Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ammajje 2017

Joorji Roolisteninna Arteri Wilisi yinanni suwisaano kaameelinsa raadiyaaterera waa wonshitanni no. —Noorzerni Teritorii, 1933nni

 XAGGENKE MAAREEKKO GIDDONNI

“Quwa Saˈe Bushshanno Woy Seeddanno Doogo Dino”

“Quwa Saˈe Bushshanno Woy Seeddanno Doogo Dino”

BADHEESSA 26, 1937nni doogo daafursitinori lamu manchi, bukote baino kaameelansa suutunni kaddanni Awustiraaliyaho Sidinii yinanni katama daggu. Insa hakko kataminni hadhinohu mittu diri albaanniiti; insa Awustiraaliyu ahigure giddo xeertowanna injaannokkiwa noo dargi giddoonni higge 19,300 km saˈanno doogo hadhe daggino. Kuni lamunku manchi gobba xiinxallate tadhanni hadhinore diˈˈikkitino. Insa, wole suwisaanonte gede Awustiraaliyaho xeertowa hadhe Maganu Mangisteha dancha duduwo dudubbinoreeti Arteri Wilisinna Biili Niwulaandisi yinanni suwisaanooti.

Awustiraaliyaho heedhannoti boode Qullaawu Maxaafi Rosaano, * 1920 balla roore sabbakkannohu baaru qooxora noo katammanna qachuwaraati. Tenne ahigure giddo kayinni mannu sae sae heeˈrannohu fanu qooxeessi no; kuni qooxeessi halaˈlinye Itiyophiyu gobba onte hige rooranno. Kuri roduuwi, Yesuusi rosaano Awustiraaliyaho xeertowa noo qooxeessuwano kiirranna “gobbate qacce geeshsha” isi daafira duduwa hasiissannonsata affino. (Soq. 1:8) Ikkina, insa konne majjaha ikkinokki looso loosa dandiitannohu hiittoonniiti? Insa, Yihowa assitannore maassiˈrannota ammantino daafira dandiiture baala assate murcidhe kaˈino.

SUWISAANO DOOGO FANTU

Kuwinsilaandinna Westirni Awustiraaliya yinanni bayicho nooti lame songo, 1929 gobbate mereero noo qooxeessa hadhe sabbakate yite hasiisanno coye baala wonshinoonni kaameella qixxeessitu. Tenne kaameella kaddannori, qarra cinca dandiitannorenna kaameelu hiiqqamanno wote biddi assa dandiitannote wolqatenni noo suwisaanooti. Insa dancha duduwo dudumbe egenninoonnikkihu haammatu qooxeessira dudubbino.

Kaameela hidhate anga assa gibbinonsa suwisaano kayinni, biskilliitetenni hadhe sabbakkino. Lawishshaho, 23 dirihu Beneti Birikeli 1932 Kuwinsilaandi giddo Rookihampiteni yinanniwiinni kae hakko qooxeessira aliyyeenni xeertowa noo bayicho basetenni base haˈranni onte agana sabbakino. Biskilliitesira hashsha diphinanni uddano, uduunne, sagalenna lowo maxaaffa hogophe haˈranno. Isi biskilliitesi gommi goofiro nafa Yihowa kaaˈlannosita addaxxe doogosi haˈrino. Isi haˈre haˈre yeenna gattinota 320 km doogo biskilliitesi xiiphanni haˈrino; hakkuyira albaanni hakko qooxeessira hadhinori wayi gooˈronni reyitino.  Hakkuyi gedensaanni noote 30 dirra giddo Roduu Birikeli lowo xibbe ikkitanno kiilo meetire biskilliitetenni, motoretenninna kaameelunni Awustiraaliyu giddo baalawa haˈrino. Abboorjinootu qooxeessira sabbaka hanafinohu isooti; qoleno haaro songuwa xintantanno gede kaaˈlino; konni garinni isi Awustiraaliyaho xeertowa noo qooxeessira lowo manni egenninosihanna ayirrado mancho ikkino.

QARRA DANDEE HEEˈRA

Awustiraaliyu alamete aana mannu xerri xerri yee heeˈranno bayichi giddo mittoho; tenne ahigurera xeertowa noo qooxeessira isinni mannu sae sae heeˈranno. Konni daafira, Yihowa manni tenne ahigurera heeˈranno manna xaadate baasa murciˈrino.

Istuwaarti Keeltinna Wiliyami Toringiteni yinanni suwisaano konni garinni diinaggaabbe soqqantino. Insa, 1933 Aliyasi Ispiringisi yinannihu ahigurete mereerima bayicho noo katamira sabbakate yite Simpiseni Deezerti yinanniha shaafaamo halalla tayisse saˈe hadhino. Insa shiimu kaameelinsa hiiqqameenna agurte harate qarantu yannara, haqqunni seekkinoonni lekkanni haˈrannohu Roduu Keelti gaala gulufe haˈranni sabbakkino! Kuri suwisaano xeertowa noohu Wiliyaami Kiriiki yinanniwa baaburu manna dirrisannowa noo hoteele loosiisaancho hasaawissinohura daafurinsa mullawa digatino. Charlesi Bernihaarti yinannihu tenne hoteelesi loosiisaanchi gedensaanni halaale macciishshe adhino; hakkuyi gedensaanni hoteele hire Awustiraaliyaho lowo geeshsha xeertowa noote moolle noo qooxeessuwa haˈre 15 diri geeshsha callisi soqqamino.

Arteri Wilisi Awustiraaliyaho xeertote noo qooxeessuwara haˈre soqqamate qixxaawi.—Peerzi, Westerni Awustiraaliya, 1936nni

Kuri umi adda hadhe sabbakkino suwisaano addi addi qarra dandiite heeˈrate waajjitannokkirenna cincaaleeyye ikka hasiissinonsa. Hanafote qummi assinihu Arteri Wiliyamisinna Beeli Niwulaandisi, Awusiraaliyaho xeertowa noo qooxeessuwara sabbakku waro, mitte hige biite xeena ganeenna halallu sabbaawinohura 32 km haˈrate lame lamala adhinonsa. Mito wote kayinni, jajjabba shaafu duuno saˈˈate, umo damuunsitanno ayirrisho fulte heedheenna hunkiite cawabbi yitinori kaameelansa xiiphitanno; qoleno, kinna woˈmitino xeichuwanna shaafu woˈminota moola lagga tayisse saˈanni hadhino. Kaameelinsa mule mulenni hiiqqamanno; togoo wote sayikiletenni qooxeessaho noo katama hadhe, hiiqqami uduunnichi bayicho worranni uduunni daansa geeshsha boode lamala agartanno. Insara konni garinni lowo fonqoli iillinsarono dicaaccaabbino. Yannate gedensaanni Roduu Arteri Wilisi Gooldeni Eeji yinanni borrora hedo qummi asse togo yiino: “Danna saˈe bushshanno woy seeddanno doogo dino.”

Lowo diro suwisaancho ikke soqqaminohu Roduu Charlesi Hariisi, xeertowa haˈre soqqami yannara callisi heeˈrasinna lowo qarra dandee saˈˈasi Yihowawa albinni roore shiqanno gede assinosita coyiˈrino. Isi lede togo yiino: “Uduunne batisiˈra hooga woyyitanno. Yesuusi, hasiisannoha ikkiro gobba galate fajjaameessa ikki geeshsha, ninkeno qarrisanno coyi tuncu yaannonke yannara hagiirrunni hatto assa hasiissannonke.” Lowo suwisaano hatto assitino. Kuri suwisaano diinaggaabbe loossino loosi, danchu duduwi Awustiraaliyaho qaccetenni qaccete geeshsha sabbakamanno gede kaaˈlino; tini lowo manni Maganu Mangiste sokka macciishshanno gede faro fantino.

^ GUFO 4 Qullaawu Maxaafi Rosaano, Yihowa Farciˈraasine yaamantinohu 1931nniiti.—Isa. 43:10.