Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Arfaasa 2017

Ammanamino Labballira Looso Uyiyye

Ammanamino Labballira Looso Uyiyye

“Ani rosiisoommohere woloota rosiisa dandiitannoriranna ammanantinorira eeggo uyi.”—2 XIM. 2:2.

FAARSO: 103, 101

1, 2. Lowo manni loosanno looso ma garinni laˈˈanno?

MANNU roore wote ewelummansa loosanno loosinni kulanno. Lowo manni, mitto mancho loososi woy silxaanesi laˈe ayirrisara woy ayirrisa hoogara dandaanno. Mitu budira isinni, mittu manchi wolu manchi ledo egennamanno wote “Maa loosatto?” yee xaˈma rosantinote.

2 Qullaawu Maxaafi giddo mite basera manna loosanno loosi ledo mitteenni qummi assinoonni. Lawishshaho, ‘Qaraxaancho Maatewoosi’, ‘goga duugannoha Simiooninna’, ‘baxaminoha xagisaancho Luqaasi’ kulloonni. (Mat. 10:3; Soq. 10:6; Qol. 4:14) Mitu manni suˈma kayinni ayyaanaamittete qoossonsa woy loosanno loosi ledo qummi assinoonni. Lawishshaho, Moote Daawiti, masaalaancho Eeliyaasinna soqqamaasincho Phaawuloosi kulloonni. Kuni manni Maganu uyinonsa looso naadinoho. Ninkeno looso uyinanninke wote, hakko looso naada hasiissannonke.

3. Jajjabbu ajuulle qajeelsa hasiissannonsahu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

3 Ninke baalunku loonseemmoha ayyaanaamittete looso banxeemmo daafira, hakko looso hegere geeshsha loonsanni heeˈra  hasiˈneemmo. Ikkollana, Addaami yannanni kayise mitte ilama geedhitanno wote wole ilama lekkissanni daggino. (Ros. 1:4) Konninni kainohunni yannankera addu Kiristaani giddo fonqolo ikkanno coyi kalaqamino. Yihowa manni loosi duuchu garinni lexxino. Konne batiˈra looso danchu garinni loosate, Yihowa dirijjite yanna abbitino tekinooloje horoonsidhanno. Mitu jajjabbu mannira hakko garinni loosa qarra ikkitansara dandiitanno. (Luq. 5:39) Tenneno agurranna, ajuulleho jajjabbunni roortino jawaantenna wolqa noonsa. (Law. 20:29) Konni daafira, jajjabbu roduuwi ajuullu roduuwi roore looso adhite loossanno gede qajeelsansa danchatenna hasiissannote.—Faarso 71:18 nabbawi.

4. Mitu manni wolu mannira looso aa baxannokkihu mayiraati? (“ Mitu Manni Wolu Mannira Looso Aa Baxannokki Korkaata” yitanno saaxine lai.)

4 Qoosso noonsa roduuwi, ajuulleho looso aa baxa hooggara dandiitanno. Tennera mitu baxxanno qoosso aaninni hoollanninsahu gede assite hedde waajjitanno. Wolootu insaweelo ajuullu roduuwi danchu garinni loosa dandiitannokkiha lawannonsa. Wolootu kayinni qajeelsate yanna noonsakkihu gede assite heddanno. Ajuullu roduuwi kayinni, roore looso aa keeshshiniro cinca hoogge muddantannokki gede qoropha hasiissannonsa.

5. Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwa dawaro afiˈneemmo?

5 Hanni wolu mannira loosa aa hasiissannota ikkinota lame doogonni laˈno. Umihunni, jajjabbu roduuwi ajuullu roduuwi roore looso adhite loossanno gede kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti? Togo assa hasiissannohu mayiraati? (2 Xim. 2:2) Layinkihunni, ajuullu roduuwi woˈnaalshu noonsa roduuwa kaaˈlitanno wote, gara ikkitino lao heedhannonsa gede assiˈranna insawiinni rosa hasiissannonsahu mayiraati? Hanni balanxe, Moote Daawiti beettisi mittu lowo geeshsha hasiisanno loosira qixxaawanno gede kaaˈlinohu hiittoonniitiro laˈno.

DAAWITI SELEMOONI LOOSOHO QIXXAAWANNO GEDE KAAˈLINO

6. Daawiti maa assate hedino? Tennera Yihowa mayyiino?

6 Daawiti lowo diro dartu heeshsho heeˈrinohu gedensaanni, moote ikke dancha mine  heeˈra hanafino. Isi Yihowara “mine” woy qullaawu mine mina hoongoonniti dadillissinosi daafira, isira mine mina hasiˈrino. Konni daafira masaalaanchu Naataanira togo yii: “Kune ani daguwunni minnoonni minira noommo Maganunnihu Gondooru Taabooti kayinni dukkanu giddo no!” Tennera Naataani togo yee qolisi: “Maganu ate ledo noona, wodanikkinni hedoottore baala assi.” Ikkollana, Yihowa hedinori wolereeti. Isi Naataani Daawitira togo yee kulanno gede hajajino: “Ani heeˈreemmoha Qullaawa Mine minattoehu ate diˈˈikkootto.” Yihowa Daawiti maassiˈrannosita kulinosiha ikkirono, qullaawa mine Daawiti beetti Selemooni minanno gede assino. Tennera Daawiti maa assiyya?—1 Dud. 17:1-4, 8, 11, 12; 29:1.

7. Daawiti Yihowa Qullaawa Mine minnannota hoolinositera maa assi?

7 Daawiti minnanniha qullaawa mine wolu manni minino yinanni yee hede kaaˈla digiwino. Qoleno, minnoonni mine Daawiti mine ikkikkinni Selemooni mine yine woshshinoonni. Daawiti hedinore assara fajjinoonnisikki daafira dadillinoha ikkara dandaanno; kayinni isi looso woˈmunni woˈma kaaˈlino. Isi loosanno manna, hattono siwiila, camo, birra, culkanna daguwu xaawula gamba assino. Hakkiinni saeno isi Selemooni togo yee jawaachishino: “Xaano beettoˈya, Kaaliiqi ledokki heeˈro! Coyiˈrino garinni Maganikki Kaaliiqi mine minatto gede isinni qineessohe.”—1 Dud. 22:11, 14-16.

8. Daawiti Selemooni uyinoonnisi looso loosiisa dandaannokkihu gede asse hedinoha ikkara dandaannohu mayiraati? Ikkollana isi maa assiyya?

8 Umi Duduwo 22:5 nabbawi. Daawiti Selemooni konne batiˈra looso loosiisa dandaannokkihu gede asse hedinoha ikkara dandaanno. Qoleno, minnannihu Qullaawu mini ‘lowo geeshsha biifadoho’; hattono hakka waro Selemooni ‘anje afiˈrinohonna’ ‘egennosi lowota ikkitinokkiho.’ Ikkirono, Daawiti Selemooni uyinannisi looso loosanno gede Yihowa kaaˈlannosita afino. Konni daafira, Daawiti isi assa dandaannori aana illachishino yaano minate hasiisannore qixxeessino.

WOLOOTA QAJEELSA HAGIIRSIISSANNO

Ajuullu roduuwi roore looso adhite loossanna laˈˈa hagiirsiissanno (Gufo 9 lai)

9. Jajjabbu roduuwi ajuullu roduuwira looso oye hagiidha dandaannohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

9 Jajjabbu roduuwi loossanno looso ajuullu roduuwira uyitanno gede assanno coyi kalaqamanno wote dadilla dihasiissannonsa. Ajuullu roduuwi looso adhite loossanno gede qajeelsa loosu danchu garinni loosamanno gede assitanno. Albisa ikkitino roduuwi, insa qajeelsitinohu ajuullu roduuwi looso adhitanno wote hagiidha hasiissannonsa. Tenne xawisate, beettosi kaameela kandanni gara rosiisanno anna lawishsha assine laˈno. Qaaqqu anje noo yannara annisi assannore sammi yee laˈˈanno. Lophanno wote kayinni annisi kaameela kandanni gara kulannosi. Beettisi kaameela kadate higge fajjitannosi diri iillanno wote, annisi kulinosi garinni kada hanafanno. Mito wote bado bado kaddannoha ikkirono, annisi geedhanni haˈranno daafira roore wote beettu kadanno. Xiinxallu anni beettisi kaameela kada kaaˈlannositera hagiidhanno;  isi callu kada hasiissannosihu gede asse dihedanno. Hatteente gede jajjabbu roduuwi insa qajeelsinohu aju manni Maganu looso loosanno wote, lowo geeshsha hagiidhanno.

10. Musera ayirrinyenna qoosso afiˈrate daafira hiittoo hedo noosi?

10 Jajjabba ikkinoommori hinaasate akata gargadha hasiissannonke. Israeele dukkaˈnite noowa mitu manni masaalaanote gede himana coyiˈri yannara Muse assinore qaagi. (Kiiro 11:24-29 nabbawi.) Muse soqqamaanchi Iyyaasu insa afoo gana hasiˈrino. Isi hatto assa hasiˈrinohu insa Muse silxaane agurte fundultanni no yee hedinohuraati. Muse kayinni togo yii: “Anera qarranteeti? Kaaliiqi mannu baalunkura Ayyaana ee himana coyiˈranno gede assoommero hagiidheemmo gara afootto?” Muse kuni coyi ikkanno gede assinohu Yihowa ikkinota afino. Muse umisira ayirrinye hasiˈra agure, Yihowa soqqamaanosi baalantera himana coyiˈrate dandoo oommero giwannokkita coyiˈrino. Ninkeno, wonaatiro ninke loonseemmo looso wolootu loosate qoosso afidhanno wote, Musente gede hagiidha dihasiissannonke?

11. Mittu rodii alba isi loosanno looso wolu rodiira uyinita mayyiino?

11 Yannankera lowo diro daafurrummo yitukki loossinorinna albinni roore looso loossanno gede woloota qajeelsitinori batinyu roduuwi no. Lawishshaho, Piteri yinanni rodii woˈma yanna soqqansho eˈˈe soqqaminohu 74 saˈˈanno diri giddo, 35 diro Awuroppaho noote mitte sinu biirora soqqamino. Muli barri geeshsha, isi Soqqanshote Kifilera aliidi laˈˈaancho ikke soqqamino. Xa hatte basera alba Piteri ledo lowo diro soqqamaninohunna diro isiwa marannokkihu Pooli yinanni rodii loosanno. Piteri alba isi loosanno looso woleho uyini yannara didallino isi togo yee coyiˈrino: “Albinni roorino looso loosate qajeeltinorinna looso danchu garinni loossanno roduuwi noohura lowo geeshsha hagiidhoommo.”

JAJJABBA RODUUWA AYIRRISSE

12. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnite Roobiaami xaggenni maa rosa hasiissannonke?

12 Selemooni reyita beettisi Roobiaami iso lekkise moote ikkino. Roobiaami uyinoonnisi looso loosate kaaˈlitannosi amaale hasiˈri yannara, umo jajjabba manna amaaˈlino. Ikkollana isi insa amaaltinosi amaale diadhino. Hatteentenni, isi ledosi lophinohunna hatte yannara soqqamaanosi ikke noohu aju manni amaalinosi amaale adhino. Togo assasi lowo qarra iillishshinosi. (2 Dud. 10:6-11, 19) Tennenni maa ronseemmo? Jajjabbanna lowo egenno afiˈrino manna amaaˈlanna hatte amaale harunsa hayyote. Ajuullu roduuwi biˈree garinni calla loosa hasiissannonsaha ikka hoogirono, jajjabbu roduuwi amaaltanno amaale adha giwa dihasiissannonsa.

13. Ajuullu roduuwi jajjabbu roduuwi ledo kaaˈlante loosa dandiitannohu hiittoonniiti?

13 Jajjabbu roduuwi loossanno looso ajuullu roduuwi qineessitanno gede assinanniha ikkara dandaanno. Kuri ajuullu roduuwi loossanno loosi albiwiinni baxxannoha ikkirono, mitto coye murate albaanni hayyonna egenno afiˈrinoha jajjabba roduuwa amaale xaˈmiˈra kaaˈlitannonsa. Aleenni qummi assinihu Piteri riqiwe loosa hanafihu Pooli, togo yiino: “Haja asse Piteri amaaˈleemmo; tenne kifilera loossannori wolootuno hatto assitanno gede jawaachisheemmo.”

14. Ximootewosinna soqqamaasinchu Phaawuloosi kaaˈlante loossino garinni maa ronseemmo?

14 Aju Kiristaanchi Ximootewoosi, soqqamaasinchu Phaawuloosi ledo lowo diro soqqamino. (Filiphisiyusi Sokka 2:20-22 nabbawi.) Hakkuyira albaanni Phaawuloosi Qorontoosi Kiristaanira togo yee borreessino: “Baxeemmohanna Mootichaho ammanaminoha beettoˈya Ximootewoosi soommoˈnehu kunniraati. Woˈmankawa beetekiristaane [‘songuwa’, NW] baalate rosiisoommo coyi ledo xaaddannota Kiristoosi  Yesuusinni heeˈroommo heeshsho qaagiissannoˈne.” (1 Qor. 4:17) Tini Phaawuloosinna Ximootewoosi kaaˈlante loossannore ikkitinota leellishshannote. Phaawuloosi Ximootewoosira yannasi oye, isi “Kiristoosi Yesuusinni heeˈrino heeshsho”, yaano soqqanshote horoonsiˈranno hayyo rosiisinosi. Ximootewoosi dancha gede rose Phaawuloosi baxannosiha ikkino; Phaawuloosino Ximootewoosi Qorontoosi heeˈranno mannita ayyaanaamittete hasatto wonshannota dihuluullamino. Insa lawishshi, yannankera wolootu songote giddo looso adhite loossanno gede qajeelsitanno cimeeyye harunsa hasiissannonsaho kaajja lawishshaati!

BAALUNKURA LOONSEEMMO LOOSI NO

15. Phaawuloosi Roomaho heeˈranno Kiristaana amaalino amaale mito coye biddi assinanni yannara kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

15 Heeˈnoommohu hagiirsiissanno yannaraati. Yihowa dirijjiteti uullayidi kifile duuchante doogonni harditanni no; ikkollana tini lopho mitore soorrinanni gede assitanno. Kuni biddi assinanni coyi ninke heeshsho ledo xaadanno wote, umonke heeshshi assine meessi dilgonni roore Yihowa loosi aana illachinsho. Togo assanke mereeronke mittimma heedhanno gede assitanno. Phaawuloosi Roomaho heeˈranno Kiristaanira togo yee borreessino: “Mitti mittiˈne Maganu uyinoˈne ammaˈna bikkinni umoˈne heeshshi assitine laˈe ikkinnina, hasiisannohura aleenni heddinanni booˈnitinannikki gede . . . seejjeemmoˈne. Mitte mannimmara duuchu bisi no. Mittu mittunku bisi addi addi looso afiˈrino. Ninkeno haammante heeˈnenni, Kiristoosinni mitto bisooti. Mitte mannimma aana heeˈnoommo.”—Rom. 12:3-5.

16. Jajjabbunna ajuullu roduuwi, hattono minaamuwinsa Yihowa dirijjite giddo salaamenna mittimma heedhanno gede assa dandaannohu hiittoonniiti?

16 Heeshshonke gari baxiha ikkirono, baalunku taalle afidhinokkite Yihowa Mangiste loosi halaˈlanno gede assate aanna illachisha hasiissannonke. Jajjabba roduuwa, ajuullu roduuwi kiˈne loossinanni looso loosa rossanno gede rosiissensa. Ajuulle roduuwa, uyinanniˈne looso adhe, dhukaˈne affine heedhe; hattono jajjabba roduuwa ayirrisse. Minaamuwa, Aqiila minaama Phirisqilla lawishsha harunse; ise, heeshshonsa gari soorrami yannara minaannise Aqiilara ammanante kaaˈlitino.—Soq. 18:2.

17. Yesuusi rosaanosi maa assitannota afino? Isi insa hiikko loosira qajeelsino?

17 Wolootu roore looso adhitanno gede qajeelsate, Yesuusi geeshsha dancha lawishsha ikkannohu dino. Isi uullate aani soqqanshosi gude haˈrannotanna wolootu iso riqibbe loossannota afino. Yesuusi rosaanosi guuntete xeˈne noonsare ikkiturono, isi looso dancha gede loossannota dihuluullamino; wole agurina isi loosino loosinni nafa roorino looso loossannota afino. (Yoh. 14:12) Yesuusi insa seekke qajeelsino; insano dancha duduwo hatte yannara egennantino alame woˈmate iillishshino.—Qol. 1:23.

18. Albillittete afiˈneemmo hexxo maati? Xa hiikkonne looso loosa dandiineemmo?

18 Yesuusi kakkalo ikke reyihunna reyotenni kae iimira haˈrihu gedensaanni, “gashshaano, roorrootu, wolqaataammunna moottoolla baalate aleenni” gashshanno gede albinni roore silxaane uyinoonnisi. (Efe. 1:19-21) Armagedooni daara albaanni ammanamme heeˈne reyinummoro, xalala haaro alamera reyotenni kaˈne hagiirsiisanno looso loonsanni heeˈneemmo. Hakka geeshsha kayinni baalunku loonseemmohu lowo geeshsha hasiisanno loosi no; kuni loosi dancha duduwo duduwatenna manna rosaano assate loosooti. Konni daafira, aja akkala yinikki baalunku ‘Mootichu looso kaajjine loosa’ agurroonke.—1 Qor. 15:58.