Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Onkoleessa 2016

Mitto Coye Doodhattohu Hiittoonniiti?

Mitto Coye Doodhattohu Hiittoonniiti?

“Mootichu hedo maatiro wodanche.”—EFE. 5:17.

FAARSO: 69, 57

1. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni higguwa giddo mite hiikkuriiti? Tenne higguwara hajajamanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

YIHOWA Qaalisi Qullaawu Maxaafi widoonni batinye xabbe leeltanno hajajo uyinonke. Lawishshaho, isi saalimala, kaphu maganna magansiˈra, mooranna dimba hoolino. (1 Qor. 6:9, 10) Qoleno Maganu Beetti Yesuusi Kiristoosi harunsaanosira aante noota kaajja hajajo uyino: “Hadhine gosa baala Annu, Beettunna Qullaawu Ayyaani suˈminni cuuˈinanni rosaanoˈya assensa; hajajoommoˈnere baala assitanno gede rosiissensa! Kuneeti, gobbate goofimarchi geeshsha ani kiˈne ledo noommo.” (Mat. 28:19, 20) Ee, Maganu higgenna hajajo agarooshshe ikkitannonke! Maganu higgenna hajajora hajajama uminkera noonke ayirrinyi lexxanno gede assitanno; hattono fayyimmanke agadhatenna maatenke hagiirri lexxanno gede kaaˈlitinonke. Baalunkunni roore, sabbakate looso loonseemmo gede kultannota woy wole Yihowa hajajo seekkine cuˈmiranke iso hagiirsiinseemmonna atootesi afiˈneemmo gede assitinonke.

2, 3. (a) Qullaawu Maxaafi heeshshonke giddo tuncu yaannonkehu mittu mittunku coyira higge aannonkekkihu mayiraati? (b) Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwa laˈneemmo? (Hanafote noo misile lai.)

2 Ikkollana, Qullaawu Maxaafi giddo assi woy assitooti yine hajanjoonnikkihu bacu coyi tuncu yaannonke. Lawishshaho, Qullaawa  Borro giddo Kiristaanu ma gari uddano uddiˈra hasiissannoro kultannoti xawinse kulloonni higge dino. Tini Yihowa hayyo leellishshannohu hiittoonniiti? Uddiˈnanni gari mittu bayichinni wolu bayichiwiinni calla ikkikkinni yannate kiiro babbaxxanno. Qullaawu Maxaafi giddo uddiˈratenna seesate daafira kultanno higge tittirre kulloommero tini higge yanna saˈinota ikkitanno. Qoleno, qullaawu ayyaaninni borreessaminohu Maganu Qaali giddo Kiristaanu loosa hasiissannonsa looso, fayyimma agadhanno garanna hiikkonne boohaarsha boohaara hasiissannonsaro kultannoti batinye higge dino. Mittu mittunku manchi woy maatete umo ikkitinori tenne hajo lainohunni uminsa doorsha doodha dandiitanno.

3 Assi woy assitooti yitanno higge nookkihu heeshshonke ledo xaado afiˈrino coyi tuncu yaankera dandaanno; ikkina tenne yannara doodhineemmo doorshi Yihowara didhiwannosi yaateni? Qullaawu Maxaafi higge diiga hoongoommohura calla doodhineemmo doorshi baalu iimi Annanke hagiirsiisanno yaateni? Assi woy assitooti yitanno higge uyinoonnikki coyi tuncu yaannonke yannara, Yihowa hagiirsiisanno doorshi hiikkonneetiro afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

DOODHINEEMMORE QOROPHINE DOODHA HASIISSANNONKEHU MAYIRAATI?

4, 5. Doodhineemmo doorshi ninkeno wolootano gawajjara woy kaaˈlara dandaannohu hiittoonniiti?

4 Mitu manni banxummoreno doodhinummoro qarru dino yee hedanno. Ikkollana, Yihowa hagiirsiisannoha dancha doorsha doodhate Qaalisi Qullaawu Maxaafi giddo noo higguwanna xintu seerubba seekke huwatanna harunsa hasiissannonke. Lawishshaho, Magano hagiirsiisate isi mundeete daafira uyino higge ledo sumuu yaannore assa hasiissannonke. (Kal. 9:4; Soq. 15:28, 29) Huuccatto Qullaawa Borro giddo noote xintu seerubbanna higguwa ledo sumuu yaanno doorsha doodhineemmo gede kaaˈlitannonke.

5 Ayyaanaammittenke ledo xaado afiˈrinoha shota ikkinokki doorsha doodhineemmo yanna heedhanno. Doodhineemmo doorshi baalu Yihowa ledo noonke fiixooma seekkara woy hunara dandaanno. Danchu doorshi Yihowa ledo noonke fiixooma kaajjishanno; bushu doorshi kayinni Yihowa ledo noonke fiixooma hunanno. Qoleno, gara ikkinokki doorshi wolu roduuwi gufiˈrannonna koffi yaanno gede assara woy songote mittimma hunara dandaanno. Ee, doodhineemmo doorshi gawajjannoha woy kaaˈlannoha ikkara dandaanno.—Roomu Sokka 14:19; Galatiyu Sokka 6:7 nabbawi.

6. Mitto doorsha doodhineemmo yannara maa heda hasiissannonke?

6 Qullaawu Maxaafi giddo assi woy assitooti yitanno hajajo nookki coyi tuncu yaannonke yannara maa assa hasiissannonke? Tenne yannara, doodhineemmore ninke baxisinonke daafira calla doodha agurre Yihowa hagiirsiisannonna isi atoote afiˈneemmo gede assanno doorsha doodhate sharrama ninke faantaati.—Faarso 37:5 nabbawi.

YIHOWA MAA ASSINARA HASIˈRANNORO AFA

7. Assi woy assitooti yitannoti Qullaawu Maxaafi higge nookki coyi tuncu yaannonke yannara Yihowa maa assinammora hasiˈrannoro afa dandiineemmohu hiittoonniiti?

7 ‘Yihowa Qaalisi giddo asse woy assitinoonte yitanno hajajo uyinokki coyi tuncu yaannonke yannara iso hagiirsiisannori maatiro afa dandiineemmohu hiittoonniiti?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Efesooni Sokka 5:17, “Mootichu hedo maatiro wodanche” yitanno. Assi woy assitooti yitannoti Qullaawu Maxaafi higge nookki coyi tuncu yaannonke yannara Maganu hedo maatiro wodancha dandiineemmohu hiittoonniiti? Iso huucciˈranna qullaawu ayyaanisi widoonni aannonke biddishsha harunsa tennera kaaˈlitannonke.

8. Yesuusi Yihowa isi maa assara hasiˈrannoro wodanchinohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

 8 Hanni Yesuusi Annisi isi maa assara hasiˈrannoro wodanchinohu hiittoonniitiro hedi. Lawishshaho, Yesuusi lame babbaxxitino yannara huuccatto assire maalaletenni lowo manna itisino. (Mat. 14:17-20; 15:34-37) Ikkollana, Yesuusi halalla hudiˈre heeˈreenna Daawuloosi kinna daabbote qole soorranno gede kule fonqolisi yannara isi tenne assa giwino. (Maatewoosi 4:2-4 nabbawi.) Isi Annisi hedo seekke afino daafira kinna daabbote qole soorra hasiissannosikkita wodanchino. Ee, Yesuusi hatte yannara wolqasi umisi horora horoonsiˈra Maganu fajjo ikkitinokkita huwatino. Yesuusi kinna daabbote qole soorra giwe Yihowa biddishshanna hasiisannosire aannosita addaxxannota leellishino.

9, 10. Dancha doorsha doodhate mayi kaaˈlannonke? Lawishsha kuli.

9 Ninkeno Yesuusi gede dancha doorsha doodhate kaaˈlanno biddishsha afiˈrate Yihowa addaxxa hasiissannonke. Aane noohu Maganu Qaali ledo sumuu yine heeˈra hasiˈneemmo: “Woˈmu wodanikkinni Kaaliiqa addaxxi ikkinnina, umikki egennora irkidhooti. Assattorira baalaho Magano albaanni qoˈli; isino halaalaancho doogo kulannohe. ‘Ani egennaamoho’ yitooti. Kaaliiqa waajji; bunshetewiinni xooqi.” (Law. 3:5-7) Qullaawu Maxaafi xiinxallonni Yihowa hedo afa, mittu coyi tuncu yaannonke yannara Maganu maa assinammora hasiˈrannoro wodanchate kaaˈlitannonke. Yihowa hedo seekkine anfummoro wodaninke isi biddishsha harunsate albinni roore owaata ikkanno.—Hiz. 11:19.

10 Hanni tenne lawishshunni laˈno; mitte mine assidhino mancho dikkidhanni noohu gede assite hedi. Ise mitto caamma lae hidha hasidhu; ikkollana hakku caammi waaga lowoho. Konnira, ise ‘kageeshshi woxe fushshummaro minaanniˈya mayyaannoe?’ yite heddu. Ise minaannise ledose nookkiha ikkirono, konne caamma hidhituro mayi macciishshamannosiro affino. Ise tenne afa dandiitinohu hiittoonniiti? Ise minaannise ledo heedhanno daafira gari jajji noonsakkihura isi konne woxe anfi gede fushshinara hasiˈrannokkita affino. Konnira hakkonne caamma hidhituro minaannisera mayi macciishshamannosiro wodanchitino. Hatteente gede, Yihowa hedonna doogo seekkine anfanni haˈnummo kiiro, babbaxxino coyi tuncu yaannonke yannara iimi Anninke maa assinammora hasiˈrannoro wodanchate dandoonke lexxitanno.

YIHOWA HEDO AFA DANDAATTOHU HIITTOONNIITI?

11. Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo woy xiinxallineemmo yannara ninkeneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma dandiineemmo? (“Qullaawa Maxaafa Xiinxallatto Yannara Ateneeto Togo Yite Xaˈmi” yitanno saaxine lai.)

11 Yihowa hedo afate hojju xiinxallo seekkine xiinxalla hasiissannonke. Maganu Qaale nabbambeemmo woy xiinxallineemmo yannara ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Kuni nabbawummo coyi Yihowa daafira, keeraancho doogosinna hedosi daafira maa buuxisannoe?’ Ninkerano faarsaanchu Daawitite gedee hedo hasiissannonke; isi togo yee faarsino: “Kaliiqaˈya ballo, harumakki leellishie; doogokki rosiisie; ati gatisattoe Maganooti. Anino barra woˈma ate hexxeemmo.” (Far. 25:4, 5) Mitte Qullaawu Maxaafi dhagge hiincatto yannara ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Konne coye maateˈya giddo loosunni leellisha dandeemmohu hiittoonniiti? Konne nabbawoommore hiikko horoonsiˈra dandeemmo? Mini giddo? Loosu bayicho? Rosu minenso, soqqameemmo yannara?’ Nabbamboommore hiikko loosunni leellisha dandiineemmoro anfummoro loosunni leellisha dandiineemmohu hiittoonniitiro afa shota ikkitannonke.

12. Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwankenna songote gambooshshinke babbaxxitino hajo daafira Yihowa hedo afate kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

12 Yihowa hedo roore afa dandiineemmoti  wole doogo isi dirijjitesi widoonni aannonkeha Qullaawu Maxaafi aana xintamino biddishsha harunsate. Lawishshaho, Yihowa Farciˈraasine Borro Xiinxallate Kaaˈlitanno Birosherenna INTERNEETETE LAYIBIRERE uminke doorsha doodhineemmohu babbaxxino coyi tuncu yaannonke yannara tenne haja lainohunni Yihowa hedo wodancha dandiineemmo gara afate hende qixxeessinoonni. Kiristaanu gambooshshiwa seekke macciishshankenna dawaro qolankeno lowo geeshsha kaaˈlitannonke. Hakkiicho rosiinsannire hiincanke Yihowa hedo albinni roore anfeemmonna harunsineemmo gede assitannonke. Yihowa qixxeessino qixxaawo seekkine horoonsiˈne ayyaanaamittete sagale sagaˈlanke doogosi albinni roore anfanni haˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Hatto assinummoro baxillaanchu Maganinkewiinni atoote afiˈneemmo gede assanno doorsha doodhineemmo.

DOODHITINANNI DOORSHI YIHOWA HEDO LEDO SUMUU YAANNO GEDE ASSIDHE

13. Yihowa hedo anfummoro dancha doorsha doodhineemmota leellishanno lawishsha kuli.

13 Hanni Yihowa hedo afa dancha doorsha doodhineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniitiro leellishanno lawishsha laˈno. Maganu Mangiste halashshaano ikkinoommohura woˈma yanna suwisaano ikka hasiˈneemmoha ikkara dandaanno. Tennera, heeshshonke bikkunnita assiˈra hananfeemmo. Ikkirono, maalaamittete coyi albi geeshsha ikka hooganno wote hagiidha hoongeemmo yine yaandeemmoha ikkara dandaanno. Qullaawu Maxaafi giddo suwisaano ikke yitanno higge dino; hakko daafira halashshaano ikkine Yihowara ammanamme soqqammanni heeˈra dandiineemmo. Ikkirono, Yesuusi Maganu Gashshootira yite uminsa horo agurtannori lowo atoote afidhannota buuxisino. (Luqaasi 18:29, 30 nabbawi.) Qoleno Qullaawa Borro ‘banxe uyiˈneemmoti galatu kakkalonna’ addu magansiˈra halashshate assineemmori baalu Yihowa hagiirsiisannota kultannonke. (Far. 119:108; 2 Qor. 9:7) Tenne Qullaawa Borro giddo noo hedo nabbambenna biddishsha afiˈrate huuccatto assiˈne Yihowa hedo wodancha didandiineemmo? Tenne hedo hiincanke ninkerano kaaˈlannohanna iimi Anninkewiinni atoote afiˈneemmo gede assanno doorsha doodhate kaaˈlitannonke.

14. Uddiˈratto uddano doodhatto gari Yihowa hagiirsiisannoronna teˈee afa dandaattohu hiittoonniiti?

14 Hanni wole lawishsha laˈno: Songote giddo mito roduuwa hagiirsiisa hooggara dandiitanno uddano baxisinohehu gede assite hedi. Qullaawu Maxaafi giddo konni garinni uddidhinoonte yitanno higge dino. Tenne hajo daafira Yihowara mayi macciishshamannosi? Hawaariya Phaawuloosi tenne lainohunni ayyaanunni togo  yee amaalino: “Meentuno umo biifisire, culka woy irra woy lowo woxinni hirranni imaana uddiratenni seesa agure, arshimmatenninna kawajjotenni seesona. Magano magansiˈneemmo yaanno meenti dancha looso loosatenni seesona.” (1 Xim. 2:9, 10) Tini amaale Kiristaanu labballino harunsa hasiissannote. Yihowara ammanamme soqqammeemmore ikkinoommohura, ninke injo daafira calla heda agurre uddiˈneemmonna seenseemmo gari wole manna kaaˈlanno woy gawajjanno gara heda hasiissannonke. Bikkunnire ikkankenna baxillu, ammanate roduuwinkera mayi macciishshamannonsa yine hendeemmo gede kakkayisannonke; tini hagiirrinsa baˈˈannokkinna koffi yitannokki gede assitanno. (1 Qor. 10:23, 24; Fil. 3:17) Tenne hajo daafira Qullaawa Borro mayitanno yine hedanke, Yihowa hedo wodanchatenna iso hagiirsiisanno doorsha doodhate kaaˈlitannonke.

15, 16. (a) Maaeelare ganyine hendeemmoha ikkiro Yihowara mayi macciishshamannosi? (b) Boohaarsha doodhineemmo yannara Yihowa hagiirsiisannore afa dandiineemmohu hiittoonniiti? (c) Shota ikkinokki doorsha ma garinni doodha hasiissannonke?

15 Qullaawu Maxaafi Yihowa mannu bunshete doogo haˈra hanafinna “wodaninsa hedonna yortonsa duuchanka wote horonta busha” ikkitu yannara dadillinota kulannonke. (Kalaqama 6:5, 6 nabbawi.) Konnira, siimu xaadire jawaawurra Qullaawa Borro giddo assitinoonte yine kulloonnihu kabbaade cubbi widira qolte massitannonkehuranna Yihowa hedo ledo sumuu yitannokkihura tini gara ikkitinokkita wodanchineemmo. Rosaanchu Yaiqoobi togo yee borreessino: “Gordu egenno . . . umonni xalalate. Qolteno keere baxxannote, gaˈlabbittete, owaatate, sao agurtannote, danchu gumi giddo woˈminote, godowa hosanna awaawurshu nookkite.” (Yai. 3:17) Tenne Qullaawa Borro hedo harunsine giddonke gara ikkitinokki hedonna yorto kalaqantanno gede assanno boohaarsha giwa hasiissannonke. Yihowa hedo wodanchino Kiristaani Maganu giwannore amadino maxaafa nabbawanni, filme laˈˈanninna godoˈle godoˈlanni boohaara hasiissannosironna teˈee afate wole manna dixaˈmanno. Togoo hajo lainohunni Yihowa hedosi Qaalisi giddo xawise kulino.

16 Mitto doorsha Yihowa hagiirsiisanno garinni babbaxxitino doogga horoonsiˈne doodha dandiineemmo. Shota ikkinokki doorsha doodhineemmo yannara kayinni songote cimeeyye woy wole gikki yiino Kiristaana amaaˈla hasiissanno woti no. (Tit. 2:3-5; Yai. 5:13-15) Ikkollana, mitto doorsha wolu manni doorankera wodha digaraho. Kiristaanu tiiansa qajeelsiˈranna danchanna busha bade afate dandoonsa horoonsiˈra hasiissannonsa. (Ibi. 5:14) Ninke baalinke Phaawuloosi ayyaanunni amaalino amaale ledo sumuu yine heeˈra hasiissannonke; isi togo yiino: “Mittu mittunku umisi duha duqqa hasiissannosi.”—Gal. 6:5.

17. Yihowa hagiirsiisanno doorsha doodha kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

17 Doorsha doodhineemmohu Yihowa hedo garinni ikkiro isiwa albinni roore shinqeemmo. (Yai. 4:8) Qoleno iso hagiirsiinseemmo, hattono atootesi afiˈneemmo. Tini qolte iimi Anninkera noonke ammana jawaattanno gede assitanno. Konnira, mitte hajo daafira Yihowa hedo afate kaaˈlitannonkehura isi higguwanna seerubba seekkine hendo. Yihowa daafira ronse gundeemmokkiti egennantinote. (Iyo. 26:14) Ikkollana, isi hedo afate sharrammummoro xa nafa dancha doorsha doodhate hasiissanno hayyo, egennonna wodancha afiˈneemmo. (Law. 2:1-5) Guuntete xeˈne noonsate mannu ooso hedonna fushshidhanno somi soorramanno; Maganu kayinni horonta disoorramanno; isinni faarsaanchu togo yiino: “Isi [Maganu] mali kayinni hegerera heeˈranno. Wodanisi hedono beettu beettira saˈanno.” (Far. 33:11) Ee, hendeemmorinna assineemmori hayyichu Magani Yihowa hedo ledo sumuu yaannoha ikkiro dancha doorsha doodha dandiineemmo.