Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Badheessa 2016

Wedella—Cuuamate Qixxaawa Dandiitinannihu Hiittoonniiti?

Wedella—Cuuamate Qixxaawa Dandiitinannihu Hiittoonniiti?

“Maganoˈya, fajjokki assa tashshi assitannoe.” —FAR. 40:8.

FAARSO: 51, 58

1, 2. (a) Cuuama shota coye diˈˈikkitino yineemmohu mayiraatiro xawisi. (b) Mittu manchi cuuamara albaanni buuxa hasiissannosi coyi maati? Mayira?

ATI cuuamate heddanni nootto wedellichaati? Hatto ikkiro, albakkiinni mannu baalu afiˈrara dandaannoti mitte kaajja qoosso agadhite noohe. Sai birxichira laˈnummonte gede, cuuama shota coye diˈˈikkitino. Cuuama heeshshokki Yihowara sayisse oottota mannaho leellishatto doogooti; hakko garinni hegere geeshsha isira soqqamatenna baalunku coyinni roorsite fajjosi assate qaale eatto. Ee, Cuuama hasiissannohehu tennera ikkado ikkittoro, cuuamate doodhoottohu umikki hasidhe ikkironna meessaneeto sayise aate yaa mayyaatero huwatittoro callaati.

2 Cuuamate qixxaawoottoronna teˈee afalla hoogitto? Woy ati cuuamate hasidhe heedheenna miteekke annikkinna amakki roore woˈnaalsha afiˈratto geeshsha keeshshilla yiihe? Baxiˈrino ikkiro, horonta hexxo mudhitooti. Hatteentenni, konne tunceenya cuuamate dandaatto gede ayyaanaamittetenni lophate horoonsiˈri. Konne lainohunni aane noori daafira mixo fushshira dandaattohu ma garinniitiro hedi. Insano: (1) ammanatto coyi, (2) assatto assootinna (3) diniqo nooheta leellishate.

 AMMANATTO COYE

3, 4. (a) Wedellu Ximootewosi lawishshinni maa rosanno?

3 Hanni aante noo xaˈmuwara mayite qolattoro hedi: Maganu noota ammanneemmohu mayiraati? Qullaawa Maxaafa Maganu ayyaani massagino manni borreessino yee ammaneemmo gede assinoeri maati? Maganunniha amanyootu seera harunsa alamete ikkito harunsantenni woyyitanno yee hedeemmohu mayiraati? Kuri xaˈmuwa wodanikki giddo huluullo kalaqate hende xaˈminoonnita diˈˈikkitino. Hatteentenni, Hawaariya Phaawuloosi uyino amaale harunsate kaaˈlitannohe; Isi, “dancha, gara ikkitinotanna guuta Maganu fajjo xiinxallitine [huwatte]” yiino. (Rom. 12:2) Roomu Kiristaani alba ammane adhino coye huwata hasiissinonsahu mayiraati?

4 Hanni mitto Qullaawu Maxaafi lawishsha laˈno. Ximootewosi Qullaawa Borro seekke afinoho. Isi ‘muru qaaqqi heeˈreenna’ amasinna ahaahesi rosiissinosi. Ikkollana, Phaawuloosi iso togo yee jawaachishinosi: “Rosiinsoonnihenna ammansiinseennahe adhootto coyinni kaajjite uurri.” (2 Xim. 3:14, 15) Mittu Maxaafi yiinonte gede ‘adha’ yaannohu Girikete qaali “mittu coyi daafira halaale ikkinore buunxe ammana” yitanno tiro afiˈrino. Ximootewosi halaale umisiha assiˈrino. Isi halaale umisiha assiˈrinohu amasinna ahaahesi tenne assanno gede xixxiibbeennasi ikkikkinni isi umisi seekke xiinxalleetinna ammane adheeti.—Roomu Sokka 12:1 nabbawi. [1]

5, 6. Anjekkinni hanaffe ‘hedate dandookki’ horoonsiˈra rosa hasiissannohehu mayiraati?

5 Atina? Qullaawu Maxaafi halaale lowo diro rosoottoha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro, ammanakkira korkaata ikkinore roore xiinxallate mixo mayira difushshiˈratto? Togo assakki ammanakki jawaachishshannohe; hattono mitto doorsha doodhatto yannara darawokki, alame naqqanno totai, wole agurina ate umikki hedo xixxiibbeennahe gara ikkinokki doorsha doodhattokki gede kaaˈlitannohe.

6 ‘Hedate dandookki’ horoonsiˈratto gara anjekkinni hanaffe rosakki, darawokki aante noote gedee xaˈmuwa xaˈmitannohe yannara gara ikkitino dawaro qolatto gede kaaˈlitannohe: ‘Maganu addinta noota afoottohu hiittoonniiti? Baxillaanchu Magani bunshe heedhara fajjinohu mayiraati? Maganoho kaimuno jeefono noosikkihu mayiraati?’ Seekkite qixxaawittoro, kuri xaˈmuwa gillete xiinxallo ledde xiinxallatto gede kakkayissannohe ikkinnina ammanakki shoshshoggitanno gede diassitanno.

7-9. Aante aante interneetete aana fultannoti “Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno?” yitannoti xiinxallote rosiishshuwa ammanakki kaajjishiˈrate kaaˈlitannohehu hiittoonniitiro xawisi.

7 Kaajja gillete xiinxallo dawaro qoˈlatto gede, huluullamattokkinna ammanakki kaajjishiˈratto gede kaaˈlitannohe. (Looso 17:11) Tenne assate kaaˈlannohehu lowo uduunni no. Heeshshote Kaima—Dawaronsa Afa Hasiissannota Onte Xaˈmuwa yitanno birosherenna Isi Atera Assaawanno Kalaqaanchi No? yaanno maxaafi batinye wedella kaaˈlino. Qoleno, “Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno?” yaannoha interneetete aana fulanno birxicho batinyu wedelli nabbawa baxxanno hattono kuni birxichi baasa kaaˈlinonsa. Tenne aante aantete fultannota xiinxallote rosiishshuwa jw.org/am aana afiˈra dandiinanni. Tenne afiˈrate QULLAAWU MAXAAFI ROSIISANNORE yaannohu hunda laˈˈa dandaatto. Aante aantete fulannohu kuni mittu mittunku xiinxallote rosiishshi Qullaawu Maxaafinni rosootto roso huluullamattokki gede kaaˈlannohe.

8 Alba Qullaawu Maxaafi egenno nooheha ikkiro, konni xiinxallote rosiishshi aana noo xaˈmuwara dawaro qola qarra ikka hooggahera dandiitanno. Ikkollana qolootto dawaro garaho yite hedattohu mayiraati? Xiinxallote rosiishshuwa aana babbaxxitino qummeeshshuwa seekkite hedatto gedenna kuri qummeeshshuwa daafira mayi macciishshaminohero borreessatto bayichi no. Tini ammanatto coye wolu mannira xawisse kulate qixxaawatto gede kaaˈlitannohe. “Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno?” yaannohu interneetete aana fulanno birxichi batinyu wedelli ammanansa kaajjishiˈranno gede kaaˈlannonsa.  Atino dandaattoha ikkiro konne aante aantete fulanno birxicho gillete xiinxallokki yannara mayira dixiinxallatto?

9 Ammanakki kaajjishiˈra, cuuamate lowo geeshsha hasiisanno coyeeti. Mitte wedellitte rodoo togo yitino: “Cuuamate murciˈrammara albaanni Qullaawa Maxaafa xiinxalloomma; hattono tini halaalaancho ammaˈno ikkitinota buuxoomma. Barru barrunku ammanaˈya lexxitanni hadhanno.”

ASSATTO ASSOOTE

10. Mittu cuuamino Kiristaanchi ammanasi loosunni leellisha hasiissannosi yineemmohu mayiraati?

10 Qullaawu Maxaafi, “loosu nookki ammana umise reyitinote” yaanno. (Yaq. 2:17) Jawaata ammana nooheta loosunni leellisha hasiissannohe. Hiittoo loosinni? Qullaawu Maxaafi, kuni loosi ‘qullaawa amanyoote harunsanna Maganoho galloommore ikkanke leellishannore assa’ ikkinota kulanno.—2 Pheexiroosi 3:11 nabbawi. [2]

11. ‘Qullaawa amanyoote harunsate’ yaa mayyaatero xawisi.

11 ‘Qullaawa amanyoote harunsattota leellishate’ amanyootu xuri noohekkiha ikka hasiissannohe. Ati tenne assitanni nootto? Lawishshaho, hanni saihu lewu agani daafira hedi. ‘Wodanchate dandookki’ garanna gara ikkinokkire badate qajeelsiˈroottota leellishoottohu hiittoonniiti? (Ibi. 5:14) Fonqolu tuncu yeennahe woy darawokki gara ikkinokkire assattora xixxiibbeennahe qeelte saootto yanna qaagatto? Rosu mine amanyootikki wolu mannira dancha lawishsha ikkannoho? Ledokki rossannori qacifattannoheta hooˈlate yite insa gede ikka agurte Yihowara ammanamoottoha ikkatto? (1 Phe. 4:3,  4) Hige manna baalaho guuntete xeˈne nooti egennantinote. Yihowara lowo diro soqqamanni keeshshino manchi nafa ammanasi daafira mannu albaanni fule coyiˈra waajjishannosiha ikkara dandaanno. Ikkollana, isonooto Yihowara sayise uyino manchi Maganu suˈma duqqasinni disaalanno; hattono amanyootisinni tenne leellishanno.

12. ‘Maganoho galloommore ikkanke leellishannore’ yiniri maati? Konne assoote ma garinni laˈˈa hasiissannonke?

12 ‘Maganoho galloommore ikkanke leellishannore’ yiniri maati? Songote giddo assineemmori lawishshaho, gambooshshe haˈranna sabbakate looso loosa Maganoho galloommore ikkanke leellishannoreeti. Wolu manni laikki assineemmoti ayyaanaamittete millimmo lawishshaho, callootinke huucciˈneemmo huuccattonna gillete xiinxallono tenne leellishshannote. Heeshshosi Yihowara sayise uyino manchi, tenne ceeˈmishannori gede asse dihedanno. Hatteentenni isira Daawitite gedee lao heedhannosi; Daawiti togo yiino: “Maganoˈya, fajjokki assa tashshi assitannoe; higgekkino giddoˈya no.”—Far. 40:8.

13, 14. ‘Maganoho galoottoha ikkakki leellishannore’ assate kaaˈlitannoheti mayi qixxaawo no? Tini qixxaawo mito wedella kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

13 Wedellu Xaˈmanno Xaˈmonna Mala Ikkitanno Dawaro Xiraaze 2 (Amaaru Afoo) yaanno maxaafira qoola 308nna 309 aana mixo fushshiˈrate kaaˈlanno rosiishshi no. Konni rosiishshi giddo aante noo xaˈmuwara dawaro qolatto bayichi no. Insano, “Huucciˈratto yannara mito coye badde kulatto? Huucciˈratto huuccatto Yihowara noohe baxilli daafira maa buuxissanno?” “Gillete xiinxallo yannara maa maa xiinxallatto?” “Annikkinna amakki Maganoho soqqama aguriro nafa ati agurittokki soqqamatto?” Qoleno konni rosiishshi giddo huuccatto, gillete xiinxallonna soqqansho lainohunni fushshiˈra hasiˈratto mixo borreessatto bayichi no.

14 Cuuamate hedanni noohu batinyu wedelli kuni rosiishshi lowo geeshsha kaaˈlannoha ikkinota huwatino. Tilda yinanniti wedellitte rodoo togoo yitino: “Konne rosiishsha horoonsiˈre mixo fushshiˈrumma. Mitte mittenta mixo wonshiˈrumma, hattono mittu diri gedensaanni cuuamate qixxaawumma. Kuni rosiishshi Patiriki yinanniha wedellicha rodoono kaaˈlinosi. Isi togo yiino: “Mixoˈya maatiro albanni afoommoha ikkirono, tenne mixo borreessaˈya ise wonshiˈrate jawaate looseemmo gede assitinoe.”

Annikkinna amakki Yihowara soqqama aguriro nafa ati agurittokki soqqamatto? (Gufo 15)

 15. Heeshshokki Yihowara sayisse aattohu umikki hasidhe ikka hasiissannohu mayiraatiro xawisi.

15 Konni rosiishshi giddo noote lowo geeshsha hasiissanno xaˈmo giddo mitte, “Annikkinna amakki hattono jaallakki Yihowara soqqama agurturo nafa ati soqqamatto?” yitannote. Ateneeto  sayisse uyite cuuante Kiristaancho ikkoottohura Yihowa albaanni xaˈmamattohu ateeti. Yihowara soqqamattohu wolu manni woy annikkinna amakki isira soqqamannohura ikka dihasiissannosi. Qullaawa amanyoote harunsattota leellishanna Maganoho galoottoha ikkakki leellishannore assa halaale umikkiha assiˈroottotanna cuuamate qixxaabbanni noottota leellishshanno.

DINIQO NOOHETA LEELLISHA

16, 17. (a) Mitto mancho Kiristaancho ikkanno gede kakkayisannosiri maa ikka hasiissanno? (b) Wodote kakkalora noohe diniqo lawishshunni xawisa dandiinannihu hiittoonniiti?

16 Muse Higge seekke afinohu mittu manchi Yesuusa, “higgete giddo baalanta roortanno hajajo hiitteeti?” yee xaˈmino. Yesuusi togo yee qolino: “Maganokki Yihowa woˈmu wodanikkinni, woˈma lubbokkinninna woˈma surrekkinni baxi.” (Mat. 22:35-37) Yesuusi qolino dawaro Kiristaanu loosira lawishshaho cuuamate kakkaayisannonkehu Yihowara noonke baxille ikka hasiissannosita leellishshanno. Yihowara noohe baxille kaajjishiˈra dandaatto doogga giddo mitte, Yihowate bayira elto yaano Beettisite wodote kakkalo daafira hiincate. (2 Qorontoosi 5:14, 15; [3] 1 Yohaannisi 4:9, 19 nabbawi. [4]) Wodote daafiranna ise atera kaaˈlitannohe gara heda Yihowara galata qolatto gede kakkayissannohe.

17 Wodote kakkalora galata qoˈla aane noo lawishshinni lawisa dandiinanni; Hanni mittu manchi wayi giddo itantanni noottoha gatisinohehu gede assite hedi. Hakku manchi assinohere habbe minikkira hadhe bisokki mooshshiˈrattoni? Hatto assattokkiti egennantinote! Konni gatisihe manchira wulatu noohehu gede assite hedatto. Ee, kuni manchi heeshshote heeˈratto gede assinohe! Yihowanna Yesuusi Kiristoosi hakkiinni roorinore assitinonke. Wodote kakkalo hooggoommero baalinke cubbunna reyote baari giddo itamme baˈneemmo. Ikkollana, Maganunniha bayira baxille leellishshannote wodote kakkalo widoonni albillitte gannate ikkitino uulla aana heeˈrate hexxo afiˈnoommo!

18, 19. (a) Ateneeto Yihowara sayise aa waajja hasiissannohekkihu mayiraati? (b) Yihowara soqqamakki heeshshokki woyyitinota assitannohu hiittoonniiti?

18 Yihowa assinoherira diniqo noohe? Hatto ikkiro, ateneeto Yihowara sayisse aanna cuuama hasiissannohe. Ateneeto Yihowara sayisse aakki, baxi coyi tuncu yiiherono hegerera isi fajjo assate qaale eoottota leellishshannota habbooti. Konne doorsha doodha waajja hasiissannohe? Horonta dihasiissannohe! Yihowa ati hagiidhattora hasiˈrannotanna isi “hasidhannosire kiisannoha ikkinota” deˈooti. (Ibi. 11:6) Ateneeto Yihowara sayisse aanna cuuama heeshshokki bushshanno gede diassitanno. Hatteentenni, Yihowara soqqamakki woyyitino heeshsho heeˈratto gede assitannohe. Anje heeˈre cuuaminohu mittu 24 diri rodii togo yiino: “Jawa ikkammo geeshsha agaroommoro roore egenno afiˈreemmoha  ikkara dandaanno; ikkirono aneneeto Yihowara sayise aate doodhaˈya alametewiinni afiˈnannire shorreemmokki gede agartinoe.”

19 Yihowa Sheexaanuwiinni lowo geeshsha baxxinoho; Sheexaanu umosi baxannohonna atera dihedannoho! Sheexaanu isi wido ikkino mannira aannohu geedanno baraarshi dino. Qoleno isi tenne asse diafanno. Sheexaanu umisira hedannohu danchu coyi dinosi; hattono isira albillittete hexxo dinosi. Ikkina isi umisira noosikkire mamiinni abbe aannohe? Sheexaanu atera aahera dandaannori albillittete isira agadhe noosireeti yaano bushareeti!—Aju. 20:10.

20. Mittu wedellichi heeshshosi Yihowara sayise ee cuuamanno gede maa assa dandaanno? (“ Ayyaanaamittetenni Lophate Kaaˈlannohere” yitanno saaxine lai.)

20 Ee, heeshshokki Yihowara sayisse aakki assa hasiissanno coyeeti. Tenne assate qixxaawootto? Hatto ikkiro badhera higgooti. Shiima yanna agadha hasiissannoheha ikkiro kayinni, cuuamatto gede konni birxichi giddo kullire assi. Phaawuloosi Filiphisiyusi heeˈranno Kiristaanira togo yee sokka borreessino: “Lophinoommo deerri garinni, seerunni tenne doogo haˈra agurroonke.” (Fil. 3:16) Tenne amaale harunsittoro shiima yanna gedensaanni heeshshokki Yihowara sayisse uyite cuuamatto.

^ [1] (gufo 4) Roomu Sokka 12:1: “Konnira roduuwa, mannimmaˈne Magano hagiirsiissanno gede heeshshonnitanna qullaabbino kakkalo assitine shiqishshinanni gede Maganu shaqqillinni huucciˈreemmoˈne; hattino Maganoho hedate dandooˈne horoonsidhine shiqishshinannite qullaawa soqqanshooti.”

^ [2] (gufo 10) 2 Pheexiroosi 3:11: “Tini baalanti coyibba konni garinni daaqqannoha ikkiro, qullaawa amanyoote harunsitinenna Maganoho galtinoonnire ikkaˈne leellishannore assitine hiittoo manna ikka hasiissannoˈnero hedde!”

^ [3] (gufo 16) 2 Qorontoosi 5:14, 15: “Mittu manchi baalunkura reyinota huwantoommo daafira, Kiristoosi baxilli xixxiiwannonke; korkaatuno baalunku balaxe reyino. Lubbote noori xaate uminsara heeˈra agurte insara yee reyinohuranna reyotenni kainohura heedhanno gede, isi baalunkura yee reyino.”

^ [4] (gufo 16) 1 Yohaannisi 4:9, 19: “Maganu baxilli ninkera xawinohu konni garinniiti; hakkuno isi widoonni heeshsho afiˈneemmo gede Maganu mitto Beettosi alame soyino. Isi ninke balaxe baxinonkehura ninkeno banxeemmosi. Maganu baxilli ninkera xawinohu konni garinniiti; hakkuno isi widoonni heeshsho afiˈneemmo gede Maganu mitto Beettosi alame soyino. Isi ninke balaxe baxinonkehura ninkeno banxeemmosi.”