Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Arfaasa 2017

Fonqolo Ikkannori Iillannohe Yannara Dhukakki Affe Heeˈra Dandaatto

Fonqolo Ikkannori Iillannohe Yannara Dhukakki Affe Heeˈra Dandaatto

“Maganikki ledo dhukakki affe [heeˈri.]”—MIK. 6:8, NW.

FAARSO: 48, 80

1-3. Suˈmasi kulloonnikkihu mittu Yihudu masaalaanchi assikki gatinori maati? Tennera mayi iillinosi? (Hanafote noo misile lai.)

MOOTE IYORBIAAMI moohihunni boode yanna gedensaanni, Yihowa konne kaadaasincho Isiraeelete moote lowo geeshsha qorichishannota kultannota yoote sokka kulanno gede Yihudunni mitto masaalaancho soyino. Hakku dhukasi afino masaalaanchi, Maganu kuli yiinosi sokka ammaname kulino; konnira Yihowa soqqamaanchosi Iyorbiaami hanqe gawajjannosikki gede agarinosi.—1 Mot. 13:1-10.

2 Masaalaanchu qaera higanni heeˈre Beetelinni dayinohu mittu geerchu manchinni hedeweelcho xaadi. Kuni geerchu manchi masaalaancho ikkinohu gede asse coyiˈrino. Kuni manchi masaalaancho doge, ‘sagale itannokki gedenna waano agannokki gede’, hattono ‘dayino doogo higannokki gede’ Yihowa hajajinosi hajajo diiganno gede assino. Tennera Yihowa dihagiidhino. Gedensaanni, hakku Yihowa masaalaanchi qaera higanni heeˈreenna doogote doobbiichu sie shiino.—1 Mot. 13:11-24.

3 Umo dhukasi afino masaalaanchi, gedensaanni geerchu manchi dogeennasi dogame dhukasi hawinohu mayiraati? Tennera Qullaawu Maxaafi tenne teˈee diyaanno. Ikkollana, kuni masaalaanchi dogaminohu ‘Maganu ledo dhukasi afe heeˈra’ hasiissannosita horo hawinohura  ikkara dandaanno. (Mikiyaasi 6:8 nabbawi.) Qullaawu Maxaafi giddo Yihowa ledo haˈra yitanno yaatto horoonsiˈnoonnihu Iso addaxxa, aliidimmasi irkisanna biddishshasi harunsa hasiissannota xawisateeti. Dhukasi afino manchi, baxillaanchunna woˈmankare dandaanno Annisi ledo ganye hasaawa dandaannotanna hatto assa hasiissannosita seekke afinoho. Woleteemmero kuni masaalaanchi, Yihowa uyinosi biddishsha soorrinoronna teˈee kulannosi gede xaˈma dandaanno; ikkollana Qullaawa Borro isi hatto assinota dikultanno. Ninkeno mito wote shota ikkinokki coye mura hasiissannonkeha, woy ma assinummoro woyyannoro xawe leella hoogankera dandaanno. Togoo wote dhukanke anfe Yihowa biddishsha hasiˈra, buutote soˈro loonseemmokki gede kaaˈlitannonke.

4. Konni birxichira maa ronseemmo?

4 Sai birxichira, dhukanke anfe heeˈra yannankerano hasiissannohu mayiraatironna dhukanke anfoommota leellisha dandiineemmo gara ronsoommo. Ikkina, dhukanke hambeemmo gede assara dandaannohu mitu coyi maati? Fonqolo ikkannori tuncu yaannonke yannara dhukanke hambeemmokki gede, konne dancha akata lossiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Kuri xaˈmuwara dawaro afiˈrate, dhukanke hambeemmo gede assara dandaannoha sase rosamino coyenna hattoo coyi tuncu yaannonke yannara hayyotenni tira dandiineemmo gara ronseemmo.—Law. 11:2.

HEESHSHONKE GARI SOORRAMANNO WOTE

5, 6. Barzilayi dhukasi afinota leellishinohu hiittoonniiti?

5 Heeshshonke gari woy loonseemmo loosi soorramanno wote, dhukanke hambeemmoha ikkara dandiineemmo. Daawiti, Barzilayi yinanniha 80 diri mancho, ledosi qaesira heeˈranno gede koyisino; tini Barzilayira lowo ayirrinyeeti. Isi konne koyishsha adhoommero, Moote Daawitira muli jaala ikka dandaanno. Ikkollana, Barzilayi tennera sumuu diyiino. Sumuu yaa giwinohu mayiraati? Isi geedhino daafira, Daawitira duha ikka hasiˈrinokkita kulino. Konni daafira, Barzilayi isi bayicho Kimihami haˈranno gede hedo shiqishi; Kimihami oososi giddo mitto ikkikki digatino.—2 Sam. 19:31-37.

6 Barzilayi dhukasi afinoha ikkino daafira, gara ikkino doorsha doodhino. Isi Daawiti koyisinosi koyishsha adhikki gatinohu, looso loosa giwinohura woy fooliishshiˈre deseˈe yee heeˈra hasiˈrinohura diˈˈikkino. Barzilayi hatto assinohu, heeshshosi gari soorraminohuranna assa dandaannokkiri noota huwatinohuraati. Isi wolqasira aleenni ikkino coye assate shelleggama dihasiˈrino. (Galatiyu Sokka 6:4, 5 nabbawi.) Silxaane afiˈra, maccare ikka, woy mannu afankera hasiˈneemmoha ikkiro, tini umonke banxeemmo, heewisammeemmonna jeefote hexxo mudhineemmo gede assitannonke. (Gal. 5:26) Dhukanke hambeemmokkiha ikkiro kayinni, noonke dandoonna assineemmo loosi gamba yee Maganoho ayirrinye abbanno gara, hattono manna albinni roore kaaˈlineemmo gara hendeemmo.—1 Qor. 10:31.

7, 8. Dhukanke afanke umonke addaxxineemmokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

7 Albinni roorino looso uyinanninke wote albinni roortino qoosso uyinanninke; tini dhukanke hambeemmo gede assitankera dandiitanno. Nehimiya Yerusaalamete manni buuto qarrame noota macciishshi yannara Yihowa eeggifate huucciˈrino. (Neh. 1:4, 11) Tennera Yihowa maassiˈreennasi, Moote Arxekisisi Nehimiya gashshaancho asse shoominosi. Nehimiya maccaha, dureessanna silxaane noosiha ikkirono, umisi egenno woy dandoo diaddaxxino. Isi Maganu ledo haˈrannota leellishino. Isi Yihowa biddishsha afiˈrate Qullaawa Borro nabbawino. (Neh. 8:1, 8, 9) Nehimiya wolu mannira hekki diyiino; hatteentenni isi insara umisi woxe fushshe soqqamino.—Neh. 5:14-19.

8 Nehimiya lawishshi, dhukanke hambeemmokkire ikkanke wole looso woy albinni roorino looso uyinanninke yannara umonke addaxxineemmokki gede kaaˈlitannonke gara  xawisanno. Mittu cimeessi dhukasi hawannoha ikkiro, songote looso balaxe huuccatto assiˈrikkinni umisi egennonni loosate kaˈˈannoha ikkara dandaanno. Wolu manni kayinni, mitto coye balaxe mure kae Yihowa maassiˈransara huuccatto assiˈrannoha ikkara dandaanno. Ikkina, togoo manni dhukansa afino yaa dandiinanni? Dhukasi afino manchi aye woteno Magano addaxxanno, hattono Maganu dirijjite giddo noosiha loosu qeecha bade afino. Aye geeshshi dandoo heedhunkerono, duuchanka wote hakko iso albaanni tuncu yiinonke coyi woy qarri iillannonke yannara umonke addaxxineemmokki gede qoropha hasiissannonke. (Lawishsha 3:5, 6 nabbawi.) Maganu maate miilla ikkinoommo daafira, loonseemmo looso wole manna roorate ikkikkinni maatenkeranna songote kaaˈlanno garinni loosa ronseemmo.—1 Xim. 3:15.

MINSHANNINKE WOY JANJANNINKE WOTE

9, 10. Dhukanke afanke mannu doogimale mishannonke wote cince saˈˈate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

9 Doogimale minshanninke wote, cince saˈˈa qarra ikkitankera dandiitanno. Haanna ginase Finaana yannate kiiro caacceessitannose daafira ganyite wiˈlitanno. Haanna minaannise baxannoseha ikkirono ise ilaweelote. Mitte higge ise xaadooshshu dunkaaniwa huuccatto assidhanni heedheenna, Kakkalaanote Biili Eeli dimbootta yee beebbate boroorinose. Tini mageeshshi geeshsha xissiissannoro hanni hedde! Ikkollana, Haanna qarru iillinoseha ikkirono, dhukase affinota ikkitinohura iseneeto eemadhite Eelira ayirrinyunni qoltino. Haannata wodana kiˈanno huuccatto Qullaawu Maxaafi giddo borreessinoonni. Tini huuccatto Haanna lowo ammana nooseta, Yihowa guwisidhannotanna isi assinosere naaddannota leellishshanno.—1 Sam. 1:5-7, 12-16; 2:1-10.

10 Dhukanke afa ‘busha danchunni qeelateno’ kaaˈlitannonke. (Rom. 12:21) Sheexaanu moohino alamera heeˈnoommo geeshsha gara ikkinokki coyi iillankera dandaanno; konni daafira bushu manni akata laˈne caaccaambeemmokki gede sharrama hasiissannonke. (Far. 37:1, 2) Ayyaanaamittete roduuwinke dadillineemmo gede assannore assitanno woy coyidhanno wote isinni baasa xissiisiˈnammora dandiineemmo. Dhukasi afino manchi Yesuusi lawishsha harunsanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Xontannasi qole dixonino; . . . halaale coyiˈranno Maganira [isonooto] eeggo uyino  ikkinnina, qole direewino.” (1 Phe. 2:23) Yesuusi rabba qolannohu Yihowa ikkinota afino. (Rom. 12:19) Isinte gede Kiristaanu umonsa heeshshi assanno gedenna “bunshe bunshetenni” qolannokki gede amaalloonninsa.—1 Phe. 3:8, 9.

11, 12. (a) Dhukanke afanke janjanninke wote woy deerra saˈne naandanninke wote naaxxineemmokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? (b) Uddiˈneemmonna seenseemmo gari hattono akatinke dhukanke anfoommore ikkinoommota leellishannohu hiittoonniiti?

11 Janjanninke woy deerra saˈne naandanninke wote, dhukanke hambammora dandiineemmo. Asteeri heeshshose maalaˈlinanni garinni soorrantu yannara assitinori lawishsha ikkannoho. Ise xumate xumaati; qoleno mitto diro woˈma biinfilleho kaaˈlannore buudhitanni qawaaxxidhe heedhino. Ise, Moote Arxekisisi baxannonsa gede assiˈrate mimmitonsa roora hasiˈrannohu Faarisi Gashshooti hunda noo gobba baalantenni abbinoonnihu aju seenni ledo barru baala xaaddanno. Ikkirono, ise dinaaxxitino. Ise, Moote Arxekisisi mootitte assisehu gedensaanni nafa dixelleqqissino woy dhukase dihabbino.—Ast. 2:9, 12, 15, 17.

Uddiˈneemmonna seenseemmo gari Yihowanna manna ayirrinseemmota leellishannohonso deerra saˈnoommota leellishannoho? (Gufo 12 lai)

12 Dhukanke afanke, duuchanka wote deerrunninna umonkeno wole mannano ayirrinseemmota leellishanno garinni uddiˈneemmo, seenseemmonna heeˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Mannu baxannonke gede assitannoti naaxxa woy leellama ikkitukkinni “gaˈlabbichunna wodanaamu” akati noonketa leellishate. (1 Pheexiroosi 3:3, 4 nabbawi; Erm. 9:23, 24) Hedonkenni ninkeneeto gotti gotti assineemmoha ikkiro, tini assineemmorinni xawo fulase digattanno. Lawishshaho, ninke baxxitino qoosso afiˈnoommota, giddore anfoommota woy albisa ikkitinori ledo loosate qoosso noonketa eerreemmoha ikkara dandaanno. Woy wolu manni ledo assinoommore ninke callu assinoommori gede assine coyiˈneemmoha ikkara dandaanno. Togoo woteno Yesuusi dancha lawishsha ikkannonke. Isi roore wote Ibiraawootu Afiita Qullaawa Borro giddo noo hedo, noo gedeenni woy xinta assiˈre coyiˈranno. Yesuusi dhukasi afinoha ikkino daafira, rosiisanni noori Annisiwiinni dayinoha ikkinotanna umisi egenno woy hayyo aana xintaminoha ikkinokkita macciishshanno manni afanno garinni coyiˈrino.—Yoh. 8:28.

COYE MURREEMMO WOTE

13, 14. Dhukanke afanke dancha doorsha doodhineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

13 Coye murreemmo woteno dhukanke hambeemmoha ikkara dandaanno. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Qiisaariyaho heeˈreenna Agaboosi yinanni masaalaanchi daye, isi Yerusaalame haˈra agurannokkiha ikkiro amande usurrannisita kulisi. Iso shinannisiha nafa ikkara dandaanno. Tennera roduuwu waajjitinohura Phaawuloosi hakkira haˈrannokki gede huuccitu. Phaawuloosi kayinni hedosi disoorrino. Isi deerra sae umosi diaddaxxino woy waajje sheke diyiino. Isi Yihowa woˈmunni woˈma addaxxino; hattono dagguti daggurono isi hakko mare loosanno loosi aana illachishino. Roduuwu tenne macciishshituti deerra saˈˈa agurte Phaawuloosi Yerusaalame haˈrannota hoola agurtu.—Soq. 21:10-14.

14 Dhukanke afa, murreemmo coyi mare gawaˈlannowa afa hoongummorono woy soorramanno gede assa dandiineemmokki wote nafa dancha doorsha doodhate kaaˈlitannonke. Lawishshaho, woˈma yanna soqqansho eˈne kaˈne xiwammeemmohalla ikki? Geedhino annankenna amanke kaaˈla hasiissannonkehalla ikki? Geedhinummoro ayi towaatannonke? Togoo hajo kayinse lowo geeshsha huucciˈnummoro woy xiinxallinummoro nafa, woˈma dawaro diafiˈneemmo. (Ros. 8:16, 17) Togoo wote Yihowa addaxxa wolqankera aleenni ikkinori noota anfeemmo gede calla ikkikkinni tenne ammanne adhate kaaˈlitannonke. Mitte hajo daafira xiinxallitto, manna amaaˈlittonna biddishsha afiˈrate huuccatto assiˈritto gedensaanni Maganu ayyaani kulannohere assa hasiissannohe. (Rosiisaancho 11: 4-6 nabbawi.) Tini, Yihowa maassiˈrannonke gede faro fantanno, woy isi fushshiˈnoommo mixo aana mitore biddi assiˈneemmo gede kaaˈlankera dandaanno.—Law. 16:3, 9.

DHUKANKE ANFE HEEˈRATE AKATA LOSSIˈRA

15. Yihowa daafira hiincanke umonke heeshshi assate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

15 Dhukanke afa wolurirano kaaˈlitanno daafira, konne akata albinni roore lossiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tennera kaaˈlitannonketa hanni shoole doogga laˈno. Umihunni, Yihowata taalle afidhinokki akattanna lowimmasi seekkine hendeemmoha ikkiro, iso waajjineemmo hattono dhukanke hambeemmokkire ikkineemmo. (Isa. 8:13) Ninke haˈnanni heeˈnoommohu mittu sokkaanchi woy manchi ledo ikkikkinni Woˈmanka Dandaanno Magani ledooti. Tenne huwantummoro, ‘wolqaataame Maganu anga woroonni umonke heeshshi assineemmo.’—1 Phe. 5:6.

16. Maganu baxilli daafira hiinca dhukanke anfe heeˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

16 Layinkihunni, Yihowa baxilli daafira hiincanke dhukanke anfe heeˈneemmo gede assitannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Yihowa, mannu bisite ajinshe laˈnanni kifillara ‘roore ayirrinye’ uyinota borreessino. (1 Qor. 12:23, 24) Hatteente gede, assine anfeemmokkiri nooha ikkirono Yihowa baalunkura hedannonke. Isi ninke wolu manni ledo diheewisiisanno woy soˈro loonsummorono ninke baxa diaguranno. Yihowa baxannonkehura, minisi giddo ayewano soqqammummoro teense heeˈneemmo.

17. Wolu mannihu danchu akati aana illachisha kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

17 Sayikkihunni, Maganinke faale haˈne wolu mannihu danchu akati aana illachinsheemmoha ikkiro, Yihowara soqqammeemmo soqqansho naandeemmo. Hatto ikkiro, leellamantenni woy wolu mannira aleenni higate hedantenni, umonke heeshshi assine wolu manni aannonke amaale macciishshineemmo hattono insa hedo adhineemmo. (Law. 13:10) Insara mitte qoosso uyinanninsa wote ledonsa hagiidhineemmo. Qoleno, Yihowa ‘gobba baalate noo roduuwanke’ maassiˈranni noota laˈneemmo wote iso galanteemmo.—1 Phe. 5:9.

18. Tiianke qajeelsiˈranke dhukanke anfe heeˈneemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

18 Shoolkihunni, Qullaawu Maxaafihu xintu seeri garinni tiianke qajeelsiˈnummo kiiro, dhukanke afate akata woyyeessiˈnanni haˈneemmo. Mitto coye Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa ronsanni haˈneemmo wote dancha doorsha doodhineemmo. Ganyine xiinxallineemmoha, huuccatto assiˈneemmohanna ronseemmore assineemmoha ikkiro, tiiˈˈinke albinni roore qajeelanno. (1 Xim. 1:5) Qoleno, wolu manni hasatto balaxisiisa ronseemmo. Dandiinummore assinummoro, Yihowa dhukanke anfe heeˈneemmonna wole dancha akatta lossiˈneemmo gede asse ‘kaajjishannonke.’—1 Phe. 5:10.

19. Aye woteno dhukanke anfe heeˈrate kaaˈlannonkeri maati?

19 Suˈmasi kulloonnikkihu Yihudu masaalaanchi dhukasi hawe assinohu shiimu coyi, reyannonna Maganu albaanni mishamanno gede assinosi. Ikkollana, fonqolo ikkannori tuncu yaanno woteno deerra saˈnikki heeˈra dandiinanni. Hundi yannara ammaname heeˈrinohunna yannankera dhukansa afe heeˈranno manni lawishshi tenne leellishanno. Yihowa ledo haˈnanni keeshshinummo kiiro, dhukanke anfe heeˈneemmo. (Law. 8:13) Xa loonseemmo loosi baxiha ikkirono, Yihowa ledo haˈra umise hagiirsiissannotenna taalle afidhinokki qoossooti. Tenne qoosso naadde; hattono dhukaˈne affine hegere geeshsha Yihowa ledo haˈrate dandiitinire baala asse.

[Jeefote Hedo]

(gufo 3) Mikiyaasi 6:8: “Mancho, isi dancha ikkinore kulinohe. Yihowa ati ma assattora hasiˈranno? Taashsho noore assattora, ammanama baxattora, hattono Maganikki ledo dhukakki affe heeˈrattoraati.”