Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Wocawaaro 2016

Annuwanna Amuuwa, Oosoˈne Ammanansa Jawaachishidhanno Gede Kaaˈlensa

Annuwanna Amuuwa, Oosoˈne Ammanansa Jawaachishidhanno Gede Kaaˈlensa

“Qeedhonna seennu . . . Kaaliiqi suˈma galato.” —FAR. 148:12, 13.

FAARSO: 88, 115

1, 2. (a) Annuwahonna amuuwaho mayi qarra ikkansara dandaanno? Tennera mayi kaaˈlannonsa? (b) Aanchine ronseemmohu shoolu coyi maati?

FARANSAYETE gobbara heeˈranno minaanninna minaama togo yiino: “Ninke Yihowa ammanneemmo daafira calla oosonkeno ammantanno yaa diˈˈikkino. Ammana raggetenni afiˈnannire diˈˈikkitino. Oosonke ammana lossidhannohu galte hossanniiti.” Mittu Awustiraaliyaho heeˈranno rodiino togo yiino: “Qaaqqiˈne ammanasi jawaachishiˈranno gede kaaˈla, lowo geeshsha qarrissaˈnera dandiitanno. Tennera kaaˈlitannota baalanta qixxaawo horoonsiˈra hasiissannoˈne. Qaaqqiˈne xaˈmino xaˈmora dawaro danchu garinni qoltinoonniha lawaˈnera dandaanno. Kayinni wole yannara hatte xaˈmo galagale xaˈmannoˈne! Qoltinanni dawaro qaaqqiˈneta afate hasatto techo kassi assitara dandiitannoha ikkirono, gaˈa hatte hajo daafira lede xaˈmaˈnera dandaanno. Mito coye marro marro higgine hasaawa hasiissannoˈneha ikkara dandaanno.”

2 Ooso nooˈneha ikkiro, insa rosiissine jawaata ammana noonsa manna ikkitanno gede asse lossa, mito wote wolqaˈnera aleenni ikkitinoˈneha lawannoˈne? Noore coyiˈniro, ninke giddo umisi hayyonni tenne assa dandaannohu dino! (Erm. 10:23) Kayinni biddishsha afiˈrate alba Maganunniwa hingeemmoha ikkiro, oosonke hakko garinni lossiˈra dandiineemmo. Xa hanni oosoˈne ammanansa jawaachishidhanno gede assate  kaaˈlannoˈneha shoole coye laˈno: (1) Oosoˈne seekkitine affe. (2) Yihowa daafira wodaniˈnera noore rosiissensa. (3) Lawishshunni rosiisse. (4) Cincaaleeyye ikke, hattono huuccatto assidhe.

OOSOˈNE SEEKKITINE AFFE

3. Annuwunna amuuwu Yesuusi lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniiti?

3 Yesuusi, harunsaanosi mayite ammantannoro xaˈma diwaajjino. (Mat. 16:13-15) Kiˈneno isi lawishsha harunse. Qaaqqiˈne giddosita fushshe coyiˈranno gede assate injiitanno yannanna bayicho doorre. Tini, qaaqqiˈne huluullisannosi woy yaachishinosi coye ruxxi yiikki coyiˈrate kaaˈlitannosi. Awustiraaliyaho heeˈrannohu 15 diri rodii togo yiino: “Anniˈya duucha wote ane ledo ammanaˈyare kayise hasaawanno; isi ammaneemmo coye buuxeemmo gede kaaˈlannoe. Isi togo yee xaˈmannoe: ‘Qullaawu Maxaafi mayyaanno?’ ‘Qullaawu Maxaafi yaannori adda lawannohe?’ ‘Addaho yite ammanatto gede assinoheri maati?’ Anniˈya isi woy Amaˈya yitinore lede yaammora ikkikkinni, hatte xaˈmuwara dawaro umiˈya yaattonni qolammora hasiˈranno. Lophanni haˈrummo kiiro, qoleemmo dawaro seekke xawisammora hasiˈranno.”

4. Qaaqqiˈne xaˈmanno xaˈmo ajishe laˈˈa hasiissannoˈnekkihu mayiraati? Lawishsha kuli.

4 Qaaqqiˈne mito Qullaawu Maxaafi roso huluullamiro hanqitinoontesi; woy isi togoo xaˈmo xaˈmannoˈnekki gede gargadhitinanni heedhinoonniha lawissinoonte. Cincitine huluullissinosi coye huwatanno gede kaaˈlesi. Mittu anni togo yiino: “Qaaqqiˈne xaˈmanno xaˈmo mulluri gede assitine laˈinoonte. Isi kayisino haja mishshine woy qolate saalfachishshinoˈne daafira agurtine saˈinoonte.” Qaaqqiˈne giddosinni xaˈmanno xaˈmo, isi hakko coyi daafira hedannotanna afa hasiˈrannota leellishannori gede asse laˈˈa danchate. Yesuusi 12 dirihu heeˈre nafa lowo geeshsha hasiissino xaˈmuwa xaˈmino. (Luqaasi 2:46 nabbawi.) Denimaarkete heeˈrannohu mittu 15 diri beetti togo yiino: “Ammaˈnonke addaho yee huluullame xaˈmummo yannara, tini annaˈyanna amaˈya dadillissinoha ikkara dandaanno, kayinni insa dihanqinoe. Insa baalante xaˈmoˈyara Qullaawu Maxaafi giddonni dawaro qolinoe.”

5. Annuwunna amuuwu oosonsara kaajjado ammana noonsaha lawinsarono maa assa hasiissannonsa?

5 Oosoˈne seekkitine affe, yaano hedonsa, macciishshamannonsarenna huluullisannonsa coye buuxxe. Isa songote gambooshshe hadhannohuranna kiˈne ledo soqqansho fultinohura calla ammana noonsa yitine heddinoonte. Barru baala insa ledo ayyaanaamittete coye hasaabbe. Oosoˈne ledo mitteenni huuccidhe; hattono insa daafira huuccatto asse. Ammanansa fonqolannohu hiittoo coyi iillannonsaro huwatate woˈnaalle; hattono hakkonne fonqolo qeeltanno gede kaaˈlensa.

YIHOWA DAAFIRA WODANIˈNERA NOORE ROSIISSENSA

6. Annuwunna amuuwu Qullaawu Maxaafi halaale wodaninsara wodhansa, oosonsa rosiisate kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti?

6 Yesuusi rosiisannore mannu macciishshe adhanno gede assinori, Yihowa, Qaalesinna manna baxannoha ikkasiiti. (Luq. 24:32; Yoh. 7:46) Hatteente gede annuwunna amuuwu oosonsa insa rosiissanno roso adhitanno gede assate oosonsa baxa kaaˈlitannonsa. (Marro 6:5-8; Luqaasi 6:45 nabbawi.) Konnira annuwanna amuuwa, Qullaawa Maxaafanna borruwanke seekkitine xiinxalle. Qoleno, Maganu kalaqo daafira seekkitine xiinxalle; hattono borruwankera fultannota tenne hajo xawissanno birxichuwa haja assitine nabbabbe. (Mat. 6:26, 28) Hatto assaˈne egennoˈne lexxitanno gede, Yihowa kalaqinore albinni roore dhagge assidhinanni gedenna oosoˈne rosiisate roore qixxaabbinanni gede kaaˈlitannoˈne.—Luq. 6:40.

7, 8. Annuwunna amuuwu Qullaawu Maxaafi halaale seekke afansa maaho kaaˈlitannonsa? Lawishsha kuli.

7 Qullaawu Maxaafi halaale seekkitine afaˈne, maateˈne ledo hasaawate kakkaˈinanni gede assitannoˈne. Hatto assitinannihu songote gambooshshira qixxaabbinanni wote woy maatete magansiˈra assidhinanni yannara calla diˈˈikkino. Qoleno, banxummorono baxa hoongummorono tenne assa hasiissannonke yitine heddinoonte; mullu  hasaawiˈne giddo togoore kayissine coyiˈra dandiitinanni. Ameerikaho heeˈranno minaanninna minaama, maatensa kalaqo laˈannonna sagale ittanno wote Yihoware heddanno. Insa togo yiino: “Yihowa ninkera uyino coyi baalu isi ninke baxannonketanna ninke daafira hedannota leellishannota oosonke huwattanno gede assineemmo.” Wodiidi Afirikira heeˈranno minaanninna minaama lamu seenninsa ledo muro shuquˈnanno wote, gumu muranno garinna muro lophitanno gari dhagge ikkinota coyiˈranno. Insa togo yiino: “Seenninke kalaqamu dhagge ikkinotanna, lowo geeshsha xurqa ikkinota huwatanno gede assate woˈnaalleemmo.”

8 Awustiraaliyaho heeˈrannohu mittu anni Maganohonna kalaqamaho noosi ammana jawaachishate, tonnu diri qaaqqosi donu woy muuzeemete minira haare haˈrino. Isi togo yiino: “Hakko Amenooyidi nna Tirayilobayeti yinanniha biˈree waro baaru giddo heeˈranno kalaqami biso laˈnummo. Kuni xa gobbate aaninni baino kalaqami lowo geeshsha baxisannoha, kalaqamino gari xurqa ikkinotanna xa noo kalaqamiwiinni xeinori nookkita laˈnummoti dhagge assiˈnummo. Heeshshote noo kalaqami suutu soorronni dayinoha ikkiro, kuni hunda heeˈrino kalaqami xurqa ikkinohu mayiraatiyya? Coyi lowo geeshsha dhagge ikkinoe daafira tenne qaaqqiˈyara kulummo.”

LAWISHSHUNNI ROSIISSE

9. Lawishshunni rosiisa mayi horo afidhino? Mitte ama assitinori tenne leellishshannohu hiittoonniiti?

9 Yesuusi hendanni gede assitannota, wodanaho coˈannotanna roso qaagate kaaˈlitanno lawishshuwa duucha hige horoonsiˈrino. (Mat. 13:34, 35) Ooso mitto coye ikkinohu gede assite hedate dandoo noonsa. Konni daafira annuwanna amuuwa, oosoˈne rosiissinanni wote lawishsha horoonsidhe. Jaappaanete heedhannoti mitte ama hatto assitino. Lame oosose settunna tonnu diriri heedheenna, uulla gangeessitino ayyare daafiranna Yihowa ayyare kalaqino gari ninkera hedannota leellishshanno gara rosiissinonsa. Ise tenne rosiisate insara ado, sukkaarenna buna uyitu. Hakkiinni lamunku addi addinni adote buna gaffannose gede assitu. Ise togo yitino: “Insa qorophite gaffino. Konni garinni qorophite gaffinohu mayiraatiro xaˈmummansata, bunu ani baxeemma gedeeha ikkara hasidhinohura ikkinota kultue. Konne lawishsha Maganu ayyare seekke hede, hattono ninkera hasiisanno garinni kalaqinota xawisate horoonsiˈroomma.” Tini rodoo horoonsidhino lawishshi insa qaaqquulle ikkitino daafira insara malinoho; kuni lawishshi ise afuunni calla rosiissoommensaro huwata dandiitannokkire huwattanno gede kaaˈlinonsa. Konni lawishshinni rossino roso horo dihabbanno!

Oosoˈne Kalaqaanchu noota ammantanno gede rosiisate mitore lawishsha assitine horoonsidhe (Gufo 10 lai)

10, 11. (a) Qaaqqiˈne Maganoho noosi ammana kaajjishiˈranno gede hiikkonne lawishsha horoonsiˈra dandiitinanni? (Hanafote noo misile lai.) (b) Danchu garinni rosiisate kaaˈlinohe lawishshi hiikkonneeti?

10 Qaaqqiˈne Maganoho noosi ammana jawaata ikkitanno gede assate, sagale loonsanni gara kulanno biddishsha horoonsiˈra dandiitinanni. Hiittoonni? Keeke woy busukuute gantinihu gedensaanni, sagale qinshanni gara kulanno biddishsha harunsa maaho kaaˈlitannoro kullensa. Hakkiinni qaaqqiˈnera poome woy wole laalo uyitine togo yitine xaˈme: “Tenne poome kalaqate ‘biddishshu’ hasiisinota afootto?” Poome lamewa murtine  kaˈine giddonni guma haadhine qaaqqiˈnera uyiyye. Hakkiinnino hakko gumi giddo poome kalaqate kaaˈlino biddishshi nootanna kuni biddishshi sagale qinshanni gara kulanno biddishshinni roore xurqa ikkinota xawisse. Togo yitine xaˈma dandiitinanni: “Keeke gannanni gara kulanno biddishsha borreessino manchi heeˈri geeshsha, poome kalaqantanno gede assinoha roore xurqa ikkino biddishsha worinohu ayeti?” Qaaqqiˈne naggi yiinoha ikkiro kayinni, poomete gumi giddo poome laaltanno haqqicho daafira kultanno mashalaqqe nafa noota xawissesi. Tenne hajo daafira kulannoha roore lawishsha laˈˈate, Heeshshote Kaima—Dawaronsa Afa Hasiissannota Onte Xaˈmuwa (Amaaru Afoo) yitanno biroshere qoola 10 kayissine 20 geeshsha nabbawa dandiitinanni.

11 Batinyu annuwinna amuuwi, Baqqi Yiiyye! yinanni metseetera fulannoha “Kalaqinohu No?” yaanno birxicho oosonsa ledo hasaawa baxanno. Woy insa shiimmaaddu qaaqquullinsara togoore shotunni rosiisate konne birxicho kaima asse horoonsiˈranno. Lawishshaho Denimaarkete heeˈranno anninna ama horophilla ceate ledo heewisiisanno. Insa togo yiino: “Horophillu ceate gedeeho. Kayinni horophillu quuphe qale wole isi gedeeha shiimmaadda horophilla dadhannoni? Ceate horophillu gede marte dirritannowi baxxino bayichi hasiisannonsani? Horophillu huuro ceate huuro ledo heewisiisi. Roore egennaamu horophilla seekki manchootinso cea kalaqi Kalaqaanchooti?” Togoo hedonna dancha xaˈmo oosoˈne ‘buuxate’ woy hedate dandoonsa lossidhanno gedenna Maganoho noonsa ammana kaajjishidhanno gede kaaˈlitannonsa.—Law. 2:10-12.

12. Qullaawa Maxaafi giddo borreessinoonniri baalu gara ikkinota lawishshunni xawisa dandiitinannihu hiittoonniiti?

12 Lawishshunni rosiisa qaaqquulleho Qullaawu Maxaafi gara ikkinota rosiisateno kaaˈlitanno. Lawishshaho Iyyoobi 26:7 laˈno. (Qumeeshsha nabbawi.) Konne qummeeshsha Maganu ayyaaninni borreessinoonnita xawisa dandiitinannihu hiittoonniiti? Tenne hedo borreessiisinohu Magano ikkinota kultine calla agurtinanniha ikkara dandaanno. Kayinni hatto assantenni, qaaqqiˈne hedanno gede assate mayira diwoˈnaaltinanni? Iyyoobi heeˈrinohu xeertote noore leellishannohu teleskoppe woy wolu hattoo uduunni nookki yannara ikkinota qaaqqiˈnera kullesi. Qaaqqiˈne hatte yannara uulla mullawa rarraˈino yee heda, ammanate qarrissannota xawisanno gede assa dandiitinanni. Qaaqqiˈne tenne lawishshunni xawisate kaase woy kinchu irkisinori nookkiha mullawa uurra dandaannokkita horoonsiˈra dandaanno. Konni garinni rosiisa, qaaqqiˈne uulla irkisinori nookkiha rarraˈanno gede assinoricho mannu ooso buuxxara lowo yanna albaanni Yihowa Qullaawu Maxaafi giddo borreessamanno gede assinota huwatanno gede kaaˈlitasira dandiitanno.—Neh. 9:6.

QULLAAWU MAXAAFI SEERI AFIˈRINO HORO LAWISHSHUNNI ROSIISSE

13, 14. Annuwunna amuuwu oosonsa Qullaawu Maxaafi seeri afiˈrino horo huwattanno gede assa dandiitannohu hiittoonniiti?

13 Oosoˈne Qullaawu Maxaafi seeri afiˈrino horo huwattanno gede assa lowo geeshsha hasiissanno. (Faarso 1:1-3 nabbawi.) Tenne babbaxxitino doogganni assa dandiitinanni. Lawishshaho oosoˈne, maateˈne mitte giddicho haˈrate kaˈinohu gede assite heddanno gede asse; insa hakko ledonsa heeˈrannoha boode manna doodha hasiissannonsa. Hakkiinnino togo yitine xaˈme: “Baalunku mitteenni sumuu yee heeˈrate hiittoo akatta noonsare ikka hasiissannonsa?” Qoleno, Galatiyu Sokka 5:19-23 giddo qummi assinoonni akatta oosoˈne ledo hasaawa dandiitinanni.

14 Konni garinni lame lowo geeshsha hasiisanno coye rosiisa dandiitinanni. Umihunni, Maganu sumuu yinenna salaametenni heeˈnammora hasiˈranno. Layinkihunni, Yihowa xa salaametenni heeˈneemmo gede rosiise, haaro alamera qixxaambeemmo gede assanni noonke. (Isa. 54:13; Yoh. 17:3) Oosoˈne tenne huwattanno gede assate, borruwanke giddonni mitto woˈnaalsha doortine horoonsiˈra dandiitinanni. Tennera kaaˈlanno woˈnaalsha Agarooshshu Shaera fulannohu, “Qullaawu Maxaafi Mannu Heeshsho Soorre Biddi  Assanno” yaanno birxichi giddo afiˈra dandiitinanni. Woy songoˈne giddo Yihowa hagiirsiisate yee heeshshosi giddo lowore biddi assiˈrinohu heeˈriro, iso koyissine woˈnaalshasi kulannoˈne gede assa dandiitinanni. Hattoo woˈnaalshi Qullaawu Maxaafi seera harunsa afidhino horo xawise leellishanno!—Ibi. 4:12.

15. Oosoˈne rosiissinanni wote maa assa hasiissannoˈne?

15 Oosoˈne rosiissinanni wote ceeˈmitanno gede assitinoonte. Hedate dandooˈne horoonsidhe. Insa heddanno gede asse; hattono dironsa hedde. Baxisannonna ammanansa jawaachishanno garinni rosiisse. Mittu anni togo yiino: “Albaanni rosiissinoonninsa coye wolu garinni rosiisate sharrama agurtinoonte.”

AMMANA NOOˈNETA LEELLISHSHE, CINCE, HATTONO HUUCCATTO ASSIDHE

16. Ooso rosiinsanni yannara cinca hasiissannohu mayiraati? Lawishsha kuli.

16 Ammana jawaachishiˈrate qullaawu ayyaani kaaˈlo hasiissanno. (Gal. 5:22, 23) Lubbo noori lophate yanna hasiissannonte gede ammanano lophitanno gedeno yanna hasiissanno. Hakko daafira oosoˈne rosiissinanni wote cincanna agurtinikki rosiisa hasiissannoˈne. Jaappaanete heeˈrannohu lame ooso afiˈrino anni togo yiino: “Minaamaˈyanna ani oosonke ille worre towaaxxineemmo. Insa anje noo yannanni kayise, songote gambooshshi noonke barra agurranna barru baala 15 daqiiqa rosiiseemmonsa. Tonaa onte daqiiqa ninkeno dihoongeemmo; insarano dibatiˈranno.” Mittu woradu aliidi laˈˈaanchi togo yiino: “Wedellichu noommo yannara coyiˈre fushshiˈra hoogummorono giddoˈya lowo xaˈmonna huluullo nooe. Gale hosanni, gambooshshunniwa woy maatete magansiˈra yannara woy hojju xiinxallo assiˈreemmo yannara xaˈmuwaˈyara dawaro afiˈroommo. Annuwunna amuuwu oosonsa rosiisa agura hasiissannonsakkihu iseraati.”

Oosoˈne danchu garinni rosiisate Maganu Qaale kiˈne umiˈne wodaniˈnera wodha hasiissannoˈne (Gufo 17 lai)

17. Annuwunna amuuwu oosonsara dancha lawishsha ikka hasiissannonsahu mayiraati? Mittu minaanninna galtesi seenninsara dancha lawishsha ikkinohu hiittoonniiti?

17 Oosoˈne rosiisate kaaˈlannoˈnehu wolu coyi kiˈne umiˈne ammanatenni lawishsha ikkate. Oosoˈne assitinannire laˈanno; tini qolte insa kiˈnewiinni danchare rossanno gede kaaˈlitannonsa. Konni daafira annuwanna amuuwa, ammanaˈne jawaachishiˈra agurtinoonte. Oosoˈne Yihowa ledo nooˈne jaaloomi mageeshshihoro huwattanno gede asse. Bermuda yinanni giddichora heeˈranno minaanninna minaamara qarru tuncu yiinsa yannara, insa Yihowa biddishsha afiˈrate oosonsa ledo huuccatto assiˈrino; hattono oosonsa uminsa tenne hajore kayisse huuccitanno gede jawaachishinonsa. Insa togo yiino: “Bayira beettonke togo yine amaallummose: ‘Yihowa woˈmunni woˈma addaxxi; isira jaatanaabbe soqqami; qoleno quwa saˈe yaaddooti.’ Ise Yihowa huuccattonkera dawaro qolinota laˈˈase, isi kaaˈlanni noonketa huwattanno gede assitinose. Tini Maganohonna Qullaawu Maxaafira noose ammana lexxitanno gede assitino.”

18. Annuwunna amuuwu dea hasiissannonsakki coyi maati?

18 Oosoˈne ammanansa jawaachishidhanno gede giddeessitine diaffinanni. Kayinni annuwanna amuuwa ikkitinoonni daafira, kaasanna waa hayikkisa dandiitinanni. Lossannohu Magano callaho. (1 Qor. 3:6) Konni daafira, ayyaanasi aannoˈne gede huuccatto assidhe; hattono muxxe oosoˈne rosiisate dandaamiˈnere baala asse; hatto assitiniro Yihowa maassiˈrannoˈne.—Efe. 6:4.