Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ammajje 2017

Yihowa Mannasi Massaganno

Yihowa Mannasi Massaganno

“Woˈmanka woyite ani albaanni haˈreemmoˈne.” ISA. 58:11.

FAARSO: 3, 4

1, 2. (a) Yihowa Farciˈraasinera albisa ikkino manninna wole ammaˈno massaganno manni mereero mayi badooshshi no? (b) Konniranna aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

“MASSAGAANCHIˈNE ayeti?” Tini xaˈmo duucha wote mannu Yihowa Farciˈraasine xaˈmannote. Tini dhaggeeffantannire diafidhino! Korkaatuno batinye ammaˈnora mitte mancho woy manchi massagaancho woy sooreessa ikkanno. Ninke kayinni, xaˈmannonkehura Massagaanchinke guuntete xeˈne noosi mancho ikkinokkita fenjeejjine kulleemmonsa. Ninke rosiisannonkehu woy massagannonkehu reyotenni kainoho Kiristoosaati; isino Annisi Yihowa biddishsha harunsanno.—Mat. 23:10.

2 Ikkirono, yannankera Maganu manni mereero albisa ikkino manni yaano “ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” no. (Mat. 24:45, NW) Ikkina, Yihowa ninke illete leellannokki Beettisi widoonni qole massaganni noonketa anfeemmohu hiittoonniiti? Konniranna aananno birxichira, Yihowa lowo diro mito manna horoonsiˈre mannasi massaginohu hiittoonniitiro ronseemmo. Lamunku xiinxallote birxichira, Yihowa konni manni widoonni mannasi massaginotanna yannankerano mannisi Massagaanchi iso ikkinota leellishannoha sase coye xawinsoonni.—Isa. 58:11.

 QULLAAWU AYYAANI WOLQA IKKINONSA

3. Muse Israeele massaganno gede wolqa ikkinosiri maati?

3 Magano riqiwe loosino mannira qullaawu ayyaani wolqa ikkinonsa. Hanni Israeele massagara dooraminoha Muse lawishsha assine adhino. Isi, konne majjaha ikkinokki looso loosanno gede kaaˈlinosiri maati? Yihowa “Qullaawa Ayyaanasi” giddosi worino. (Isayaasi 63:11-14 nabbawi.) Yihowa Musera qullaawu ayyaanisinni wolqa oye mannasi massagino.

4. Israeele, Muse aana Maganu ayyaani noota wodancha dandiitannohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

4 Qullaawu ayyaani illete leeltannokki wolqa ikkino daafira, Israeele tini wolqa Muse aana noota wodancha dandiitannohu hiittoonniiti? Qullaawu ayyaani, Muse addi addi maalale loosannonna Ferioonira Maganu suˈma kulanno gede kaaˈlinosi. (Ful. 7:1-3) Qoleno, qullaawu ayyaani Muse baxillu, joongillunna cincate gedeeta dancha akatta lossiˈranno gede kaaˈlinosi; tini, isi Israeele massagate ikkado ikkanno gede assitinosi. Isi, mararro noonsakkitenna uminsare calla heddannote wole gobba gashshaanonni lowo geeshsha baxxinoho. (Ful. 5:2, 6-9) Ee, Yihowa mannasi massagara Muse doorinoti teeˈlitinota diˈˈikkitino.

5. Yihowa wolu Israeelete manni mannasi massaganno gede wolqa ikkinonsahu hiittoonniitiro xawisi.

5 Wole yannara, Yihowa ayyaani mannasi massagara dooraminohu wolu mannirano wolqa ikkinonsa. Lawishshaho, Yihowa “Newe beettira Iyyaasura” qullaawu ayyaanisinni “egenno” woy hayyo uyinosi. (Mar. 34:9) Yihowa “Ayyaani Gedewooni aanira” dirrino. (Eje. 6:34) Yihowa ayyaani “Daawiti aanira dirre wolqa” wonshinosi. (1 Sam. 16:13) Insa Maganu ayyaana addaxxitino; qullaawu ayyaani uminsa wolqanni assite dandiitannokki maalale loossanno gede kaaˈlinonsa. (Iya. 11:16-18; Eje. 7:7, 22; 1 Sam. 17:37, 50) Tennenni laˈneemmoonte gede, insa maalale loossanno gede wolqa uyinonsahu Yihowaati; konnira isi ayirrinye adhasi hasiissannote.

6. Maganu Israeele massagara doorino manna ayirrinsara hasiˈrinohu mayiraati?

6 Israeele, konni mannira qullaawu ayyaani wolqa ikkinonsata leellishannoha xawe leellanno malaate laˈu yannara, maa assitannoti gattino? Insa Musera gunguntu yannara, Yihowa togo yiino: “Kuni manni ane mishannoehu mamari geeshshaati?” (Kir. 14:2, 11) Ee, Muse, Iyyaasu, Gedewooninna Daawiti doorinohu Yihowaati; isi insa widoonni hige mannisi Massagaancho ikkino. Mannu insara hajajamannoha ikkiro, Yihowa Massagaanchonsa asse harunsannota leellishanno.

SOKKAASINE KAAˈLITINONSA

7. Sokkaasine Muse kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

7 Magano riqiwe mannasi massagino manna sokkaasine kaaˈlitino. (Ibiraawoota 1:14 nabbawi.) Lawishshaho, Yihowa Musera hajajo uyinohu, ikkado ikkanno gede assinosihunna biddishsha uyinosihu sokkaasinete widoonniiti. Maganu, Muse citu “giddo leellisi sokkaasinchi widoonni gashshaanchonna wolassannoha asse insawa soyino.” (Soq. 7:35) Yihowa Musera Higge uyinohu ‘sokkaasinete widoonni qoleeti’; Muse tenne higge Israeele rosiisate horoonsiˈrino. (Gal. 3:19) Yihowa togo yiinosi: “Konne [manna] kuloommohe widira qolte haadhe massi! Kuneeti sokkaasinchiˈya albakkiinni haˈranno.” (Ful. 32:34) Qullaawu Maxaafi, Israeelete manni hakku sokkaanchi maala uddiˈre marraˈˈannansa laino yee dikulanno. Ikkollana, Muse manna rosiisinonna massagino gari mannu wolqara aleenni ikkitino wolqa afiˈrinorichi kaaˈlinosita leellishanno.

8. Sokkaasine Iyyaasunna Hiziqiyaasi kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

8 Muse yanna gedensaanni iso lekkisinohu Iyyaasu, Maganu manna Kanaani gobba manni ledo olamara haaˈre haˈri yannara, Yihowa “olanto hajajaanchi” wolqa ikkinosi; konnira Israeele olaho qeeltu. (Iya. 5:13-15;  6: 2, 21) Gedensaanni, Moote Hiziqiyaasi yannara waajjishshannoti Asoorootu olanto Yerusaalame horrate kaˈino. Hatte yannara mitto hashsha, Yihowa “sokkaasinchi . . . 185,000 olanto” shiino.—2 Mot. 19:35.

9. Israeele, Magano riqiwe massaginonsa manni guuntete xeˈne noonsaha ikkirono, maa assa hasiissinonsaro xawisi.

9 Sokkaasine guuta kalaqamaati; insa kaaˈlitino manni kayinni diguutaho. Lawishshaho, Muse mitte yannara Yihowara ayirrinye uyikki gatino. (Kir. 20:12) Iyyaasu Gebaooni manni ledo qaalu gondooro ei yannara, Maganu biddishsha aannosi gede dixaˈmino. (Iya. 9:14, 15) Mitte yannara Hiziqiyaasi “wodanisira booˈna” woˈmitinota leellishannore assino. (2 Dud. 32:25, 26) Kuri massagaano guuntete xeˈne noonsare ikkiturono, Israeele kayinni insa yitannore assa hasiissinonsa. Yihowa hakkawaro konne manna sokkaasinete widoonni qole kaaˈlanni no. Ee, Yihowa mannasi massagino.

MAGANU QAALI BIDDISHSHA IKKINONSA

10. Muse Maganu Higgenni biddishsha afiˈrinohu hiittoonniiti?

10 Magano riqiwe mannasi massagino mannira, Qaalisi biddishsha afiˈrate kaaˈlinonsa. Qullaawu Maxaafi Israeelete uyinoonni Higge, “Muse widoonni qolle” uyinoonnita kulanno. (1 Mot. 2:3) Konnira, Qullaawa Borro giddo kulloonninte gede Higge uyinohu Yihowaati; Muse umisi tenne higgera hajajama hasiissinosi. (2 Dud. 34:14) Muse, Yihowa xaadooshshu dunkaana hiittoonni qansanniro biddishsha uyisi yannara, ‘woˈmanka coye hajajinosi gede’ assino.—Ful. 40:1-16.

11, 12. (a) Iyyaasunna Maganu manna massaginohu wolu manni maa assa hasiissinonsa? (b) Maganu manna massagino manna Qaalisi kaaˈlinonsahu hiittoonniiti?

11 Iyyaasu Israeelete manna massaga hanafi waronni, borreessinoonnihu Maganu Qaali noosi. Iso togo yine hajanjoonnisi: “Isi giddo borreessinoonniha baala wonsha dandaatto gede, hashshanna barra wodanchi.” (Iya. 1:8) Gedensaanni, Maganu manni aana mookkino gashshaanono hatto assitino. Insa Higge barru baala nabbawa, galchiˈra, hattono giddose ‘noo hajajonna woga baalanta seekkite agadhitanno gede mulinsanni’ xeertisiˈra dihasiissannonsa.Marro 17:18-20 nabbawi.

12 Maganu Qaali mannasi massagginore kaaˈlinohu hiittoonniiti? Hanni Moote Iyyoosiyaasi lawishsha laˈno. Muse Higge noo xaaxo anfi yannara, Iyyoosiyaasira borreessaanchisi nabbawinosi. * Hatte yannara Moote Iyyoosiyaasi maa assiyya? “Moote Seeru Maxaafa [nabbambanna] macciishshe masillunni uddanosi dari.” Isi hakkiinni sainore assino. Maganu Qaali giddo noo biddishsha harunse kaphu maganna hunate qodhe kaino, hattono halaˈladunni Faasiku ayyaana ayirrinsanni gede qineessino. (2 Mot. 22:11; 23:1-23) Iyyoosiyaasinna Maganu manna massagginori wolootu ammanantino mannooti, Maganu Qaali giddo noo biddishsha harunsite insa uyitino biddishsha biddi assitino hattono xawissino. Tini, hundihu Maganu manni fajjosi ledo sumuu yee heeˈranno gede kaaˈlitino.

13. Yihowa manna massagginorinna kaphu maganna magansidhanno daga massagginori mereero noo badooshshi maati?

13 Kuri ammanantino mootoolla, uminsa hayyonni gashshitannotenna xeertisse heda dandiitannokkite wole daga mootoollanni lowo geeshsha baxxitinote. Kanaani manni gashshaano hunda, mannu macca gibbannore assanno; lawishshaho, fiixu ledo, meyati meyate woy labbaahu labbaahu ledo, hattono saadate ledo siimu xaadooshshe assannoho; qoleno ooso kakkalannohonna kaphu maganna magansiˈrannoho. (Lew. 18:6, 21-25) Hakkiinni saeno, Baabiloonetenna Gibitsete manna massaggannorira Maganu Israeelete uyinote gedeeti sayinsete ledo sumuu yitannoti  fayyimma agadhate kaaˈlitanno higge dinonsa. (Kir. 19:13) Hundihu Maganu manni kayinni ammaname massaginonsa manni ayyaanaamittetenni, amanyootunninna bisunni xuru nookkire ikke heeˈrate kaaˈlinonsa gara afino. Tini, ammanantino albisaano massaganni noohu Yihowa ikkinota leellishshannote.

14. Yihowa mannasi massaginoha mito manna seejjinohu mayiraati?

14 Hunda Maganu manna massagino manni giddo mitu isi biddishsha harunsikki gatino. Kuni Yihowara hajajama giwinohu mannasi massagino manni, isi qullaawu ayyaanisi, sokkaasinesinna Qaalisi widoonni uyinonsa biddishsha adha giwino. Yihowa mannasi massagino manna seejjino woy insa bayicho wole riqiwino woti no. (1 Sam. 13:13, 14) Isi umisi yannanni, hakkuyira albaanni mannasi massagino manninni roorannoha doorino.

YIHOWA GUUTA MASSAGAANCHO DOORINO

15. (a) Masaalaano baxxino Nugusi daannota masaaltinohu hiittoonniiti? (b) Masaalotenni kulloonni massagaanchi ayeti?

15 Yihowa mannisira baxxino massagaancho doorannota, lowo diri albaanni masaalotenni kulino. Muse Israeelete mannira togo yiino: “Maganiˈne Kaaliiqi roduuwiˈne giddonni ane gedee himanaancho (woy ‘masaalaancho’) kayisannoˈnena isi yaannota macciishshe.” (Mar. 18:15) Isayyaasi hakku Masaalaanchi “gaadaannanna [‘massagaanchonna’, NW] roorricha” ikkannota coyiˈrino. (Isa. 55:4) Daanieelino “buuramino” Massagaanchi daannota qullaawu ayyaaninni borreessino. (Dan. 9:25) Gedensaanni, Yesuusi Kiristoosi isi Maganu manni “Rosiisaancho” woy Massagaancho ikkinota coyiˈrino. (Maatewoosi 23:10 nabbawi.) Yesuusi rosaano iso uminsa fajjonni harunsitino; hattono isi Yihowa doorinoha ikkinota ammantino. (Yoh. 6:68, 69) Insa, Yihowa Yesuusi Kiristoosi widoonni mannasi massaganni noota ammantanno gede assinonsari maati?

16. Yesuusira qullaawu ayyaani wolqa ikkinosita leellishannori maati?

16 Qullaawu ayyaani Yesuusira wolqa ikkinosi. Yesuusi cuuami wote, cuuaanchu Yohaannisi “gordu faˈnameenna iiminni Maganu Ayyaani lembooli daninni daye aanasi dirranna” laino. Hakkunni gedensaanni “Qullaawu Ayyaani Yesuusi halalli gobba fule haˈranno gede” assinosi. (Maq. 1:10-12) Qullaawu ayyaani, Yesuusi uullate aana soqqami yannara rosiisannonna maalale loosanno gede wolqa ikkinosi. (Soq. 10:38) Qoleno, qullaawu ayyaani Yesuusira ayyaanu akatta, lawishshaho baxillu, hagiirrunna kaajjado ammana heedhannosi gede kaaˈlinosi. (Yoh. 15:9; Ibi. 12:2) Yesuusi geeshsha Maganu ayyaani kaaˈlo afidhino massagaano horo dino. Ee, Yesuusi Yihowa doorino massagaanchooti.

Yesuusi cuuamihu gedensaanni boode yanna giddo sokkaasine kaaˈlitinosihu hiittoonniiti? (Gufo 17 lai)

17. Sokkaasine Yesuusa kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

17 Sokkaasine Yesuusa kaaˈlitinosi. Yesuusi cuuamihu gedensaanni boode yanna giddo,  “sokkaasine dagge” towaattinosi. (Mat. 4:11) Qoleno, isi reyara boode saate gatte heedheenna “jawaachishanno sokkaasinchi gordunni dirre” leellinosi. (Luq. 22:43) Yesuusi Yihowa fajjo wonshate kaaˈlo hasiissannosi wote, Yihowa sokkaasinesi soya dandaannota afino.—Mat. 26:53.

18, 19. Yesuusi heeshshosiranna rosiisannorira Maganu Qaale biddishsha asse horoonsiˈrinohu hiittoonniiti?

18 Maganu Qaali Yesuusira biddishsha ikkinosi. Yesuusi soqqansho hanafi yannanni kayise, Qullaawa Borronni qummi assanni coyiˈranno. (Mat. 4:4) Yesuusi Maganu Qaalira hajajame qarru haqqi aana reyate geeshsha nafa iillino. Reyi wote nafa Mesihichunnire yaano isi daafira kulloonni masaalo coyiˈrino. (Mat. 27:46; Luq. 23:46) Hatte yannara nooti ammaˈnote sooreeyye kayinni, Maganu Qaali wogansa ledo kiphi yaanno wote lashshi assite agurtanno. Konnira Yesuusi, Yihowa masaalaanchu Isayyaasi widoonni coyiˈrino qaale qummi asse insa daafira togo yiino: “Tini gosa afuunni ayirrissannoe; wodaninsanni kayinni anewiinni faffe no. Magansidhannoehuno woga wonshateeti. Mannu woganna bude, seeru gede assite rosiissanni, kaphunni magansidhannoe.” (Mat. 15:7-9) Yihowa togoo manni mannasi massagara doorannoni?

19 Yesuusi assinorira calla ikkikkinni, rosiisinorirano Maganu Qaale biddishsha asse horoonsiˈrino. Isi lowo egennonna woˈnaalshi noosiha ikkirono, ammaˈnote sooreeyye fonqoltusi yannara umisi hayyo diaddaxxino. Hatteentenni, isi Qullaawa Borro giddonni qummi assanni coyiˈrino. (Mat. 22:33-40) Yesuusi macciishshannosi mannira iima heeˈrino heeshshore woy kalqete alamere kulanni naaniiga agure, ‘Qullaawa Borro wodanchanno gede wodanansa fanino.’ (Luq. 24:32, 45) Yesuusi Maganu Qaale lubbora baxino; qoleno konne Qaale mannaho quqquxame kulino.

20. (a) Yesuusi Maganoho ayirrinye uyinohu hiittoonniiti? (b) Yesuusinna Heeroodisi Agiripha Umihu mereero noo badooshshi, Yihowa mannasi massagara dooranno manni daafira maa rosiisannonke?

20 Yesuusi coyiˈrinohu “ashilaamu hasaawi” woy dancha qaalla mannu dhagge assiˈranno gede assitinoha ikkirono, Rosiisaanchisi Yihowara ayirrinye uyino. (Luq. 4:22) Mitte hige mittu dureessu manchi Yesuusa “Dancha Rosiisaancho” yee woshshe iso jajate woˈnaali yannara, Yesuusi dinaaxxino; isi togo yee qolino: “Mayira dancha yiittoe? Mittu kaˈa danchu dino. Isino Maganoho.” (Maq. 10:17, 18) Yesuusi reyihunni mitu settu diri gedensaanni Heeroodisi Agiripha Umihu, Yihudu moote woy massagaancho ikkino. Isi horo Yesuusi gedeeha diˈˈikkino! Isi mitte hige “mootete uddano” uddiˈre songo fulino. Hakko mannisi isi coyiˈranna macciishshiti, togo yee canci: “Tini Maganu huurooti ikkinnina mannunnita diˈˈikkitino!” Tini, isi dhukasi hawanno gede assitusikkinni digattino. Hakkiinni aane mayi ikkiyya? Isi “Maganoho ayirrinye aa hooginohura, hakkawoyintenni mootichu sokkaasinchi ganeenna daˈmuule reyino.” (Soq. 12:21-23) Tenne laˈˈanni heeˈre, Heeroodisi Yihowa mannasi massagara doorinoho yee hedanno manchi dino. Yesuusi kayinni, Maganu doorinosita leellishannore assino; qoleno, isi ayewoteno Bayiru Massagaanchi Yihowa ayirranno gede assino.

21. Aananno birxichira mayinnire ronseemmo?

21 Yesuusi massagaancho ikkinohu shiima diro calla diˈˈikkino. Isi reyotenni kaihu gedensaanni togo yiino: “Roorre baala gordohonna baattote uyinoonnie. . . . Kuneeti, gobbate goofimarchi geeshsha ani kiˈne ledo noommo.” (Mat. 28:18-20) Ikkina, Yesuusi iima heeˈrannonna illete leellannokkiha ayyaanu kalaqo ikkino daafira, uullate aana Maganu manna massagannohu hiittoonniiti? Yihowa Kiristoosi woroonni mannisira albisa ikke loosara doorinohu ayeti? Kiristaanu konne Magano riqiwe loosanno manna bade afa dandaannohu hiittoonniiti? Aananno birxichira, kuriuu xaˈmuwara dawaro qolloonni.

^ GUFO 12 Tini Muse borreessinota hundi borro ikkitukkinni digattino.