Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Ammajje 2017

Yihowa Hedinori Woˈmanno!

Yihowa Hedinori Woˈmanno!

“Coyiˈroommore asseemmo; hedoommoreno wonsheemmo.”ISA. 46:11.

FAARSO: 25, 18

1, 2. (a) Yihowa xawisinonkeri maati? (b) Isayaasi 46:10, 11 nna 55:11 maa buuxissannonke?

“MAGANU umo asse gordonna baatto kalaqino;” Qullaawu Maxaafira hanafote nooti tini yaatto harancho ikkiturono lowo tiro afidhinote. (Kal. 1:1) Maganu kalaqinote batinye coyibba lawishshaho xafarete, xawaabbunna goshoonshete wolqa daafira anfoommori shiimareeti; qoleno ninke laˈneemmori kalqete alame giddo lowo geeshsha hilireeti. (Ros. 3:11) Ikkirono, Yihowa uullatenna mannu ooso daafira hedinore kulinonke. Isi uulla kalaqinohu danisinni kalaqinote mannu oosora dancha qae ikkitanno gedeeti. (Kal. 1:26) Yihowa hedino garinni insa oososi ikkitanno; isi Annansa ikkanno.

2 Kalaqama fooliishsho sasete kulloonninte gede, Yihowa hedinori woˈmikkinni keeshshanno gede assannori tuncu yiino. (Kal. 3:1-7) Ikkollana, tuncu yiino coyi tidhamannokkiha diˈˈikkino. Yihowa hedinori woˈmannokki gede assannohu horo dino. (Isa. 46:10, 11; 55:11) Konni daafira Yihowa umo hedinori yannasira woˈmannota horo dihuluullammeemmo!

3. (a) Qullaawu Maxaafi sokka afate huwata hasiissannonkehu mitu halaali hiikkonneeti? (b) Konne roso xa galagalle rosa hasiissinonkehu mayiraati? (c) Hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

3 Maganu uullatenna mannu oosora noosi hedo, hattono Yesuusi Kiristoosi Maganu hedo wonshate assannore kulannoha Qullaawu Maxaafi halaale anfoommo. Kuni Qullaawu Maxaafi  halaali lowo geeshsha hasiisannoho; qoleno Maganu Qaale xiinxalla hananfummo yannara umo ronsoommore ikkara dandaanno. Wolu dancha wodana afiˈrino mannino, konne halaale afara hasiˈneemmo. Xa konni birxichira xiinxallinanni heeˈnoommonte gede, lowo manni Kiristoosi Reyo Qaagooshshi ayyaana ninke ledo ayirrisanno gede koyinsanni heeˈnoommo. (Luq. 22:19, 20) Konni ayyaanira daanno manni Maganu hedino coyi daafira lowore rosanno. Konni daafira, Qaagooshshu Ayyaanira albaanni noote tenne boode barruwa giddo, Qullaawu Maxaafi xiinxallonkenna wole dancha wodana afiˈrino manna konni baxxino ayyaanira daara qaagiissate horoonsiˈneemmo xaˈmuwa daafira hasaawanke hasiissannote. Kawiinni aanchine sase xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo: Maganu umo uullatenna mannu oosora hedinori maati? Hedinori woˈmikki keeshshanno gede assinori maati? Yesuusi kakkalo ikke reyasi, Maganu hedinori woˈmanno gede faro fantannohu hiittoonniiti?

KALAQAANCHU UMO HEDINORI MAATI?

4. Kalaqo Yihowa ayirrinye kultannohu hiittoonniiti?

4 Yihowa taalamannosihu nookki Kalaqaanchooti. Isi kalaqinori baalu danchaho. (Kal. 1:31; Erm. 10:12) Kalaqote biinfillinna kalaqamu higgenni maa ronseemmo? Yihowaha kalaqinori baalu, shiimuno jawuno kaaˈlannoha ikkinota laˈneemmo wote dhagge assiˈneemmo. Beeddahe shaffi yitino gordo, luulanno dambalanna shooshshanno fooncho laˈˈanno wote dhagge assiˈrannokkihu nooni? Kalaqama naandeemmohu Maganu biinfille naandeemmo gede asse kalaqinonkehuraati.—Faarso 19:1; 104:24 nabbawi.

5. Yihowa kalaqamu baalu sumuu yee heeˈranno gede assinohu hiittoonniiti?

5 Kalaqo leellishshannonte gede Yihowa worino danni no. Isi baalunku coyi mimmitoho sumuu yee heeˈranno gede kalaqamunna amanyootu higge worino. (Far. 19:7-9) Konni daafira, Maganu kalqete alame giddo kalaqinori baalu umisi bayichonna looso afiˈrino. Yihowa kalaqino coyibba mitteenni sumuu yite heedhanno gede higge fushshino. Lawishshaho, goshoonshete wolqa, uulla gaangeessitino ayyare uullate qooxeessiˈra heedhanno gede, hattono dambalunna wuqiyanoose heedhanno gede assitanno; tini wolqa hooggoommero uullate aana heeshshote noo kalaqami diheeˈranno. Kalaqamu baalu, heeˈrannohunna millisannohu Maganu worinohu konni danni giddooti. Ee, Maganu kalaqamaho worino higge isi uullatenna mannu oosora hedinori noota leellishshanno. Soqqanshonniwa mannu tini dhagge ikkitanno higguwa heedhanno gede assino Magani daafira hedanno gede assineemmo?—Aju. 4:11.

6, 7. Yihowa Addaamiranna Heewanira uyinohu mitu coyi maati?

6 Yihowa mannu oosora hedinori uullate aana hegerera heedhanno gedeeti. (Kal. 1:28; Far. 37:29) Isi, Addaaminna Heewanira hagiirrunni heeˈrate kaaˈlannonsare babbaxxinore uyinonsa. (Yaiqoobi 1:17 nabbawi.) Yihowa insara doodhate, coye heeshshi gotti asse laˈˈate, manna baxatenna insa ledo jaalooˈmate dandoo uyinonsa. Hakka waro Kalaqaanchu Addaami hasaawisanno, hattono higge uyinosi. Qoleno, Addaami hasattosi wonshiˈranno gara, hattono saadanna uulla towaatanno gara kulinosi. (Kal. 2:15-17, 19, 20) Hakkiinni saeno Yihowa Addaamiranna Heewanira qamasate, kisate, laˈˈate, macciishshatenna suˈniissate dandoo uyinonsa. Konni daafira, insa Gannatete giddo batisannohanna falahino coye hasidhu gede horoonsiˈra dandiitanno. Kuri umi minaanni minaama hagiirsiisanno looso  loosa hattono hegere geeshsha haaro coye rosa dandiitanno.

7 Maganu hedinori woluri maati? Yihowa Addaamiranna Heewanira guuta ooso ilate dandoo uyinonsa. Maganu Addaaminna Heewani oosono ilte ilante uulla woˈmitanno gede hedino. Yihowa, Addaaminna Heewani, hattono insa gedensaanni ooso ile annanna ama ikkanno manni Isi guuta mannu oososi baxinte gede insano oosonsa baxxara hasiˈrino. Isi, uulla aanase noori baalunku ledo hegere geeshsha qaensa ikkitara hedino.—Far. 115:16.

HEDINORI WOˈMIKKI KEESHSHANNO GEDE ASSINORI MAATI?

8. Maganu Kalaqama 2:16, 17 noo higge uyinohu mayiraati?

8 Maganu hedinori woˈmikki keeshshino. Mayira? Yihowa Addaaminna Heewani isi worino danna huwattinoronna teˈee laˈˈate mitte harunsate qarrissannokki higge uyino. Isi togo yiino: ‘Edeni Gannatete noo haqqe baalate laalo ita dandaatto. Bushanna dancha bade afate egenno uyitanno haqqicho laalo kayinni ittooti; tenne haqqicho laalo itootto barra, halaalinta reyatto.’ (Kal. 2:16, 17) Tini higge Addaaminna Heewani huwatate qarrissannota diˈˈikkitino; qoleno tenne higgera hajajama insa gadadissannota diˈˈikkitino. Hakkiinni saeno, insara fincitanni ittanno geeshshi sagale uyinonsa.

9, 10. (a) Sheexaanu Yihowa mayyee yekkeerino? (b) Addaaminna Heewani maa doodhino? (Umi misile lai.)

9 Sheexaanu Daawuloosi, hamashshu widoonni Heewani Annise Yihowara hajajantannokki gede asse dogino. (Kalaqama 3:1-5 nabbawi; Aju. 12:9) Sheexaanu, Maganu mannu ooso ‘Edeni Gannatete noo haqqe baalate laalo’ ittara fajjinokkitera coyiˈramino. Sheexaanu togo yaasi, ‘Hasidhinannire baala ita didandiitinanni yaate?’ yiinohu gedeeti. Isi hakkiinni aanche, “Reya nafa direyitinanni” yee ille usure kaphino. Hakkuyi gedensaanni Heewani Maganoho hajajama dihasiissannoe yite heddanno gede assate woˈnaalino; togo yiino: “Maganu hoolinoˈnehu, hatte haqqicho guma ittini barranni illeˈne faˈnantannota” afinohuraati. Sheexaanu, Yihowa insa hatte haqqicho laalo ittannokki gede hajajinohu egennaamma ikkitannota giwe ikkinohu gede asse coyiˈrino. Hakkiinni saeno Sheexaanu, Maganu “gede danchanna busha baddine affinannire ikkitinanni” yee haafu hexxo uyinonsa.

10 Xa Addaaminna Heewani mitte doodha hasiissinonsa. Insa Yihowara hajajantannonso Sheexaanu kulinonsare assitanno? Insa Maganoho hajajantukki gattino. Konni garinni insa Sheexaaneho haˈlite finqiltino. Insa Yihowa Annansa assite adhitukki gattino; konni garinni isi worino higgenni afidhanno agarooshshe huˈnitino.—Kal. 3:6-13.

11. Yihowa finqille lashshi asse agurannokkihu mayiraati?

11 Addaaminna Heewani Yihowara finqilte guuntete xeˈne noonsare ikkitino. Hakkiinni saeno, finqillensa insa Yihowawiinni xeertidhanno gede assitinonsa; korkaatuno Yihowa ‘ille lowo geeshsha keeraancho ikkitinohura busha coye dilaˈanno.’ Konni daafira, isi ‘busha coye assinanna lae dicincanno.’ (Imb. 1:13) Isi tenne finqille lashshi asse aguroommero, tini iimanna uullate aana heeˈrannoha heeshshote noo kalaqama baala daaffe hooggino. Hakkiinni saeno, Maganu Edenete cubbo loossure qorichishikkinni aguroommero, iso addaxxa qarrissannonke. Ikkollana Yihowa yiinore assanno; isi fushshino higge horo didiiganno. (Far. 119:142) Addaaminna Heewani doodhate dandoo noonsaha ikkirono, Maganu higge diiga abbitannonsa qarra gata didandiitanno. Insa Yihowara  finqiltinohura reyite, kalanqinsa bushsha higgino.—Kal. 3:19.

12. Addaami oosora iillinori maati?

12 Addaaminna Heewani hoolloonni haqqicho laalo ittu gedensaanni Maganu maate miilla ikka didandiitino. Maganu insa Edenete kaashshu base giddonni fushshe hoolinonsa; insa layinkimeeshsho hakkiira dihiggino. (Kal. 3:23, 24) Konni garinni, Yihowa insa wixidhinore mixxitanno gede assino; isi togo assasi garaho. (Marro 32:4, 5 nabbawi.) Hakkuyi kawa Addaami guuntete xeˈne noosiha ikkinohura, Maganu akatta guutu garinni leellisha didandiino. Addaami geedo gedensosi huˈninoha calla ikkikkinni, oososi guuntete xeˈne, cubbonna reyo ragidhanno gede assino. (Rom. 5:12) Isi, sirchisi gawalo afidhinokki heeshsho heeˈrate hexxo afiˈrannokki gede assino. Qoleno, Addaaminna Heewani guuta ooso ila didandiitino; oosonsa giddono guuta ooso ila dandiinohu dino. Sheexaanu Daawuloosi Addaaminna Heewani Maganuwiinni xeertiˈranno gede assi yannanni kayise soˈrisiisa diagurino.—Yoh. 8:44.

WODO MAGANU LEDO FIIXOONSITINONKE

13. Yihowa mannu oosora mayi faro fanino?

13 Maganu manna baxa kayinni diagurino. Addaaminna Heewani finqiltinoha ikkirono, Yihowa mannu ooso Isi ledo fiixoontanno gede assa hasiˈranno. Isi ayino reyara dihasiˈranno. (2 Phe. 3:9) Konni daafira, Addaaminna Heewani finqiltanni heedheennanni, Maganu xalala higgesi diigikkinni mannu ooso isi ledo fiixoomate kaaˈlitannonsa qixxaawo qixxeessino. Yihowa tenne assinohu hiittoonniiti?

14. (a) Yohaannisi 3:16 giddo kulloonni garinni Yihowa mannu ooso gatisate maa assino? (b) Hasatto noonsa manni ledo hiitte xaˈmo daafira hasaawa dandiineemmo?

14 Yohaannisi 3:16 nabbawi. Qaagooshshu Ayyaanira koyinseenna daannohu lowo manni konne qummeeshsha afannoha ikkara dandaanno. Ikkina, Yesuusiti wodote kakkalo hegere heeshsho afiˈra dandiinanni gede faro fantinohu hiittoonniiti? Qaagooshshu Ayyaani zamachi yannara, Qaagooshshu Ayyaana ayirrinseemmo wotenna hakkuyi gedensaanni gambooshshe dayino manna galagalle marre hasaawinseemmo yannara, halaale afa hasiˈranno manni tenne hasiissanno xaˈmora dawaro afiˈranno gede assate faro afiˈneemmo. Kuni manni Yihowa wodote kakkalo widoonni baxillesinna hayyosi leellishino gara gude huwatanno wote dhagge assiˈrannoha ikkara dandaanno. Wodote kakkalo daafira hiikkuri coyibba kayinse hasaawa dandiineemmo?

15. Yesuusi Addaami gedeeha ikkinokkita leellishinohu hiittoonniiti?

15 Yihowa guuta mancho wodo asse shiqishino. Hakku guutu manchi Yihowara ammanamanna umisi fajjonni heeshshosi mannaho sayise aa hasiissinosi. (Rom. 5:17-19) Yihowa umi kalaqosi iiminni uullara soyino. (Yoh. 1:14) Yesuusi umi Addaaminte gede guuta ikkino. Ikkollana, Yesuusi Yihowa guutu manchi assara hasiˈrannore asse Addaaminni baxxinoha ikkinota leellishino. Yesuusira buutote qarri iillinosiha ikkirono horo cubbo diloosino, hattono Maganu higge giddo mitte nafa didiigino.

16. Wodote kakkalo muxxe eltooti yineemmohu mayiraati?

16 Yesuusi guuta mancho ikkino daafira mannu oosora reye cubbunninna reyotenni gatisinonsa. Isi Addaami assikki gatinore assa, yaano guuta mancho ikka, Maganoho ammanamanna hajajama dandiino. (1 Xim. 2:6) Yesuusi wodote kakkalo ikke ‘lowo manni’ yaano labballu, meentunna qaaqquullu gawalo nookki heeshsho afiˈranno faro fanino. (Mat. 20:28) Ee, wodote kakkalo  Maganu umo uullatenna mannu oosora hedinori woˈmanno gede faro fantino. (2 Qor. 1:19, 20) Wodote kakkalo ammanamino manni baalaho hegere heeshsho afiˈranno faro fantanno.

YIHOWA ISIWA HINGEEMMO FARO FANINONKE

17. Wodote kakkalo fantinonke faro maati?

17 Yihowa wodote kakkalo qixxeessate lowore baatino. (1 Phe. 1:19) Isi mannu ooso lowo geeshsha baxanno daaafira, mitto Beettosi ninkera reyanno gede assino. (1 Yoh. 4:9, 10) Konni daafira, Yesuusi Addaami darga mannu oosora anna ikkinohu gedeeti. (1 Qor. 15:45) Yesuusi heeshsho afiˈneemmo gede calla ikkikkinni, jeefote galagalle Maganu maate miilla ikkineemmo faro faninonke. Ee, Yihowa xalala higgesi diigikkinni Yesuusite wodote kakkalo widoonni mannu ooso galagalte maatesiwa higganno gede assa dandaanno. Mannu ooso baala guuta ikkitanno yanna heda lowo geeshsha hagiirsiissanno! Hatte yannara iimanna uulla heedhannoti Maganu maate miilla woˈma mittimma afidhanno. Hatte yannara woˈmunni woˈma Maganu ooso ikkineemmo.—Rom. 8:21.

18. Yihowa baalunkura woˈmankare ikkannohu mamarooti?

18 Sheexaanu finqilasi Maganu manna baxannokki gede diassitino; qoleno guuntete xeˈne noonsa manni Yihowara ammaname heeˈrannokki gede assa didandiitanno. Yihowa wodote kakkalo widoonni, mannu ooso baala kaaˈle woˈmunni woˈma guuta assanno. “Beettisi widira laˈˈannohunna Beettosi ammanannohu baalu” hegere heeshsho afiˈranno yannara, hiittoo heeshsho heeˈneemmoro hanni hedde. (Yoh. 6:40) Yihowa umo hedinonte gede bayiru baxillisinna hayyosinni mannu ooso guuta ikkitanno gede assanno. Hatte yannara Anninke Yihowa “woˈmunkura guuta” yaano baalunkura woˈmankare ikkanno.—1 Qor. 15:28.

19. (a) Wodote kakkalora noonke galati maa assineemmo gede assannonke? (“ Macciishsha Hasiissannonsa Manna Hanso” yitanno saaxine lai.) (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

19 Wodote kakkalora Magano galanteemmoha ikkiro, mannu tenne qixxaawonni horo afiˈra dandaannota kulate dandiinummore baala assineemmo. Mannu, wodote kakkalo Yihowa baxillunni kae mannu ooso hegere heeshsho hexxo afidhanno gede fanino faro ikkitinota afa hasiissannonsa. Qoleno wodote kakkalo hakkiinni sainore assitanno. Aananno birxichira Yesuusi kakkalo Sheexaanu Edenete giddo kayisino xaˈmora dawaro qoltanno gara xawinsoonni.