Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Birra 2016

Manni Gobba Mannira Danchare Assa Habbinoonte

Manni Gobba Mannira Danchare Assa Habbinoonte

“Wosina adha [yaano, manni gobba mannira danchare assa] habbinoonte.”—IBI. 13:2.

FAARSO: 124, 79

1, 2. (a) Yannankera manni gobbara heedhannorira mayi qarra ikkannonsa? (Hanafote noo misile lai.) (b) Soqqamaasinchu Phaawuloosi Kiristaana mayyee amaalino? Konninni aanchine hiikkuri xaˈmuwa laˈneemmo?

OOSE [1] yinannihu 30 diri albaanni Gaanu gobbanni Awuroppa haˈrino; hatte yannara isi Yihowa Farciˈraasincho diˈˈikkino. Isi hakkawarita qaage togo yiino: “Hakka maranni heeˈrenni rooru manni ane caaqqi yee laˈˈannokkita huwatummo. Hakkiicho ayyareno waajjishshannote. Horophillunni dirranni heeˈreenna qiidu qucuccishieta wiˈlummo; hattoo qiidi horo gane diegenninoe.” Oose hakkiicho coyiˈnanni afoo dandaannokkihura dancha looso afiˈrikkinni mitto diro saˈanno yanna keeshshino. Isi maatesiwiinni xeertiˈre heeˈrannohura callatino; hattono insa qalli yiino.

2 Ati Oose ikkoottoro mannu maa assahera hasiˈratto? Mangistete Addaraashe maratto wote mannu gobbakki woy danakki laikki anga fane haarihero tashshi diyaannohe? Isinni, Qullaawu Maxaafi Kiristaana “Wosina adha habbinoonte” yee amaalanno. (Ibi. 13:2) ‘Wosina  adha’ yaannohu hundi qaali manni gobbanni dagginorira danchare assa yitanno tiro afiˈrino. Hakko daafira hanni konninni aanchine aante noo xaˈmuwa laˈno: Yihowa wole gobbanni dagginore ma garinni laˈˈanno? Manni gobbanni dagginorira noonke lao biddi assiˈra hasiissankera dandiitannohu mayiraati? Wole gobbanni songonke daanno manni borsannokki gede kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

YIHOWA WOLE GOBBANNI DAGGINORE MA GARINNI LAˈˈANNO?

3, 4. Fulo 23:9 yitanno garinni Maganu Israeele wolewiinni dayino manna ma garinni laˈara hasiˈranno? Mayira?

3 Yihowa mannasi Gibitsete borojjimmanni fushshihu gedensaanni, Israeele ikkinokkihu ledonsa heeˈranno mannira danchare assitanno gede kultanno higge uyinonsa. (Ful. 12:38, 49; 22:21) Duucha wote manni gobba manna miincanninsa daafira, Yihowa baxillunni kakkae insara kaaˈlitanno qixxaawo qixxeessino. Tenne qixxaawo giddo mitte wolewiinni dayino manni qarme xinqiranno gede uyinonsa qoossooti.—Lew. 19:9, 10.

4 Yihowa Israeele wolewiinni dayino manna ayirrissanno gede hajajantenni, insa manni gobbara noowarita heddanno gede assinonsa. (Fulo 23:9 nabbawi.) Insa manni gobbara heeˈne mageeshsha ‘qarrammanniro’ affino. Wole agurina Ibiraawootu borojje ikkitara albaanni nafa, Gibitsete manni sirchonsa gotti asse laˈˈannohura woy Ibiraawootu ammaˈno baxxitinota ikkitinohura lowo geeshsha giwannonsaha ikkara dandaanno. (Kal. 43:32; 46:34; Ful. 1:11-14) Israeele manni gobbara noowaro beebba assiˈnoonninsaha ikkirono, Yihowa insa wolewiinni dayino manna “fiixinsa” gede assite laˈanno gede kulinonsa.—Lew. 19:33, 34.

5. Manni gobbanni dagginorira Yihowa gede danchare assate mayi kaaˈlannonke?

5 Xaa yannarano, songote gambooshshe daannoha wole gobba manna Yihowa taashshe laˈˈannota dihuluullammeemmo. (Mar. 10:17-19; Mil. 3:5, 6) Togoo mannira fonqolo ikkannonsare lawishshaho, mannu allaggisannonsatanna manni afoo coyiˈra qarra ikkitannonsata hendeemmoha ikkiro, insara danchare assate faro hasiˈneemmo; hattono insa qarra ninkehu gede assine laˈneemmo.—1 Phe. 3:8.

MANNI GOBBANNI DAGGINORIRA NOONKE LAO BIDDI ASSIˈRA HASIISSANNONKE?

6, 7. Umi xibbi diro heeˈrino Kiristaani hatte yannara rumuxxite noota manna mulla kaˈne gimbannita qeeˈlate sharraminohu hiittoonniiti?

6 Umi xibbi diro heeˈrino Kiristaani Ayihudete manni mereero rumuxxe keeshshinoha manna mulla kaˈne giwate rosicho qeeˈlate sharramino. Yerusaalamete heeˈranno Kiristaani 33 M.D. Phenxeqosxete ayyaani barra babbaxxitino gobbanni dagge Kiristaana ikkitinorira danchare assino. (Soq. 2:5, 44-47) Yihudaho heeˈranno Kiristaani babbaxxitino gobbanni dayino roduuwinsara baxillunni kakkae tenne assansa, “wosina adha” yaa wole gobba mannira danchare assa ikkitinota huwatinota leellishshanno.

7 Ikkollana, umi xibbi diriti Kiristaanu songo lexxitanni hadhuta mittu qarri kalaqami. Giriikete Afoo coyidhanno Yihudooti, gunnootinke baddalamino yite coyiˈrantu. (Soq. 6:1) Soqqamaasine mittu manchino baddalamannokki gede assite konne qarra tirate, lamala labballo doortu. Kuri labballi Giriikete suˈmuwa afidhinore ikkansa, miteekke soqqamaasine hundi Kiristaani mereero gobbate babbadooshshinni kalaqamino qarra ajishate hasidhinota leellishannoha ikkara dandaanno.—Soq. 6:2-6.

8, 9. (a) Manna mulla kaˈne giwate akati noonketa woy ninke sircho woluwiinni roorsine laˈneemmota leellishannori maa ikkara dandaanno? (b) Wodaninke giddonni maa fushshine hooˈlate sharrama hasiissannonke? (1 Phe. 1:22)

8 Ninke anfummorono afa hoongummorono budinke hedonke soorrara dandaanno. (Rom. 12:2) Qachinkera heeˈranno manni, ledonke loossannori woy rossannori wolu manni gaˈre woy  dana mishshe coyidhanna macciishshineemmoha ikkara dandaanno. Ikkina tini, ninkeno konne manna insa laˈˈanno garinni laˈneemmo gede assitannonke? Mittu manchi gobbakki daafira lawishshaho mito budekki kayise ikkinokki geeshsha asse haariimannoha ikkiro mayi macciishshamannohe?

9 Soqqamaasinchu Pheexiroosira Ayihude ikkinokki mannira gara ikkitinokki lao noosi woti nooha ikkirono, gale hose isi tenne hedo wodanisi giddonni fushshe hooˈlino. (Soq. 10:28, 34, 35; Gal. 2:11-14) Hatteente gede, ninkeno manna mulla kaˈne gimbeemmota woy ninke sircho woluwiinni roorsine laˈneemmota huwantummoro tenne hedo wodaninke giddonni fushshe hooˈlate sharrama hasiissannonke. (1 Pheexiroosi 1:22 nabbawi.) Gobbanke ikkitutano ikkituro, baalunku guuntete xeˈne noonkehura gato afiˈra hasiissannonke yineemmore ikkinoommokkita heda hasiissannonke. (Rom. 3:9, 10, 21-24) Ikkina, ninkeneeto woluwiinni roorsine laˈneemmo gede assannonkeri mayi no? (1 Qor. 4:7) Ninkeno soqqamaasinchu Phaawuloosite gedee hedo heedhannonke gede assiˈra hasiissannonke; isi buuramino Kiristaana xaate “Kiˈne . . . Maganu fiixaati ikkinnina, wosinanna manni gobba manna diˈˈikkitinoonni” yee amaalinonsa. (Efe. 2:19) Wole gobba manna mulla kaˈne gimbeemmokki gede qorophate sharramanke, haaro mannimma uddiˈrate kaaˈlitannonke.—Qol. 3:10, 11.

WOLE GOBBA MANNIRA DANCHARE ASSA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

10, 11. Booeezi Moaabi gare ikkitinote Ruutira assinori Yihowara manni gobbanni dagginorira noosi lao leellishannohu hiittoonniiti?

10 Booeezi Moaabi gaˈre ikkitinote Ruutira assinori Yihowara manni gobbanni dagginorira noosi lao leellishanno. Booeezi gide middannore towaatara mari yannara, Ruuti gide gamba assitannorira hoode hadhanni qarme xinqidhanna laiti ise worba loosaasincho ikkitinota huwatino. Ruuti qarme xinqirate qoosso nooseha ikkirono fajjishiishidhe xinqidhino; Booeezi tenne macciishshiti nadallate giddonni nafa xinqidhanno gede fajjinose.—Ruuti 2:5-7, 15, 16 nabbawi.

11 Booeezi hakkiinni aanche coyiˈrinori, isi Ruutira hedannotanna wole gobbanni dagginota ikkitinohura tuncu yaannose fonqolo afinota leellishanno. Booeezi gide middannori kissannosekki gede, Ruuti seennu loosaasinesi ledo hossanno gede assino. Wole agurina Booeezi qaxarante loossannorira assannonte gede Ruutino sagalenna waa adhitanno gede assino. Qoleno, Booeezi tenne anga ajjinosete manni gobba beettora mishe coyiˈra agure jawaachishinose.—Rut. 2:8-10, 13, 14.

12. Manni gobba mannira danchare assanke insa kaaˈlitara dandiitannohu hiittoonniiti?

12 Booeezi Ruutira danchare assanno gede kakkayisinosiri, ise ballose Naaoomira bagamannokki baxille leellishshinohura calla ikkikkinni, Yihowa magansidhannota ikkitinohuraati. Booeezi Ruutira danchare assasi, Yihowa Ruuti lowo geeshsha baxannota leellishshanno; Ruuti ‘qoolisi giddo amadasera’ Yihowa daggino. (Rut. 2:12, 20; Law. 19:17) Xaa yannara ninkeno danchumma leellishanke, duuchunku gari manni halaale macciishshannonna Yihowa lowo geeshsha baxannonsata huwatanno gede kaaˈlitanno.—1 Xim. 2:3, 4.

Haaru manni Mangistete Addaraashe daanno yannara faasiiqqine keere haadhinanni? (Gufo  13, 14 lai)

13, 14. (a) Mangistete Addaraashe daannoha manni gobba manna keere haaˈrate woˈnaala hasiissannonkehu mayiraati? (b) Wole bude afiˈrino manna shiqe coyishiisha qarra ikkituhero maa assa dandaatto?

13 Manni gobbanni Mangistete Addaraashe daanno manna faasiinqe keere haaˈneemmoha ikkiro, danchare assinanni heeˈnoommo. Mito wote manni gobbanni dagginori waajjitannorenna mannunniwa shiqa qarrissannonsare ikkitinota huwantoommoha ikkara dandaanno. Lophitino gari woy dagoominsanni kainohunni insaneeto wolu sirchinni woy gobbanni ajishshe laˈannoha ikkara dandaanno. Hakko daafira insawa shinqe faasiinqe hasaawisanna insa daafira hendeemmota leellisha hasiissannonke. JW Laanguweeji Appi yinanni pirogiraame kiˈne coyidhinanni afiinni  qixxaabbinoha ikkiro, wole gobba manna dadhino afiinni keere haˈnanni gara rosate woˈnaalle.—Filiphisiyusi Sokka 2:3, 4 nabbawi.

14 Wole bude afiˈrino manna shiqe coyishiisha shota ikka hooggahera dandiitanno. Togoo mancho shiqqe hasaawisate ate daafira mitore kulattosira dandaatto. Tenne assittoro, mereeroˈne noo badooshshinni roore mitto assannoˈnehu lowo coyi nootanna mittu mittunku budira umisihu danchunna dancha ikkinokki coyi noosita huwatatto.

BORSITANNOKKI GEDE ASSENSA

15. Wolewiinni dagge gobbanke rosate woˈnaaltannorira hendeemmonsata leellishate mayi kaaˈlannonke?

15 Songote giddo manni gobbanni dagginori borsitannokki gede assate ninkeneeto, ‘Ani wolewa haˈroommoro mannu ma assaera hasiˈreemmo?’ yine xaˈma hasiissannonke. (Mat. 7:12) Wolewiinni dagge kiˈne gobba rosate woˈnaaltanni noore cincatenni amaddensa. Umi qara, heddanno garanna ikkitonsa woˈmunni woˈma afa hoongammora dandiineemmo. Ikkollana, insa ninke bude rossanno gede calla agadha agurre, insa budeno rosate mayira diwoˈnaalleemmo?—Roomu Sokka 15:7 nabbawi.

16, 17. (a) Wole bude afiˈrino manniwa roore shiqate maa assa dandiineemmo? (b) Wole gobbanni dagge songonkera heedhannore kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

16 Wolewiinni dagginori gobbanna budi daafira anfummoro, insa ledo hasaawa shota ikkitankera dandiitanno. Maatete magansiˈra assiˈneemmo yannara, songonkera woy qoqqowinkera heeˈrannohu seekkine anfoommokki manni daafira xiinxalla dandiineemmo. Manni gobbanni dagginoriwa roore shiqa dandiineemmoti wole doogo insa mininkera sagalete koyisate. Yihowa “dagate ammanate” waalcho fanino; ikkina ninke manni gobbanni dayinohu “ammaˈnino mannira” woy roduuwinkera waalchonke fana dihasiissannonke?—Soq. 14:27; Gal. 6:10; Iyo. 31:32.

Manni gobbanni dagginorira danchare assate sharrantinanni heedhinoonni? (Gufo 16, 17 lai)

17 Manni gobbanni daggino maate ledo yanna sayinseemmoha ikkiro, insa ninke bude rosate  sharrantanno sharro huwanteemmo. Ikkirono, tenne yannara insa ninke qaale rossanno gede mitore assine kaaˈla hasiissannonketa anfammora dandiineemmo. Qoleno, dancha looso woy mine afidhanno gede kaaˈlinammonsara dandiineemmo. Tenne assanke roduuwinkera lowo geeshsha kaaˈlitansara dandiitanno.—Law. 3:27.

18. Xaa yannara manni gobbara heedhannori ayirrissannorenna galattannore ikkate ayi lawishsha harunsa dandiitanno?

18 Manni gobbanni dagginorino xa noo gobba bude rosate dandiiture baala assa hasiissannonsati egennantinote. Ruuti tennera dancha lawishsha ikkitanno. Qarme fajjishiishidhe xinqirase martino gobba manni bude ayirrissannota leellishshanno. (Rut. 2:7) Qarme xinqira qoossose ikkitinohu gede assite woy mannu hasiisannosere aa hasiissannonsahu gede assite diheddino. Qoleno, ise danchare assinoseha bayichonko galattino. (Rut. 2:13) Manni gobbanni dagginori tenne assitannoha ikkiro, qooxeessinsara heeˈranno manninna roduuwinsa ayirrissannonsa.

19. Manni gobbanni dagginore anga fanne haˈneemmo gede assannonkeri maati?

19 Yihowa bagamannokki baxillisinni kakkae babbaxxino gari manni dancha duduwo macciishshanno gede assasi lowo geeshsha hagiirsiissannonke. Insa alba gobbansara noo yannara Qullaawa Maxaafa xiinxallate tunceenya afidhinokkiha woy Yihowa manni ledo hasidhu gede gambooshshe assiˈra dandiitannokkiha ikkara dandaanno. Xa kayinni, insa ninke ledo gambooshshe assiˈrate tunceenya afidhino; ikkina insa ninke mereero heedhe borsitannokki gede assa dihasiissannonke? Woxunni woy wolere uyine kaaˈla hoongummuro nafa, insara danchare assate sharrammeemmoha ikkiro Yihowa baxannonsata huwattanno. ‘Magano lambeemmore’ ikkinoommohura manni gobbanni dagginore anga fanne haaˈrate dandiinummore baala assino.—Efe. 5:1, 2.

^ [1] (gufo 1) Suˈma soorrinoonni.