Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Arfaasa 2017

Dhukanke Anfe Heeˈra Hasiissannohu Mayiraati?

Dhukanke Anfe Heeˈra Hasiissannohu Mayiraati?

“Umo heeshshi assa egennote.”—LAW. 11:2.

FAARSO: 33, 88

1, 2. Saaooli umi adda dhukasi afinoha ikkirono, gedensaanni Maganu albaanni mishaminohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

MOOTE SAAOOLI hundi Israeelera moohi yannara dhukasi afinohonna ayirrado manchooti. (1 Sam. 9:1, 2, 21; 10:20-24) Ikkollana, moote ikki kawa booˈnaleessa ikkinota leellishannoha haammata coye assino. Maganu masaalaanchi Saamueeli dinye amadino yannara Galgala daa keeshshita, Saaooli cinca hoogino. Hatte yannara Filisxeeme olaho qixxaabbanni no; Israeeleno Saaooli agurte xooqa hanaffino. Tennera isi, ‘Rahe mitore assa hasiissannoe’ yee hedikki digatino. Konni daafira, Saaooli Maganoho kakkalo kakkali; kayinni isira togo assate qoosso dinosi. Tennera Yihowa dihagiidhino.—1 Sam. 13:5-9.

2 Saamueeli Galgala mariti Saaooli seejjinosi. Saaooli kayinni seejjo adha agure kakkalo kakkalinohu mayiraatiro xawisate woˈnaalino; isi loosino loosira bushu iso ikkinokkita hattono assinori shota ikkinohu gede asse coyiˈrino. (1 Sam. 13:10-14) Hatte yannanni kayise, Saaooli haammata gara ikkinokki coye assino; tini mootumma hooganno gede calla ikkikkinni Yihowa dadillisanno gede assitinosi. (1 Sam. 15:22, 23) Saaooli umi adda assiˈra assiˈre kaenni, gedensoonni abbe huˈnino.—1 Sam. 31:1-6.

3. (a) Batinyu manni dhukanke anfe heeˈrate daafira mayyee hedanno? (b) Hiikkuri xaˈmuwara dawaro qollanni?

 3 Heewo woˈmitinote tenne alamera, lowo manni qinaado heeshsho heeˈrate wole manna roora hasiissannonsahu gede asse hedanno. Konni daafira, dhukanke anfe heeˈrate yinanniri didirrannonsa. Lawishshaho, alba filme loosate maccaha ikkinohu gedensaanni poletiku looso loosate higino manchi, dhuka afa yaanno qaali aye doogonnino isi heeshsho ledo xaado afiˈrinokkitanna albillitteno hakko garinni heeˈra hasiˈrannota coyiˈrino. Ikkina, dhukanke anfe heeˈra yannankerano hasiissannote yineemmohu mayiraati? Dhukanke anfe heeˈrate yaa mayyaate? Hatto yaa kayinni mayyaa diˈˈikkitino? Fonqolo ikkannori heeˈrirono woy wolu manni xixxiiwinkerono, dhukanke anfe heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Konni birxichi giddo uminna layinki xaˈmora dawaro qolloonni. Sayikki xaˈmo dawaro aananno birxichira qolloonni.

DHUKANKE ANFE HEEˈRA HASIISSANNOHU MAYIRAATI?

4. Booˈna yaa mayyaate?

4 Qullaawu Maxaafi “umo heeshshi assa” woy dhukanke anfe heeˈra booˈnate ledo heewisiisanno. (Lawishsha 11:2 nabbawa.) Daawiti Yihowa, “guullete cubbunni” woy booˈnannokki gede kaaˈlasira huucciˈrino; isi togo assasi hayyote. (Far. 19:13) Booˈna maati? Mittu manchi assi yinoonnisikki coye assate muddamannoha ikkiro, hakku manchi booˈnaleessaho yaate. Ninke baalunku guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, mito wote booˈnineemmo. Ikkollana, Moote Saaooli lawishshi leellishannonte gede booˈna roso assiˈneemmoha ikkiro, galle honsanni Maganu ledo noonke jaalooma huˈnineemmo. Faarso 119:21 Yihowa ‘booˈnaleeyye rufannota’ kultanno. Isi togo assannohu mayiraati?

5. Booˈna shotinse laˈnannire ikkinokkihu mayiraati?

5 Booˈna, hedeweelcho loonsanni soˈronni saˈino bunsheeti. Umihunni, booˈnineemmoha ikkiro, Yihowa Aliidi Mootichanke assine adhineemmota leellinshummokki ganteemmo. Layinkihunni, assate qoosso noonkekki coye assineemmoha ikkiro, tini wolu manni ledo giwammeemmo gede assitannonkeha ikkara dandaanno. (Law. 13:10) Sayikkihunni, booˈnanke xawo fulanno wote, saalfanteemmoha ikkara dandaanno. (Luq. 14:8, 9) Booˈnatenni kaˈne assinanniri dixuˈmanno. Qullaawa Borro giddo kulloonninte gede, dhukanke anfe heeˈra aye woteno dancha assooteeti.

DHUKANKE ANFE HEEˈRA MAYI LEDO XAADO AFIDHINO?

6, 7. Umo heeshshi assa yaa mayyaate? Umo heeshshi assa dhukanke afate ledo mayi xaado afidhino?

6 Dhukanke anfe heeˈranna umo heeshshi assa xaado afiˈrino akattaati. Qullaawu Maxaafi, umo heeshshi assate yaa naaxxanna booˈna hooga ikkitinota kulanno. Umosi heeshshi assanno Kiristaanchi, wolu manni isinni roorinohu gede asse hedanno. (Fil. 2:3) Umosi heeshshi assanno manchi deerrasi afino manchooti; kuni manchi dandoosinna assa dandaannore seekke hedannoho; qoleno isi soˈrosi ammananno, hattono wolu manni yaannore macciishshannohonna albi garinni calla looseemmo yaannokkiho. Umo heeshshi assa Yihowa lowo geeshsha hagiirsiissanno.

7 Qullaawu Maxaafi giddo, dhukanke anfe heeˈra yitanno yaatto, ninkeneetira gara ikkitino hedo heedhannonke gede assiˈranna assine anfeemmokkiri noota ammane adha yitanno tiro afidhinota kulloonni. Qullaawa Borro umo borreessini afiinni dhukanke anfe heeˈra yitanno yaatto, assine anfeemmokkiri noota huwantoommota akatinkenni leellisha hasiissannonketa xawisate horoonsiˈnoonniha lawanno.

8. Dhukinkera aleenni ikkinore heda woy assa hananfoommota leellishannori maa ikkara dandaanno?

8 Dhukinkera aleenni ikkino coye heda woy assa hananfeemmohu mamoote ikkara dandaanno? Aane nooha qoropha hasiissannonketa  leellishanno coye hedi. Ninkeneeto woy lonseemmo looso janjeemmoha ikkara dandaanno. (Rom. 12:16) Qoleno, mannu ninke aana illachishanno gede assineemmoha ikkara dandaanno. (1 Xim. 2:9, 10) Woy noonke qoossonna uminke hedonni kaˈne, wolu manni assa hasiissannonsarenna hasiissannonsakkire kulleemmoha ikkara dandaanno. (1 Qor. 4:6) Togoore assineemmo wote deerranke hambe naaxxate geeshsha iillinoommoti leella hooggankera dandiitanno.

9. Mito manna booˈnanno gede assinonsahu maati? Lawishsha kuli.

9 Aye manchino maalu hasattosira qeelamannoha ikkiro, deerrasi hawara dandaanno. Lowo manna, umonsa roorse baxa, hinaasanna hanqo qeeˈla hooga booˈnanno gede assitinonsa. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonniri lawishshaho Abeseloomi, Azaariyaasinna Naabukadanatsoori ‘maalu loosira’ qeelante booˈnitino daafira, Yihowa qorichishinonsa.—2 Sam. 15:1-6; 18:9-17; 2 Dud. 26:16-21; Dan. 5: 18-21.

10. Wolu manni mitto coye assate kainohu konniraati yine coyiˈrate muddama hasiissannonkekkihu mayiraati? Mitto Qullaawu Maxaafi lawishsha kuli.

10 Mito manna deerransa hawanno gede assannohu kayinni wolu babbaxxino korkaati no. Hanni lawishshaho, Kalaqama 20:2-7 nna Maatewoosi 26:31-35 noota Qullaawu Maxaafi xagge hendo. Abemeleekinna Pheexiroosi booˈnitinoha lawannore assitinohu, cubbaataamma ikkitinohura busha hasattonsara qeelantinohuraatinso, insa deerransa afa woy qoropha hoogginohuraati ikka? Ninke mannu wodanita afa dandiineemmokki daafira, wolu manni mitto coye assate kainohu konniraati yine afoo wonshine coyiˈra dihayyote; qoleno togo assa baxillu noonketa leellishshannota diˈˈikkitino.—Yaiqoobi 4:12 nabbawi.

MAGANU DIRIJJITE GIDDO NOONKE QEECHA AFA

11. Dhukanke afa Maganu dirijjite giddo noonke qeecha afate ledo xaado afidhinohu hiittoonniiti?

11 Dhukasi afino manchi Maganu dirijjite giddo noosiha loosu qeecha dideanno. Yihowa amanyootu Magano ikkinohura, minisi giddo mittu mittunkura loosu qeecha aanno. Mittu mittunku songote giddo assannori babbaxxinoha ikkirono baalunku hasiisannoho. Yihowa eltosinni mittu mittunkura babbaxxino aamamooshshe woy dandoo uyino. Ninke tenne elto isira ayirrinye abbatenna wole manna kaaˈlate horoonsiˈra dandiineemmo. (Rom. 12:4-8) Yihowa ninke ayirrisannonketanna ammanannonketa leellishanno looso uyinonke; qoleno kuni loosi loosa hasiissannonkeho.—1 Pheexiroosi 4:10 nabbawi.

Loonseemmo loosi soorramanno wote Yesuusi lawishshinni maa ronseemmo? (Gufo 12-14 lai)

12, 13. Yannate kiiro Maganoho soqqammeemmo gari soorramanno wote, dhagge assiˈra hasiissannonkekkihu mayiraati?

12 Ikkollana, Maganu dirijjite giddo noonke qeechi noowa heeˈrannoha diˈˈikkino. Yanna saˈanni hadhanno wote soorramara dandaanno. Hanni Yesuusi lawishsha hedde. Umo, Yihowanna isi callu heedhino. (Law. 8:22) Hatte yannara isi wole ayyaanu kalaqama, illete leeltannota kalqete alame, hattono jeefote mannu ooso kalaqa kaaˈlino. (Qol. 1:16) Yesuusi iiminni dayi yannara umo wolu manni kaaˈlo hasiissannosiha daaima ikke, gedensaanni kayinni lophe uullate aana heeˈrino. (Fil. 2:7) Kakkalo ikke reyihu gedensaanni Yesuusi galagale iimira haˈre ayyaanu kalaqama ikke heeˈra hanafino; isi 1914 Maganu Mangistera Nugusa ikkino. (Ibi. 2:9) Yesuusira uyinoonnisi loosi xaate disoorramannoho yaa diˈˈikkino. Kumu Diri Gashshooti gedensaanni, Yesuusi, Yihowa “woˈmunkurira guuta ikkanno” gede Mangistesi Isira aanno.—1 Qor. 15:28.

13 Hatteente gede ninkeno heeshshonke giddo murreemmo coyinni kainohunni loonseemmo loosi soorramara dandaanno. Lawishshaho, alba adhoottokkihoro xa mine kalaqiˈroottoha ikkara dandaanno. Woy ooso ilte loosiˈra hanafoottoha ikkara dandaanno. Woy yannate gedensaanni, woˈma yanna soqqansho eate yite bikku heeshsho heeˈra hanafoottoha ikkara dandaanno. Mittu mittunku muratto coyi, mitte qoosso woy loosu qeecha  adhatto gede assara dandaanno. Heeshshonke gari albinni roore soqqammeemmo gede woy albi geeshsha soqqammeemmokki gede assankera dandaanno. Ati wedellichaho woy jawaho? Ordu keeraanchimma noohenso dhibbu waadannohe? Yihowa mittu mittunku ma garinni soqqammummosiro woyyannoro afino. Isi ninke assa dandiineemmore calla assinammora hasiˈranno; assineemmori baalu hagiirsiisannosi.—Ibi. 6:10.

14. Dhukanke afa loonseemmo loosinni aye woteno hagiirre afiˈneemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

14 Yesuusi uyinoonnisi looso baala hagiirrunni loosino; ninkeno hatto assa dandiineemmo. (Law. 8:30, 31) Dhukasi afino manchi songote giddo uyinannisi loosi ajinosihu gede asse dihedanno. Togoo manchi albillittete loosu qeechi daafira diyaadanno woy wolu manni assanni noori aana diˈˈillachishanno. Hatteentenni, isi wolqasi danchu garinni horoonsiˈratenna xa loosanni noo looso Yihowa uyinosihu gede asse hede hagiirrunni loosate sharramanno. Qoleno, togoo manchi Yihowa wolu mannira uyinoha loosu qeecha ayirrisanno. Dhukanke afa manna hasiisanno garinni ayirrinseemmonna irkinseemmo gede assitannonke.—Rom. 12:10.

DHUKANKE AFATE YAA MAYYAA DIˈˈIKKITINO?

15. Gedewooni lawishshinni maa ronseemmo?

15 Dhukasi afe heeˈrino manni giddo mittu Gedewooniiti. Isi Yihowa sokkaasinchi umo coyishiishisi yannara, noore coyiˈre deerrasi afinoha ikkinota leellishino. (Eje. 6:15) Isi Yihowa uyinosi looso adhihu gedensaanni nafa, assa hasiissannosire seekke buuxino; qoleno Yihowa biddishsha hasiˈrino. (Eje. 6:36-40) Gedewooni waajjannokkihonna worba  manchooti. Ikkirono, assannore seekke qorophenna alba badhe layiˈre assannoho. (Eje. 6:11, 27) Isi uyinoonnisi looso irkiˈre maccaha ikkate diwoˈnaalino. Hatteentenni, isi Yihowa uyinosi looso loosihu gedensaanni qaesi harino.—Eje. 8:22, 23, 29.

16, 17. Dhukasi afino manchi ayyaanaamittetenni lophate daafira hedanno wote deannokki coyi maati?

16 Dhukanke afate yaa, haaro looso adhe loosate woy albinni roore soqqamate sharrama agurate yaa diˈˈikkitino. Qullaawa Borro, ninke baalunku ayyaanaamittetenni lophate sharrammeemmo gede jawaachishshannonke. (1 Xim. 4:13-15) Ikkina ayyaanaamittetenni lophate loonseemmo loosi aye woteno soorrama hasiissannosi yaateni? Deeˈni. Xa loonsanni heeˈnoommo loosi baxiha ikkirono, Yihowa kaaˈlonni ayyaanaamittetenni lopha dandiineemmo. Maganu uyinonke akattankenna dandoonke woyyeessiˈnanni albinni roore soqqamanna danchare assa dandiineemmo.

17 Dhukasi afino manchi haaro looso adhara albaanni, hakko looso loosa hanafiro assa hasiissannosire seekke buuxanno. Hakkiinnino isi noo gara heeshshi gotti asse hedanno. Lawishshaho, isi assa hasiissannosi coye dulli assikki albinni roore soqqama woy wole looso adhe loosa dandaanno? Haaro looso loosate, xa loosanni nooha mito looso wolu manni loosanno gede assa dandaanno? Kuri xaˈmuwa giddo mittete woy lamente xaˈmora qolanno dawaro dandaannokkita leellishshannota ikkituro, isi loosanni noo looso wolu manni loosiro woyyannoha ikkara dandaanno. Heeˈnoommo gara huuccattotenni seekkine hedanke dandiineemmokkire assate shembeephineemmokki gede kaaˈlitannonke. Dhukanke anfoommota leellinsheemmoha ikkiro, assine anfeemmokkire dandiineemmo diyineemmo.

18. (a) Dhukanke afa haaro looso uyinanninke wote maa assineemmo gede assitannonke? (b) Roomu Sokka 12:3 dhukanke hambeemmokki gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

18 Gedewooni lawishshi, haaro looso adhine loonseemmo wote Yihowa biddishshinna maasso nookkiha danchu garinni loosa dandiineemmokkita qaangeemmo gede assannonke. Hakkiinni saeno “Maganu ledo gudisamme joongillunni” woy dhukanke anfe heeˈneemmo gede koyinsoonninke. (Mik. 6:8) Konni daafira, haaro looso uyinanninke wote Yihowa qaalisinna dirijjitesi widoonni qole aannonke amaale huuccattotenni seekkine heda hasiissannonke. Qoleno, qaafonke Yihowa biddishshi ledo sumuu yitanno gede assiˈra rosa hasiissannonke. ‘Jawa assitannonketi’ uminke dandoo ikkitukkinni, Yihowa ninke kaaˈlate umosi heeshshi assasiiti. (Far. 18:35) Konni daafira, dhukanke anfe Yihowa ledo haˈranke, ninkeneeto janjeemmokki woy ajinshe laˈneemmokki gede kaaˈlitannonke.Roomu Sokka 12:3 nabbawi.

19. Dhukanke afate akata lossiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

19 Yihowa Kalaqaanchonkenna Kalqete Alame Giddo Aliidiha ikkino daafira, dhukasi afino manchi Yihowara hasiisannosi ayirrinye aanno. (Aju. 4:11) Dhukanke hawa hooga, Maganu dirijjite giddo uyinanninke loosinni kassi yine heeˈneemmo gedenna danchu garinni loonseemmo gede kaaˈlitannonke. Dhukanke hawa hooga ayirrinye afiˈrinokki coye assineemmokki gedenna Yihowa manni mereero mittimma heedhanno gede assitanno. Dhukanke hawa hooga, wole manna ninkenni roorsine laˈneemmo gedenna assineemmore qorophineemmo gede assitannonke; tini soˈro loonseemmokki gede kaaˈlitannonke. Konni daafira, dhukanke anfe heeˈra yannankerano Maganu mannira kaaˈlanno akataati; qoleno Yihowa konne akata lossidhannore baxannonsa. Ikkina, dhukanke hambeemmo gede assannori tuncu yaannonke yannara konne akata leellinsheemmo? Aananno birxichira, dhukanke hambeemmo gede assannori tuncu yaannonke wote qoropha dandiineemmo gara xawinsoonni.