Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Birra 2016

Maganu Uyinoˈne Hexxora Nooˈne Ammana Kaajjishidhe

Maganu Uyinoˈne Hexxora Nooˈne Ammana Kaajjishidhe

‘Ammana . . . hexxotenni agadhinoonni coye hawaqiˈrate.’—IBI. 11:1.

FAARSO: 81, 134

1, 2. (a) Addu Kiristaani hexxanno hexxo alamete manni hexxanno hexxonni baxxitannohu hiittoonniiti? (b) Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwa daafira ronseemmo?

ADDU Kiristaanira kaajja hexxo noonsa! Ninke baalunku yaano, buuramino Kiristaanino “wolu geˈreewi” wido ikkinoommorino iimano uullano Maganu fajjo woˈmiteenna, hattono suˈmisi qullaaweenna laˈˈate hexxineemmo. (Yoh. 10:16; Mat. 6:9, 10) Tini mannu hexxanno hexxo baala roortannote! Qoleno Maganu ‘haaru gordinna’ ‘haaro baatto’ wido ikkitinorira hegere heeshsho aansara eino qaale hexxotenni agadhinanni heeˈnoommo. (2 Phe. 3:13) Hakka geeshsha kayinni, Maganu manni ayyaanaamittetenni lophanni haˈranno gede hexxineemmo.

2 Yannankera batinyu manni mito coye hexxanno; ikkirono hexxino coyi woˈmannoronna teˈee huluullamanno. Lawishshaho, lowo miliyoone ikkannohu qumaare gaˈnanno manni lotore fultannonke yee hexxannoha ikkirono tenne huluullamanno. Addu ammana noosi manchi kayinni Maganu uyino hexxo ‘hawaqiˈranno’ woy woˈmitinohu gede asse hedanno. (Ibi. 11:1) Ikkina, Maganu uyino hexxora noonke ammana kaajjishiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Maganu uyino hexxora noonke ammana kaajjishiˈra maaho kaaˈlitannonke?

3. Addu Kiristaani Maganu eino qaale wonshannota ammanannohu mayiraati?

3 Ammana cubbaataammu mannu ooso adhite ilantannota woy  umisenni lophitannota diˈˈikkitino. Mittu Kiristaanchira ammana heedhannosihu Maganunnihu qullaawu ayyaani massagannosi gede assiˈrannoha ikkirooti. (Gal. 5:22) Qullaawu Maxaafi giddo Yihowara ammana noosita woy isira ammana hasiissannosita kultanno base dino. Yihowa baalankare dandaannohanna hayyicha ikkinohura hedinore wonshannota hoolannosiri dino. Iimi Anninke Yihowa abbeemmo yiino atooti woˈmannota horo huluullamannokkihura, kuni atooti woˈminohu gede asse hedanno. Konni daafira, Yihowa eino qaali “Kune woˈmino!” yiino. (Yohaannis Ajuuja 21:3-6 nabbawi.) Kiristaanu Yihowa “ammanamino Magano” ikkinota afinohura, isi eino qaale wonshannota ammananno; Yihowa aye woteno eino qaale wonshanno.—Mar. 7:9.

KAAJJADO AMMANA NOONSAHU HUNDI MANNI LAWISHSHINNI ROSSE

4. Kiristinnu yannara albaanni heedhinoti Maganu soqqamaano hiikkonne coye hexxitino?

4 Ibiraawootu maxaafa fooliishsho 11te giddo kaajjado ammana noonsaha 16 labballinna meenti suˈma kulloonni. Ayyaanunni konne maxaafa borreessihu insanna wole “ammanansa daafira janjoonni” manna qummi assino. (Ibi. 11:39) Insa baalunku, Maganu abbeemmo yee qaale eino “sirchi” widoonni Sheexaanenna isita busha alame hunatenna umo hedinore wonshate eino qaale ‘hawaqidhino’ woy konne qaale wonshannota dihuluullantino. (Kal. 3:15) Kuni ammanamino manni reyinohu, Maganu abbeemmo yee qaale eino sirchi yaano Yesuusi Kiristoosi iimi heeshsho faro fanara albaanniiti. (Gal. 3:16) Ikkirono, huluullammannikki hexxo uyino Magani Yihowa galatamona, insa reyotenni kaˈuhu gedensaanni guuta ikkite gannate ikkitino uullara hegerera heedhanno.—Far. 37:11; Isa. 26:19; 25:8.

5, 6. Abirihaaminna minisi manni hiittenne hexxo aana illachishino? Insa ammanansa kaajjishiˈre heeˈranno gede mayi kaaˈlinonsa? (Hanafote noo misile lai.)

5 Ibiraawoota 11:13 Kiristinnu yannara albaanni heedhino soqqamaano daafira kultanni togo yitanno: “Kuri baalu ammaˈnite heedhe reyitino. Maganu uyinonsa hexxono diafidhino. Ikkollana xeertote heedhe laˈe, afidhinohu gede assite hagiidhite adhitino.” Insa giddo mittu Abirihaamiiti. Isi Maganu abbeemmo yee qaale eino “sirchi” yaano Kiristoosi gashshooti hunda heeˈnannita hagiirraame heeshsho aana illachishino? Yesuusi gibbannosirira coyiˈrinori tenne xaˈmora dawaro ikkanno; Isi togo yiino: “Anniˈne Abirihaami ane barra lae hagiidhate halchino; afe kae hagiidhino.” (Yoh. 8:56) ‘Maganu akeekinonna minino katama’ yaano Mangiste hexxitinori lawishshaho, Saara, Yisihaaqi, Yaiqoobinna wolu batinyu mannino, Abirihaami gede Kiristoosi gashshannote Maganu Mangiste hunda heeˈnannite hagiirraame heeshsho aana illachishino.—Ibi. 11:8-11.

6 Abirihaaminna minisi manni ammanansa kaajjishiˈre heeˈranno gede kaaˈlinonsari maati? Insa Maganu daafira rosinohu lowo diro heeˈrinohu ammanamino manniwiinni, haaqetenni, woy huluullammannikkite hundi borro nabbawe ikkara dandaanno. Insa Maganu daafira rosinore dihawino, hatteentenni Maganu eino qaalenna isi fajjo seekke hedino. Kuri ammanamino labballinna meenti hexxonsa woˈmitannota horo huluullaminokkihura, Maganoho ammaname heeˈrate yee buutote qarra baala dandee saˈˈate murciˈrino.

7. Ayyaanaamittenke kaajjishiˈneemmo gede Yihowa qixxeessinonke qixxaawo hiitteeti? Tenne qixxaawonni horo afiˈrate maa assa hasiissannonke?

7 Yihowa ammananke kaajjishiˈne heeˈneemmo gede Qaalesi Qullaawa Maxaafa uyinonke. ‘Baˈraaˈra’ woy hagiirre afiˈratenna ‘assiˈneemmori qinaannonke’ gede dandaaminke deerrinni Maganu Qaale barru baala nabbawa hasiissannonke. (Far. 1:1-3; Soqqamaasinete Looso 17:11 nabbawi.) Kiristinnu yannara albaanni heedhinote Yihowa soqqamaano gede, ninkeno Maganu eino qaale ganyine hiincanna biddishshasi harunsa hasiissannonke. Qoleno, Yihowa “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” widoonni falakkinota ayyaanaamittete sagale aanni noonke. (Mat. 24:45, NW) Konni daafira, Yihowa qixxeessinonkete ayyaanaamittete qixxaawonni ronseemmo  rosi aana illachinsheemmoha ikkiro, Maganu Mangiste ‘hawaqiˈrinohu’ woy hexxo assiˈrinohu hundi manni faale haˈneemmo.

8. Huuccatto ammananke kaajjishiˈneemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

8 Kiristinnu yannara albaanni heeˈrino manni ammanansa kaajjishiˈre heeˈranno gede kaaˈlinonsahu wolu coyi huuccattote. Insa Maganu huuccattonsara dawaro qolinota afansa ammanansa kaajjado ikkitanno gede kaaˈlitinonsa. (Neh. 1:4, 11; Far. 34:4, 15, 17; Dan. 9:19-21) Ninkeno, Yihowa huuccattonke macciishshannotanna qarra hagiirrunni cincine saˈneemmo gede kaaˈlannonketa anfoommohura, yaachishinonkere baala isira kuˈla dandiineemmo. Yihowa huuccattonkera dawaro qolanno wote ammananke albinni roore kaajjitanno. (1 Yohaannisi 5:14, 15 nabbawi.) Ammana ayyaanu gumi akatta giddo mitte ikkitino daafira, Maganu ayyaana afiˈrate ‘huucciˈra’ hasiissannonke; Yesuusino tenne assineemmo gede kulinonke.—Luq. 11:9, 13.

9. Uminkera huuccatto assiˈnanni heeˈnenni, ayeoorano huucca hasiissannonke?

9 Ikkollana, huuccatto assiˈneemmo yannara uminkera calla huucciˈra dihasiissannonke. Yihowa ‘hasaambenna coyiˈne guda dandiinannikkiha’ “maalaˈlinanni coye” assinohura iso galatanna guwisiˈra hasiissannonke! (Far. 40:5) Qoleno, huuccatto assiˈneemmo yannara usurantinore ‘ledonsa usurammoommohu gede’ assine hende insara huucca hasiissannonke. Hattono alame woˈmate noo roduuwinkera hakko iso ‘sooreeyyete’ yaano mereeronke albisa ikkite noorira huucca hasiissannonke. Yihowa huuccattonkera dawaro qolanno gara laˈneemmo wote ammananke kaajjitanno!—Ibi. 13:3, 7.

YIHOWARA AMMANANTE HEEDHINO

10. Maganoho ammaname heeˈrino manni lawishsha kuli. Insa Maganoho ammaname heeˈranno gede kaaˈlinonsari maati?

10 Ibiraawoota fooliishsho 11 aana soqqamaasinchu Phaawuloosi suˈmansa kulloonnikkiti batinye Maganu soqqamaano cincite saˈino qarra qummi assino. Lawishshaho, Phaawuloosi qaaqquullensa shiiˈrinoha ammanamino meento qummi assino; insa qaaqquulli reyotenni kaino. Isi aanche “roore kao afiˈrate yite, fafisidhe heeˈra gibbe gawajjante” reyitinore qummi assino. (Ibi. 11:35) Phaawuloosi tenne coyiˈrinohu ayeoo hede ikkinoro bande afa hoongummorono, mito manna lawishshaho Naabutenna Zakkaariyaasi Maganoho hajajantinohuranna isi fajjo assitinohura kinnatenni ganne shinoonninsa. (1 Mot. 21:3, 15; 2 Dud. 24:20, 21) Daanieelinna miillasi hasidhoommero Maganoho ammanama agurte “fafisidhe” heeˈra dandiitanno. Kayinni insara Maganu wolqara noonsa ammana lawishshu yaattonni ‘doobbiyu afoo cuffannonna’ ‘giirate wolqa xoyissitanno’ gede assitinonsa.—Ibi. 11:33, 34; Dan. 3:16-18, 20, 28; 6:13, 16, 21-23.

11. Mite masaalaanora ammanansanni kainohunni mayi qarri tuncu yiinonsa?

11 Masaalaano lawishshaho, Mikayanna Ermiyaasino ammanansanni kainohunni ‘qacifantoonnisa’; hattono “usuru mine tungoonninsa.” Wole masaalaanono “halallitte gobbaranna gaarrate raataabbino; goddatenna ballate giddo heedhino”; insa giddo mittu Eeliyaasiiti. Insa qarra cincite saˈinohu Maganu uyinonsa hexxo ‘hawaqidhinohuraati’ woy tini hexxo woˈmitannota huluullantinokkihuraati.—Ibi. 11:1, 36-38; 1 Mot. 18:13; 22:24-27; Erm. 20:1, 2; 28:10, 11; 32:2.

12. Baalunku manninni roore qarru yannara cincate dancha lawishsha ikkannonkehu ayeti? Isi qarra cince saˈˈanno gede mayi kaaˈlinosi?

12 Phaawuloosi kaajjado ammana noonsa labballonna meento kulihu gedensaanni, baalunku manninni roore ammanate kaajja lawishsha ikkannonkeha Mootichanke Yesuusi Kiristoosa qummi assino. Qullaawu Maxaafi isi daafira kulanni togo yaanno: “Isi albasiinni noo hagiirri daafira yee, shollinye waajjikkinni masiqalu [“qarru haqqi,” NW] aana ree, ayirradu Maganu barcimira qiniiteenni ofollino.” (Ibi. 12:2 ) Ee, buutote qarri tuncu yiinkerono, ammanate lawishsha ikkannoha Yesuusa ‘qaaga’ hasiissannonke. (Ibiraawoota 12:3 nabbawi.) Yesuusi gede, umi xibbi diro heeˈrino Kiristaanano, Maganoho  ammanaminohura shinoonninsa; insa giddo mittu Antiphaasiiti. (Aju. 2:13) Insa reyotenni kae iimira haˈrino; tini kao kaajjado ammana noonsari Kiristinnu yannara albaanni heedhinori afidhanno kao ‘roorete.’ (Ibi. 11:35) Maganu Mangiste 1914nni gashsha hanaffuhunni shiima yanna gedensaanni, hakkuyira albaanni reyinohu buuramino Kiristaani Yesuusi ledo uulla gashshate iimira haˈrino.—Aju. 20:4.

KAAJJADO AMMANA NOONSAHA YANNANKE MANNA

13, 14. Roduu Rudoolfi Girayishenira mayi qarri iillinosi? Isi qarra cince saˈˈanno gede kaaˈlinosiri maati?

13 Yannankera nooti lowo miliyoone ikkitannoti Maganu soqqamaano Yihowa uyinonsa hexxo aana illachishshe, hattono qarru ammanansa shoshshoggishannokki gede assidhe Yesuusi lawishsha harunsitanni no. Hanni 1925nni Jarmanete gobbara ilaminohu Rudoolfi Girayisheni yinanni rodii lawishsha laˈno. Isi alba minisi giddo girgiddaho sutantinota Qullaawu Maxaafi sokka amaddino misilla qaaganno. Isi togo yiino: “Hattenne misilla giddo mitte, hiyyeeyyichonna geˈreewu wiliiˈlicho, dagunchonna meu wiliiˈlicho, siitonna doobbiichu salaametenni shiimu qaaqqi bobbaasanna leellishshannote. . . . Hatti misilla wodaniˈyara qaˈmite gattino.” (Isa. 11:6-9) Rudoolfira umo Naatsi Gestaphonna yannate gedensaanni Jarmanennihu Koministi Shitaazi gashshooti lowo diro buutote darte iillishinosiha ikkirono,  Maganu uyinosi hexxora noosi ammana kaajjishiˈre heeˈrino.

14 Rudoolfira woluno buutote qarri tuncu yiinosi; lawishshaho amasi Ravensibiruki yinannite usuranyu heeˈranno kaampera heedhe ussu dhibbinni reyitino; hattono annisi Yihowa Farciˈraasincho ikkinota kaade furma ganino. Rudoolfi usuru mininni fulihu gedensaanni, woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamino; hattono Giliyaadi Rosi Mine rosanno gede koyinsoonnisi. Hakkiinni, isi Chiili yinanni gobbara misiyoone ikke wirro woradu aliidi laˈˈaancho ikke soqqamanno gede sonkoonnisi. Rudoolfira wolu qarrino iillinosi. Isi Patisi yinannita isinte gede misiyoone ikkite soqqantanno rodoo adhe ilinoti danqa qaaqqo reyitino. Gedensoonni, minaamasi 43 diriti heedhe reyitino. Rudoolfi konne baala qarra cince saino; isi geedhinohanna dhibbu waadannosiha ikkirono, Woxawaajje 1, 1997nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo), qoola 20-25 aana heeshshosi dhagge fultu yannara woˈma yanna suwisaancho ikke soqqamanni no. [1]

15. Yannankera darte hagiirrunni cincite keeshshitinota Maganu soqqamaano lawishsha kuli.

15 Yihowa Farciˈraasine buutote qarri aana aanaho iillinsarono, Maganu hexxo uyinonsahura tashshi yaannonsa. Lawishshaho batinyu roduuwinke Ertiraho, Singaapooriranna Wodiidi Kooriyira usurante no; insa giddo rooru usurantinohu Yesuusi ola olammeemmokki gede uyino hajajo agadhitinohuraati. (Mat. 26:52) Konni lowo xibbe ikkanno roduuwinke giddo mitu lawishshaho, Yisaaqi, Negedenna Phaawuloosi Ertiraho 20 saˈˈanno diro usurante keeshshitino! Kuri roduuwi geedhino annansanna amansa towaaxxitannokkinna maate kalaqidhannokki gede hoolloonninsaha ikkirono, Maganoho ammanante keeshshitino. Jw.org yinanni webisayitenkera fultino foto aana laˈneemmohu hisatu albinsa insa hexxo mudhitinokkita leellishanno. Usuru mine insa agartara worroonni agaraasine nafa ayirrissannonsa.

Songoˈnera noohu ammanate dancha lawishsha ikkanno roduuwi faale harunsitanni nootto? (Gufo 15, 16 lai)

16. Kaajjado ammana agarooshshe ikkitannonkehu hiittoonniiti?

16 Xaa yannara noori Yihowa Farciˈraasinera aleenni qummi assini roduuwi gedee darti iilla hoogansara dandaanno. Ikkollana, insara wolu ammanansa fonqolanno qarri tuncu yiinonsa. Insa giddo batinyu buximate ledo sharrantanno, hattono olu woy kalaqamu danonni daanno qarri iillinonsa. Wolootu qolte Musenna wolu ammanamino manni gede alamete giddo maccaha ikka facci assite agurtino. Insa maalaamittete coye baxanna meessira calla hedate akata qeeˈlate sharrama hasiissinonsa. Insa tenne assitanno gede kaaˈlinonsari maati? Yihowara noonsa baxilleetinna isi eino qaale wonshannota ammanansaati; Isi taashshote xeˈne baala hunatenna ammanantino soqqamaanosira keeraanchimma woˈmitinote haaro alame giddo hegere heeshsho heedhanno gede assate qaale eino.—Faarso 37:5, 7, 9, 29 nabbawi.

17. Maa assate murciˈrootto? Aananno birxichira maa ronseemmo?

17 Konni birxichira Maganu uyino hexxo hiincanna ganyine huuccatto assiˈra ammananke kaajjishiˈneemmo gede kaaˈlitannonketa ronsoommo. Qoleno tenne assanke, Maganu uyinonke hexxo ‘hawaqiˈne’ ammananke fonqolanno qarri tuncu yaannonke yannara cincine saˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Ikkollana Qullaawu Maxaafi ammana kawiinni sainore ikkitinota kulanno; aananno birxichira tenne ronseemmo.

^ [1] (gufo 14) Dotteessa 22, 2002nnite Baqqi Yiiyye! (Amaaru Afoo) yinanni metseete aana, “Lowo Qarri Iillinoeha Ikkirono Hexxo Dimudhoommo” yaanno birxichi hunda Isilovaakiya yinanni gobbara heeˈrannohu Andire Hanaakita heeshshote xagge nabbawi.