Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Birra 2016

Hayyo Seekkitine Cuˈmidhinanni?

Hayyo Seekkitine Cuˈmidhinanni?

BIˈREE WARO mittu gaxarete heeˈrannohu buxichu qaaqqi no yinanni. Mannu iso gowwu gede asse laˈˈannohura osoˈlannosi. Mannu daaˈˈatara hakko qooxeessa daanno wote qooxeessu manni giddo mitu jaallansa albaanni iso haarimannosi. Insa mitte jawa birru saantenna mitte shiima culku saante abbe leellishannosi; culku saante birru saante ero ikkitanno. Insa “Lamente saante giddo mitte doodhite adhi” yaannosi. Hakkiinni qaaqqu birru saante adhe xooqe baˈˈanno.

Mitto barra daaˈˈatara hakko qooxeessa marino manchi “Culkate saante birru saante ero ikkitannota diafootto?” yee xaˈmisi. Hakku shiimu qaaqqi muushshi yee, “Afoommo” yii. Hakkiinni daaˈˈatara marino manchi “Ikkina birru saante mayira adhittoyya? Culkate saante adhoottoro ero woxi heeˈrannohewe!” yii. Hakkiinni qaaqqu togo yii: “Culku saante adhummoro, mannu tenne godoˈle ane ledo godoˈla aguranno. Xaa geeshsha meˈˈe birru saante codhoommoro afootto?” Tenne maatto giddo qummi assinoonnihu shiimu qaaqqi, jajjabbu mannirano kaaˈlanno akati yaano hayyo noosita leellishino.

Qullaawu Maxaafi togo yaano: “Egennonna [“hayyo”, NW] wodancha seekkite cuˈmiˈri. . . . Haˈratto doogono keere ikkitannohe; horonta digufiˈratto.” (Law. 3:21, 23) Konni daafira “hayyo” maatironna hayyo horoonsiˈneemmo gara afanke danotenni agartannonke. Tini ‘gufiˈneemmokki’ gede yaano ayyaanaamittetenni shoshshoggineemmokki gede kaaˈlitannonke.

HAYYO MAATI?

Hayyo, egennotenna wodanchatenni baxxitanno. Egenno noosi manchi mittu coyi daafira afinoho woy mashalaqqe noosiho. Wodancha noosi manchi mittu coyi wolu coyi ledo xaado afiˈranno gara huwatanno. Hayyo noosi manchi egennosinna wodanchasi horoonsiˈranno; togoo manchi hayyo noosita leellishannore assanno.

Lawishshaho, mittu manchi shiima yanna giddo Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno? yaanno maxaafa nabbawe huwatara dandaanno. Qullaawa Maxaafa xiinxallanno yannarano, dawaro garunni qolannoha ikkara dandaanno. Hattono, gambooshshe haˈraranna gambooshshunniwa dawaro dancha gede asse qolara dandaanno. Tini baala isi ayyaanaamittetenni lophanni noota leellishshara dandiitanno; kayinni togo yaa isira hayyo noosi yaateni? Hatto yaa ikka hoogara dandaanno. Isira mitto coye rahe rosate dandoo noosiha ikkara dandaanno. Ikkollana isi egennosinna wodanchasi garunni horoonsiˈre rosinore loosunni leellishannoha ikkiro hayyichaho yaa dandiinanni. Isi doodhanno doorshi dancha guma abbannohanna seekke hede doodhinota leellishannoha ikkiro, isira hayyo noosi yaa dandiinanni.

Maatewoosi 7:24-27 aana Yesuusi mine miˈnitinori lamu manchi daafira coyiˈrino lawishshi no. Insa giddo mittu ‘egennaamo’ ikkinota kulloonni. Hakku manchi albillitte ikkannore balaxe hede, minesi kinchu aana miˈnino. Isi xeertise hedannohonna hayyichaho. Isi mine shaafu aana miˈnummoro lowore diwocaaweemmo woy rahe gudeemmo yee dihedino. Isi assannori gale hose abbanno guma xeertise hede hayyicha ikkinota leellishino. Hakko daafira bubbe dagguta minisi diigamikki gatino. Ikkina, ninke konne kaajja akata yaano hayyo afiˈranna seekkine cuˈmiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

HAYYO AFIˈRA DANDEEMMOHU HIITTOONNIITI?

Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Hayyo noonsari [Maganu] suˈma waajjitanno.” (Mik. 6:9, NW) Yihowa suˈma waajjate yaa Iso ayirrisate yaate. Togo yaa qole suˈmasi riqiwannorira gara ikkino ayirrinye leellishate yaate; tenne assa dandiineemmo doogga giddo mitte biddishshasi ayirrisate. Mitto mancho ayirrisate hakku manchi hedanno gara afa hasiissannohe. Hedanno gara afittoro hakkonne mancho  ammaˈnatto; hattono isiha dancha lawishsha harunsatto. Mitto coye assinammora albaanni hakku coyi Yihowa ledo noonke jaalooma seekkannoronna hunannoro hendeemmoha, hattono mitto doorsha doodhineemmohu isi fushshino biddishshi garinni ikkiro hayyo noonketa leellinsheemmo.

Qoleno, Lawishsha 18:1 togo yitanno: “Baxxara hasiˈrannohu umosi calla baxanno; halaalaancho coye baala [“hayyo”, NW] giwanno.” Qoropha hoongummoro Yihowawiinna dagasiwiinni xeertiˈnammora dandiineemmo. Tenne hooˈlate Yihowa baxxannori ledo yanna sayisanna Isi seera ayirrisa hasiissannonke. Konnira, dandiinummo deerrinni Kiristaanu gambooshshe assiˈrate ganyine Mangistete Addaraashe haˈra hasiissannonke. Gambooshshe haˈneemmo yannara, rosiinsanniri widaninkera coanno gedenna loosoho kakkayisannonke gede assiˈra hasiissannonke.

Hakkiinni saeno, huuccattotenni giddonketa Yihowara kuˈlineemmoha ikkiro, albinni roore isiwa shinqeemmo. (Law. 3:5, 6) Qullaawa Maxaafanna Yihowa dirijjite qixxeessitanno borro nabbambeemmo wote roso afiˈrate wodananke qixxeessiˈneemmoha ikkiro, assineemmori gale hose abbanno guma hedanna dancha doorsha doodha dandiineemmo. Qoleno ayyaanaamittetenni gikki yitino roduuwi amaaltannonke amaale macciishsha hasiissannonke. (Law. 19:20) Hatto assineemmoha ikkiro, hayyo giwa agurre konne kaajja akata lossiˈneemmo.

 HAYYO MAATEˈYA KAAˈLITANNOHU HIITTOONNIITI?

Hayyo maatete agarooshshe ikkitara dandiitanno. Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi, minaama minaannase lubbora ‘ayirrissanno’ gede amaalanno. (Efe. 5:33) Ikkina, minaanni minaamasi ayirrissannosi gede maa assa hasiissannosi? Minaamasi ayirrissasira yee gadadisannoseha woy isera hekki yaannoha ikkiro, ise hakka wotira ayirrissannosiha ikkara dandaanno. Ise isi ledo nyerri yaa gibbinohura calla, ledosi noo wote goowi alita ayirrissasira dandiitanno. Kayinni isi ledose nookki wote ayirrissannosiyya? Ayirrisa hooggasira dandiitanno. Konni daafira minaanni minaamasi duuchanka wote ayirrissannosi gede maa assa dandaannoro heda hasiissannosi. Isi ayyaanu guma laalannoha, lawishshaho, baxillaanchonna shaqqado ikkiro, ise godowinta ayirrissannosi gede assiˈranno. Ikkollana, Kiristaancho ikkitino minaama, minaannise ayirrinsannisi gede assannore assirono assa hoogiro iso ayirrisa hasiissannose.—Gal. 5:22, 23.

Qullaawu Maxaafi minaannino minaamasi baxa hasiissannosita kulanno. (Efe. 5:28, 33) Minaama minaannise giwannosekki gede isi afa hasiissannosiha mitto gara ikkinokki coye maaxe saummaro woyyanno yite heddannoha ikkara dandaanno. Kayinni tini isera hayyo nooseta leellishshannoni? Gedensoonni hige minaannise hakkonne ise maaxxe saˈinore afiˈro coyi seyanno? Isi ise biˈreesi gede baxannose? Tenne assa qarra ikkitasira dandiitanno. Ise hakkonne gara ikkinokki coye maaxa agurte tenne kulate maltino yanna hedde, shaqqillunni kultusiro kayinni, minaannise ise noore maaxxinokkihura galatasera dandaanno. Ise tenne assitannoha ikkiro, minaannise albinni roore baxannose.

Xa qaaqquulleˈne seejjitinanni gari, wole wote ledonsa hasaabbinanni gede doogo fanara woy cufara dandaanno

Ooso annansanna amansa ayirrisa hasiissannonsa; annunna amano oosonsa Yihowa seerinni seejja hasiissannonsa. (Efe. 6:1, 4) Kayinni togo yaa annunna ama oosonsara mittu mittunku coyiˈra biddishsha fushsha hasiissannonsa yaateni? Annunna ama oosonsara biddishsha fushshatenninna gara ikkinokkire assituro qorichishannonsata kulatenni sainore assa hasiissannonsa. Hayyo noonsa anninna ama oosonsa mittu coyiˈra hajajama hasiissannonsahu mayiraatiro huwattanno gede assitanno.

Lawishshaho, hanni mittu qaaqqi annisira woy amasira kaajjishe coyiˈrinohu gede assite hedi. Hatte yannara qaaqqo jajjarsa woy isi coyiˈre qoˈlikkinni qorichisha qaaqqu saalfatanno woy sammi yaanno gede assitasira dandiitanno. Kayinni isi sammi yoolla ikkinnina giddosiinni xissiisiˈrara dandaanno; tini qolte annisiwiinninna amasiwiinni godowa xeertiˈranno gede assitasira dandiitanno.

Hayyo noonsa anninna ama, qaaqquullensa seejjanno garanna tini qaaqquullensa seekkitannoronna huntannoro hedanno. Annunna ama qaaqqinsa gara ikkinokkire assinohura calla muddame qorichisha dihasiissannonsa. Insa gedensisi seyanno gede Yihowa annasinna amasi ayirrisara hasiˈrannota callisi noowa shaqqillunninna baxillunni kulasira dandaanno. Qaaqqu annasinna amasi ayirrisannoha ikkiro, Yihowa ayyirrisanni noota huwatanno. (Efe. 6:2, 3) Annunna ama tenne assannoha ikkiro, qaaqqinsara coyi egemmamasira dandaanno. Annisinna amasi isi daafira hedannota huwatanno; hattono insa albinni roore ayirrisanno. Tini wole yannara qaaqqinsa shota ikkinokkiri tuncu yaannosi wote tenne insara amaaˈlanno gede faro fantanno.

Mitu anninna ama miteekke qaaqqinsa koffi yaanno yee insa loossino soˈro lashshi asse qaaqqonsa seejjannokkiha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro, qaaqqu lophanno wote hiittooha ikkanno? Isi Yihowa waajjannoha ikkanno? Maganu seera harunsa hayyo ikkitinota huwatanno? Isi Yihowara hajajamannohanso, ayyaanaamittete coye lashshi assannoha ikkanno?—Law. 13:1; 29:21.

Mittu ogeessi seekka hasiˈranno uduunne balaxe hedanno. Isi mulla afi gede asse boce danchare seekkeemmo yee heda dihasiissannosi. Hayyo noonsa anninna amano duucha wote Yihowa seera harunse suˈmasi waajjannota leellisha hasiissannonsa. Togoo anninna ama Yihowanna dirijjitesi ledo quraanyame hayyo afiˈranno; hattono tenne hayyo maatensa kaaˈlate horoonsiˈranno.

Baalunkura albillittete heeshshonke seekkara woy bushiishara dandaanno coyi tuncu yaannonke. Mitto coye muddamme gari-garimmo laˈnummokkinni assantenni wodanaaˈmine heda diwoyyitanno? Assatto coyi abbanno guma xeertisse hedi. Yihowa seera harunsi; hattono Isi hayyo nooheta leellishi. Tenne assattoha ikkiro hayyo seekkite cuˈmiratto; tini hayyo qolte heeshsho afiˈratto gede assitannohe.—Law. 3:21, 22.