“Mootichu Ayyaani noowa wolapho no.”—2 QOR. 3:17.

FAARSO: 40, 54

1, 2. (a) Mannu doodhate dandoo daafira mayyaanno? (b) Qullaawu Maxaafi doodhate dandoonke daafira mayyaanno? Hiikkuri xaˈmuware hasaambeemmo?

MITTE mancho umise doodha hasiissannose coyi tuncu yiiseta, jaalisera togo yitino: “Hedeemma gede assattoentenni assa hasiissannoere badde kulittoero woyyanno.” Tini mancho Kalaqaanchise uyinoseta muxxe elto, yaano doodhate dandoose horoonsiˈra agurte, assa hasiissannosere wolu manni kulasera hasidhino. Atina? Mitto doorsha umikki doodha baxattonso, wolu manni doorahera hasiˈratto? Doodhate dandoo daafira hiittoo lao noohe?

2 Lowo diro mannu doodhate dandoo daafira babbaxxinore yaanni keeshshino. Mitu manni Maganu assineemmore balaxe murino daafira, doodhate dandoo yinanniri dino yaanno. Wolu manni kayinni, doodhate dandoo noonke yineemmohu hasiˈnummore baala assa dandineemmoha ikkoommerooti yaanno. Ikkollana, tenne hajo huwatate, Qullaawa Maxaafa xiinxalla hasiissannonke. Mayira? Qullaawu Maxaafi Yihowa doodhate dandoo oye kalaqinonketa kulanno; isi, surrenke horoonsiˈne mitto doorsha doodhate dandoo woy wolapho uyinonke. (Iyyaasu 24:15 nabbawi.) Qoleno Qullaawu Maxaafi aante noo xaˈmuwara dawaro qolanno: Doodhate dandoonke ma garinni horoonsiˈra hasiissannonke? Doodhate dandoonkera dannu no? Doodhate dandoonke horoonsiˈneemmo gari, Yihowa mageeshshi geeshsha banxeemmoro leellishannohu hiittoonniiti? Wolu manni doodhanno doorsha ayirrisa dandiineemmohu hiittoonniiti?

 YIHOWANNA YESUUSI LAWISHSHINNI MAA RONSEEMMO?

3. Yihowa dandoosi horoonsiˈrannohu hiittoonniiti?

3 Hasiˈrire baala assate dandoo noosihu Yihowa callaati; ikkollana isi tenne dandoosi horoonsiˈranno gari ninkera lawishsha ikkannoho. Lawishshaho, Israeelete daga suˈmisinni woshshamanno mannanna “umisi woxe” asse doorino. (Mar. 7:6-8) Yihowa tenne assinohu mulla diˈˈikkino. Isi tenne assinohu lowo diri albaanni jaalisi Abirihaamira eino qaale wonshateeti. (Kal. 22:15-18) Hakkiinni saeno, Yihowa mitto coye assate dandoosi horoonsiˈrannohu baxillunna taashshote akatisi ledo sumuu yaanno garinniiti. Isi, halaalu magansiˈra giddonni duucha hige fulinoha Israeelete manna seejjino gari tenne leellishannoho. Insa addinta maaro eˈanno yannara, Yihowa shaqqillunni kae baxannonsatanna maarannonsata leellishino; togo yiino: “Ammanama hoogansa [hurseemmo.] Woˈmu wodaninni baxeemmonsa.” (Hos. 14:4) Yihowa mitto coye assate dandoosi woloota kaaˈlate horoonsiˈre ninkera kaajja lawishsha ikkinonke!

4, 5. (a) Maganu doodhate dandoo balaxe uyinohu ayeraati? Yesuusi tenne dandoo ma garinni horoonsiˈrino? (b) Mittu mittunku umonke mayine xaˈma hasiissannonke?

4 Yihowa hedate dandoo noonsa kalaqama kalaqi yannara baxillunni kae doodhate dandoo uyinonsa. Tenne elto balanxe uyinoonnihu, ‘illete leellannokki Magani lawishsha’ ikkinohura Yesuusiraati. (Qol. 1:15) Yesuusi uullara daara albaanni nafa, iimi Annisira ammaname heeˈra doodhino; isi Sheexaaneho haˈle difinqilino. Gedensaanni Yesuusi uullate aana badda Diini yaano Sheexaanu fonqolisi yannara fonqolo qeelate doodhate dandoosi horoonsiˈrino. (Mat. 4:10) Yesuusi reyara albaanni noo hashsha giddosinni huucciˈri yannara, Maganu fajjo assate murciˈrinota coyiˈrino. Isi togo yiino: “Annaˈya! Ati baxittoro konne qarru finiincho anewiinni hoolie; kayinnilla, ati baxoottori ikkinnina, ani baxoommori ikkoonke.” (Luq. 22:42) Konnira ninkeno, Yesuusi lawishsha harunsine doodhate dandoonke Yihowara ayirrinye abbannore assatenna fajjosi wonshate horoonsiˈno! Ikkina, addinta tenne assa dandiineemmo?

5 Ee, ninkeno Maganu daninna suudinni kalaqammoommo daafira, Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmo. (Kal. 1:26) Ikkollana, ninkera noonketi doodhate dandoo danna afidhinote. Yihowa gede hasiˈnummore baala assa didandiineemmo. Maganu Qaali, doodhate dandoonke danna afidhinotanna konne Yihowa worinoha hasiisanno danna saˈnummokki heeˈra hasiissannonketa kulanno. Lawishshaho, minaama minaannisera, hattono ooso annuwansaranna amuuwinsara maahoyye yite gala hasiissannonsa. (Efe. 5:22; 6:1) Kuni Maganu worino danni, doodhate dandoonke ledo xaado afiˈrinohu hiittoonniiti? Tenne xaˈmora qolleemmo dawaro albillittete heeshshonke seekkitarano huntarano dandiitanno.

DOODHATE DANDOO HOROONSIˈNOONNI GARA

6. Maganu mannu hasiˈri gede ikkara fajja hoogasi gara ikkitinota lawishshunni kuli.

6 Hasiˈnummore baala assa dandiineemmokkiha ikkiro, doodhate dandoo noonke yaa dandiineemmo? Ee! Togo yineemmohu mayiraati? Maganu mannu hasiˈri gede ikkara fajja hoogasi agarooshshe ikkitannonsa. Lawishshaho, hanni kaameelunni xeertowa haˈrate kaˈnoommo yine hendo. Ikkollana, harunsinanniti tiraafiikete higge nookkiha, yaano mannu baalu doogote aana kaameela hasiˈri garinninna baxisinsa widoonni qole kadannoha ikkiro, deseˈe yine haˈra dandiineemmo? Didandiineemmo. Maganu baalunku doodhate dandoonsanni hagiirre afiˈranno gede danna worasi garaho. Yihowa worino danna saˈnummokkinni doodhate dandoonke horoonsiˈra hayyo ikkitinota huwatate, hanni mite Qullaawu Maxaafi lawishshuwa laˈno.

7. (a) Doodhate dandoo Adaami Edenete heeˈrinohu wolu kalaqaminni baxxinoha ikkanno gede assitinosihu hiittoonniiti? (b) Addaami doodhate dandoosi horoonsiˈrinota mitte doogo kuli.

7 Maganu umi mancho Addaami kalaqi  yannara, hedate dandoo noonsate iima heedhanno kalaqora uyino elto yaano doodhate dandoo uyinosi. Tini dandoo Addaami heda dandiitannokkite saadatewiinni baxxanno gede assitinosi. Hanni Addaami doodhate dandoosi garunni horoonsiˈrinota leellishannoha mitto lawishsha laˈno. Maganu saada kalaqinohu Addaami kalaqara albaanniiti. Ikkollana, Isi kalaqino saadara suˈma fushshanno gede asse hagiirsiisanno looso uyinohu Addaamiraati. Maganu kalaqino saada ‘suˈma fushshanno gede Addaamiwa’ abbino. Addaami mitte mittenta saada lae insara malino suˈma fushshi yannara, Yihowa mereero eˈˈe isi fushshino suˈma disoorrino. Hatteentenni, Addaami heeshshote noo kalaqami ‘baalunkura suˈma fushshanno’ gedenna ‘hatte suˈmuwanni woshshinanninsa’ gede assino.—Kal. 2:19.

8. Addaami doodhate dandoosi garimale horoonsiˈrinohu hiittoonniiti? Tini mayi qarra abbitino?

8 Ikkollana, Addaami Maganu gannate towaataranna halaˈlitanno gede assara uyinosi loosinni kassi diyiino; tini dadillissannote. Isi doodhate dandoosi horoonsiˈre Maganu uyinosi loosinni kassi diyiino: Maganu togo yee hajajinosi: “Ille ilamme, sirchiˈne baatto woˈmo; baattono kiˈne gashshitinannita ikkito; baaru giddo heeˈranno qulxuˈmira, gordoho buubbanno cearanna baattote aana milli yaanno kalaqami lubbo afiˈrinohu [‘heeshshote noori’, NW] baalu aana roorre afidhe.” (Kal. 1:28) Ikkollana, Addaami Maganu worino danna qaafe, hoolloonni haqqicho guma itino. Isi konni garinni doodhate dandoosi garimale horoonsiˈrasi, sirchisi lowo diro qarrunninna shettotenni heeˈranno gede assitino. (Rom. 5:12) Addaami doodhino doorshi abbino guma laˈˈanke, doodhate dandoonke Yihowa worino danna qaanfummokkinni danchu garinni horoonsiˈra hasiissannonketa huwanteemmo gede assitannonke.

9. Yihowa Israeelete mayi doorsha uyinonsa? Insa mayite qoltuyya?

9 Mannu ooso baala Addaaminna Heewaniwiinni guuntete xeˈnenna reyo ragidhino. Ikkirono, insara doodhate dandoo noonsa. Insara doodhate dandoo noonsata leellishannori giddo mittu, Maganu Israeelete daga amadino garaati. Yihowa Muse widoonni, Israeelete Isiha baxxino manna ikkate woy ikka giwate doorsha uyinonsa. (Ful. 19:3-6) Tennera insa mayite qoltuyya? Insa uminsa fajjonni Maganu suˈminni woshshamanno manna ikka doodhitino; insa mitto afoo ikkite togo yitino: “Kaaliiqi hajajinoha baala assineemmo.” (Ful. 19:8) Ikkollana insa gedensaanni doodhate dandoonsa garimale horoonsidhe, eˈino qaale wonshitukki gattino; tini dadillissannote. Hakko daafira, konni qorophineemmo gede assanno lawishshinni roso afiˈra hasiissannonke; qoleno Yihowa jaalla ikkinenna isi fushshinoha xalala biddishshasi agadhine, aye woteno doodhate dandoonke naandeemmota leellinsho.—1 Qor. 10:11.

10. Mannu ooso guuntete xeˈne noonsaha ikkirono, doodhate dandoonsa Magano hagiirsiisanno garinni horoonsiˈra dandiitannota leellishshanno lawishshuwa hiikkuriiti? (Hanafote noo misile lai.)

10 Ibiraawoota fooliishsho 11 giddo, Yihowa worino danna saikkinni doodhate dandoonsa danchu garinni horoonsiˈrinohu 16 manni suˈma kulloonni. Insa tenne assansa falahino atootenna huluullammannire afidhinokki hexxo afiˈranno gede assitinonsa. Lawishshaho, Nohi kaajja ammana noosita leellishino; qoleno maatesi gattanno gedenna mannu ooso sirchi baˈˈannokki gede Maganu markaawe loosara uyinosi biddishsha harunsa doodhino. (Ibi. 11:7) Abirihaaminna Saara hexxote gobbara Maganu uyinonsa biddishshira maahoyye yite hajajantino. Insa tenne xeerto gobba haˈra hanaffuhu gedensaanni nafa, hasidhoommero Uuri yinannita dureette gobbansa “higa” dandiitanno. Ikkollana, insa ayyaanaamittete illensa “Maganu uyinonsa hexxo aana” illachishshanno gede assidhino; insa “woyyino bayicho” halchitino. (Ibi. 11:8, 13, 15; Ibi. 11:16, NW) Muse Gibitsete jiro giwino; isi “cubbunni afiˈnannihunni yannate geeshshi hagiirrinni roore Maganu manni ledo qarra adha” doodhino. (Ibi. 11:24-26) Konni daafira, doodhate dandoonke naandeemmota leellishatenna  Maganu fajjo assate horoonsiˈne, kaajja ammana noonsahu hundi yannara heeˈrino manni faale haˈno.

11. (a) Doodhate dandoonke horoonsiˈne afiˈneemmo atooti giddo mittu maati? (b) Doodhate dandookki danchu garinni horoonsiˈratto gede kakkayisannoheri maati?

11 Wolu manni doorannonke gede assa shota labbannoha ikkirono, tini doodhate dandoonke horoonsiˈnummoro afiˈra dandiineemmoha lowo atoote afiˈneemmokki gede assitanno. Konne atoote Marro 30:19, 20 giddo qummi assinoonni. (Qummeeshsha nabbawi.) Kiiro 19 giddo Maganu Israeelete doorsha uyinonsata kulloonni. Kiiro 20 giddo Yihowa insa Iso mageeshshi geeshsha baxxannoro leellisha dandiitannota dancha faro uyinonsata kulloonni. Ninkeno Yihowa Magansiˈrate doodha dandiineemmo. Doodhate dandoonke geeshsha, Yihowa banxeemmota leellishatenna isira ayirrinye abbate faro fanannonkeri woluri dino yaa dandiinanni.

DOODHATE DANDOOˈNE GARIMALE HOROONSIDHINOONTE

12. Doodhate dandoonke ma garinni horoonsiˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke?

12 Hanni jaalikkira lowo waaga afiˈrinoricho aamamooshshe assite ootto yine hendo. Jaalikki kayinni oottosiricho ishinu giddo tuginota woy wole manna gawajjate horoonsiˈrinota afittoro lowo geeshsha dadillattoti egennantinote! Yihowa, lowo manni doodhate dandoonsa garimale, wole agurina manna gawajjate horoonsiˈrannota laˈˈanno wote mageeshshi geeshsha dadillannoro hanni hedi. Qullaawu Maxaafi giddo “goofimarchu barra” mannu “galata afiˈrinokkiha” ikkannota balanxe kulloonni. (2 Xim. 3:1, 2) Konnira ninke Yihowa uyinonketa doodhate dandoonke garimale horoonsiˈnoonke woy mulluri gede assine laˈnoonke. Ikkina, doodhate dandoonke garimale horoonsiˈneemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

13. Doodhate dandoonke garimale horoonsiˈneemmokkita leellinsheemmoti mitte doogo hiitteeti?

13 Ninke baalunku jaala assiˈneemmo manna, uddiˈneemmonna seenseemmo gara, hattono boohaarsha lainohunni doodhate qoosso noonke. Ikkollana, maalu hasattonkera borojje ikkinummoro woy saˈˈannoha alamete coye banxeemmoha ikkiro, doodhate dandoonke ‘bunshe diphate’ horoonsiˈneemmoha ikkara dandaanno. (1 Pheexiroosi 2:16 nabbawi.) Doodhate dandoonke ‘maalu yorto wonshinannita’ assine horoonsiˈrantenni, “baalankare Maganu ayirrinyira asse” yitanno amaale harunsate kaaˈlannonke  doorsha doodhate murciˈra hasiissannonke.—Gal. 5:13; 1 Qor. 10:31.

14. Yihowa addaxxa doodhate dandoonke horoonsiˈrate ledo mayi xaado afidhino?

14 Doodhate dandoonke garimale horoonsiˈneemmokkita leellinsheemmoti wole doogo, Yihowa addaxxatenna isi ninke agarate worino danna saˈnummokkinni massagannonke gede assiˈrate. ‘Woyyannonkere baala rosiisannonkehunna haˈneemmo doogo kulannonkehu’ iso callaati. (Isa. 48:17) Masaalaanchu Ermiyaasi Qullaawu ayyaaninni togo yee borreessino qaali adda ikkinota ammana hasiissannonke: “Mannu heeshsho angasi nookkitanna, haˈrinshosino mannu umisi qineessiˈre dandaannokkita afoommo.” (Erm. 10:23) Konni daafira, Addaaminna hajajama gibbinote Israeelete gede uminke egenno addaxxate woshshaado amaddannonkekki gede qorophino. Hatteentenni, ‘woˈmu wodaninkenni’ Yihowa addaxxino.—Law. 3:5.

WOLU MANNITA DOODHATE DANDOO AYIRRISSE

15. Galatiyu Sokka 6:5 giddo noohu xintu seerinni maa ronseemmo?

15 Maganu doodhate dandoonkera worino danni giddo mittu, wolu manni doorsha ayirrisate. Mayira? Baalunku doodhate dandoo afiˈnoommo daafira, lamu Kiristaanchi doodhanno doorshi baalu duucha wote mitto ikka hoogara dandaanno. Tini, akatinkenna magansiˈranke ledo nafa xaado afidhino. Galatiyu Sokka 6:5 nooha xintu seera qaagi. (Qummeeshsha nabbawi.) Mittu mittunku Kiristaanchi “umisi duha duqqa hasiissannosita” huwatanke, wolu mannita doodhate dandoonsa horoonsiˈrate qoosso ayirrinseemmo gede assitannonke.

Wolu manni ninke hendeemmore assara xixxiimbummokkinni uminke doorsha doodha dandiineemmo (Gufo 15 lai)

16, 17. (a) Doodhate dandoo lainohunni Qorontoosi heeˈranno Kiristaani mereero hiittoo coyi kalaqamino? (b) Phaawuloosi kalaqamino coye tirinohu hiittoonniiti? Tennenni, wolu manni doorsha ayirrisate daafira maa ronseemmo?

16 Mannu tiiansa horoonsiˈre doodhanno doorsha ayirrisa hasiissannonketa leellishannoha Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniha mitto lawishsha laˈno. Kaphu magannara kakkalo assine shiqinshihu gedensaanni dikkote fushshine hirranni maala ita lainohunni Qorontoosi heeˈrino Kiristaani mereero babbadooshshu kalaqamino. Insa giddo mitu, ‘Kaphu maganna haafare ikkitino daafira, tiiˈˈinke bushiishinkekkinni hakko maala ita dandiineemmo’ yee hedanno. Alba hattee kaphu maganna magansidhannorira kayinni, hakkoye maala ita kaphu maganna magansiˈrate gedeeti. (1 Qor. 8:4, 7) Kuni songote giddo babbadooshshu kalaqamanno gede assannoho qoropha hasiissino coyeeti. Phaawuloosi Qorontoosi heeˈranno Kiristaani, tenne hajo Maganu laˈˈanno garinni laˈˈanno gede amaalinohu hiittoonniiti?

17 Umihunni, Phaawuloosi baalunku Kiristaani, sagale Maganunniwa shinqanni gede assitannokkita huwatanno gede assino. (1 Qor. 8:8) Hakkiinni aanche, isi “insa faffo” woy doodhate dandoonsa, “wodana lophinokkirira guficho ikkitannokki gede qorophe” yee amaalino. (1 Qor. 8:9) Gedensaanni Phaawuloosi, tiiˈˈinsa hattoo maala ittannota hoolannonsari, hattoo maala itanno manna bushiishshannokki gede hajajino. (1 Qor. 10:25, 29, 30) Tini hajo, magansiˈransa ledo xaado afidhinota ikkitino daafira, mittu mittunku Kiristaanchi seekke hede umisi doorsha doodha hasiissinosi. Ikkina, ninke shiimmaaddu coyiˈra roduuwinke doodhitannoha uminsa doorsha ayirrisa dihasiissannonke?—1 Qor. 10:32, 33.

18. Doodhate dandookki naadattota leellishattohu hiittoonniiti?

18 Yihowa doodhate dandoonna addu wolapho uyinonke. (2 Qor. 3:17) Doodhate dandoonke naandeemmo; korkaatuno tini dandoo Yihowa lowo geeshsha banxeemmota leellishanno doorsha doodhate kaaˈlitannonke. Konnira baalunku tenne muxxe elto Maganoho ayirrinye abbannonna wolootu doorsha ayirrinseemmota leellishanno garinni horoonsiˈne, naandeemmota leellisha agurroonke.