Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ammajje 2017

Yannankera Maganu Manna Massaganni Noohu Ayeti?

Yannankera Maganu Manna Massaganni Noohu Ayeti?

“Mereeroˈne albisa ikkitinore hedde.” IBI. 13:7, NW.

FAARSO: 123, 126

1, 2. Yesuusi iimira haˈrihu gedensaanni, soqqamaasinesi mayite heddinoha ikkara dandaanno?

YESUUSI soqqamaasine Ejedhete Ilaali aana uurrite iima higge laˈanni no. Insa xaallalla mootichinsanna jaalinsa Yesuusi iimira haˈreenna gomichu golanna laˈe kaˈino. (Soq. 1:9, 10) Yesuusi mitu lamu diri geeshsha insa rosiisinonsa, jawaachishinonsa hattono massaginonsa. Xa kayinni isi insa ledo dino. Insa xa maa assitanno ikka?

2 Yesuusi hakkuyira albaanni harunsaanosi, “Yerusaalamete, Yihuda baalaho, Samaariyahonna gobbate qacce geeshsha” farciˈraasineˈya ikkitinanni yee hajajinonsa. (Soq. 1:8) Insa konne loosa umo fushsha dandiitannohu hiittoonniiti? Hakkuyira albaanni, Yesuusi insa muli barra qullaawa ayyaana adhitannota kulinonsa. (Soq. 1:5) Ikkirono, konne gobbate qacce geeshsha loonsanniha sabbakate looso loosate biddishshunna buusama hasiissanno. Yihowa hundi yannara mannisira biddishsha aatenna buusamanno gede assate manna horoonsiˈrino. Konni daafira, Yesuusi soqqamaasine, ‘Xa  Yihowa mitto massagaancho doora ikka?’ yite heddinoha ikkara dandaanno.

3. (a) Yesuusi iimira haˈrihu gedensaanni ammanantino soqqamaasine hiikkoye hasiisanno coye murtino? (b) Konni birxichira mayinnire ronseemmo?

3 Lame lamala woˈmitannokki yanna gedensaanni, Yesuusi rosaano Qullaawa Borro xiinxallitenna huuccatto assidhe Asqorootu Yihudi bayicho Maatiyaasi 12ki soqqamaasincho assite doortino. (Soq. 1:15-26) Tonaa layinki soqqamaasincho doora insarano Yihowarano hasiissinota ikkitinohu mayiraati? Yesuusi rosaano 12 soqqamaasine hasiissannota huwattino. * Yesuusi soqqamaasine doorinohu ledosi soqqantara calla ikkikkinni, Maganu manni mereero baxxino looso loossanno gedeeti. Ikkina, insa loossanno loosi maati? Yihowa insa konni loosira guuta ikkitanno gede Yesuusi widoonni kaaˈlinonsahu hiittoonniiti? Hakka warinte gede yannankera Maganu manni mereero hiittoo qixxaawo no? ‘Mereeronke albisa ikkite loossannore,’ roorenkanni ‘ammanaminohanna wodanaamo borojjicho’ heda dandiineemmohu hiittoonniiti?—Ibi. 13:7; Mat. 24:45, NW.

YESUUSI ALIIDI BISO MASSAGANNO

4. Umi xibbi diro Yerusaalamete noo soqqamaasinenna cimeeyye loossino loosi maati?

4 Soqqamaasine 33 M.D. Phenxeqosxete ayyaana ayirrinsi yannara, Kiristaanu songo massaga hanaffino. “Hatte yannara Pheexiroosi tonaamitunku ledo uurre” Yihudunna Yihudimmate soorraminohu lowo mannira heeshsho gatisanno halaale kulino. (Soq. 2:14, 15) Konni manni giddo lowohu ammanaasine ikkino. Hakkuyi gedensaanni, kuni haaru Kiristaani ‘soqqamaasinete roso macciishshino’ woy hixamanye harunsino. (Soq. 2:42) Songote woxinni hasiisanno looso loonsanni gede assitannoti soqqamaasinete. (Soq. 4:34, 35) Qoleno, insa Maganu mannira ayyaanaamittete sagale shiqishshanno; togo yitino: “Ninke kayinni huuccattotenna Maganu qaale kulate jaanteemmo.” (Soq. 6:4) Hakkuyi gedensaanni soqqamaasine wongeelu loosi haaru qooxeessira iillanno gede assate ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaana sokkino. (Soq. 8:14, 15) Yannate gedensaanni, wole ayyaanunni buurantino cimeeyye songuwate hajo laˈˈate soqqamaasinete aana lexxitu. Kuri cimeeyyenna soqqamaasine aliidi biso ikkitino daafira, songuwa baalate biddishsha uyitino.—Soq. 15:2.

5, 6. (a) Qullaawu ayyaani aliidi bisira wolqa ikkinohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.) (b) Sokkaasine aliidi biso kaaˈlitinohu hiittoonniiti? (c) Maganu Qaali aliidi bisira biddishsha ikkinohu ma garinniiti?

5 Umi xibbi diri Kiristaani, Yihowa aliidi biso Massagaanchinsa Yesuusi widoonni massaganni noota huwattino. Insa tenne huwata dandiitinohu hiittoonniiti? Umihunni, qullaawu ayyaani aliidi bisira wolqa ikkino. (Yoh. 16:13) Qullaawu ayyaani, buuramino Kiristaani baalu aana dirrinoha ikkirono, Yerusaalamete heedhanno soqqamaasinenna cimeeyye albisoota ikkite loosanno gede baxxino garinni kaaˈlinonsa. Lawishshaho, 49 M.D. qullaawu ayyaani aliidi bisi, Kiristaanu barcima hasiissannonsanso dihasiissannonsa yitanno hajo tiranno gede biddishsha ikkinonsa. Songuwa insa uyitino biddishsha harunsitino; “kunni garinni ammanaanote mittimma jawaattu. Kiironsano barru barrunni lexxitu.” (Soq. 16:4, NW; Soq. 16:5) Aliidi bisi borressinoti barcimate hajore kultanno sokka, insara Maganu ayyaani gumi akatta lawishshaho baxillunna ammana noonsata leellishshannote.—Soq. 15:11, 25-29; Gal. 5:22, 23.

6 Layinkihunni, sokkaasine aliidi biso kaaˈlitino. Lawishshaho, Qornelewoosi barcimikkinni Kiristaana ikkinohu Israeelete gaˈre  ikkinokki manni giddo umiha ikke cuuamino; hakkuyira albaanni mittu sokkaanchi leelle Qornelewoosi mannasi soqqamaasinchu Pheexiroosiwa soyanno gede kulinosi. Qornelewoosinna fiixisi barciminokkiha ikkirono, Pheexiroosi farciˈrinsahu gedensaanni qullaawu ayyaani aanansa dirrino. Tini, soqqamaasinenna wolu roduuwi Maganu fajjo ledo sumuu yite heedhannonna barciminokkiha Israeelete gaˈre ikkinokki manna Kiristaanu songowa anga fante haadhanno gede assitino. (Soq. 11:13-18) Hakkiinni saeno sokkaasine aliidi bisi albisa ikke loosanni nooha sabbakate looso irkissino woy rahe halaˈlanno gede assitino. (Soq. 5:19, 20) Sayikkihunni, Maganu Qaali aliidi bisira biddishsha ikkino. Tini, qullaawu ayyaaninni buurantino cimeeyye ammantanno roso biddi assitanno woteno biddishsha uyitanno woteno Qullaawu Borro giddo noo biddishsha harunsitino.—Soq. 1:20-22; 15:15-20.

7. Hundi Kiristaana massaginohu Yesuusaati yineemmohu mayiraati?

7 Aliidi bisi songuwate giddo albisa ikkinoha ikkirono, Massagaanchinsa Yesuusa ikkinota huwatino. Soqamaasinchu Phaawuloosi togo yee borreessino: “Isi [Kiristoosi] mito mito soqqamaasine . . . assino.” Qoleno, isi “Umo” woy Massagaancho “ikkinoha Kiristoosa lawate baalunku coyinni lophino” yiino. (Efe. 4:11, 15) Yesuusi rosaano mittu egennamino soqqamaasinchi suˈminni ikkikkinni “Kiristaana” yine woshshinoonninsa. (Soq. 11:26) Phaawuloosi rosaano ‘rossino coye,’ yaano albisa ikkitinori soqqamaasinenna cimeeyye rosiissinonsaha Qullaawa Borro roso ‘seekkite amadansa’ dancha ikkitinota coyiˈrino. Ikkirono isi lede togo yiino: “Mittu coye affinara hasiˈreemmo. Labballo baalaho [aliidi bisi miillarano] Kiristoosi umoho; . . . Maganu qole Kiristoosira umoho.” (1 Qor. 11:2, 3.) Ee, ayirrinye adhinohu Kiristoosi Yesuusi Umosi ikkinohu Maganu Yihowa hunda heeˈre songo massaganni noohu isooti.

“KUNI MANNU LOOSO IKKIKKINNI MAGANU LOOSOOTI”

8, 9. Roduu Raasili 19ki sani goofara meddi yii yannanni kayise maa assino?

8 Roduu Charlesi Teezi Raasilinna jaallasi 19ki sani goofate meddi yii balla addu ammaˈno galagalte xintate sharrantino. Insa Qullaawu Maxaafi halaale addi addi afiinni tuqisate hasidhino. Konnira, insa 1884 Zaayeni Wochi Tawori Bayibili Sosayitii yinanni maamara xintiteenna Roduu Raasili konni maamari peresidaanticha ikki *. Isi Qullaawa Maxaafa baasa xiinxallanno; qoleno waajjikkinni kaphu rosi, lawishshaho Sillaasenna lubbo direyitanno yaanno rosi gara ikkinokkita xawo fushshino. Hakkiinni saeno Rasili, Kiristoosi daannohu illete leellanni ikkinokkitanna “dagate yanna” saˈannohu 1914 ikkinota huwatino. (Luq. 21:24) Roduu Raasili mannu halaale macciishshanno gede assate yannasi, wolqasinna woxesi badhera qoˈlikkinni horoonsiˈrino. Ee, hattee baxxitino yannara Yihowanna songote umi Yesuusi Rodoo Raasili horoonsidhinoti dihuluullissannote.

9 Roduu Raasili mannu jajasira dihasiˈrino. Isi 1896 togo yee borreessino: “Ninke mannu borronke daafira jajankera woy gotti gotti assankera dihasiˈneemmo; Sooreessa woy Rosiisaancho yinankerano dihasiˈneemmo. Ayino ninke suˈminni woshshamara dihalchineemmo.” Isi lede, “Kuni mannu looso ikkikkinni Maganu loosooti” yiino.

10. (a) Yesuusi “Ammanaminohanna wodanaamo borojjicho” shoominohu mamarooti? (b) Aliidi Bisi, Wochi Tawori Sosayitii yinanni maamariwiinni baxxino gara kuli.

10 Roduu Raasili reyihunni sasu diri gedensaanni 1919, Yesuusi “ammanaminohanna wodanaamo borojjicho” shoomino. Isi konne borojjicho shoominohu mayiraati? Harunsaanosira ayyaanaamittete “sagale hasiissanno yannara” aanno gedeeti. (Mat. 24:45NW)  Hatte yannara nafa, Birukiliini Niwu Yorkete qara biirora soqqantannoti hatti shiimu ayyaanunni buuramino Kiristaani gaamo Yesuusi harunsaanora ayyaanaamittete sagale qixxeessite tuqissanno. “Aliidi biso” yaanno qaale borronke giddo horoonsiˈra hananfoonnihu 1940 ballaati; hatte yannara Aliidi Bisinna Wochi Tawori Bayibili Endi Tirakti Sosayitii maamari badooshshe afiˈrinokkihu gede assine hendanni. Ikkollana, 1971 Aliidi Bisi ayyaanaamittete hajo ikkikkinni higgete ledo xaado afidhino hajo laˈˈannote Wochi Tawori Sosayitii maamarinna konne maamara riqibbe loossanno gaamowiinni baxxanno gede assini. Konni garinni Aliidi Bisi higgete ledo xaado afidhino hajo laˈanno gaamowiinni baxxi. Muli diri kawa ayyaanaamittetenni gikki yitinori “wolu geˈreewi” wido ikkitino roduuwi, Wochi Tawori Sosayitii yinannihunna wolu dirijjitenke horoonsidhanno maamari hajo laˈanno gede assinoonni; tini Aliidi bisi ayyaanaamittete biddishsha aate aana calla illachishanno gede kaaˈlitino. (Yoh. 10:16; Soq. 6:4) Maaja 15, 2013 Agarooshshu Shaera, Ammanaminohunna wodanaamu borojjichi” ayyaanunni buuramino Kiristaani miilla ikkinota shiima gaamo, yaano Aliidi Biso ikkitinota xawinsoonni.

Aliidi biso, 1950 balla

11. Aliidi Bisi loosannohu hiittoonniiti?

11 Aliidi Bisi coye murannohu mitteenniiti. Tenne assannohu hiittoonniiti? Aliidi Bisi miilla lamalate kiiro gambooshshe assidhanno; tini insa hasaabbannonna mereeronsa mittimma heedhanno gede assitanno. (Law. 20:18) Aliidi Bisi miilla giddo roorsine laˈnannihu nookki daafira, insa giddo mittu mittunku mittu diri geeshsha gambooshshu liqambarticha ikkanno. (1 Phe. 5:1) Mitte mittenti komite gambooshshe assidhanno yannarano, diru dirunku addi addihu Aliidi Bisi miili liqambarticha ikkanno. Aliidi Bisihu mittu mittunku miili roduuwasi massagannoha ikkikkinni, ammanaminohunna wodanaamu borojjichi ayyaanaamittete sagale shiqanno “maate” miila ikkinohu gede asse laˈˈanno; qoleno kuni borojjichi aanno biddishshira hajajamanno.

Ammanamino borojjichi 1919 shoomaminohunni kayise Maganu mannira ayyaanaamittete sagale qixxeessanni keeshshino (Gufo 10, 11 lai)

“AMMANAMINOHUNNA WODANAAMU BOROJJICHI ADDINTA AYETI?”

12. Aliidi Bisi ajuuja laˈˈannokkihanna soˈrannoha ikkino daafira, hiitti xaˈmo kaˈˈanno?

12 Aliidi Bisi ajuuja laˈˈannohanna horo soˈrannokkiha diˈˈikkino. Konni daafira, rosiisanno rosiranna dirijjite massaganno garira soˈro heedhara dandiitanno. Isinni, Agarooshshu Shae Borro Indekse (Ingilizete Afoo) giddo “Taashshinoonni Roso” yaanno gafi no; konni gafi hunda 1870 kayinse, huwantoommo gara biddi assinoonniha Qullaawa Borro roso qummi assinoonni. * Yesuusino ammanamino borojjichisi guuta ayyaanaamittete sagale shiqishanno diyiino. Ikkina Yesuusi, “Ammanaminohunna wodanaamu borojjichi addinta ayeti?” yee xaˈmino xaˈmora dawaro qola dandiineemmohu hiittoonniiti? (Mat. 24:45, NW) Aliidi Bisi konne looso loosanni noota leellishannori maati? Hanni umi xibbi diriha aliidi biso kaaˈlinohu sasu coyi yannankeha aliidi biso kaaˈlanno gara laˈno.

13. Qullaawu ayyaani Aliidi Biso kaaˈlinohu hiittoonniiti?

13 Qullaawu ayyaani kaaˈlanni noota leellishshanno taje. Qullaawu ayyaani Aliidi Bisi albaanni huwatinokkiha Qullaawa Borro halaale huwatanno gede assino. Lawishshaho, hanni aliidi gufora qummi assinihu taashshinoonni coyibba yaanno gafi hunda kulloonni rosi daafira hedi. “Maganu giddo noore” umisinni huwata dandaanno manchi dino! (1 Qorontoosi 2:10 nabbawi.) Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yee borreessino: “Ayyaanaamo coye ayyaanaamu mannira rosiinseemmohu,  mannu egennonni ikkikkinni Maganu Ayyaaninni afiˈnoommo egennonniiti.” Aliidi Bisino tennera sumuu yaanno. (1 Qor. 2:13) Kaadaasine batidhinohunna ayyaanaamittete tunsichi woˈminohu lowo diri gedensaanni, Aliidi Biso ayyaanu kaaˈla hooggoommero 1919 kawa ayyaanaamittete coye konni garinni huwata dandaannoni?

14. Yohaannisi Ajuuja 14:6, 7 kultanno garinni sokkaasine yannankera Maganu manna kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

14 Sokkaasine kaaˈlitanni noota leellishannore. Yannankara Aliidi Bisi alamete doyichora loonsanniha sabbakate looso loosanno; konni loosira sette miliyoone ikkanno manni kaaˈlamanno. Kuni loosi qinaanno gede kaaˈlinori maati? Tennera kaaˈlino coyi giddo mittu sokkaasine kaaˈlitannohuraati. (Yohaannisi Ajuuja 14:6, 7 nabbawi.) Halashshaano duucha higge kaaˈlo afiˈrate huuccatto assiˈranni noo manna marte hasaawissino! * Mite mite gobbara mannu effire giwannonkeha ikkirono, sabbakatenna manna rosaano assate loosi lophanni noohu mannu wolqara aliidi kaaˈlo noo daafira callaati.

15. Aliidi Bisinna Suˈmu Kiristinni sooreeyye mereero noo badooshshi maati? Lawishsha kuli.

15 Maganu Qaale harunsanno. (Yohaannisi 17:17 nabbawi.) Hanni 1973 ikkinore laˈno. Ella 1nnite Agarooshshu Shaera togo yitanno xaˈmo no: “Araddote araado qeeˈlinokki manni cuuama dandaanno?” Tenne xaˈmora dawaro togo yine qolloonni: “Qullaawa borro togoo manni cuuama dandaannokkita leellishshanno.” Agarooshshu Shaera tenne ledo  sumuu yitannota haammata qummeeshshuwa qummi assine, sijaara age maaro adhannokki manna boha hasiissannota xawinsoonni. (1 Qor. 5:7; 2 Qor. 7:1) Togo yinoonni: “Togo yinoommohu uminke hedonni diˈˈikkino. Togooriwiinni xeertiˈneemmo gede hajajinohu, borreessinoonnihu Qaalisi widoonni ayimmasi kulino Maganooti.” Konni garinni, miillasi giddo mitoho coyi dirrannonsakkiha ikkirono, Maganu Qaale woˈmunni woˈma addaxxitannoti wole ammaˈno nooni? Muli yannara Ameerikaho fulinohu ammaˈnote daafira coyiˈranno maxaafi togo yiino: “Ammaˈnote sooreeyye miillansa, hattono wolu manni ammananno coyinna hedo ledo sumuu yaanno gede assate rosiissanno roso haammata higge soorritino.” Yihowa Farciˈraasinehu Aliidi Bisi kayinni, lowo manni baxannore assannoha ikkikkinni Maganu Qaale harunsannoha ikkiro, yannankera addinta Maganu manna massaganni noohu ayeti?

“MEREEROˈNE ALBISA IKKITINORE HEDDE”

16. Aliidi Biso hendeemmoti mitte doogo hiitteeti?

16 Ibiraawoota 13:7 nabbawi. * “Hedde” yine tirroonni qaale “kulle” yine tirano dandiinanni. Konni daafira, ‘albisa ikkitinore hendeemmo’ doogga giddo mitte, huuccatto assiˈneemmo wote Aliidi Biso kulle huuccate. (Efe. 6:18) Insa ayyaanaamittete sagale shiqishate, alamete qooxeessira loonsanniha sabbakate looso qineessatenna fajjotenni fushshinoonni woxe garunni horoonsiˈrate assitannore hedde. Ee, ninke insara ganyine huucca hasiissannonke!

17, 18. (a) Aliidi Bisi aannonke biddishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Sabbakanke ammanamino borojjichonna Yesuusa kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

17 Aliidi Biso hedate yaa, huuccatto assa calla ikkikkinni aannonke biddishshano harunsate. Aliidi Bisi biddishsha aannohu borronke, hattono songote, woradunna qoqqowu gambooshshi widoonniiti. Qoleno, Aliidi Bisi woradu aliidi laˈˈaano shoomanno; insa kayinni songote cimeeyye shoontanno. Woradu aliidi laˈˈaanonna cimeeyye, Aliidi Biso qaaggannohu uyinanninsa biddishsha seekkite harunsiteeti. Ninke baalunku isi biddishsha uyitannonke gede horoonsiˈranni noore ayirrinse, Massagaanchonke Yesuusa ayirrinseemmota leellinsheemmo.—Ibi. 13:17, NW.

18 Aliidi Biso qaangeemmoti wole doogo kayinni sabbakate looso diinaggaambe loosate. Phaawuloosi Kiristaanu mereeronsa albisa ikkino manna ammanansanni lawanno gede amaalino. Ammanamino borojjichi Maganu Mangistehu danchu duduwi loosamannonna halaˈlanno gede asse kaajja ammana noosita leellishino. Ati konne hasiisanno looso loosse qullaawu ayyaaninni buurantinore kaaˈlitanni nootto? Hatto ikkiro, Massagaanchikki Yesuusi, ‘Kuri maaˈnuullu roduuwiˈya giddonni mittoho nafa assoottohu baalu anera assoottoho yaate’ yaannohe wote lowo geeshsha hagiidhatto.—Mat. 25:34-40.

19. Massagaanchonke Yesuusa harunsate murciˈroottohu mayiraati?

19 Yesuusi iimira haˈri gedensaanni soqqamaanosi kaaˈla diagurino. (Mat. 28:20) Isi uulla noo yannara qullaawu ayyaani, sokkaasinenna Maganu Qaali mageeshshi geeshsha kaaˈlinosiro afino. Konni daafira, isi yannankera ammanamino borojjicho hakko garinni kaaˈlanno. Konni borojjichi miilla buuramino Kiristaana ikkitinonte gede, “Geˈrechu haˈrannowa baala hoodesi hadhanno.” (Aju. 14:4) Insa uyitannonke biddishsha harunsineemmoha ikkiro, Massagaanchinke Yesuusi hoode haˈneemmo. Isi muli yanna giddo massage hegere heeshshowa massannonke. (Aju. 7:14-17) Manchu beetti tenne assa didandaanno!

^ GUFO 3 Yihowa 12 soqqamaasine albillittete Haaro Yerusaalamera ‘tonaalame safote kinna’ ikkitara hedinoha lawanno. (Aju. 21:14) Konni daafira, ammaname heeˈre uulla heeshsho gude iimira harino soqqamaasinchi bayicho wole riqiwa dihasiissanno.

^ GUFO 8 Konne dirijjitete suˈma 1955 kayinse Wochi Tawori Bayibili Endi Tirakti Sosayitii Ovi Pensiliveeniya yinoonni.

^ GUFO 12 Qoleno, Yihowa Farciˈraasine Borro Xiinxallate Kaaˈlitanno Biroshere (Amaaru Afoo) giddo “Taashshinoonni Roso” yaannoha lai.

^ GUFO 14 “Maganu Mangistere Seekke Farciˈra”, (Amaaru Afoo) qool. 58-59 lai.

^ GUFO 16 Ibiraawoota 13:7: “Maganu qaale kultinoˈnere mereeroˈne albisa ikkitinore hedde; amanyootinsa abbino guma hixamanyitine laˈine ammanatenni insa labbe.”