Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Badheessa 2016

Hiziqeeli Yerusaalame lawishshunni gangeessanno gede kullisita maahoyye yee tenne assino

Masaalaanote Faale Hadhe

Masaalaanote Faale Hadhe

ALBA heedhino masaalaano ledo mitto assannoheri no? Masaalaancho yaanno qaale 2013nni fultinote Haaro Alame Tiro (Ingilizete afoo) aana “Qullaawu Maxaafi Qaalla Tiro” yaannohu hunda togo yine xawinsoonni: “Masaalaanchu Maganu hedinore mannaho kulannoho. Masaalaano masaalo coyidhinoha calla ikkikkinni Yihowa roso, hajajosinna yoote sokkasi kulte Magano riqibbe soqqantino.” Ati albillittete ikkannore masaalattoha ikka hoogirono, Qullaawu Maxaafi giddo noore dudubbe Magano riqibbe coyiˈra dandaatto.—Mat. 24:14.

Maganu Yihoware wolootaho kulanna isi mannaho hedinore rosiisa kaajja qoossooti! Ninke konne looso “iimi mereero buuwanno sokkaanchi” ledo loonsanni heeˈnoommo. (Aju. 14:6) Ikkollana, tenne kaajja qoosso aana illachinsheemmokki gede ataawe ikkannonke qarri tuncu yaankera dandaanno. Konni qarri giddo mitu hiikkonneeti? Daafurreemmoha, hexxo mudhineemmoha woy ani ditidhoommoho yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Alba heedhinote ammanantino masaalaanorano togoori macciishshaminonsaha ikkirono insa hexxo dimudhitino. Qoleno Yihowa, uyinoonninsa looso loossanno gede kaaˈlinonsa. Hanni kuri giddo mitu lawishshanna insa faale haˈra dandiineemmo gara laˈno.

INSA UMONSA QOOFFATTUKKINNI SHIQISHSHINO

Barru giddo loonseemmo loosi daafurseennanke soqqansho soqqamate dandiineemmokkihu gede ikke macciishshamankera dandaanno. Tenne yannara fooliishshira hasiissannonketi egennantinote; wole agurina Yesuusinna hawaariyaatesi nafa fooliishshidhino yanna no. (Marq. 6:31) Ikkollana hanni Baabiloonete heeˈrinohu Hiziqeelirenna qafadante Yerusaalame hadhino Isiraeele lainohunni isira uyinoonnisi looso hedi. Maganu Hiziqeelira xuube haaˈre hatte xuube aana Yerusaalamete katami misile kayisanno gede kulinosi. Hakkiinni Hiziqeeli hakkonni kayisino katama lawishshu yaattonni gaangeesse gurachu midaadinni 390 barra hattono qiniitichu midaadinni 40 barra goxa hasiissinosi. Yihowa Hiziqeelira togo yiinosi: “Kuneeti! Gangeessatto yanna gooffa geeshsha mittu midaadinni wole midaado higattokki gede siiwotenni usureemmohe.” (Hiz.  4:1-8) Qafadante hadhino Isiraeelera tini dhagge ikkitunsakki digattino. Hiziqeeli mitto diro roortanno yanna konne bisosi lowo geeshsha daafursanno looso loosa hasiissinosi. Hiziqeeli uyinoonnisiha konne looso hiitto asse loosara dandaanno?

Hiziqeeli masaalaancho assine soonkoonnisihu mayiraatiro huwatino. Maganu iso soyisi yannara togo yiinosi: “[Isiraeele] macciishshiturono macciishsha gibburono mereeronsa masaalaanchu noota affanno.” (Hiz. 2:5) Isi uyinoonnisi loosi alaama dideino. Yerusaalame lawishshu yaattonni gaangeessanno gede hajanjisi yannara tenne maahoyye yee assino. Isi halaalaancho masaalaancho ikkinota leellishino. Hiziqeelinna ledosi qafadantinori “Katama fiine hunnoonni!” yinanna macciishshitino. Ee, Isiraeele masaalaanchu mereeronsa noota huwattino.—Hiz. 33:21, 33.

Xaa yannara ninke Sheexaanu alame woˈmanti baˈannota kulle qorowisiinsanni heeˈnoommo. Daafursannonke woti heeˈrara dandaannoha ikkirono wolqanke horoonsiˈne Maganu Qaale sabbankeemmo; galagalle marre hasaawinseemmo; hattono Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo. Tenne alame goofimarchi daafira coyiˈnoonni masaalo woˈmitanno yannara “Maganu hedinore kulate horoonsiˈrannori” wido ikkinoommohura lowo geeshsha tashshi yaannonke.

INSA HEXXO MURSIISANNORE DANDIITE HEEDHINO

Ninke Yihowa ayyaani kaaˈlonni umonke qooffantummokkinni shiqinshoommo; ikkirono mannu kulleemmo sokka adha giwanno wote hexxo mudhineemmoha ikkara dandaanno. Tenne yannara masaalaanchu Ermiyaasi lawishsha qaaga dandiineemmo. Isi Maganu sokka Isiraeelete mannira duduwinohura xonnoonnisi, minshoonnisi hattono qacifantoonnisi. Isinni mitte hige Ermiyaasi togo yee coyiˈrino: “Ani [Yihoware] dikayiseemmo; xaate suˈmisinni dicoyiˈreemmo.” Ermiyaasino ninke gede ikke macciishshamannosiho. Ikkollana isi Maganu sokka duduwa diagurino. Mayira? Isi togo yiino: “Ikkollana qaalisi wodaniˈyanna miqichiˈya giddo bubbanno giira gede ikkinoe, fuqqe amaxxa didandoommo.”—Erm. 20:7-9.

Xaa yannara mannu kulleemmo sokka adha giwanno wote hexxo mudhineemmoha ikkiro dudumbanni heeˈnoommo sokka hiincanke togoo hedo hooˈlate kaaˈlitannonke. Tenne assinummoro Maganu sokka ‘miqichinke giddo bubbanno giira’ gede ikkitanno. Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawa roso assiˈranke, tini giira xoˈannokki gede assitanno.

INSA GARA IKKITINOKKI HEDO QEEˈLITINO

Mitu Kiristaani mito looso uyininsa yannara hakkonne looso uyinoonninsahu mayiraatironna loonsanni gara afa hooge gurchaawino. Masaalaanchu Hoserano hattoori macciishshaminosiha ikkara dandaanno. Yihowa iso togo yee hajajinosi: “Hadhe fotaancho mancho adhi; ise soorrite ooso iltannohe.” (Hos. 1:2) Hanni ati seenne adhate kaˈe heedheenna Maganu adhatto beetto fotaancho ikkitannota kulihero mayi macciishshamannohero hedi! Hose uyinoonnisi looso loosino. Isi Gomeeri yinanni mancho adhino; hakkiinni ise labbaa qaaqqo iltino. Gedensaanni, ise meya qaaqqo iltino; hakkiinni aanchite wole labbaa qaaqqo iltino. Ise kuri gedensoonni ilture lame qaaqquulle soorrotenni iltinoha ikkara dandaanno.Yihowa Hosera minaamasi ‘lubbora baxxannosere harunsite hadhannota’ kulinosi. ‘Baxxannosere’ yaanno qaali mitto mancho riqiwannoha ikkinokkita deˈooti. Qoleno ise galagalte Hosewa higate woˈnaaltanno. Ati Hose ikkoottoro minaamakki galagalte adhatto? Yihowa Hose hatto assanno gede kulinosi! Hose ise galagale adhate lowo woxe baatino.—Hos. 2:7; 3:1-5.

Hose ‘Tenne assa mayi kaaˈlo afidhino’ yee hedinoha ikkara dandaanno. Hose heeshshosi giddo loosanno gede uyinoonnisiha konne diraama ammaname loosasi Isiraeele Duuchanka Dandaanno Magano kaaddu yannara isira mayi macciishshaminosiro anfeemmo gede assitino. Qoleno mitu suwashshu wodani noonsahu Isiraeelete manni Maganunniwa higino.

Xaa yannara, Maganu mitto manchono “fotaancho mancho adhi” diyaanno. Ikkirono, Hose hakkonne uyinoonnisi looso loosate maahoyye yaasi maa rosiissannonke? Umihunni, Maganu  Mangistenniha dancha duduwo “haammatu manni noowanna minunni mine” sabbaka qarra ikkitinonkeha ikkirono asse yinoonninkere assate maahoyye yaa hasiissannonke. (Looso 20:20) Maganu Mangiste sokka sabbankeemmo doogga giddo mite shota ikka hooggahera dandiitanno. Yihowa Farciˈraasine ledo xiinxallannohu lowo manni insa ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla baxannoha ikkirono minunni mine haˈre kayinni horonta sabbaka hasiˈrannokkita coyiˈranno. Insa giddo batinyu yannate gedensaanni, alba loonse dianfeemmo yite heddinoha konne looso loosa hanaffino. Konninni maa rositto?

Hose uyinoonnisiha shota ikkinokki looso maahoyye yee loosasinni wole rosono ronseemmo. Hose minaamasi ledo loosara uyinoonnisi diraama dilooseemmo yee giwannohu gari korkaati no. Hose borreessa hoogoommero mannu ooso tenne xagge mamiinni macciishshitanno? Ninkeno, mito wote Yihowa daafira wolu mannira kulleemmo tunceenya afiˈneemmohanna tenne qole laˈˈannohu mittu manchi nookkiha ikkara dandaanno. Ana yinannite Ameerikaho heedhanno rodoora rosu mine togoori tuncu yiinose. Rosiisaanchose kifilete rosaano mitte baxxanno hajo daafira borreessite wole rosaano ammansiisate borro qixxeessitanno gede kultino. Ana konne tunceenya affinokkiha labbe farcidhukkinni sayissara dandiitanno. Ikkollana tenne faro faninosehu Magano ikkinohu gede assite heddino. Ise kifilese rosaano gedensaanni yitara dandiitannore hedde Yihowa huuccidhino; hakkiinni konne tunceenya farciˈrate horoonsiˈrate noose hasatto lexxitu. Ise “Suutu Soorro: Taje Laˈe” yaanno birxicho afidhino borro qixxeessitino.

Mereeronke noo wedelli masaalaanote lawishsha harunse Yihowa Kalaqaancho ikkinota waajjikkinni coyiˈranno

Ana qixxeessitino borro kifilete rosaanora shiqishshu yannara, mitte suutu soorronni ammantanno beetto Ana shiqishshinori gara ikkinokkita leellishate lowo xaˈmo xaˈmitinose. Ana kayinni ammantanno coye seekkite cuˈmidhino. Rosiisaanchose dhagge assidhe baalante rosaanonni roore ammansiissanno borro shiqishshinohura Anara baraarsha uyitinose. Ana hakkiinni kayisse hattenne batinye xaˈmo xaˈmitanni qarrissuse beetto ledo kalaqamu daafira hasaawa dandiitino. Ana Yihowawiinni dayinoha konne “looso” adhite “xa dancha duduwo waajjummakki sabbakeemma” yitino.

Ninke masaalaano ikka dandiineemmokkiha ikkirono, masaalaanote yaano Hiziqeeli, Ermiyaasinna Hose faale haˈne uminke hoˈro agurre Yihowa xaa yannara loonsammora hasiˈranno looso danchu garinni loosa dandiineemmo! Maatete magansiˈra assidhinanni wote woy gillete xiinxallo yannara alba heedhino masaalaano daafira xiinxallite insa faale haˈra dandaatto gara mayira dihedatto?