Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Badheessa 2016

Kiristaanu Mittimmanke Kaajjitanno Gede Kaaˈla Dandaattohu Hiittoonniiti?

Kiristaanu Mittimmanke Kaajjitanno Gede Kaaˈla Dandaattohu Hiittoonniiti?

“Isi widoonni bisu kifilla baalanti, insa insanaawa sumuu yite mitteenni quraanyantino.”—EFE. 4:16.

FAARSO: 53, 107

1. Hundinni kayise Maganu looso loosate kaaˈlino akati hiikkonneeti?

MITTIMMA hanaffinohu kalaqate loosi hanafi yannaraati. Hayyotenni lawinsoonnihu Maganunnihu umi kalaqo ikkinohu Yesuusi togo yiino: ‘Hakkawaro ani [Yihowa] ledo qara loosaasincho ikke noommo. Barru barrunku iso tashshi asseemmosi.’ (Law. 8:30) Annunna Beettu buusante loosse yannankera laˈneemmoha babbaxxinoha heeshsho afiˈrino kalaqama kalaqqino. Yannate gedensaannino Maganu soqqamaano isi looso buusante loossino. Nohi diro isinna minisi manni mitteenni markaawe loosino; Maganu manni halalla haˈri wote xaadooshshu dunkaana qasanno, kayise hoolannonna mittu bayichinni wole bayicho haaˈre haˈranno yannara sumuu yee loosanno; hattono Yihowa beetemeqidese giddo iso muuziiqunni mitteenni guwisanno. Konne baala assate kaaˈlama lowo geeshsha hasiissino.—Kal. 6:14-16, 22; Zeh. 4:4-32; 1 Zee. 25:1-8.

2. (a) Umi xibbi diro heeˈrino Kiristaana lainohunni dhagge ikkannonkeri maati? (b) Konninni aanchine hiittee xaˈmuwa laˈneemmo?

2 Umi xibbi diro heeˈrino Kiristaanino mitteenni buusame loosino. Hawaariya Phaawuloosi mittu mittunku buuramino Kiristaanira “babbaxxino aamamooshshi” noosiha, “babbaxxitino soqqansho”  soqqamannohanna “babbaxxino looso” loosannoha ikkirono baalunku “mitto biso” ikkinota xawisino. (1 Qorontoosi 12:4-6, 12 nabbawi. [1]) Xaa yannarana? Dancha duduwo sumuu yine mitteenni duduwa dandiineemmohu hiittoonniiti? Maatetenna songote giddo buusamme loosa dandiineemmohu ma garinniiti?

SABBAKATE LOOSO BUUSANTINE LOOSSE

3. Hawaariya Yohaannisi mayi ajuuja laino?

3 Umi xibbi M.D. jeefo balla hawaariya Yohaannisi ajuujatenni lamala sokkaano xurumba ufuuffanna laino. Yohaannisi ontikki sokkaanchi xurumba ufuufi yannara iiminni uullara ubbino “beeddakko” laino. Tini “beeddakko” angasenni amadde noo fanaanchinni qilete xullicho fantu. Qilete giddonni wiliile fultu, hattono tenne wiliile giddonni kanchafaru fuli. Kuni lawishshu kanchafari muro ita agure “albinsara Maganu sumuda sumundoonnikki manna gawajjino.” (Aju. 9:1-4) Yohaannisi kanchafaru lowo geeshsha gawajjannoha ikkinota afino. Muse diro kanchafaru Gibitse baasa gawajjino. (Wol. 10:12-15) Yohaannisi ajuujatenni laihu lawishshu kanchafari Yihowata wolqaataame yoote sokka duduwannoha buuramino Kiristaana dancha gede asse xawisanno. Xaa yannara buuramino Kiristaani uullate aana heeˈrate hexxo noonsahu lowo miliyoone manni ledo mitteenni buusame loosanni no. Buusamme loonseemmohu sabbakate loosi Sheexaaneho alamete doyichora noote kaphu ammaˈno aana noosi silxaanera umo ganannoho!

4. Maganu manni hiikkonne looso loosa hasiissannonsa? Konne assa dandiitannohu maa assituro callaati?

4 Yihowa manni tenne alame goofimarchi daara albaanni alamete woˈmate “dancha duduwo” duduwannita kaajja qoosso afiˈrino. (Mat. 24:14; 28:19, 20) Tenne qoosso giddo mitte “gooˈrinohu baalu” “heeshshote waa mulla” aganno gede koyisate. (Aju. 22:17) Kiristaanu songo miilla ikkinoommohura konne looso loonse dancha guma afiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? ‘Ninke ninkeneewa sumuu yine mitteenni quraanyammummoro’ callaati.—Efe. 4:16.

5, 6. Dancha duduwo duduwanke mittimma noonketa leellishshannohu hiittoonniiti?

5 Dandaaminke deerrinni Maganu Mangisteha dancha duduwo batinyu mannira kulate, sabbakate looso qinaawino garinni loosa hasiissannonke. Konnira biddishsha uyinanninke. Alamete deerrinni songotenni afiˈneemmo biddishshi tennera kaaˈlannonkeho. Qanchu soqqansho gambooshshi gedensaanni Maganu Mangiste sokka mannaho duduwate fulleemmo. Afiinkenninna Qullaawu Maxaafi aana xintantinote lowo miliyoone ikkitanno borruwa widoonni tenne sokka dudumbeemmo. Baxxinohu sabbakate zamachi yannara uyinannihe biddishsha harunsate sharramatto? Hatto assattoha ikkiro, Ajuuja 14:6 aana kullihu ‘iimi mereero buuwanno sokkaanchinna’ Maganu Mangiste sokka duduwannohu lowo miliyoone manni ledo buusamatto.

6 Diru Maxaafi giddo sibikatu loosinke abbino guma nabbawa lowo geeshsha hagiirsiissanno! Qoqqowu, baxxinonna daga dagiyyote gambooshshira koyishshu woraqata iillinsheemmo yannarano mittimma noonketa leellinsheemmo. Konni gambooshshiwa jawaachishshannoti Qullaawa Borro aana xintantino lallawo, diraamunna loonse leellinshanni ikkito shiqqanno. Tini kifilla Maganoho woˈma lubbonkenni soqqammeemmo gede jawaachishshannonkete. Yesuusi reyo qaagooshshi ayyaanino mittimma noonketa leellishannoho. Maganu eltora diniqo noonkehuranna Yesuusi hajajo ayirrinseemmohura, diru kiiro Niisaani 14nni arrishsho eˈuhu gedensaanni konne ayyaana ayirrisate gamba yineemmo. (1 Qor. 11:23-26) Konne ayyaana ayirrisate daggannori Yihowa Farciˈraasine calla diˈˈikkitino. Qaagooshshu Ayyaani hanafara shiima lamala gatte heedheenna, wolu mannino konne lowo geeshsha hasiisanno ayyaana ninke ledo ayirrisanno gede dandaamannoha ikkiro baalunku songonke qoqqowira koyishshu woraqata iillinsheemmo.

7. Mitteenni buusamme loosanke maaho kaaˈlitanno?

7 Mittu kanchafarchi callichisi garire asse diafanno.  Hatteente gede, ninke callootinke assineemmori gari guma abba hoogannoha ikkara dandaanno. Mitteenni buusamme sabbankeemmoha ikkiro kayinni, lowo miliyoone ikkanno manni guweenyunna ayirrinyu hasiisannosi Magani Yihowawa daanno gede assa dandiineemmo! Ikkollana, Maganu manni mereero noo mittimmara kaaˈla dandiineemmohu sabbakate looso loonse calla diˈˈikkino.

SONGOTE GIDDO BUUSANTINE LOOSSE

8, 9. (a) Phaawuloosi Kiristaanu mitto ikke heeˈranno gede rosiisate maa lawishsha asse horoonsiˈrino? (b) Songote giddo buusamme loosa dandiineemmohu hiittoonniiti?

8 Phaawuloosi Efesooni noo Kiristaanira sokka borreessi yannara songo darajjaˈˈanna ‘baalunku coyinni lopha’ hasiissannota xawise kulino. (Efesooni 4:15, 16 nabbawi. [2]) Tennera mayi kaaˈlannonke? Phaawuloosi mannu biso lawishsha asse horoonsiˈre Kiristaanu songora mittimma hasiissannota xawisino. Hawaariya Phaawuloosi buusame loosa “hasiisanno coye amaddinote mitte mittente mikita” gede ikkitinota coyiˈrino. Ikkina baalinke yaano ajuno akkaluno, wolqa afiˈrinohuno afiˈrinokkihuno songote mittimmaranna ayyaanaamittera kaaˈla dandiineemmohu hiittoonniiti?

9 Tenne assa dandiineemmoti qara doogo ninkeneeto shiqinsheetinna Yesuusi songote giddo biddishsha uyitara doorinore songote cimeeyye ayirrinseeti. (Ibi. 13:7, 17) Hige tenne assa aye woteno shotate yaa diˈˈikkino. Ikkirono, Maganu biddishsha aannonketa addaxxine iso huucciˈra dandiineemmo. Maganu ayyaani songote cimeeyye uyitannonke biddishshira woˈmu wodaninkenni hajajammeemmo gede kaaˈlannonke. Uyinanninke biddishshira hajajama qarra ikkitannonkeha ikkiro, buusamme loosanke songote mittimmara kaaˈlitanno gara huwatate sharrama hasiissannonke. Qoleno, songote giddo kaaˈlamme loosanke mimmitinke ledo lubbora baxammeemmo gede kaaˈlitannonke.

10. Songote soqqamaano songote mittimmara kaaˈlitannohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

10 Songote soqqamaano songote mittimmara kaaˈlannoha kaajja looso loossanno. Kuri roduuwi, dirinsa ikki geeshshihano ikkiro uminsa horo agurte manna baala kaaˈlanno looso loossanno. Lawishshaho insa soqqanshote ikkitanno borruwa nooronna teˈee buuxxe songote cimeeyye kaaˈlitanno. Qoleno, songote soqqamaano Mangistete Addaraashe fiinanninna gatamarranni gede assitanno; hattono gambooshshe daannoha haaro manna haadhanno. Kuri roduuwi ledo buusamme loonseemmoha ikkiro, songote mittimmara kaaˈlineemmo.—Hawaariyaatete Looso 6:3-6 ledo heewisiisi.

11. Dirinsa shiima ikkino roduuwi songote mittimmara kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

11 Batinyu gikki yiino roduuwi lowo diro songonniha loosu qeecha duqqe keeshshino. Xa kayinni geedhitinohura bashshonsa gede ikkite soqqama hooggannoha ikkara dandaanno; hakko daafira mito coye biddi assa hasiissanno. Tennera dirunni insawiinni ajanno roduuwi kaaˈlansara dandaanno. Gari woˈnaalshi noonsakkiha ikkirono nafa, kuri roduuwi qajeelsininsaro alba loossanni noohano agurranna wole loosono loosa dandiitanno. Songote soqqamaano jawaatte loossannoha ikkiro albillitte songote cimeeyye ikkitara dandiitanno.(1 Xim. 3:1, 10) Mitu dirinsa shiima ikkino cimeeyye wole loosu qeechano afiˈrate jawaatte loossanno; insa giddo xa mitootu woradu aliidi laˈˈaano ikkite batinye songora noo roduuwa kaaˈlitanni no. Kuri roduuwi uminsa fajjonni roduuwa kaaˈlitannohura galata dihasiissannonke?—Faarso 110:3; [3] Mekibibi 12:1 nabbawi. [4]

MINI GIDDO BUUSANTINE LOOSSE

12, 13. Mini giddo baalanti maatete miilla buusante loossanno gede mayi kaaˈlannonsa?

12 Hanni xa qole mini giddo buusamme loosate rosicho lossiˈra dandiineemmo gara laˈno. Batinyu roduuwi lamalate kiiro Maatete Magansiˈra assiˈra maatete mereero noo baxilli jawaata ikkanno  gede assitannota huwatino. Maatete Magansiˈra assiˈneemmo yannara, ayyaanaamittete coyi aana illachinsheemmo; tini qolte maatete mittimmara baasa kaaˈlitanno. Mini giddo qanchu soqqanshora rosiisiˈra sabbakate looso danchu garinni loonseemmo gede kaaˈlitannonke. Qoleno, baalunku maatete miilla Magano baxxannorenna isi fajjo assitannore ikkitinohura mimmitinsa ledo Maganu Qaali daafira hasaabbanno; tini qolte insa insanaawa albinni roore shiqqanno gede kaaˈlitannonsa.

Maatete magansiˈra mini giddo muli jaaloomi heeˈranno gede assitanno (Gufo 12, 15 lai)

13 Minaanninna minaama buusame Yihowa guwisiˈrate maa assa dandaanno? Lamunku mitteenni Yihowara soqqantanno yannara tashshi yaannonsa, hattono galtensa mittimma noota ikkitanno. Abirahaaminna Saara, Yisaaqinna Ribiqa, hattono Haannanna Hilqaana galtensa baxxannota leellishshino. Xaa yannara noo minaanninna minaamano hatto assa hasiissannonsa. (Kal. 26:8; 1 Sam. 1:5, 8; 1 Phe. 3: 5, 6) Tenne assansa galtensa mittimma noota ikkitannonna Yihowawa albinni roore shiqqanno gede kaaˈlitannonsa.—Mekibibi 4:12 nabbawi. [5]

14. Minaannikki woy minaamakki Yihowara soqqantanni nookkiha ikkiro galteˈne kaajjite heedhanno gede maa assa dandaatto?

14 Kiristaanu ammantinokkiri ledo gara ikkitinokki doogonni quraanyama dihasiissannonsa. (2 Qor. 6:14) Ammaˈnotenni bebbeehantino maate giddo heeˈranno roduuwi maa assa hasiissannonsa? Xa Magano magansiˈranni noo roduuwi giddo mitu halaale macciishshinohu adhamihu gedensaanniiti; konnira kuri roduuwi giddo galtensa Yihowa Farciˈraasincho ikkitinokkiri no. Tenne yannarano, Qullaawu Maxaafita xintu seerubba harunsa maate sumuu yite heedhanno gede kaaˈlitanno. Ammananke kisannokki garinni dandaaminke geeshsha kaaˈlamate sharrama hasiissanno. Togo assa shota ikka hooggara dandiitanno; ikkirono gedensaanni afiˈneemmohu danchu gumi noota hedi. Minaanninke woy minaamanke halaalu mininni fulanno yannara Qullaawu Maxaafita xintu seerubba harunsa qarra ikkitankera dandiitanno. Meeri yinanni rodoora togoori tuncu yiinose. Isenna minaannise Deevidi Yihowara soqqamanni keeshshino; ikkollana minaannise mito 25 diro gambooshshe haˈra agurino. Meeri kayinni songote gambooshshenna jajjabba gambooshshe haˈra diagurtino; hattono mini giddo Qullaawu Maxaafita xintu seerubba harunsate sharrantanno; qoleno lee oososera Yihoware rosiissanno. Oosose lophite mininni fulte hadhuta Meerira callimma macciishshantuse. Yannate gedensaanni, Deevidi ise mine worte hadhannosi metseetta nabbawa hanafi. Hakkiinni Deevidi gambooshshe haˈra hanafi; gambooshshe haˈranno wote lewu dirihu beettisi qaaqqi ofollanno bayicho amadannosi. Deevidi gambooshshe hosiro qaaqqu “Annaanna, techo gambooshshe daa hoogootto daafira tashshi diyiinoe” yaanno. Xa Deevidi Yihowara hagiirrunni soqqamanni no; Meerino minaannise ledo mitteenni soqqamasenni lowo geeshsha tashshi yiinose.

15. Adhantunku lowo diro ikkinonsari mule adhantinore kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

15 Xaa yannara Sheexaanu maate bebbeehate qodhe kaino daafira baalanti Maganu soqqamaano galtensa ledo kaaˈlama hasiissannonsa. Adhantininku saino diri ikki geeshshihano ikkiro, coyiˈrattorinnino ikko assattorinni galtekki kaajjishiˈra dandaatto gara hedi. Adhantunku lowo diro ikkinonsa roduuwi songonsa giddo mule adhantinore kaaˈla dandiitanno. Lawishshaho, mule adhantinore kiˈne ledo maatete magansiˈra assidhanno gede koyisa dandiitinanni. Insa kiˈne ledo yanna sayisanno wote adhamminku saino diri ikki geeshshiha ikkirono baxillunna sumuu yaa lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota huwatanno.—Tit. 2:3-7.

“AMME YIHOWA ILAALA HAˈNONA”

16, 17. Maganu soqqamaano maa agadhite no?

16 Hunda Isiraeele ayyaanu woggara Yerusaalamete noote Yihowa beetemeqidese giddo iso guwissanna leellohe. Insa doogote hasiisannonsare qixxeessidhannonna beetemeqidesete giddo magansiˈrate gamba yitanno yannara kaaˈlama hasiissinonsa. (Luq. 2:41-44) Ninkeno haaro alame eate qixxaambanni heeˈnoommohura mimmitinke  ledo sumuu yee heeˈranna kaaˈlame loosa hasiissannonke. Tenne assate agurrummokki sharrama hasiissanno. Ati tenne albinni roore assa hasiissannoheha lawannohe?

17 Hanni albillitte afiˈneemmo atoote hedi! Xa nafa mittimmanna salaame noo heeshsho heeˈnanni heeˈnoommo. Yannankera Isayyaasinna Mikkiyaasi Maganu manni mitteenni gamba yee “Yihowa ilaala” haˈrannota coyidhino masaalo woˈmitanna laˈnanni heeˈnoommo. (Isa. 2:2-4; Mikkiyaasi 4:2 nabbawi; [6] Mik. 4:3-4) Ee, konni ‘goofimarchu diri giddo’ magansiˈranke luphi yite leeltanni no. Albillitte mannu baalu mitteenni sumuu yeenna kaaˈlame heeˈranno yannara heeˈneemmo wote lowo geeshsha hagiidhineemmo!

^ [1] (gufo 2) 1 Qorontoosi 12:4-6, 12: “Babbaxxino aamamooshshi nooha ikkirono, ayyaanu kayinni mittoho. Babbaxxitino soqqansho nooha ikkirono baalanti soqqansho shiqqannohu mittu mootichiraati. Babbaxxino loosi nooha ikkirono baalunku manni konne looso loosanno gede assannohu mitto Maganooti. Bisu mitto ikke heeˈreenna bisu kifilla kayinni babbaxxitinote; konni bisi kifilla baalanti batinye ikkiturono insa mitto biso ikkitinonte gede Kiristoosino hattooti.”

^ [2] (gufo 8) Efesooni 4:15, 16: “Halaale coyiˈne baalunku coyinni isiwa yaano bisoho umo ikkinohu Kiristoosiwa hinge baxillunni lophino. Isi widoonni bisu kifilla baalanti, hasiisanno coye amaddinote mitte mittente mikita widoonni insa insanaawa sumuu yite mitteenni quraanyantino. Mitte mittenti bisu kifile garunni loosase, bisu isonooto baxillunni kianni lophanno gede kaaˈlitanno.”

^ [3] (gufo 11) Faarso 110:3: “Olaho fulatto barra mannikki umonsa fajjonsanni shiqishanno. Xalalletenni biiffe heedheenna soodimaro fulanno loji gedeeti wedellu saraawite mulekki uurritanno.”

^ [4] (gufo 11) Mekibibi 12:1: “Shettote yanna daggukki, hattono ‘Dibaxissannote’ yaatto dirra daggukki, wedellimmakki yannara Bayira Kalaqaanchokki qaagi.”

^ [5] (gufo 13) Mekibibi 4:12 : “Hattono mittu manchi mitto gadachiro, lamunku kaaˈlante qeeltannosi. Qoleno sasu ganaasinchinni gannoonni siiwo rakke ditaˈanno.”

^ [6] (gufo 17) Mikkiyaasi 4:2: “Goofimarchu dirira Yihowa mini ilaali, ilaalla baalantenni roore kaajje uurranno; tulluwa baalantenni gotti yaanno; daga baalanti hakkira higge lolakkanno.”