAANNO COYE

4. Ayyaanaamittenke gawajjannori maa ikkara dandaanno? Lawishsha kuli.

4 Manni afiinni Maganu Qaale huwata dandiineemmokkiha ikkiro, ayyaanaamittenke gawajjantara dandiitanno. Nehimiya ontikki sani K.A. Baabiloonetenni higinohu Yihudu manni ooso giddo mite Ibiraawootu Afoo dandiitannokkita afiti yaadino. (Nehimiya 13:23, 24 nabbawi.) Tini ooso Maganu Qaale woˈmunni woˈma huwata dandiitannokkihura, Maganoho kaajjado ammana diheedhannonsa.—Neh. 8:2, 8.

5, 6. Mitu wole afoo coyidhanno songora soqqamanno anninna ama maa huwatino? Mayira?

5 Mitu wole afoo coyidhanno songora soqqamanno anninna ama oosonsara halaaleho noonsa baxilli ajanni dayinota huwatino. Oosonsa gambooshshunniwa yinannire woˈmunni woˈma huwata dandiitannokkiha ikkiro, Mangistete Addaraashera rosiinsanni rosi loosoho kakkayisa hoogansara dandaanno. Maatesi ledo Wodiidi Ameerikinni Awustiraaliya haˈrinohu Pediro [1] yinanni rodii togo yiino: “Ronseemmohu ayyaanaamittete coyi wodaninkera coa hasiissannosi.”—Luq. 24:32.

6 Manni afiinni nabbamboommori meessi afiinni nabbamboommori geeshsha wodaninkera coa hoogara dandaanno. Qoleno, wolu afiinni hedonke seekkine xawisa hooga, surrenke daafursitaranna ayyaanaamittenke gawajjitara dandiitanno. Konnira, wole afoo coyidhanno songora soqqamate hasiˈranke dancha ikkiturono, ayyaanaamittenke gawajjantannokki gedeno qoropha hasiissannonke.—Mat. 4:4.

AYYAANAAMITTENSA AGADHINO MANNA

7. Baabiloonete manni Daanieeli, budensanna ammaˈnonsa harunsanno gede assate woˈnaalinohu hiittoonniiti?

7 Daanieelinna miillasi qafadante Baabiloone hadhu yannara, hatte gobba manni insara “Baabiloonootu afoo” rosiise budensa harunsanno gede assate woˈnaalino. Qoleno, insa qajeelsitara shoommoonniri Baabiloonete suˈma fushshitinonsa. (Dan. 1:3-7) Daanieelira fushshinoonni suˈmi Beeli yinannihu Baabiloonennihu kaphu magani ledo xaado afiˈrinoho. Moote Nabukedenetsoori, Daanieeli Baabiloonete magani Yihowanni roore wolqaataamoho yee hedanno gede assa hasiˈrinoha ikkara dandaanno.—Dan. 4:8.

8. Daanieeli manni gobbara noo yannara, ayyaanaamittesi gawajjantannokki gede mayi kaaˈlinosi?

8 Daanieeli Moote Nabukedenetsoori itanno sagale itannoha ikkirono, isi ‘battaawannokki gede agadhino’ woy qorophino. (Dan. 1:8) Isi “qullaawa maxaaffa” afoo dadhino afiinni ganye xiinxallannohura manni gobbara noo yannara ayyaanaamittesi gawajjantukkinni heeˈrino. (Dan. 9:2) Hakko daafira, isi Baabiloone haˈrihunni 70 diri gedensaannino, mannu woshshannosihu Ibiraawootu Afiinni fushshinoonnisi suˈminniiti.—Dan. 5:13.

9. Faarso 119 kultannonke garinni Maganu Qaali tenne faarso borreessaancho kaaˈlinosihu hiittoonniiti?

9 Faarso 119te borreessaancho Maganu Qaali wolootuwiinni baxxinoha ikkanno gede kaaˈlinosi. Mite gashshaano iso qacifattusi yannara cinca hasiissinosi. (Far. 119:23, 61) Ikkirono, isi Maganu Qaali massagannosi gede assiˈrino.—Faarso 119:11, 46 nabbawi.

 AYYAANAAMITTEˈNE AGADHE

10, 11. (a) Maganu Qaale xiinxallineemmo yannara dea hasiissannonkekki coyi maati? (b) Uminketa ayyaanaamittete hasatto wonshiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

10 Ayyaanaamittete loosinna uminke loosi batiˈrinonkeha ikkiro nafa, baalunku hojju xiinxallonna maatete magansiˈra assiˈrate yanna gaaˈma hasiissannonke. (Efe. 5:15, 16) Kayinni haammata qoola nabbawate woy gambooshshu yannara dawaro qolate geeshshira calla nabbawa dancha diˈˈikkitino. Maganu Qaali wodaninkera coannonna ammananke jawaachishanno gede assiˈra hasiissannonke.

11 Tenne assate, xiinxallineemmo wote wolu mannita ayyaanaamittete hasatto wonshineemmo gara calla ikkikkinni, ninketano wonshiˈneemmo gara heda hasiissannonke. (Fil. 1: 9, 10) Soqqanshonniwa, gambooshshunniwa, woy lallawo shiqinsheemmo wote wolu mannira kulleemmore ninke uminke assa deˈneemmoha ikkara dandaanno. Lawishshaho, sagale qishannohu, sagale mannu albira shiqishara albaanni maxine laˈˈate qamasannoha ikkirono, qamasinohunni calla heeˈra didandaanno. Isi fayyaaleessa ikke heeˈrate, unto ikkitanno sagale qishiˈra hasiissannosi. Hatteente gede, ninkeno uminke hasatto wonshitannota ayyaanaamittete sagale itate sharrama hasiissannonke.

12, 13. Wole afoo coyidhanno songora soqqantannori afoo dadhinoonni afiinni ayyaanaamittete coye ganyine xiinxalla horo afidhinota huwattinohu hiittoonniiti?

12 Wole afoo coyidhanno songora soqqamannohu batinyu roduuwi, Qullaawa Maxaafa afoo dadhinoonni afiinni xiinxalla lowo geeshsha kaaˈlitannota huwatino. (Soq. 2:8) Misiyoone ikkitinori nafa ammanansa shoshshoggitukki wole gobbara soqqamate, gambooshshunniwa rossannohu ayyaanaamittete rosinni calla heeˈra dandiitannokkita huwattino.

13 Aleni yinannihu mito sette diro Pershiyani  afoo rosino rodii togo yee noore coyiˈrino: “Pershiyani afiinni gambooshsheho qixxaaweemmo wote, hakko qaale rosate widira dooeemmo. Qixxaaweemmo yannara surreˈya hakko afoo rosate daafira heddanno daafira, nabbaweemmohu ayyaanaamittete coyi woˈmunni woˈma wodaniˈyara dicoanno. Qullaawa Maxaafanna wole borruwanke afoo dadhoommo afiinni xiinxallate yanna gaaˈmeemmohu iseraati.”

MAGANU QAALI OOSOˈNE WODANIRA QAˈMIˈRANNO GEDE ASSE

14. Ooso noonsa Kiristaani dea hasiissannonsakki coyi maati? Mayira?

14 Ooso noonsa Kiristaani Maganu Qaali oosonsa wodanira rumuxxanni haˈranno gede assa hasiissannonsa. Serjinna Mureeli yinanni minaanninna minaama, wole afoo coyidhanno songora sase saˈˈanno diro soqqamihu gedensaanni, 17 diri qaaqqinsa ayyaanaamittete coye assa ceeˈma hanafinota huwatino. Mureeli qaaqqinke “Albaanni afoo dadhinohu Faransayete Afiinni sabbaka baxannoha ikkirono, xa wolu afiinni soqqama ceeˈma hanafino” yitino. Serji togo yiino: “Tini qaaqqinke ayyaanaamittetenni lophannokki gede guficho ikkitinosita huwantummoti, albinke songo higate kaˈnummo.”

Halaalu oosoˈne wodanira qaˈmiˈranno gede assate sharramme (Gufo 13, 14 lai)

15. (a) Annunna ama oosonsa seekkite huwata dandiitanno afoo coyidhanno songo higa woyyitannoronna teˈee murate maa heda hasiissannonsa? (b) Marro 6:5-7 annunna ama maa assanno gede kultanno?

15 Ooso noonsa Kiristaani, oosonsa dancha gede huwattanno afoo coyidhanno songo higa woyyitannonsaronna teˈee murate heda hasiissannonsari maati? Umihunni, insa oosonsa Yihowa baxxanno gede assanni heeˈrenni, oosonsara wole afoo rosiisannoti ikkado yannanna wolqa noonsaronna teˈee buuxa hasiissannonsa. Layinkihunni, insa oosonsa ayyaanaamittete coye assa, woy wole afoo coyidhanno songora soqqama hasidhannokkita huwattara dandiitanno. Annunna ama tenne huwatiro oosonsa wodanira halaalu woˈmunni woˈma qaˈma geeshsha insa seekkite huwata dandiitanno afoo coyidhanno songo higate hedara dandaanno.—Marro 6:5-7 nabbawi.

16, 17. Mitu anninna ama wole afoo coyidhanno songora soqqamanno yannara, oosonsa qajeelsannohu hiittoonniiti?

16 Mitu anninna ama wole afoo coyidhanno songora woy gaamora soqqamanni heeˈrenni, oosonsara Yihowa daafira afoo dadhitino afiinni rosiisanno. Charlesi yinannihu 9, 12 nna 13 diro ikkannonsa seenne afiˈrinohu Lingaala Afoo coyidhanno gaamo haˈrino. Isi togo yiino: “Qaaqquullenke xiinxallinseemmonna maatete magansiˈra assiˈneemmo yannara uminke afoo horoonsiˈrate murciˈnoommo. Ikkollana, tenne assineemmo yannara insa hagiidhitanni Lingaala Afoo rosa dandiitanno gede konni afiinni mite coyibba rosiisiˈneemmo, hattono mite godoˈle godoˈlineemmo.”

Soqqantanni nootto songo coyidhanno afoo rosatenna gambooshshunniwa dawaro qolate woˈnaali (Gufo 16, 17 lai)

17 Ontenna sette diro ikkannonsari meya qaaqquulli noosihu Keveni yinanni rodii, wole afoo coyidhanno songora soqqamanno yannara oososi songote rosiinsanni wote seekkite huwata dandiitannokkihura isi mine rosiisannonsa. Isi togo yiino: “Minaamaˈyanna Ani qaaqquullenke, afoo dadhinohu Faransayete Afiinni xiinxallinseemmo. Qoleno aganunni mitte hinge Faransayete Afoo coyidhanno songo haˈratenna fooliishshonke yannanni uminke afiinni assinanniha qoqqowu gambooshshe beeqqate mixo fushshiˈnoommo.”

18. (a) Annunna ama qaaqquullensa kaaˈlate hedanno yannara Roomu Sokka 15:1, 2 noohu hiikku xintu seeri kaaˈlansara dandaanno? (b) Mitu anninna ama mayino? (Jeefote hedo lai.)

18 Mitte mittenti maate oosonsa ayyaanaamitte gawajjantannokki gede agadha hasiissannonsati egennantinote. [2] (Gal. 6:5) Aleenni qummi assiniti Mureeli isenna minaannise wole afoo coyidhanno songora soqqama hasiˈrannoha ikkirono, qaaqqinsara ayyaanaamitte gawajjantannokki gede isi seekke huwata dandaanno afoo coyidhanno songo higinota coyidhino.  (Roomu Sokka 15:1, 2 nabbawi.) Minaannise Serjino hakka warita qaage insa dancha doorsha doodhinota coyiˈrino. Isi togo yiino: “Faransayete Afoo coyidhanno songo hingummota qaaqqinke ayyaanaamittetenni lophino, hattono gedensaanni cuuamino. Xa isi woˈma yanna suwisaancho ikke soqqamanni no. Wole agurina isi wirro wole afoo coyidhanno gaamo hige soqqamate hedanni no!”

MAGANU QAALI LOOSOHO KAKKAYISANNOˈNE GEDE ASSIDHE

19, 20. Maganu Qaale banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

19 Yihowa baxillunni kakkae “mannu baalunku gatannonna halaale” afanno gede, Qaalisi Qullaawu Maxaafi lowo xibbe ikkanno afiinni qixxaawanno gede assino. (1 Xim. 2:4) Isi ayyaanaamittenke roore jawaattannohu afoo dadhinoommo qaalinni nabbambummoro ikkinota afino.

20 Heeˈnoommo gari ikkihano ikkiro, kaajjado ayyaanaamittete sagale sagaˈla hasiissannonke. Afoo dadhinoommo qaalinni Qullaawa Maxaafa ganyine xiinxallineemmoha ikkiro, ninketinna maatenke ayyaanaamitte gawajjantannokki gede agadhineemmo; hattono Maganu Qaale wodaninkera wodha hasiˈneemmota leellinsheemmo.—Far. 119:11.

^ [1] (gufo 5) Suˈmuwa soorrinoonni.

^ [2] (gufo 18) Maatekkira kaaˈlara dandaannoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera ledde afate Birra 15, 2002nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) fulinoha, “Wole Gobbara Qaaqquulle Lossiˈnanni Yannara Tuncu Yaanno Qarranna Afiˈnanni Atoote” yaanno birxicho lai.