Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Afoo doodhi Sidaamu Afoo

Uddidhinanni Gari Maganoho Ayirrinye Abbannoho?

Uddidhinanni Gari Maganoho Ayirrinye Abbannoho?

“Baalankare Maganu ayirrinyira asse.”—1 QOR. 10:31.

FAARSO: 34, 61

1, 2. Yihowa Farciˈraasine kawajjaame uddano uddidhannohu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

MITTU Dachete gaazeexi ammaˈnote sooreeyye assidhino gambooshshi daafira kulanni togo yiino: “Mannu hakko iso iibbillu batiˈri yannara garimale uddano uddiˈrino. Yihowa Farciˈraasine kayinni gambooshshinsa yannara konni garinni diuddidhanno. . . . Labballu ajuno akkaluno koote uddiˈre karawaata usudhanno; seennunna meentu kayinni haˈraˈmitinokkitanna yannate uddano uddiˈranno.” Yihowa Farciˈraasine ‘lowo woxinni hirranni imaana uddiˈratenni seesa agurte, arshimmatenninna kawajjotenni . . . Magano magansiˈneemmo yaanno’ mannira malino garinni seessannohura duucha wote mannu naadannonsa. (1 Xim. 2:9, 10) Soqqamaanchu Phaawuloosi tenne kulinohu meentoho ikkirono kuni xintu seeri labballuno harunsa hasiissannonsaho.

2 Ninke Yihowa soqqamaano ikkinoommohura danchu garinni uddiˈra hasiissannonke; qoleno soqqammeemmo Magani tenne assinammora hasiˈranno. (Kal. 3:21) Qullaawu Maxaafi uddiˈratenna seesate daafira kulannori, kalqete alame woˈmate Aliidiha ikkino Magani iso halaalunni magansiˈranno manni kawajjaame uddano uddiˈrara hasiˈrannota leellishanno. Hakko daafira, uddiˈratenna seesate daafira mitto doorsha doodhineemmo yannara ninke hasatto  calla balaxisiisa dihasiissannonke. Hatteentenni, Aliidi Mootichanke Yihowa hagiirsiisannori maatiro afate woˈnaala hasiissannonke.

3. Maganu Israeelete uyino Higgenni uddiˈrate daafira maa ronseemmo?

3 Lawishshaho, Maganu Israeelete mannira uyino Higge giddo, insa qooxeessinsara noo manni faale harunse amanyoote bainore assannokki gede agarooshshe ikkannonsa seeri no. Tini Higge, labbaahoronna meyatero bande afate qarrisanno garinni uddiˈnannita Yihowa effire giwannota leellishshanno. (Marro 22:5 nabbawi.) Maganu uddiˈrate daafira fushshino biddishshi, meyaati labbaaha labbanno gede assitannota, woy labbaahu meyata lawanno gede assitannota, woy labbaahanna meyata bada qarra ikkitanno gede assitanno uddano uddiˈnanita baxannokkita xawise leellishanno.

4. Kiristaanu kawajjaame uddano doodhanno gede mayi kaaˈlannonsa?

4 Maganu Qaali giddo, Kiristaanu kawajjaame uddano doodhanno gede kaaˈlannonsa seeri no. Heeˈneemmowi woy budinke woy ayyarete gari baxiha ikkirono, konne seera harunsa hasiissannonke. Hiitti uddano danchateronna hiitti bushatero tittire kulanno biddishshi dihasiisannonke. Qullaawa Borro seera harunsine uddiˈneemmo uddano uminkenni doodha hasiissannonke. Konninni aanchine uddiˈneemmo uddano doodhineemmo yannara, ‘Magano hagiirsiisannoha’ hattono qullaawa fajjosi ledo sumuu yaanno doorsha doodhineemmo gede kaaˈlannokeha Qullaawu Maxaafi seera ronseemmo.—Rom. 12:1, 2.

“MAGANU SOQQAMAANO IKKANKE LEELLINSHEEMMO”

5, 6. Uddiˈneemmo uddano hiittoota ikka hasiissannose?

5 Soqqamaasinchu Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni 2 Qorontoosi 6:4 giddo nooha lowo geeshsha hasiisanno seera kulino. (Qummeeshsha nabbawi.) Uddiˈneemmo uddano ayimmanke daafira lowore kultanno. Batinyu manni, uddiˈneemmonna seenseemmo gara lae ninke daafira coyiˈranno. (1 Sam. 16:7) Hakko daafira, ninke Maganu soqqamaano ikkinoommohura, mitte uddano baxissinonkehura woy injiitinonkehura calla uddiˈra dihasiissannonke. Maganu Qaali giddo noo seeri, bisoho qaˈmitinota, biso leellishshannotanna busha yorto kakkayissanno uddano uddiˈneemmokki gede assannonke. Qoleno kuni seeri, teeda leellishshanno uddano uddiˈra hasiissannonkekkita leellishanno. Mannu ninke lae saalanno woy shawwu yaanno gede assitanno uddano uddiˈra horo dihasiissannonke.

6 Doofaartinokkitanna likkanya uddano uddiˈneemmoha, hattono danchu garinni seenseemmoha ikkiro, Aliidi Mootichinke Yihowa soqqamaano ikkinoommotera mannu ayirrisankera dandaanno. Qoleno, kuni manni halaalaancho Magano magansiˈrannoha ikkara dandaanno. Hattono, kawajjaame uddano uddiˈranke ninke hiitte dirijjite miillaatiro badde leellishshanno. Qoleno kawajjaame uddano uddiˈnemmoha ikkiro, sabbankeemmo manni kulleemmonsata heeshsho gatissanno sokka macciishshara dandaanno.

7, 8. Roorenkanni kawajjaame uddano uddiˈra hasiissannonkehu mamooteeti?

7 Qullaawa Maganonke Yihowa, ayyaanaamittete roduuwankenna sabbankeemmo manna ayirrinseemmohura, Maganoho ayirrinye abbitannotanna mannu sabbankeemmo sokka macciishshanno gede assitanno uddano uddiˈneemmo. (Rom. 13:8-10) Roorenkanni ayyaanaamittete coye assineemmo wote lawishshaho, gambooshshe haˈneemmonna sabbankeemmo yannara kawajjaame uddano uddiˈra hasiissannonke. “Magano magansiˈneemmo” yaanno manni uddiˈranno garinni uddiˈra hasiissannonke. (1 Xim. 2:10) Mittowa kawajjaame assine laˈnanni uddano wolewa kawajjaame ikka hooggara dandiitanno. Ikkollana baalanti Yihowa Farciˈraasine qooxeessinsa budi ledo sumuu  yaanno garinni manna giwissannokki uddano uddidhanno.

Uddidhinanni gari soqqantinanni Maganira ayirrinye abbannoho? (Gufo  7, 8 lai)

8 1 Qorontoosi 10:31 nabbawi. Jajjabba gambooshshuwa haˈneemmo yannara, uddiˈneemmo uddano alamete faale haˈrunsineemmota leellishannota ikkitukkinni, kawajjaamenna likkanya ikka hasiissannose. Galleemmo hoteelewa milli yineemmo yannara, woy qoqqowu gambooshshi hanafara albaanninna goofihu gedensaanni boohaarreemmo wote garimalenna doofaara uddano uddiˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke. Hatto ikkiro, Yihowa Farciˈraasine ikkankenni disaalleemmo. Qoleno, faro afiˈneemmo yanna baalantera salfantummokkinni sabbankeemmo.

9, 10. Uddiˈneemmore doodhineemmo yannara Filiphisiyusi Sokka 2:4 harunsa hasiissannonkehu mayiraati?

9 Filiphisiyusi Sokka 2:4 nabbawi. Kiristaanu uddiˈranno gari ayyaanaamittete roduuwansa kaaˈlanno woy gawajjanno gara heda hasiissannonsahu mayiraati? Tenne assa hasiissannonsahu mittu korkaati Maganu soqqamaano aante noota Qullaawu Maxaafi amaale harunsate sharrantannohuraati: ‘Uullate aana noota tenne gobba yorto duucha shiiyye. Hakkurino foorrete, battaawate, maalu yortooti, busha halchooti, kaphu maganna magansiˈrate yortooti.’ (Qol. 3:2, 5) Ayyaanaamittete roduuwinkera tenne amaale harunsa qarra ikkitannonsa gede assa dihasiissannonke. Alba amanyoote bainore assitanno roduuwi xaano busha yorto qeeˈlate sharrantanni nooha ikkara dandaanno. (1 Qor. 6:9, 10) Konnira, insara tenne assa qarra ikkitannonsa gede assa dihasiissannonke.

10 Ayyaanaamittete roduuwinke ledo heeˈnoommo wote uddiˈneemmo gari, songo amanyootu xuri nookkita ikkitinota leellishannoha ikka  hasiissannosi. Gambooshshu yannarano ikko wolewa xaandeemmo wote tenne assa hasiissannonke. Uddiˈneemmo uddano doodhate qoosso noonke. Ikkollana, baalinke wolootu amanyootu xuri nookkire ikkite heedhanno gede, ayewoteno Maganu albaanni qullaawa ikkinore heddannonna coyidhanno gede, hattono danchu amanyooti heeˈrannonsa gede kaaˈlitanno uddano uddiˈra hasiissannonke. (1 Phe. 1:15, 16) Qoleno, addu baxilli “seerimale gede diˈˈikkanno; . . . umisira diroorsiˈranno.”—1 Qor. 13:4, 5.

HEEˈNOOMMO YANNARANNA BAYICHIRA MALTINO UDDANO

11, 12. Uddiˈneemmo uddano doodhineemmo yannara maa heda hasiissannonke?

11 Maganu soqqamaano uddidhanno uddano doodhitanno yannara, ‘woˈmunkurira yanna noota’ qaagganno. (Ros. 3:1, 17) Ayyarete garinna wogga soorrantanno yannara uddiˈneemmo garino babbaxxara dandaannoti egennantinote. Heeˈnoommo gari babbaxxanno yannarano uddiˈneemmo uddano babbaxxitinota ikkitara dandiitanno. Ikkollana, Yihowa seeri ayyarete garinni disoorramanno.—Mil. 3:6.

12 Ayyare iibbitanno yannara, kawajjaamenna likkanya uddano doodha shota ikka hooggara dandiitanno. Ikkollana, roduuwinke bisoho qaˈmitinota woy biso leellishshanno uddano uddiˈra hoongummoro hagiidhitanno. (Iyo. 31:1) Baaru qaccera woy waa daankanni boohaarreemmo yannarano, uddiˈneemmo uddano kawajjaame ikka hasiissannose. (Law. 11:2,20) Alamete noo manni, waa daahanno yannara biso leellishshanno uddano uddiˈrannoha ikkirono, Yihowa soqqamaano kayinni qullaawu Maganira ayirrinye abbitanno uddano uddiˈra hasiissannonsa.

13. Uddiˈneemmo uddano doodhineemmo yannara 1 Qorontoosi 10:32, 33 aana noo amaale harunsa hasiissannonkehu mayiraati?

13 Kawajjaame uddano dhoodhate kaaˈlannonkehu woluno Qullaawu Maxaafi seeri no. Tenne assineemmo yannara ayyaanaamittete roduuwinkerano ikko wolu manni tiiˈˈira guficho ikkannore assineemmokki gede qoropha hasiissannonke. (1 Qorontoosi 10:32, 33 nabbawi.) Manna giwissanno uddano uddiˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke. Phaawuloosi togo yee borreessino: “Mitti mittinke, ledo ammanaasine ammaˈnatenni dhaawate danchanna hagiirsiisannonsa coye assino.” Isi tenne assa hasiissannohu mayiraatiro kulanni “Kiristoosi isonoo dihagiirsiisino” yiino. (Rom. 15:2, 3) Yesuusi umisi hoˈro agure woloota kaaˈlino; qoleno woloota kaaˈla Maganu fajjo wonshate gede asse kiirino. Hakko daafira, ninkeno mitte uddano baxissinonkeha ikkiro nafa, mannu sabbankeemmo sokka macciishshannokki gede assitannoha ikkiro hattenne uddano uddiˈra dihasiissannonke.

14. Annunna ama oosonsa Maganoho ayirrinye abbitanno uddano dhoodhitanno gede qajeelsa dandaannohu hiittoonniiti?

14 Kiristaana ikkino anninna ama oosonsa Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsitanno gede rosiisa hasiissannonsa. Qoleno, insano ikko oosonsa Magano hagiirsiisanno garinni uddiˈrannoro, hattono seesannoronna teˈee buuxa hasiissannonsa. (Law. 22:6; 27:11) Annunna ama oosonsara dancha lawishsha ikke, hattono baxillunni kaaˈlannonsa biddishsha kulensa oosonsa qullaawa Magano Yihowa ayirrissanno gede kaaˈla dandaanno. Annunna ama oosonsa kawajjaame uddano afiˈra dandiitanno garanna base kulansara dandaanno. Oosonsa baxissinonsa uddano calla ikkikkinni soqqantanno Magani Yihowa ayirranno gede assitanno uddano doodha hasiissannonsa.

DOODHATE QOOSSOˈNE HAYYOTENNI HOROONSIDHE

15. Kawajjaame uddano doodhineemmo gede mayi kaaˈlankera dandaanno?

15 Qullaawu Maxaafi giddo Maganoho ayirrinye abbanno doorsha doodhate kaaˈlannonkehu  kaajju biddishshi no. Ikkirono, uddiˈneemmo uddano doodha dandiineemmo. Miinjinke deerri babbaxxinonte gede doodhineemmorino babbaxxinoho. Ikkirono, uddanonke duuchanka wote doofaartinokkita, likkanya, heeˈnoommo bayichira maltinotanna qooxeessinke manna giwissannokkita ikka hasiissannose.

16. Kawajjaame uddano afiˈrate sharrama hasiissannonkehu mayiraati?

16 Kawajjaame, likkanyanna heeˈnoommo bayichi ledo sumuu yitanno uddano doodha duucha wote shota ikkitannonkkekkiti egennantinote. Duucha suuqera faashine ikkitino uddano calla heedhanno; hakko daafira likkanyanna bisoho qaˈmitannokki gurde, qamise, shamizenna bolaale afiˈrate lowo yanna hasiˈra hasiissannoha ikkara dandaanno. Ikkirono, roduuwinke danchanna kawajjaame uddano afiˈrate sharrammeemmo sharro huwattaranna naaddara dandiitanno. Qoleno, baxillaancho ikkinohu iimi Anninke Yihowara ayirrinye abbitanno uddano afiˈrate yine sharrammeemmo sharro gaabbissannota ikkitukkinni lowo geeshsha hagiidhineemmo gede assitannonkete.

17. Mittu rodii ereeda lossiˈranno woy lossiˈrannokki gede assannori maati?

17 Roduuwu ereeda lossiˈra hasiissannonsa? Muse Higge mittu manchi ereeda loossiˈranno gede kultanno. Ikkollana Kiristaanu massagamannohu Muse Higgenni diˈˈikkino. (Lew. 19:27; 21:5; Gal. 3:24, 25) Mitu budi garinni mannu dancha gede assine lossiˈnoonni eereeda digiwanno; hattono ereedu mannu dancha duduwo macciishshannokki gede diassanno. Isinni mitu shoomamino roduuwi nafa ereeda lossiˈranno. Ikkollana, mitu roduuwi ereeda lossiˈra hoogara dandaanno. (1 Qor. 8:9, 13; 10:32) Mitu budira woy qooxeessira kayinni Kiristaanu ereeda lossiˈra ayirrinye diˈˈikkitino. Isinni mittu rodii ereeda lossiˈrasi Maganoho ayirrinye abbanno garinni uddiˈrannokkihunna seesannokkihu gede, hattono mishaminohu gede assine kiirrannisi gede assitara dandiitanno.—Rom. 15:1-3; 1 Xim. 3:2, 7.

18, 19. Mikiyaasi 6:8 Magano hagiirsiissanno uddano doodhate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

18 Yihowa uddiˈneemmonna seenseemmo gara kulannoha mitto mittonka biddishsha tittire kulinokkihura galata hasiissannonke. Hatteentenni isi doodhate qoossonke horoonsiˈneemmonna Qullaawa Borro seerinni dancha doorsha doodhineemmo gede fajjinonke. Hakko daafira uddiˈneemmonna seenseemmo garinnino ‘joogoota’ woy quwa saˈneemmokkire ikkinoommota leellisha dandiineemmo.—Mik. 6:8.

19 Yihowa qullaawanna keeraancho ikkinota bande anfe isi biddishsha harunsine quwa saˈneemmokkire ikkinoommota leellisha dandiineemmo; qoleno Yihowa biddishshi nookkiha heeˈne dianfeemmo. Hattono quwa saˈneemmokkire ikkinoommota leellishate wolu manni hedo ayirrisa hasiissannonke. Konni daafira, heeshshonke giddo Yihowa biddishsha harunsinenna wolu manni hedo ayirrinse quwa saˈnummokkinni heeˈra dandiineemmo.

20. Uddiˈneemmonna seenseemmo gari woloota ma assannoha ikka hasiissannosi?

20 Uddiˈneemmo uddano mannu Yihowa Farciˈraasine ikkinoommota huluullamanno gede assitannota ikka dihasiissannose. Roduuwinkeno ikko wolu manni qullaawu Magani soqqamaano ikkanke afa hasiissannonsa. Isi kaajja seera fushshino; ninkeno konne seera hagiidhinanni harunsineemmo. Kawajjaamu garinni uddiˈrannonna seesanno roduuwi suwashshu wodani noonsa manni heeshsho gatissannota Qullaawu Maxaafi sokka macciishshanno gede, hattono Yihowa ayirrannonna hagiidhanno gede assannohura galantanninsa. Baalinke “gaacheenanna ayirrinye uddiˈrino” Magani Yihowara ayirrinye abbanno garinni uddiˈranke agurroonke.—Far. 104:1, 2.