Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Afoo doodhi Sidaamu Afoo

Wodo Iimi Anninke Uyinonkete Guuta ‘Eltooti’

Wodo Iimi Anninke Uyinonkete Guuta ‘Eltooti’

“Dancha eltonna woˈmu atooti baalu Maganuwiinniiti.”YAI. 1:17.

FAARSO: 20, 15

1. Wodote kakkalo mayi atoote afiˈnanni gede assitino?

YESUUSI Kiristoosi wodote kakkalo ikke reyasi lowo atoote afiˈnanni gede assitino. Tini qixxaawo keeraanchimma baxxannoti Addaami ooso baala jeefote Maganu maate miilla ikkitanno gede faro fantanno. Qoleno, wodo hagiidhinanni hegerera heeˈneemmo faro fantinonke. Kiristoosi wodo ikke reyasi, hajajantannoti mannu ooso albillittete dancha heeshsho afidhanno gede assatenni roorinore assitanno. Yesuusi Yihowa keeraanchimma irkise reyasi, kalqete alame giddo kaˈinote mitte hajora dawaro qoltanno.—Ibi. 1:9.

2. (a) Yesuusi rosiisino huuccatto giddo iimano uullano woˈma hasiissannoseta hiittee hajo qummi assino? (Umi misile lai.) (b) Konni birxichira mayinnire ronseemmo?

2 Yesuusi wodote kakkalo ikke reyara lamu diri albaanni, rosaanosi togo yite huuccidhanno gede rosiisino: “Annanke Gordoho heeˈrattohu, suˈmikki qullaawa ikko. Gashshootikki dayo, hedoottori gordoho ikkinonte gede baattote aananno ikko.” (Mat. 6:9, 10) Hanni wodote kakkalo Maganu suˈmi qullaawa ikkate, Maganu Mangistenna Maganu hedinori woˈmate ledo xaado afidhino  gara hasaambo; togo assanke wodote kakkalo albinni roore naandeemmo gede assitannonke.

“SUˈMIKKI QULLAAWA IKKO”

3. Yihowa suˈmi maa leellishannoho? Sheexaanu konne qullaawa suˈma huninohu hiittoonniiti?

3 Yesuusi rosaanosi huuccidhanno gara rosiisi yannara umo kulino coyi, Maganu suˈmi qullaawa ikkanno gedeeti. Yihowa suˈmi bayirreenyasi, gaamaarresinna qullaambesi leellishannoho. Yesuusi wole yannara huucciˈranni Yihowa “Qullaawa Annaˈya” yee woshshino. (Yoh. 17:11) Yihowa qullaawa ikkinohura, isi fushshanno seerinna higge baala qullaawate. Ikkirono, Sheexaanu Edenete kaashshu base giddo Maganu mannu oosora higge fushshate qoosso noosikkihu gede asse yekkeerino. Sheexaanu Yihowa daafira nookkire coyiˈre, qullaawa suˈmasi hunino.—Kal. 3:1-5.

4. Yesuusi Maganu suˈmi qullaawa ikkanno gede assinohu hiittoonniiti?

4 Yesuusi kayinni Yihowa suˈma lubbora baxanno. (Yoh. 17:25, 26) Yesuusi Maganu suˈmi qullaawa ikkanno gede assino. (Faarso 40:8-10 nabbawi.) Hiittoonni? Yesuusi, heeˈrino heeshshonninna rosiisino rosinni Yihowa fushshanno higge gara ikkitinotanna isi asse yaannonkeri ninkera kaaˈlannoha ikkinota wolootu affanno gede assino. Sheexaanu, Yesuusi lowo geeshsha qarrame reyanno gede assinoha ikkirono, Yesuusi iimi Annisira woˈmunni woˈma ammanamino. Yesuusi Maganoho ammaname, guutu manchi Maganu fushshinota keeraancho seerubba woˈmunni woˈma wonsha dandaannota leellishino.

5. Yihowa suˈma qullaawa assine laˈneemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

5 Yihowa suˈma banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Akatinkenniiti. Yihowa qullaawoota ikkinammora hasiˈranno. (1 Pheexiroosi 1:15, 16 nabbawi.) Togo yaa Yihowa calla magansiˈranna woˈmu wodaninkenni isira hajajama hasiissannonke yaate. Dartu iillinkero nafa, xalala seeruwasinna higgesi diingummokkinni heeˈrate dandiineemmore baala assineemmo. Keeraancho looso loonse, xawaabbinke xawanno gede assineemmo; tini Yihowa suˈmira ayirrinye abbitanno. (Mat. 5:14-16) Qullaawa manna ikkinoommohura, Yihowa higge dancha ikkitinotanna Sheexaanu kayisino yekkeero gara ikkitinokkita heeˈneemmo heeshshonni leellinsheemmo. Baalunku soˈro loonseemmo; togoo wote giddonkenni maaro eanna Yihowa dadillisanno assootiwiinni xeertiˈra hasiissannonke.—Far. 79:9.

6. Guuntete xeˈne noonkere ikkinummorono, Yihowa keeraanote gede asse laˈˈannonkehu hiittoonniiti?

6 Yihowa Kiristoosi kakkalo widoonni, ammana noonsata leellishanno manni cubbo maaranno. Isi insaneeto isira sayisse uyitinorenna iso magansidhannore asse haaˈrannonsa. Yihowa buuramino Kiristaana keeraano oososi, “wole geˈreewo” kayinni keeraano jaallasi assinonsa. (Yoh. 10:16; Rom. 5:1, 2; Yai. 2:21-25) Konni daafira, wodote kakkalo xa nafa iimi Anninke albaanni keeraano ikkineemmonna suˈmasi qullaawa assate karsammeemmo faro fantinonke.

“GASHSHOOTIKKI DAYO”

7. Wodote widoonni Maganu Mangiste hunda afiˈnanni atooti maati?

7 Yesuusi rosaanosi huuccidhanno gara rosiisi yannara aanche, “Gashshootikki dayo” yite huuccanno gede kulinonsa. Wodo Maganu Gashshooti woy Mangiste ledo mayi xaado afidhino? Wodo Kiristoosi ledo iima nugussanna kakkalaasine  ikkitannore 144,000 manna gamba assate faro fantino. (Aju. 5:9, 10; 14:1) Maganu Mangiste hunda Yesuusinna ledosi gashshitannori kume diro mookkanno wote, hajajantannoti mannu ooso wodote widoonni horo afidhanno gede assitanno. Hatte yannara uulla ganate ikkitanno; ammanantinoti mannu ooso baala guuta ikkitanno, hattono uullanna iima nooti Maganu maate miilla mitte ikkitanno. (Aju. 5:13; 20:6) Yesuusi hamashshu umo cancananno hattono Sheexaanu finqile abbino qarri baalu alame woˈmatenni coˈo yee baˈˈanno gede assanno.—Kal. 3:15.

8. (a) Yesuusi rosaanosi Maganu Mangiste hasiissannota huwattanno gede assinohu hiittoonniiti? (b) Yannankera Maganu Mangiste irkinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

8 Yesuusi uulla noo yannara rosaanosi Maganu Mangiste hasiissannota huwattanno gede assino. Isi cuuamanni heeˈrenni, Maganu Mangisteha “Dancha Duduwo” base baalate duduwino. (Luq. 4:43) Yesuusi galagale iimira haˈrara albaanni rosaanosi, “gobbate qacce geeshsha” farciˈraasinesi ikkitanno gede hajajino. (Soq. 1:6-8) Sabbakate loosi widoonni, gobba gosate heeˈranno manni wodote daafira rosatenna Maganu Mangiste qansoota ikkate faro afiˈrino. Yannankera, uullate aana noori Kiristoosi roduuwira gobba gosate farcidhanno gede uyinoonniha Maganu Mangisteha sabbakate looso loosa kaaˈline, insa irkinseemmota leellinsheemmo.—Mat. 24:14; 25:40.

‘HEDOOTTORI IKKO’

9. Yihowa mannu oosora hedinori woˈmannota ammanneemmohu mayiraati?

9 Yesuusi, ‘hedoottori ikko’ yiinohu mayyaateeti? Yihowa Kalaqaanchoho. Isi mittu coyi ikkona yiihu gedensaanni, hakku coyi ikkinohu gedeeti. (Isa. 55:11) Sheexaanu finqilasi, Yihowa mannu oosora hedinori woˈmannokki gede diassitanno. Yihowa uullate aana Addaaminna Heewani ilannoti guuta ooso woˈmitara hedino. (Kal. 1:28) Addaaminna Heewani ooso ilikkinni reyommero, Maganu uullate aana mannu ooso woˈmitara hedinori mullare ikke gatanno. Konnira, Yihowa Addaaminna Heewani cubbo loosihu gedensaanni ooso ilanno gede fajjino. Wodote kakkalo widoonni, Yihowa iso ammanannota leellishanno manni baalu guuta ikkatenna hegerera heeˈrate faro faninonsa. Yihowa mannu ooso baxanno; qoleno hajajantannoti mannu ooso isi hedino garinni heedhara hasiˈranno.

10. Wodote kakkalo reyino manna kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

10 Yihowa daafira rosatenna isira soqqamate faro afiˈrikkinni reyinohu lowo biliyoone ikkanno manni hiikkannoyya? Wodote kakkalo reyino manni kaˈˈanno faro fantanno. Baxillaanchu iimi Anninke, kuni manni reyotenni kaˈˈanno gede asse isi hedinore rosannonna hegere heeshsho afiˈranno faro fanannonsa. (Soq. 24:15) Yihowa mannu reyara ikkikkinni heeshshote heeˈrara hasiˈranno. Heeshshote noore baala kalaqinohu iso ikkino daafira, reyotenni kaˈˈanno manni baalaho Anna ikkanno. (Far. 36:9) Konni daafira Yesuusi, “Annanke Gordoho heeˈrattohu” yine huucciˈneemmo gede rosiisasi garaho. (Mat. 6:9) Yihowa reyitinore kayisate daafira Yesuusira looso uyino. (Yoh. 6:40, 44) Uulla Gannate ikkitanno yannara, Yesuusi “kaonna heeshsho” ikkinota leellishanno.—Yoh. 11:25.

11. Maganu “lowo mannira” hedinori maati?

11 Yihowa shaqqillesi leellishannohu qoosso afiˈrinohu shiimu mannira callaho diˈˈikkino; Yesuusi togo yiino: “Maganu hedinore wonshannohu baalu anera labbaa rodooˈyaati, meyaa rodooˈyaatinna amaˈyaati.” (Maq. 3:35) Maganu fajjo, addi addi  daganna gaˈrenni fulinohunna babbaxxino afoo coyiˈrannohu kiirre dandiinannikkihu ‘lowo manni’ iso magansiˈrannoha ikkanno gedeeti. Kiristoosita wodote kakkalo ammanannota loosunni leellishannohunna Maganu fajjo assanno manni togo yee shooshshe faarsanno: “Gato ayirradu barcimira ofollino Maganitenna, Geˈrechunnite.”—Aju. 7:9, 10.

12. Yesuusi rosiisino huuccatto Yihowa hajajantannote mannu oosora hedinore leellishshannohu hiittoonniiti?

12 Yesuusi rosiisino huuccatto Yihowa hajajantannote mannu oosora hedinore leellishshannote. Tenne huuccatto ledo sumuu yaanno garinni, Yihowa suˈmi qullaawa ikkanno gede dandiinummore baala assa hasiˈneemmo. (Isa. 8:13) Yesuusi suˈmi umisi “Yihowa Gatisannoho” yaate; wodote kakkalo widoonni gato afiˈranke Yihowa suˈmi ayirrannonna gaamaara ikkanno gede assitanno. Maganu Mangiste hajajantannoti mannu ooso wodote kakkalonni horo afidhanno gede assitanno. Ee, Yesuusi rosiisino huuccatto Maganu fajjo woˈmitannokki gede assannori nookkita buuxissannonke.—Far. 135:6; Isa. 46:9, 10.

WODOTE KAKKALORA GALATU NOOˈNETA LEELLISHSHE

13. Cuuamanke maa leellishshanno?

13 Wodote kakkalora galatu noonkete leellinsheemmo doogga giddo mitte, wodote kakkalo ammanne ninkeneeto Yihowara sayinse uyineenna cuuammeeti. Cuuamanke Yihoware ikkinoommota leellishshanno. (Rom. 14:8) Cuuama Maganunniwa shinqe keeraancho tiia afiˈrate assiˈnanni huuccattooti. (1 Phe. 3:21) Yihowa cubbunni keereensitannote Kiristoosi mundee widoonni hattee huuccattora dawaro qolanno. Isi qaale einore baalanka assannonketa woˈmunni woˈma ammanneemmo.—Rom. 8:32.

Wodote kakkalora galatu noonketa leellinsheemmohu hiittoonniiti? (Gufo 13, 14 lai)

14. Jaalanke banxeemmo gede hajanjoonninkehu mayiraati?

 14 Wodote kakkalora galatu noonketa leellinsheemmoti wole doogo hiittenneeti? Yihowa baalanka coye assannohu baxillunni ikkino daafira, magansiˈrannosi manni baalu baxillunni heeˈrara hasiˈranno. (1 Yoh. 4:8-11) Jaalanke banxeemmoha ikkiro, ‘gordoho heeˈranno Anninke ooso ikka’ hasiˈneemmota leellinsheemmo. (Mat. 5:43-48) Yihowa banxeemmo gede kultanno hajajonni aanchine jaalanke banxeemmo gede hajanjoonninke. (Mat. 22:37-40) Jaalanke banxeemmota leellinsheemmo doogga giddo mitte, Maganu Mangisteha dancha duduwo dudumbeemmo gede uyinoonni hajajo wonshate. Manna baala banxeemmota leellinsheemmo wote, Maganu ayirrinye mannu afanno gede assineemmo. Isinni, Maganoho noonke baxilli ninke ‘giddo guuta ikkannohu’ jaallanke, roorenkanni roduuwanke banxeemmoha ikkirooti.—1 Yoh. 4:12, 20.

WODO YIHOWAWIINNI ‘HAAROOˈMINANNI YANNA’ DAGGANNO GEDE ASSITANNO

15. (a) Yihowa xa uyinonke atooti maati? (b) Albillittete mayi atoote afiˈneemmo?

15 Wodote kakkalo ammanneemmota leellinsheemmo wote cubbinkera maaro afiˈneemmo. Maganu Qaali cubbinke woˈmunni woˈma ‘aguramannonketa’ buuxisannonke. (Soqqamaasinete Looso 3:19-21 nabbawi.) Sai Birxichira wodote kakkalo widoonni Yihowa qullaawu ayyaaninni buurantino soqqamaasinesi oososi asse adhannota ronsoommo. (Rom. 8:15-17) “Wolu geˈreewi” wido ikkinoommorira kayinni, Yihowa aanaho suˈmanke borreessinoonnita oososi assiˈrinonketa leellishshanno kaarde uyinonkehu gedeeti. Guuta ikkinummonna jeefote fonqolo qeelle saˈneemmo wote, Yihowa hatte kaarde aana furma ganinohu gede asse uullate aana heedhanno oososi asse haaˈrannonke. (Rom. 8:20, 21; Aju. 20:7-9) Yihowa muxxe oososi hegerera baxanno. Wodote kakkalonni afiˈnanni atooti hegereho. (Ibi. 9:12) Tini, elto ayewoteno muxxete. Tenne elto ninkewiinni haare hoolannohu woy hoolannorichi horo dino.

16. Wodote kakkalo borojjimmatenni fushshitinonkehu hiittoonniiti?

16 Daawuloosi, godowinta maaro eˈˈe Yihowawa higanno manni jeefote Yihowa maate miilla ikkannota horo hoole diafanno. Yesuusi uullara daye ‘layinkita reyannokki garinni’ reyino. Konni daafira wodote kakkalo layinkimeeshsho dishiqqanno. (Ibi. 9:24-26) Wodote kakkalo Addaamiwiinni ragiˈnoommo cubbi coˈo yee baˈˈanno gede assitanno. Kiristoosi wodote kakkalo asse shiqishino Maganira galatu iillosina, ninke tenne Sheexaanu illaallisanni noo alame borojje diˈˈikkinoommo; qoleno konni kaˈa reyo waajjinanni diheeˈneemmo.—Ibi. 2:14, 15.

17. Yihowa baxilli daafira mayi macciishshamannohe?

17 Maganu eino qaali ayewoteno woˈmanno. Yihowa kalaqamaho worino higge soorrantannokkinte gede, isi ninke diagurannonke. Yihowa disoorramanno. (Mil. 3:6) Yihowa heeshshotenni lowo geeshsha sainore uyinonke. Isi baxannonketa leellishino. “Ninkeno Maganu baxannonke baxille egenninoommo.” Qoleno, ‘ammannoommo. Maganu baxilleho.’ (1 Yoh. 4:16) Uulla woˈma hagiirru woˈmino gannate ikkitanno; hatte yannara uullate aana heeˈranno manni baalu Maganu baxille leellishanno. Iima heedhannoti ammanantinoti Maganu kalaqo togo yite faarsitanno: “Guweenyu, ayirrinyunna hayyo, galatu, gaamaarre, wolqanna jawaante hegerenni hegere geeshsha Maganinkera ikkito! Hamiiˈni!” Ninkeno insara kaaˈlamme hatto assino.—Aju. 7:12.