Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Badheessa 2016

Yihowa Mannasi Heeshshote Doogo Aana Massaganno

Yihowa Mannasi Heeshshote Doogo Aana Massaganno

“Doogo tenneetina, kawaanni higge haˈri.”ISA. 30:21.

FAARSO: 65, 48

1, 2. (a) Batinyu manni heeshsho gatisino qorowishshi hiikkoonneeti? (Hanafote noo misile lai.) (b) Maganu mannisira hiikkonne heeshshonsa gatisanno biddishsha aanno?

“UURRI, LAI, MACCIISHSHI.” Togo yitanno qaalla kiirre gundannikki manni heeshsho gatissino. Xibbe saˈˈanno diri albaanni Aliyye Ameerikira baaburu doogo aana mannu tayise saˈˈannowa konne malaate borreessine worroonni. Mayira? Konne malaate worroonnihu rahe daanni noo baaburi tayise saˈˈanni noo makeena ganannokki gedeeti. Ee, konne biddishsha harunsa heeshsho gatissino.

2 Yihowa doogote aana qorowishshu malaate woratewiinni rooranno coye assanno. Isi mannasi, gawajjitannokkite hegere heeshsho doogo aana massaganno. Qoleno isi baxillaancho allaalaancho ikkinohura geˈreewosi gara ikkino raga qole massaganno, hattono gawajjo iillitannonsakki gede qorowisiisannonsa.—Isayyaasi 30:20, 21 nabbawi. [1]

YIHOWA HUNDINNI KAYISE MANNASI MASSAGANNI KEESHSHINO

3. Mannu ooso reyitanore ikkitinohu hiittoonniiti?

3 Yihowa hundinni kayise xawe leellanno biddishsha anni keeshshino. Lawishshaho Edenete kaashshu basera, mannu ooso hagiirrunni hegerera heedhanno gede assannoha huwatate qarrisannokki  biddishsha uyino. (Kal. 2:15-17) Addaaminna Heewani Maganu uyinonsa biddishsha harunsa giwinohura qarru woˈmino heeshsho heeˈrino; hattono reyannorenna hexxo noonsakkire ikkino. Heewani Maganoho hajajama agurte hamashshu coyiˈrinota labbanno amaale harunsitino. Addaamino reyitanno mancho yitinosire macciishshino. Lamunku baxillaanchu Anninsa uyinonsa biddishsha harunsa giwino. Tini qolte, mannu ooso reyitannore ikkitanno gede assitino.

4. (a) Baote Wayi gedensaanni wolu biddishshi hasiisinohu mayiraati? (b) Haaru biddishshi Maganoho noosi lao daafira maa buuxisanno?

4 Nohi diro Maganu heeshsho gatisanno biddishsha uyino. Baote Wayi gedensaanni, Yihowa mundee sagalimmate horoonsiˈnannita hoolanno biddishsha fushshino. Kuni biddishshi hasiisinohu mayiraati? Haaruri kalaqamino daafiraati. Yihowa mannu ooso saadate maala sagalimmate horoonsidhanno gede fajjara kaino. Hakko daafira, togo yaannohu haaru biddishshi hasiisino: “Heeshsho yaano mundee giddo noo maala ittinoonte.” (Kal. 9:1-4) Tini hajajo Maganoho isita ikkitinote yaano heeshshote daafira noosi lao buuxissanno. Isi Kalaqaanchonna heeshsho uyinonkeha ikkinohura heeshshote daafira wodho fushshate qoosso noosi. Lawishshaho Maganu, mannu lubbo shinannikki gede hajajino. Isi heeshshonna mundee qullaawinori gede asse laˈˈanno; hattono kuri coyibba gariweelo horoonsiˈranno manna qorichishanno.—Kal. 9:5, 6.

5. Konni birxichira maa laˈneemmo? Mayira?

5 Hanni lowo xibbi diri gedensaannino Maganu mannisira biddishsha aa agurinokkita leellishshannota mite lawishshuwa laˈno. Tenne assanke Yihowa haaro alamewa massagankera maahoyye yaate murciˈnoommo gedee heeˈrate kaaˈlitannonke.

HAARO DAGARA UYINOONNIHA HAARO BIDDISHSHA

6. Isiraeele Muse widoonni uyinoonninsa higgera hajajama hasiissinonsahu mayiraati? Isiraeelete hiittoo lao hasiissinonsa?

6 Muse diro, gara ikkino amanyootinna magansiˈrate daafira xawe leellanno biddishshi hasiisino. Mayira? Xaano soorraminori noo daafiraati. Yaaqoobi sirchi 200 saˈˈanno diro reyitinore magansiˈnanniwa, kaphu maganna woˈmitinowanna wolu Maganu ayirrannokki gede assitanno ammananna budi noowa Gibitsete gobbara heeˈrino. Maganu manni Gibitsete borojjimmanni fuli yannara haaru biddishshi hasiisinonsa. Xaate kuni Maganu manni borojje ikkansa gatteenna, Yihowa Higge garinni heeˈrate wolapho fulino manna ikkino. Mite maxaaffa, “higge” yaannohu Ibirayisxete qaali “raga leellisha, massaganna rosiisa” yitanno tiro afiˈrinota kultanno. Muse Higge Isiraeele wole dagaha amanyoote bainoha ammaˈnote bude harunsitannokki gede kaaˈlitinonsa. Insa Maganu yaannonsare macciishshitanno yannara isi atoote afidhanno. Tenne assa gibbanno yannara kayinni buutote qarri iillannonsa.—Marro 28:1; Marro 28:2, 15 nabbawi. [2]

7. (a) Yihowa mannisira biddishsha uyinohu mayiraatiro xawisi. (b) Higge Isiraeelete awuuto ikkitinohu ma garinniiti?

7 Haaru biddishshi hasiisinohu wolu korkaatino no. Higge mitte lowo geeshsha hasiissannote Yihowa fajjo daafira kultannori no. Hakkuno Mesihicha ikkinohu Yesuusi Kiristoosi daanno garaati. Tini Higge Isiraeele guuntete xeˈne noonsare ikkitinota huwattanno gede assitino. Qoleno, Higge cubbonsa woˈmunni woˈma hooltannoti guuta wodote kakkalo hasiissannonsata affanno gede kaaˈlitinonsa. (Gal. 3:19; Ibi. 10:1-10) Hakkiino sae, Higge Mesihichu daanno sirchi soorramannokkinna isi daanno yanna bande anfanni gede assitino. Ee, Higge Kiristoosi daa geeshsha kaaˈlitanno “awuuto” ikkitino.—Gal. 3:23, 24.

8. Muse Higge giddo noota xintu seerubba harunsa hasiissannonkehu mayiraati?

8 Kiristaana ikkinoommohura Higgete giddo Isiraeelete dagara uyinoonni biddishshi ninkerano kaaˈlankera dandaanno. Hiittoonni? Higgete giddo noota xintu seerubba seekkine hiinca dandiineemmo. Ninke tenne higge hunda heeˈnoommore ikka hoongummorono, tenne higge giddo batinye, heeshshonke giddo qullaawa Magano Yihowa magansiˈrate kaaˈlannonkehu huluullammannikki  biddishshi gede assine laˈˈa dandiineemmo. Yihowa tini Higge Qullaawu Maxaafi giddo borreessantanno gede assinohu roso afiˈneemmo gede, xintu seerubba harunsineemmonna Kiristaanunnita amanyootu seerubba naandeemmo gedeeti. Yesuusi togo yiinota hedi: “‘Soorritooti’ yinoonnita macciishshitinoonni. Ani kayinni yeemmoˈne: Foora yora geeshsha meyaata laˈˈannohu baalunku hakkawote wodanisinni ise ledo soorrino.” Hakko daafira, foora agura calla ikkikkinni, amanyoote bainore assineemmo gede assitannota busha yortono hooˈla hasiissannonke.—Mat. 5:27, 28.

9. Maganunniwiinni haaru biddishshi hasiisanno gede assannori mayi ikkino?

9 Yesuusi Mesihicha ikke daasi, Maganunnihu haaru biddishshinna Yihowa alaami daafira ledote xawishshi hasiisanno gede assitino. Kuni ikkinohu xaano soorraminori noo daafiraati. Yihowa 33 M.D., maalu Isiraeele agure Kiristaanu songo mannasi ikkitanno gede doorino.

HAARO AYYAANAAMITTETE ISIRAEELERA UYINOONNI BIDDISHSHA

10. Kiristaanu songora haaro higge uyinoonnihu mayiraati? Tini higge Isiraeelete uyinoonni higgewiini mayinni baxxitanno?

10 Umi xibbi diro Maganu, Kiristaana ikkino mannisira magansiˈratenna amanyootu daafira haaro biddishsha uyino. Kuni Maganoho galino manni haaru gondoori hunda no. Muse Higge uyinoonnihu mitte dagara yaano maalu Isiraeeleraati. Ayyaanaamittete Isiraeele gamba yitinohu kayinni batinye daganna babbaxxino budi noonsa manni giddoonniiti. Ee, ‘Maganu dimallaadanno; aye manchino iso waajjannohanna gara ikkino coye assannoha ikkiro isi baxannosi.’ (Looso 10:34, 35) Maalu Isiraeele Hexxote Gobbara noo waro kinchu aana borreessinoonnite Muse Higgenni massagantanno. Ayyaanaamittete Isiraeele harunsitannoti xintu seeri aana xintantinote ‘Kiristoosi Higgeeti’; tini higge borreessantinohu kinchu aana ikkikkinni wodanu giddooti. “Kiristoosi Higge” baalankawa heeˈranno Kiristaani harunsara dandaannotenna kaaˈlitannonsate.—Gal. 6:2.

11. Kiristaanu “Kiristoosi Higge” harunsannoti lame doogga hiikkuriiti?

11 Ayyaanaamittete Isiraeele Maganu Beettisi widoonni uyino biddishshinni kaajja hoˈro afidhanno. Yesuusi haaro gondooro eara albaanni lame lowo geeshsha hasiissanno hajajo uyino. Mitte hajajo sabbakate loosi ledo xaado afidhinote. Layinki hajajo Yesuusi harunsaano amanyooti daafiranna insa roduuwansa magarinni amada hasiissannonsaro kultannote. Tenne hajajo uyinoonnihu baalunku Kiristaaniraati; konnira yannankera noo Kiristaani baalu yaano iima woy uullate aana heeˈrate hexxo noonsari tenne hajajo harunsa hasiissannonsa.

12. Sabbakate looso lainohunni mayi haaruri ikkino?

12 Hanni Yesuusi harunsaanosira uyinoha dancha duduwo duduwate looso hedi. Konne sabbakate looso loossanno garinna deerri baxxinoho. Alba mannu Yihowara soqqamate Isiraeele maranno yannara Isiraeelete manni anga fane haaranno. (1 Neg. 8:41-43) Konne assinannihu Yesuusi Maatewoosi 28:19, 20 aana noo hajajo aara albaanniiti. (Qummeeshsha nabbawi. [3]) Yesuusi rosaano duuchante dagawa ‘hadhanno’ gede kulloonninsa. Yihowa 33 M.D., danchu duduwi alame woˈmate iillara hasiˈrannota leellishannore assino. Qullaawu ayyaanisi haarote xintantino songo wido ikkinohu 120 mannira maalaletenni addi addi afoo coyiˈrate dandoo eennansa Yihudunna Yihudimmate soorrantinorira uminsa afiinni sabbakino. (Looso 2:4-11) Hakkiinni sabbakate loosi Samaariyu geeshsha halaˈlino. Yannate gedensaanni 36 M.D., sabbakate loosi Isiraeelete gaˈre ikkinokkihu barciminokki mannira nafa iillino. Konnira sabbakate loosi “buete” geeshsha ikkannohu Yihudu manniwiinni “wuqiyanoosete” geeshshite mannu ooso baalantera iillino yaa dandiinanni.

13, 14. (a) Yesuusiti “haaro hajajo” maa maa amaddino? (b) Yesuusi lawishshinni maa ronseemmo?

13 Hanni xa roduuwanke amandeemmo gara laˈno. Yesuusi harunsaanosira “haaro hajajo” uyino.  (Yohaannisi 13:34, 35 nabbawi. [4]) Tini hajajo barru baala assineemmorinni mimmitonke banxeemmo gede calla ikkikkinni, heeshshonke nafa roduuwinkera sayise aate maahoyye yineemmo gede jawaachishshannote. Muse Higge tenne assineemmo gede dijawaachishshanno.—Mat. 22:39; 1 Yoh. 3:16.

14 Yesuusi tennera dancha lawishsha ikkannonke. Isi umisi hoˈro agure rosaanosi baxannota leellishino. Yesuusi tenne assate rosaanosira yee reya hasiissinosi; qoleno isi tenne assate qixxaawinoho. Yesuusi ninkeno ikko baalanti rosaanosi tenne assitara hasiˈranno. Kiristaana ikkino roduuwinkera yineenna qarru tuncu yaankera wole agurina reya nafa hasiissannonkeha ikkara dandaanno.—1 Tes. 2:8.

YANNANKERANNA ALBILLITTETE UYINANNI BIDDISHSHA

15, 16. Xaa yannara ninke hiikku haaru coyi ikkanna laˈnanni heeˈnoommo? Maganu biddishsha aannonkehu ma garinniiti?

15 Yesuusi hakko iso “Ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” shoomami kawa mannisira ayyaanaamittete sagale hasiissanno yannara shiqishanni no. (Mat. 24:45-47) Mito coye biddi assinanni yannara uyinanni biddishshi tenne sagale widooti.

16 Heeˈnoommoti Qullaawu Maxaafi “goofimarchu barruwa” yee woshshanno yannaati; albillitte qole xaa geeshsha ikke egenninokki qarri tuncu yaannonketa anfoommo. (2 Xim. 3:1; Marq. 13:19) Qoleno Sheexanunna agaanintesi iiminni uullara tugante mannu ooso baasa mitiinsitanni no. (Aju. 12:9, 12) Ninke sabbakate looso dhagge ikkanno garinninna alba loonse egenninoonnikki deerrinni lowo mannira batinyu afiinni sabbankanni heeˈnoommo!

17, 18. Uyinanninke biddishsha ma garinni laˈˈa hasiissannonke?

17 Maganu dirijjitesi widoonni aannonkeha sabbakate kaaˈlanno uduunne horoonsiˈra hasiissannonke. Ati konne uduunne horoonsiˈratto? Gambooshshunniwa konne uduunne danchu garinni horoonsiˈnanni doogo daafira biddishsha uyinanni yannara konne biddishsha rakke kaˈe harunsatto? Kuri biddishshuwa uyinohu Magano ikkinohu gede assite hedatto?

18 Ee, Maganu atoote afiˈrate, Kiristaanu songo widoonni uyinanninke biddishshuwa baalanta harunsa hasiissannonke. Xaa yannara maahoyye yineemmore ikkanke albillitte “bayiru qarri” yannara uyinanninke biddishsha harunsate kaaˈlitannonke; hatti yanna woˈmanti busha Sheexaanu alame baˈannote. (Mat. 24:21) Hakkunni gedensaanni, Sheexaanu nookkite haaro alame giddo haaru biddishshi hasiisannonke.

Albillitte uulla Gannate ikkitanno yannara ma garinni heeˈneemmoro kulanno biddishsha amaddino xaaxo faˈnantanno (Gufo 19, 20 lai)

19, 20. Albillitte mayi xaaxo faˈnantanno? Tini xaaxo maaho kaaˈlitanno?

19 Muse hunda noote Isiraaeelete dagaranna yannate gedensaanni “Kiristoosi higge” hunda noote Kiristaanu songora haaru biddishshi hasiisinonsa. Hatteente gede, Qullaawu Maxaafi albillitte haaro alamera heeˈneemmo gara kulanno biddishsha uyinanninketi haaro xaaxo faˈnantannota kulannonke. (Ajuuja 20:12 nabbawi. [5]) Tini xaaxo Yihowa hatte yannara mannu ooso maa assitara hasiˈrannoro kultannota ikkitara dandiitanno. Reyotenni kaˈannorino ikko mannu ooso baalanti tenne xaaxo xiinxallite Maganu fajjo maatiro affanno. Tini xaaxo Yihowa hedo daafira roore egenno afiˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Hatte yannara mannu oosora Maganu ayyaaninni borreessamino Qaali daafira noonsa egenno lexxitanni hadhanno; qoleno xaaxo xiinxallitanno yannarano wole mashalaqqe afidhanno; konnira uulla gannate ikkitanno yannara mannu ooso roduuwansa baxillunninna ayirrinyunni amaddanno. (Isa. 26:9) Hanni Nugusu Yesuusi Kiristoosi biddishshi garinni ronseemmohanna wole rosiinseemmo rosi mageeshshiha ikkannoro hedi!

20 Tenne “xaaxora borreessamino coye” seekkite harunsitannori hegere geeshsha heedhanno. Jeefote fonqoli yannara Maganoho ammanantinota leellishshannore Yihowa suˈmansa “heeshshote xaaxo” giddo hegerera borreessanno.  Ninkeno hegere heeshsho afiˈra dandiineemmo! Konnira ninkeno xaa yannara Maganu Qaale seekkine hendeemmoha, Qaalisi afiˈrino tiro huwanteemmohanna Maganu aannonke biddishsha macciishshineemmoha ikkiro, bayira qarra tayinse saˈneemmo, hattono hayyichunna baxillaanchu Magani Yihoware ronsanni hegerera heeˈneemmo.—Mek. 3:11 Rom. 11:33.

^ [1] (gufo 2) Isayyaasi 30:20, 21: “Yihowa qarru daabbonna gadadu waa aannoheha ikkirono, Bayiru Rosiisaanchikki xaate isonooto atewiinni dimaaxanno, atino Bayira Rosiisaanchokki illekkinni laˈˈatto. Qiniitira higge haˈra hasiissuhero woy gurara higge haˈra hasiissuhero, maccakki badhekkiinni, ‘doogo tenneetina, kawaanni higge haˈri’ yitanno huuro macciishshitanno.”

^ [2] (gufo 6) Marro 28:2, 15: “Maganikki Yihowa qaale macciishshittoro kuni baalu atooti dirrannohe; hattono harunse daannohe. Techo ani hajajeemmoheta isi hajajonna wodho baalanta agadhattokkiha ikkironna Maganikki Yihowa qaale macciishsha giwittoro kayinni, tini baala rumo dirritannohe; hattono harunsite daggannohe.”

^ [2] (gufo 12) Maatewoosi 28:19, 20: “Konni daafira, hadhine duuchante daga manna Annu, Beettunna qullaawu ayyaani suˈminni cuuˈinanni rosaano asse; hajajoommoˈnere baalankareno agadhitanno gede rosiissensa. Kuneeti! Ani alamete gumulo geeshsha ayewoteno kiˈne ledo noommo.”

^ [4] (gufo 12) Yohaannisi 13:34, 35: “Kiˈne kiˈneneewa baxantinanni gede haaro hajajo eemmoˈne, Ani baxummoˈnente gede kiˈneno mimmitiˈne ledo baxamme. Mereeroˈne baxillu heeˈriro rosaanoˈya ikkitinoonnita mannu baalunku konninni afanno.”

^ [5] (gufo 19) Ajuuja 20:12: “Reyitinori, bayiruuddunna maaˈnuullu zuufaanete albaanni uurrite heedheenna laummo; maxaaffate xaaxono faˈnantu. Ikkollana wole xaaxo faˈnantu; tini heeshshote maxaafi xaaxooti. Reyino mannira tenne maxaaffate xaaxora borreessamino coyi garinni loosonsa laˈne yoo yininsa.”