ANNIˈYA Arteri anjesinni kayise Magano waajjanno manchooti; isira Metodistete ammaˈno qeesicha ikkate hedo noosi. Ikkollana, Qullaawu Maxaafi Rosaano qixxeessitino borro nabbawanna insa gambooshshe haˈra hanafiti hedosi soorri. Isi 1914nni 17 dirihu heeˈre cuuamino. Hatte yannara Umihu Alamete Oli iibbe noo daafira, wottaaddara ikkara woshshinisi. Isi kayinni olama giwino daafira yoo yineennasi Kanaadaho Ontiriyo yinanni bayicho Kingisteni yinannihu usuru mine tonne agana usurami. Anniˈya usuru minninni fulihu gedensaanni kolportericha (suwisaancho) ikke woˈma yanna soqqansho soqqama hanafi.

Arteri Gesti, 1926 Hezeeli Wilkinseni adhino; amase halaale rossinohu 1908nniiti. Ani Dotteessa 24, 1931 ilamummo; ani insate shoole ooso giddo layinkiho. Maatenke halaalu ammaˈno aana illachishshannote; anninke Qullaawa Maxaafa naadanno gari, ninkeno heeshshonke diro woˈma Maganu Qaale naandeemmo gede assinonke. Hakka waro maatete deerrinni ganyine minunni mine haˈne soqqammeemmo.—Soq. 20:20.

ANNIˈYANTE GEDE POLETIKAHO KARSAMA GIWANNA SUWISAANCHO IKKA

Layinkihu Alamete Oli kaihunni 1939 aanino diro, Kanaadu gobbara Yihowa Farciˈraasine looso agambi. Mangistete rosi minnara rosaano baandiraho ayirrinye uyitannonna gobbate faarso faarsitanno gede assinanni. Bayira rodooˈya Dorotinna Ani tennera karsama gimboommo daafira, hatte yannara kifiletenni gobbara fulleemmo gede fajjinanninke. Mitto waro rosiisaanchonke ane waajjaleessa ikkoommohu gede assite coyidhe saalfateemmo gede assate woˈnaaltu. Gedensaanni ledoˈya rossannoti boode ooso gante uulla kartue. Ikkollana, tini “Mannaho hajajamantenni Maganoho” hajajamate albinni roore murciˈreemmo gede assitinoe.—Soq. 5:29.

 Cuuammoommohu Maaja 1942, 11 dirihu heeˈre saada ceˈne allaaˈlinanniwa wayi gandi giddooti. Rosu cufamanno yannara fooliishshote yanna suwisaancho (xa kaaˈlaancho suwisaancho yinanni) ikke soqqameemmo. Mitto diro sasu roduuwi ledo Kanaadaho aliyyeenni soqqamme egenninoonnikki bayicho haˈne haqqe kare galino mannira sabbankoommo.

Onkoleessa 1, 1949 woˈma yanna suwisaancho ikkummo. Hatte yannara sinu biirora gimbaatu loosi noo daafira, loosa kaaˈleemmo gede koyinsie; gedensaanni Sadaasa 1nni Kanaadu Beetele maate miila ikkummo. Hakko borro attantanno maashinera loonsanni gara rosiinseennae loosa hanafummo. Hakka waro Kanaadu gobbara Yihowa mannira iillanni noo dartire kultanno tiraakte attammanna boode lamala geeshsha hashsha hashsha eˈˈe loosoommo.

Gedensaanni, Soqqanshote Gaamo giddo soqqamanni heeˈre Kuwibeeki soqqamate hadhanni sinu biiro daggino suwisaano hasaawisummo; hatte yannara hatti base mannu Yihowa Farciˈraasine illete giwannote. Hatte suwisaano giddo Albertaho Edimenteni yinanniwiinni dagginoti Meeri Zazula yinanni rodoo no. Isenna Joo yinannihu bayiru rodiise Qullaawa Maxaafa xiinxalla agura giwinohura Ortodokisete ammaˈno seekkite cuˈmidhinoti maatensa minninni fushshite huntinonsa. Lamunku Ella 1951 cuuamino; ise lewu agani gedensaanni suwisaancho ikkitino. Insa hasaawisummo yannara Meeri ayyaanaamittetenni raˈinota laummoti dhagge assiˈrummo. Konnira aneneetira, ‘Mite hedeweelcho fulte hooltuero ikkinnina, tini beetto anera maltinote’ yuummo. Hakkiinni honsu anga gedensaanni Arfaasa 30, 1954 adhammummo. Mitte lamala gedensaanni, woradu aliidi laˈˈaanora uyinanni qajeelsha adhineemmo gede koyinsinke; aaninohu lamu diri geeshsha Ontiriyora aliyyeenni woradu looso loonsoommo.

Alamete doyichora loonsannihu wongeelu loosi halaˈlita misiyoonete soqqanshora roduuwa koyisa hananfi. Tennera, Kanaadaho qorru qarrisanno hawadonna biinne qarrissanno arro dandiine heeˈnummo geeshsha, wole gobba haˈne soqqammeemmo wote iillannonke fonqolo dandiineemmokki gede assannonkeri dino yine hendummo. Hakkiinni Giliyaadi Rosi Mine 27ki kifile eˈne Maaja 1956 maassammummohu gedensaanni, Bocaasu aganinni hananfe Biraazilete soqqammammora sonkinke.

BIRAAZILETE MISIYOONE IKKINE SOQQAMMOOMMO SOQQANSHO

Biraazilete sinu biiro marrummoti Porchugaalete afoo rosa hananfummo. Keere haaˈnanni gara ronsummohunna metseete elate mitto daqiiqa ikkannoha hasaawu bitima qixxaambummo gedensaanni, soqqansho fullummo. Coyishiinsheemmo manni hasatto nooha ikkiro, Maganu Mangiste gashshitanno yannara heeˈnanni heeshshore kultanno qummeeshshuwa nabbambeemmo. Hakko soqqansho fula hananfummo barra mitte mancho macca worte macciishshitunke; tennera ani Yohaannisi Ajuuja 21:3, 4 nabbawummosehu gedensaanni dammummo!  Bisiˈya hattee gobbata iibbadonna quficho afidhino ayyare dirosino; konnira iibbillu lowo geeshsha qarrisannae heeˈroommo.

Hakko misiyoone ikkine soqqammoommohu Kampaasi yinanni katamiraati; xa hakko 15 songo no. Ninke hakkira marrummo waro, katamu giddo mitte gaamonna shoole misiyoone ikkino roduuwi heeˈrannohu misiyoonete mini no; insano: Tireesi, Roomaana Bawuheeri, Luuza Shiiwaarzinna Lareeni Birukisi (xa Wooleni) yinannireeti. Ani mini giddo looseemmo loosi maashinetenni uduunne hayishshate; qoleno sagale rainsanni haqqe hiiqqeemmo. Mitte hige Sanyote hashsha Agarooshshu Shae Xiinxallo gedensaanni galteˈya Meeri tiraase barkidhe soofaho dolli yite no. Ise soofu aana dolli yitinowa heedheenna barri hoshshankere hasaambanni heeˈneemmo. Hakkiinni ise tiraase barkidhe noowiinni umiido gotti yitanno wote hamashshu fuli; iso iille shaammo geeshsha mine canco ikki!

Mitto diro Porchugaalete Afoo ronsummo gedensaanni woradu aliidi laˈˈaancho assine shoommie. Gaxarrate soqqammeemmo wote bikku heeshsho, lawishshaho korreente nookkiwa heeˈneemmo, dadote aana gonxeemmo hattono mitte basenni wole base haˈneemmohu farashshunninna farashshu gaarenniiti. Mitte hinge xeertowa sabbakate zamacha haˈnummo yannara, mitto ilaallate mereero noo katama baaburunni haˈne mine karaayyaˈnummo. Sinu biiro soqqanshote horoonsiˈneemmota 800 metseetta sokkunke. Hatte metseetta worroonni kaartoonna poostu mininni galleemmo miniwa abbate duucha hinge hodhinoommo.

Gedensaanni, roduuwanna misiyoone ikkinoha meya roduuwa kaaˈlate, Biraazilete gobba woˈmate 1962 Soqqanshote Rosi Mine fanni. Ani lee agana woˈma basetenni base haˈranni rosiisoommo; Meeri kayinni ledoˈya dihadhino. Ani Maanuwaasi, Bileemi, Forteleeza, Reesefinna Salvaadoori yinanniwa rosiisoommo. Mitte hige Maanuwaasi yinanniwa oppeeru sirba sirbinannite egennantino addaraashera awuraajju gambooshshe qineessate looso loosoommo. Hakko ganinohu biite xeeni anganni wayi daafamannonna sagale inteemmohu danchu bayichi heeˈrannokki gede assino. (Hakka waro jajjabbu gambooshshiwa sagale qixxeessinanni.) Konnira ani mitto dancha wottaaddaru sooreessa hasaawiseenna, isi gambooshshu goofa geeshsha angeemmo waa afiˈneemmo gede kaaˈlinke, hattono wottaaddara soye, sagale qishiˈnannihanna intanniha lame jajjabba dunkaana qasiisinonke.

Ani rosiisate haˈroommowa heeˈreenna Meeri Porchugaaletenni dayino manni daddaˈlannowa sabbakku; hakko mannu woxunnire calla hedanno. Ise Qullaawu Maxaafira kultannoha mitto mancho nafa hooggino daafira, Beeteelete soqqamannohu mitu roduuwira togo yitu: “Porchugaale haˈre heeˈreemmahu hoongu dayiro callaati.” Dhagge ikkanno coyi, ise hatto yituhunni shiima yanna gedensaanni Porchugaale sonkoonninketa kultanno sokka iillitunke. Hatte yannara Porchugaalete sabbakate loosonke  agambe heeˈnoonni; Meeri hakkiira haˈra umi qara waajjitinoha ikkirono haˈrate qixxaambummo.

PORCHUGAALETE SOQQAMMOOMMO SOQQANSHO

Woxawaajje 1964 Porchugaalete gobbara Lizibeeni yinanniwa haˈnummo. Hakko qottanno polise (PIDE) roduuwinkera lowo darte iillishshino. Hakko daafira shiqe haaˈrannonkehu nookkiha hattono hakko heedhanno Roduuwi ledo xaandummokkinni keeshsha woyyitanno yine hendummo. Hakko heeˈrate fajjo uyinanke geeshsha mine karaayyaˈne heeˈra hananfummo. Fajjo uyininkehu gedensaanni mitte fooqera mine karayyaˈnummo. Jeefote, Arfaasa 1965 sinu biiro ledo xaandummo yannara, ontu agani gedensaanni mite yine gambooshshe haˈnummo barra baasa hagiidhinoommo!

Polise roduuwu minna giddo barru baala hassanno. Mangiste Addaraashuwa cunfoonni daafira, gambooshshe assiˈnannihu roduuwu minnaraati. Lowo xibbe ikkanno roduuwa polisete xaawa massine qorroonni. Roduuwu gambooshshe massaggannori suˈma kultanno gede assate lowo geeshsha shetinsoonninsa. Konni daafira, roduuwu mimmitonsa maatensa woshshinanni suˈminni woshsha agurte uminsa suˈminni lawishshaho, Zhuuze, woy Poolu yite woshshitanno. Ninkeno hatto assa hananfummo.

Hakkawaro roduuwu ayyaanaamittete sagale afidhanno gede assate aana illachinsheemmo. Meeri loosi Agarooshshu Shaeta xiinxallote birxichuwanna wole borruwa isteensili yinanni maashinenni borreessate.

YOOTE MINE DANCHU DUDUWIRA GAARAMA

Ella 1966 Lizibeeni giddo yoote mine kaajja yekkeero kaˈino. Feeyijo Songota 49nta halashshaano fajjinoonnikki gambooshshe mannu mine assidhinoonni yine usurroonninsa. Ani higgete allaalaanchi gede ikke yoote mine xaˈminanninsa wotira qixxaabbanno gede assoommo. Garammeemmota anfoommoha ikkirono, tini farciˈrate dancha faro fantannonketa anfoommo. Xawaqinke ninkera gaarami yannara, umi xibbi diro heeˈrinohu Gemaaliyaali coyiˈrinore waajjikkinni coyiˈre gumulino. (Soq. 5:33-39) Tenne yekkeero gaazeexaho attamme fushshini; qoleno 49nka roduuwanke 45 barrinni kayinse ontenna boco agana ikkitanno yanna usurroonninsa. Hakku worbu xawaqinke, Qullaawa Maxaafa xiinxallanna gambooshshenke daa hanafe heeˈre reyino.

Sadaasa 1966 sinu biiro aliidi laˈˈaancho ikkummo; hattee yannara looseemmo loosi higgete ledo xaado afiˈrinoho. Porchugaalete heedhannoti Yihowa Farciˈraasine manginsiˈrate wolapho afidhanno gede assate baasa shaarrammoommo. (Fil. 1:7) Gedensaanni Sadaasa 18, 1974 higgete fajjo afiˈnummo. Roduu Naataani Noorinna Ferediriki Firaanzi, Oppoortonna Lizibeeni assinoonnihu hambannikki gambooshshira ofolte hagiirrenke beeqqate qara biironni Porchugaale daggino; lamenkawa xaphoomunni 46,870 manni gamba yiino.

 Yihowa sabbakate loosi halaˈle Porchugaalete Afoo coyiˈnannite haammata giddichuwara, lawishshaho, Ezooresi, Kepi Verde, Medeyira, Sao Tomenna Pirinsippe sabbakamanno gede assino. Konnira loosu lexxinohura 1988 sinu biiro halashshini. Hakko diro Dotteessa 23, Roduu Milteni Hensheeli dayenna baasa hagiidhinohu 45,522 manni gamba yeenna tenne sinu biiro maassiˈnoonni. Hatte yannara, albaanni Porchugaalete misiyoone ikkite soqqantinori 20 labbaanna meya roduuwi konni hambannikki gambooshshira dayeenna laˈˈa lowo geeshsha hagiirsiissannote.

AMMANAMINO MANNI LAWISHSHI KAAˈLINONKE

Lowo diro ammanamino roduuwinke ledo loosanke lowore ronseemmo gede assitino. Lawishshaho Roduu Tiwodoori Jarazi ledo mitte sinu biiro towaatate haˈnoommowa isiwiinni kaajja roso rosoommo. Towaantanni heeˈnoommote sinu biirora hibbo ikkino coyi tuncu yiino; Sinu Biiro miilla kalaqamino qarra tirate assitinokkiri dino. Insa danna saˈe yaaddannokki gede assate Roduu Jarazi togo yii: “Xaate qullaawu ayyaani loosara wore agura woyyitanno.” Wole yannara minaamaˈya Meerinna Ani Birukiliini haˈnoommowa roduuwu ledo heeˈne, Roduu Firaanzi ledo hasaambanna coyiˈrinore dihaweemmo. Waarroommowiinni haˈnammora albaanni Roduu Firaanzi Yihowara soqqamanni sayinosinohu lowo diri daafira mitore kulannonke gede xaˈminummota, togo yiino: “Ani amaaleemmoˈne amaale tenneeti: Faffuˈnerono ruukkituˈnerono leeltannota Yihowa dirijjite seekkitine cuˈmidhe. Yesuusi rosaanosi loossanno gede hajajino looso, yaano Maganu Mangisteha dancha duduwo dudubbanni nooti tenne dirijjite callate!”

Minaamaˈyanna Ani tenne assanke addu hagiirre afiˈrate kaaˈlitinonke. Zoonete aliidi laˈˈaano ikkeenna addi addita sinu biiro towaantoommo towaanyo horo dihambeemmo. Tini towaanyo, ajuno akkaluno ammaname soqqamannotera galanteemmonsa gedenna dhagge ikkitannota Yihowara soqqamate qoossonsa cuˈmiˈre heeˈranno gede jawaachishate faro fantinonke.

Diru dode saˈˈanno garira hoolana, xa lamunkura 80 diri balla ikkinonke. Meeri bacu dhibbi waadannose. (2 Qor. 12:9) Iillinonke qarri ammananke fila ikkitanno gedenna ammanamme heeˈrate albinni roore murciˈneemmo gede assinonke. Yihowara soqqammoommo soqqansho hendeemmo wote, isi elto lowo doogonni laˈnoommoti xabbe leeltannonke. *

^ GUFO 29 Roduu Dagilaasi Gesti xaggesi borrote qixxeessinanni heeˈneenna Birra 25, 2015 Yihowara ammaname heeˈre fooliishshiˈrino.