Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Wocawaaro 2016

Wedella, Ammanaˈne Jawaachishidhe

Wedella, Ammanaˈne Jawaachishidhe

‘Ammana . . . illete leellinokki coyeno buuxiˈrate.’ —IBI. 11:1.

FAARSO: 41, 69

1, 2. Xaa yannara wedella maa assanno gede xixxiimbanninsa? Tenne dandee heeˈrate mayi kaaˈlannonsa?

BIRITAANIYAHO heedhannote wedellitte rodoora ledose rossanno beetto togo yitinose: “Ate gedeeti busule beetto Maganu no yite ammantannoha dilawannoe.” Mittu Jarmanete heeˈranno rodii togo yiino: “Rosiisaanoˈya Qullaawu Maxaafi kalaqamu daafira kulannore maattonna masalote gede assite laˈanno. Insara baalanti rosaano suutu soorro ammantannoha lawannonsa.” Faransayete gobbara heedhannoti wedellitte beetto togo yitino: “Rosinke mine noo rosiisaano xaano Qullaawa Maxaafa ammantanno rosaano noota affanno wote dhagge assidhanno.”

2 Atino Yihowara soqqantanni noottoha woy isi daafira rossanni nootto wedellichaatiro, lowo manni ammanannore ammanatto gede lawishshaho, kalaqamu dayinohu Maganu kalaqeenna ikkikkinni suutu soorronniiti yite ammanatto gede xixxiimboonnihe? Hatto ikkiro, ammanakki kaajjite heedhanno gede assiˈrate mayi kaaˈlahera dandaanno? Tenne assa dandaatto doogga giddo mitte, Maganu uyinoheta buuxate woy hedate dandoo horoonsiˈrate; tini dandoo “towaattannohe” woy agarooshshe ikkitannohe. Qoleno tini dandoo ammanakki shoshshoggitanno gede assitannote alamete hayyonni agartannohe.—Lawishsha 2:10-12 nabbawi.

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

 3 Jawaata ammana heedhannonke gede Maganu daafira gara ikkinore afa hasiissannonke. (1 Xim. 2:4) Hakko daafira, Maganu Qaalenna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwanke nabbawatto yannara iimi adda nabbabbooti. Nabbabbanni noottore ‘wodanchate’ hedate dandookki horoonsiˈri. (Mat. 13:23) Hanni tenne assakki albinni noore Maganu Kalaqaancho ikkinotanna Qullaawu Maxaafi gara ikkinota huwatatto gede kaaˈlitannohehu hiittoonniitiro laˈno; qoleno tenne ‘buuxate’ kaaˈlitannoti batinye taje no.—Ibi. 11:1.

AMMANAKKI JAWAACHISHIˈRA DANDAATTO GARA

4. Kalaqaanchu no yee hedateno ikko Kalaqamu dayinohu suutu soorronniiti yee hedate ammana hasiissanno yineemmohu mayiraati? Mitto coye ammanate albaanni maa assa hasiissannonke?

4 Mitu manni ‘suutu soorro ammaneemmohu sayinse tenne rosissannohuraati’ yaanna, wolu qole ‘Maganu no yeemmohu ammanatenniiti’ yaanna macciishshoottoha ikkara dandaanno. Ikkollana dea hasiissannonkekki coyi no: Maganu noota ammane adhateno ikko, kalaqamu dayinohu suutu soorronniiti yee hedate ammana hasiissanno. Togo yineemmohu mayiraati? Maganono ikko isi mitto coye kalaqanna lae egennino manchi dino. (Yoh. 1:18) Sayinsete fullaahaancho ikkinohuno ikkinokkihuno lubbo afiˈrinori suutu soorronni wolu kalaqamira soorramanna dilaino. Lawishshaho, galashshu sunu sununni soorrame mancho ikkanna lainohu dino. (Iyo. 38:1, 4) Hakko daafira baalinke mitto coye ammanate, noo tajubba xiinxallanna hedate dandoonke horoonsiˈra hasiissannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi Roomu Sokka 1:20 aana kalaqamu daafira borreessinori Maganu noota huluullammannikki gede assannoho; isi togo yiino: “Alame kalaqantuhunni kayise mannaho leellannokkihu Maganu dani, hegere wolqasinna Maganimmasi, isi kalaqino kalaqami aana xabbe leeltanno.”

Wolu manni ledo hasaawatto yannara, Yihowa dirijjite ati coyiˈratto afiinni qixxeessitinoha addi addi uduunne seekkite horoonsiˈri (Gufo 5 lai)

5. Hedate dandoonke dancha gede assine horoonsiˈneemmo gede kaaˈlannonkehu hiikku uduunni noonke?

5 ‘Afate’ woy wodanchate yaa illete leellannokkire woy hawa gede afa dandiinannikkire huwatate yaate. (Ibi. 11:3) Hakko daafira wodancha noosi manchi mitto coye huwatate illesinna maccasi calla ikkikkinni surresino horoonsiˈranno. Yihowa dirijjite seekkite xiinxallite tennera kaaˈlannonkeha batinye uduunne qixxeessitinonke. Kuni uduunni, Kalaqaancho ammanate illenkenni ‘afa’ woy laˈˈa dandiineemmo gede kaaˈlannonke. (Ibi. 11:27) Kuri uduunni giddo mitu, Maganunniti Dhaggete Kalaqo Ayirrinyesi Leellishshanno (Ingilizete Afoo) yitanno viidiyo, Heeshsho Dagginohu Kalaqanteeti?  nna, Heeshshote Kaima—Dawaronsa Afa Hasiissannota Onte Xaˈmuwa (Amaaru Afoo) yitanno birosherenna Ate Daafira Hedanno Kalaqaanchi No? (Ingilizete Afoo) yaanno maxaafaati. Metseettanke aanano hendeemmo gede assannonkeha kaajja ayyaanaamittete roso afiˈneemmo. Baqqi Yiiyye! yinanni metseetenkera, sayinsete fullahaanonna wolu manni ledo insa xa Maganu no yite ammantanno gede assinonsari maatiro kultanna assinoonniti qaalu xaˈmuwa fultanno. Tenne metseetera sae sae fulannohu “Kalaqinohu No?” yaanno birxichi, mitu kalaqami dhagge ikkanno garinni kalaqamino gara luphi asse xawisanno. Sayinsete fullahaano duucha wote mito coye konne kalaqama lawisse loosate woˈnaaltanno.

6. Yihowa dirijjite qixxeessitinonke uduunne seekke horoonsiˈranke maaho kaaˈlitannonke? Ate kuni uduunni kaaˈlinohehu hiittoonniiti?

6 Mittu Ameerikaho heeˈrannohu 19 diri rodii aleenni qummi assinite lame birosherubba daafira coyiˈranni togo yiino: “Tini birosherubba lowo geeshsha kaaˈlitinoe. Tenne birosherubba duucha hige xiinxalloommo.” Mitte Faransayete heedhanno rodoo togo yitino: “‘Kalaqinohu No?’ yitanno birxichuwa dhagge ikkannoe! Tini birxichuwa fullahaasine kalaqama lawisse mitore loossannoha ikkirono, konni kalaqami gede xurqa ikkinore horo loosse affannokkita leellishshanno.” Wodiidi Afirikira heeˈrannori 15 diri qaaqqo noonsa anninna ama togo yee coyiˈrino: “Qaaqqonke duucha wote Baqqi Yiiyye! yinanni metseete giddo balaxxe nabbabbannohu ‘Qaalu Xaˈmo’ yaanno birxichooti.” Atina? Kuri qixxaawo woˈmunni woˈma hoˈroonsidhanni nootto? Hatto ikkiro ammanakki kaajjado rumudda afidhino haqqicho gede ikkitanno. Togoo ammana qolte bubbete gede ikkinohu kaphu rosi qeelannohekki gede assitannohe.—Erm. 17:5-8.

QULLAAWU MAXAAFIRA NOOHE AMMANA

7. Maganu danchanna busha coye bade afate dandookki horoonsiˈrattora hasiˈrannohu mayiraati?

7 ‘Qullaawa Maxaafa ammaneemmo gede assinoeri maati?’ yee heda soˈroteni? Disoˈrote! Yihowa, halaale seekkite cuˈmirate ‘danchanna busha bade afate’ dandookki horoonsiˈrattora hasiˈranno. Isi wolu manni Qullaawu Maxaafi garaho yee ammaninohura calla atino ammanattora dihasiˈranno. Konnira, gara ikkitino egenno afiˈrate danchanna busha badate dandookki horoonsiˈri. Togoo egenno jawaata amanna heedhannohe gede assitannohe. (Ibiraawoota 5:14; 1 Ximootewoosi 2:4 nabbawi.) Tenne egenno afiˈrate kaaˈlannohe coyi giddo mittu, roore afa hasiˈrattore doorte xiinxallate.

8, 9. (a) Mitu manni mayi daafira xiinxalla baxanno? (b) Mitu roduuwi xiinxallinore hiincansa kaaˈlitinonsahu hiittoonniiti?

8 Mitu manni Qullaawu Maxaafi masaalo woy Qullaawu Maxaafi xaggete, arkiyolojete xiinxallonna sayinsete ledo sumuu yaanno gara xiinxalla baxanno. Xiinxalla dandiinannite dhagge ikkitanno masaalo giddo mitte Kalaqama 3:15 te noo masaalooti. Kuni qummeeshshi Qullaawu Maxaafi cuˈmo yaano, Maganu Mangiste Yihowa aliidimma xabbe leeltannonna suˈmisi qullaawanno gede assitannota kulanno. Lawishshu garinni borreessinoonnihu kuni qummeeshshi, Yihowa Edenete kaashshu basera mannu qarrama hanafi yannanni kayisse noo mitiimma baala hunanno gara kulanno. Ikkina ati Kalaqama 3:15 xiinxalla dandaattohu hiittoonniiti? Tenne assa dandaatto doogga giddo mitte, tenne masaalo yannate dirimi garinni xiinxallate. Konni qummeeshshi giddo qummi assinoonniri daafira Maganu dirimu dirimunni coyi xawe leellanno gede assino garanna tini masaalo woˈmitanno gara kultannota qara qara qummeeshshuwa borreessite amaxxa dandaatto. Kuri qummeeshshuwa insa insanaawa sumuu yitanno gara laˈˈatto wote, Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni masaalaanonna Qullaawa Maxaafa borreessino manna ‘Qullaawu Ayyaani massaginota’ huwatatto.—2 Phe. 1:21.

9 Mittu Jarmanete heeˈranno rodii mittu mittunku Qullaawu Maxaafi gafi Maganu Mangiste daafira kulannota coyiˈrino. Isi togo yiino: “Qullaawa Maxaafa borreessinohu 40 manna ikkirono mittu mittunku Qullaawu Maxaafi gafi Maganu Mangistere kulanno. Insa giddo batinyu babbaxxitino yannara heedhinoreetinna mimmitu ledo xaadde egentinokkireeti.” Mitte Awustiraaliyaho  heedhanno rodoo Faasiku mayi tiro afiˈrinoro xawisannoha Sadaasa 15, 2013nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) fulino birxicho nabbabbe dhagge assidhino. Hakkiicho kuni ayyaani Kalaqama 3:15 tenna Buuramaanchu woy Mesihichu daa ledo xaado afiˈrinota xawinsoonni. Ise togo yitino: “Tenne xiinxallaˈya Yihowa dhaggete Magano ikkinota afeemma gede assitinoe. Isi Israeelete tenne qixxaawo qixxeessate hedasinna tini Yesuusi aana woˈmase addinta dhagge ikkitinoe. Hakku albillitte daanno coyira malaate ikkanno Faasiki mageeshshi geeshsha dhaggenniha ikkinoro taxxi yee hiinca hasiissinoe.” Tini rodoo togo yitinohu mayiraati? Nabbabbinore seekkite heddinohuraatinna ‘wodanchitinohuraati.’ Tini ammanase jawaachishidhannonna albinni roore Yihowawa shiqqanno gede kaaˈlitinose.—Mat. 13:23.

10. Qullaawa Maxaafa borreessi manni noore maaxikkinni borreessansa ammananke jawaachishshannohu hiittoonniiti?

10 Wolu xiinxalla dandiinannihu ammana jawaachishanno coyi, Qullaawa Maxaafa borreessi manni waajjannokkihanna ammanaminoha ikkansaati. Batinye hundi borreessaano borreessitanno yannara gashshaanonsa jajanno, hattono mangistensa gotti gotti assitanno. Yihowa masaalaano kayinni ayewoteno noore coyidhino. Insa dagansata wole agurina nugussansa laanfe nafa kultino. (2 Dud. 16:9, 10; 24:18-22) Qoleno, uminsa soˈronna wole Maganu soqqamaano soˈro nafa dimaaxxino. (2 Sam. 12:1-14; Maq. 14:50) Biritaaniyaho heeˈrannohu mittu wedellichu rodii togo yiino: “Konni garinni ammanamanno manni shiimaholla. Insa ammanaminore ikkansa Qullaawu Maxaafi Yihowawiinni dayinoha ikkinota albinni roore ammanneemmo gede assitannonke.”

11. Wedellu Qullaawu Maxaafi seera albinni roore naada dandaannohu hiittoonniiti?

11 Qullaawu Maxaafi dancha biddishsha amadinohura, lowo manni kuni maxaafi Maganu ayyaaninni borreessaminota dihuluullamanno. (Faarso 19:7-11 nabbawi.) Jaappaanete gobbara heedhannoti mitte wedellitte rodoo togo yitino: “Maateˈya Qullaawu Maxaafi roso harunsitannohura hagiirraamma ikkinoommo. Qoleno, salaamenna mittimma afiˈnoommo, hattono baxillunni heeˈneemmo.” Qullaawu Maxaafi seeri kaphu magansiˈraranna batinye manna xaxxe amadinote haafu ammaˈnara karsammeemmokki gede agarooshshe ikkannonke. (Far. 115:3-8) Maganu dino yaannohu alamete rosi mannu mayyee hedanno gede assanno? Kalaqamu dayinohu suutu soorronniiti yaanno rosi, mannu Yihowara hasiisanno ayirrinye kalaqamaho aanno gede assino. Maganu dino yaanno manni mannu ooso alame woyyeessitanno yee hedanno. Ikkollana, insa albillittete daafira mannaho addu hexxo uyite diaffanno.—Far. 146:3, 4.

AMMANATTORE MANNAHO XAWISATTO YANNARA

12, 13. Kalaqamu woy Qullaawu Maxaafi daafira ledokki rossannorira, rosiisaanokkiranna wolu mannira dancha gede assite xawisate mayi kaaˈlannohe?

12 Kalaqamu woy Qullaawu Maxaafi daafira hasaawatto yannara dancha gede assite xawisa dandaattohu hiittoonniiti? Umihunni, wolu manni ammanannore gude afoommo yee hedate muddantooti. Mitu manni suutu soorro ammanannota coyiˈrannoha ikkirono, Maganu nootano ammananno. Insa Maganu heeshsho afiˈrinore kalaqinohu suutu soorronniiti yee hedanno. Wolootu qolte suutu soorro kapho ikkitoommero rosu mine dirosiinsanni yite heddannohura tenne ammantanno. Wolu manni kayinni Maganu dino yaate higinohu ammaˈno hexxo mudhanno gede assitinonsahuraati. Konnira, heeshsho hanaffinohu hiittoonniitiro mannu ledo hasaawatto yannara, balaxxe xaˈmo xaˈmakki hayyote. Hasaawissanni nootto manchi addinta mayyee ammanannoro afate woˈnaali. Iso ayirrinyunni hasaawisattohanna coyiˈranno wote macciishshattoha ikkiro coyiˈrattore macciishshe adhara dandaanno.—Tit. 3:2.

13 Mittu manchi ati kalaqamu dayinohu Maganu kalaqeennaati yite ammanattohura mishannoheha ikkiro, isi mayyee ammanannoro xaˈma dandaatto. Heeshsho afiˈrinori Kalaqaanchu nookkiha hiitto ikke daa dandaannoro xawisannohe gede xaˈmi. Umi seele baˈukkinni heedhanno gede, sirtannotanna batidhannota ikka hasiissannose. Mittu Kemistirete Piroofeserichi heeshsho afiˈrinorira  (1) agarannori goga lawannorichi, (2) wolqa afiˈratenna hattenne horoonsiˈrate dandoo, (3) mashalaqqe amadino bisi woy jiinenna (4) hattenne mashalaqqe batisate dandoo hasiissannota coyiˈrino. Isi lede togo yiino: “Mitte seele afiˈrino kalaqami nafa xurqa ikkino gari dhaggete.”

14. Suutu soorro woy kalaqamu daafira mannu ledo hasaawate qixxaawoottokkiha lawihero maa assa dandaatto?

14 Suutu soorro woy kalaqamu daafira hasaawate qixxaawoottokkiha lawihero Phaawuloosi coyiˈrinore horoonsidhe xawisa dandaatto. Isi togo yee borreessino: “Baalunku mini [mininoha] afiˈrino. Baalankare loosinohu kayinni Maganoho.” (Ibi. 3:4) Tini yaatto addaho! Xurqa ikkinore loosannohu hedate dandoo noosiho. Qoleno, tenne haja ledo sumuu yitanno borro horoonsiˈra dandaatto. Mitte rodoo aleenni qummi assinita lame birosherubba horoonsidhe Maganu dino yee hedannotanna suutu soorro ammanannota coyiˈrino wedellichira farcidhino. Mitte lamala balla ikkitanno yanna gedensaanni, hakku wedellichi “Xa Maganu noota ammaneemmo” yee coyiˈrino. Isi Qullaawa Maxaafa xiinxalle Yihowa Farciˈraasincho ikkino.

15, 16. Mannu ledo Qullaawu Maxaafire hasaawatto gara biddi assiˈra dandaattohu hiittoonniiti? Tenne assatto yannara maa dea dihasiissannohe?

15 Qullaawu Maxaafi gara ikkasi huluullamanno manchi ledo hasaawatto yannarano hattoo hayyo horoonsiˈra dandaatto. Isi maa ammanannoronna hasaawa baxanno haja hittenneetiro afate woˈnaali. (Law. 18:13) Sayinsennire baxannoha ikkiro, Qullaawu Maxaafi sayinsete ledo sumuu yaanno gara kayisse hasaawisittoro macciishshe adhara dandaanno. Wolu manni kayinni Qullaawu Maxaafi masaalo woˈmitinotanna giddosi kulloonni xagge adda ikkase leellishanno lawishsha afa hasiˈrannoha ikkara dandaanno. Woy Qullaawu Maxaafi giddo lawishshaho Ilaalu Sibikate giddo nooha kaajja seera kulattosira dandaatto.

16 Tenne baala assattohu heewisante qeelate ikkikkinni, hasaawissanni nootto manchi kulattosire huwatanno gede assateeti. Konnira coyiˈranno wote seekkite macciishshi. Mite xaˈmuwa xaˈma dandaatto; hedokki xawisatto yannara shaqqillunninna ayirrinyunni coyiˈri; hakko iso jajjabba manna hasaawissanni noottoha ikkiro tenne assa hasiissannohe. Hatto ikkiro, isi coyiˈrattore macciishshe adhara dandaanno. Qoleno ammanatto coye seekkite hedde ammanoottota huwatanno. Batinyu wedelli kayinni tenne diassanno. Togo yaa kayinni affanni heedhe adha gibbannorira woy ammanatto coyinni kainohunni haariintannoherira dawaro qola hasiissannohe yaa ikkitinokkita deˈooti.—Law. 26:4.

HALAALE SEEKKITE CUˈMIRI

17, 18. (a) Halaale seekkite cuˈmiratto gede mayi kaaˈlahera dandaanno? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

17 Ammananke jawaachishiˈrate qara qara Qullaawu Maxaafi egenno afatenni sainore assa hasiissannonke. Hakko daafira atino maaxantinota muxxe jiro hasidhanni noottohu gede Maganu Qaale seekkite xiinxalli. (Law. 2:3-6) Diviidetenni qixxeessinoonnita Wochitawori Layibirerii, Agarooshshu Shaeta INTERNEETETE LAYIBIRERE, Agarooshshu Shae Borro Indekse nna Yihowa Farciˈraasine Borro Xiinxallate Kaaˈlitanno Biroshere ati coyiˈratto afiinni nooha ikkiro seekkite horoonsiˈri. Hattono Qullaawa Maxaafa nabbabbe gudate mixo fushshiˈri. Mittu diri giddo Qullaawa Maxaafa nabbabbe gudate woˈnaala dandaatto. Ammanakki jawaattanno gede assanno coyi giddo qaru Maganu Qaale nabbawate. Mittu woradu aliidi laˈˈanchi wedellichu noo yanna qaage togo yiino: “Qullaawu Maxaafi Maganu Qaale ikkinota ammaneemmo gede assinoe coyi giddo mittu, konne maxaafa qaccetenni kayise qaccete geeshsha nabbawe gudaˈyaati. Yannate gedensaanni, wedellichu noommo wote rosoommoti Qullaawu Maxaafi xagge lowo tiro afidhinota huwatoommo. Tini ayyaanaamittetenni lopheemmo gede lowo geeshsha kaaˈlitinoe.”

18 Annuwanna amuuwa, wolu baalu manninni roore oosoˈne ayyaanaamittetenni lophitanno gede kaaˈla dandiitinanniri kiˈneeti. Ikkina, oosoˈne ammanansa jawaachishidhanno gede kaaˈla dandiitinannihu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne daafira ronseemmo.