Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Onkoleessa 2016

Yihowa Qixxeessinota Baalanta Qixxaawo Horoonsidhe

Yihowa Qixxeessinota Baalanta Qixxaawo Horoonsidhe

“Woyyannoˈnere baala rosiiseemmoˈnehu . . . Maganiˈne Kaaliiqi aneeti.”—ISA. 48:17.

FAARSO: 117, 114

1, 2. (a) Yihowa Farciˈraasine Qullaawa Maxaafa ma garinni laˈanno? (b) Ati roorsite nabbawa baxattohu Qullaawu Maxaafi gafi hiikkonneeti?

YIHOWA FARCIˈRAASINE Qullaawa Maxaafa baasa baxxanno. Qullaawu Maxaafi addaxxinanni biddishsha, hattono sheshonna hexxo aannonke. (Rom. 15:4) Ninke Qullaawa Maxaafa mannu hedo gede ikkikkinni, ‘loosannohu Maganu qaali’ gede assine laˈneemmo.—1 Tes. 2:13.

2 Ninke baalunkura nabbawa baxisannonkehu Qullaawu Maxaafi gafi nooti egennantinote. Mitu manni, Beettisi aana xabbe leeltinota dhagge ikkitannota Yihowa akatta amaddino Wongeeluwa nabbawa roorse baxanno. (Yoh. 14:9) Wolootu qolte, masaalo amadinoha Qullaawu Maxaafi gafa lawishshaho “muli yanna giddo ikkanno coye” kultannota Yohaannis Ajuuja nabbawa baxxanno. (Aju. 1:1) Qoleno, ninke giddo Faarsote maxaafa nabbawe shesho afiˈrinokkihu, woy Lawishshu maxaafa nabbawe dancha roso afiˈrinokkihu ayi no? Addaho, Qullaawu Maxaafi baalunku mannira borreessamino maxaafaati.

3, 4. (a) Borruwanke ma garinni laˈneemmo? (b) Mite borruwanke ma gari manna hende qixxeessinanni?

3 Qullaawa Maxaafa banxeemmohura Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwano banxeemmo. Lawishshaho, maxaaffate, birosherubbatenna  wole borruwa widoonni shiqqannonketa ayyaanaamittete sagale baasa naandeemmo. Tini Yihowa qixxeessino qixxaawo, ayyaanaamittetenni baqqi yine heeˈneemmo gede, seekkine sagaˈlineemmonna “ammanatenni . . . fayyaaleeyye” ikkineemmo gede kaaˈlitannonketa anfoommo.—Tit. 2:2.

4 Yihowa Farciˈraasine woˈmate qixxaabbanno borruwano agurranna babbaxxino gari manna hende qixxaassinanniti Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwa noonke. Mite borruwa qixxeessinannihu wedella kaaˈlate hendeeti; wole kayinni annuwansanna amuuwansa kaaˈlate hende qixxeessinanni. Batinye attammannita woy webisayitenke aana fultanno borro qixxeessinannihu Yihowa Farciˈraasine ikkinokki mannano hendeeti. Tini falakkinoti ayyaanaamittete sagale, Yihowa ‘gosa baalate . . . xuma sagale qixxeessate’ eino qaale wonshanni noota qaangeemmo gede assitannonke.—Isa. 25:6.

5. Yihowa maa assineemmota naadanno?

5 Baalinke Qullaawa Maxaafanna Qullaawu Maxaafi aana xintantino borruwa nabbambeemmoti roore yanna heedhoommenkero tashshi yaannonketi egennantinote. Yihowa ‘afiˈnoommo yanna baalate giddo’ Qullaawa Maxaafa ganyine nabbawatenna hojju xiinxallo xiinxallate sharrammeemmo sharro naadanno. (Efe. 5:15, 16) Noore coyiˈniro qixxaabbannonketa ayyaanaamittete sagale baala taalo sagaˈlineemmo yaa didandiinanni. Kayinni qoropha hasiissannonke coyi no. Hakku coyi maati?

6. Mite Yihowa qixxeessanno qixxaawonni afiˈneemmo horo gatte baˈannonke gede assitara dandiitanno hedo hiittenneeti?

6 Mite ayyaanaamittete qixxaawo ninkera kaaˈlitannonkeri nookkihu gede assine hendeemmoha ikkiro gate baˈˈannonkeri heeˈranno; tini qolte gawajjitankera dandiitanno. Lawishshaho, mittu Qullaawu Maxaafi gafi ninkera kaaˈlannori nookkihalla lawinke? Woy mitte borro ninke hende qixxeessinoonniha ikkalla hoogi? Tenne borro iimi adda calla nabbambeemmo? Woy agurre saˈneemmo? Hatto ikkiro, lowo geeshsha kaaˈlannonkeri gate baˈannonke gede assiˈnanni heeˈnoommo. Togoohu bushu rosichi heeˈrannonkekki gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Baalunkunni roorsine mitti mittinke ayyaanaamittete qixxaawo Qixxeessannohu Magano ikkinota qaaga hasiissannonke. Isi himanaanchu Isayyaasi widoonni togo yiino: “Woyyannoˈnere baala rosiiseemmoˈnehu . . . Maganiˈne Kaaliiqi aneeti.” (Isa. 48:17) Baalunku Qullaawu Maxaafi gafinninna qixxaabbannonkete babbaxxitinote ayyaanaamittete sagalenni horo afiˈrate sase coyibba laˈˈanke kaaˈlitannonke.

QULLAAWU MAXAAFI NIWAAWENNI HORO AFIˈNEEMMO GEDE KAAˈLITANNO COYIBBA

7. Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo yannara ninkera borreessinoonnihu gede assine heda hasiissannonkehu mayiraati?

7 Nabbawatto wote atera borreessinoonnihu gede assite hedi. Qullaawu Maxaafi ‘Qullaawa Borro baala Maganunnihu Qullaawu Ayyaani kulanna borreessinoonnitanna . . . kaaˈlitannota’ ikkitinota xawise kulanno. (2 Xim. 3:16) Mite Qullaawu Maxaafi gafubba biˈre borreessini waro mitto mancho woy gaamo hende qixxeessinoonnita ikkitinoti egennantinote. Qullaawa Borro nabbambeemmo wote ninkera borreessinoonnihu gede assine heda hasiissannonkehu iseraati. Mittu rodii togo yiino: “Qullaawa Maxaafa nabbaweemmo wote nabbawanni noommori giddo lowori roseemmori heeˈrannota hedate woˈnaaleemmo.” Isi lede togo yiino: “Tenne hedaˈya dahaawinore huwatate woˈnaaleemmo gede kakkayissannoe.” Maganu Qaale nabbambammora albaanni, ninkera borreessinoonnihu gede assine hedatenna Yihowa ronsammora hasiˈranno roso huwatate kaaˈlannonke gede iso huucciˈra hasiissannonke.—Izi. 7:10; Yaiqoobi 1:5 nabbawi.

Qullaawu Maxaafi niwaawekkinni roore horo afidhanni nootto? (Gufo 7 lai)

8, 9. (a) Qullaawa Maxaafa nabbambeemmo yannara ninkeneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma dandiineemmo? (b) Songote cimeeyye ikkadda ikkate assa hasiissannonsari daafira kulloonniri Yihowa daafira maa rosiisannonke?

8 Xaˈmo xaˈmi. Qullaawa Maxaafa nabbawatto yannara taxxi yite ateneeto aante noo xaˈmuwa xaˈmi: “Kuni Yihowa daafira maa rosiisannoe? Nabbawoommore heeshshoˈya giddo loosunni  leellisha dandeemmohu hiittoonniiti? Wole manna kaaˈlate horoonsiˈra dandeemmohu ma garinniiti? Kuri xaˈmuwa hiincanke Qullaawu Maxaafi niwaawenkenni roore horo afiˈrate kaaˈlitannonke. Lawishshaho, hanni Qullaawa Borro songote cimeeyye ikkadda ikkate wonsha hasiissannonsare kultannori daafira hedi. (1 Ximootewoosi 3:2-7 nabbawi.) Baalinke songote cimeeyye ikkine soqqama dandiineemmokkihura, kuni qummeeshshi heeshshonkera kaaˈlannonkekkihu gede assine hendeemmoha ikkara dandaanno. Ikkollana, aante noota mite xaˈmuwa hendeemmoha ikkiro, cimeeyye ikkadda ikkate assa hasiissannonsa yine kulloonniri ninkerano lowore kaaˈlannonketa huwanteemmo.

9 Kuni Yihowa daafira maa rosiisannoe? Yihowa cimeeyye ikkadda ikkate kuri coyibba wonshitanno gede kulasi isi songo towaatate shoomamanno manni lowore assara hasiˈrannota leellishshanno. Yihowa insa wolu mannira dancha lawishsha ikkitaranna “Beettisi mundeenni woxxino” songo dancha gede assite towaattara hasiˈranno. (Soq. 20:28, NW) Yihowa songote cimeeyye hunda beˈe yinummokki heeˈnammora hasiˈranno. (Isa. 32:1, 2) Konnira, Qullaawa Borro giddo songote cimeeyye ikkadda ikkate assa hasiissannonsari daafira nabbawanke Yihowa ninke daafira mageeshshi geeshsha hedannoro huwatate kaaˈlitannonke.

10, 11. (a) Cimeeyye ikkadda ikkate wonsha hasiissannonsari daafira nabbambeemmo yannara tenne heeshshonke giddo loosunni leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Tenne wole manna kaaˈlate horoonsiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

10 Nabbawoommore heeshshoˈya giddo loosunni leellisha dandeemmohu hiittoonniiti? Cimeessa ikke shoomamino manchi yannate kiiro, konne ikkadda ikkate maa assa hasiissannoro kulannore horoonsiˈre woyyeessiˈra hasiissannosi coye afate isonooto layiˈra hasiissannosi. Songote giddo “Albisa” woy aliidi laˈˈaancho ikke soqqamate sharramanno rodii konne ikkadda ikkate assa hasiissanno coye seekke heda hasiissannosi; korkaatuno dandaamisi deerrinni kuri coyibba wonshate sharrama hasiissannosi. (1 Xim. 3:1) Baalu Kiristaani aleenni qummi assini qumeeshshuwa giddo cimeessa ikkate assa hasiissannori daafira kulloonnirinni horo afiˈra dandaanno; korkaatuno hakkiicho kulloonnihu rooru coyi Yihowa baalunku Kiristaani assara hasiˈrannoreeti. Lawishshaho, mittu mittunku manchi dancha woy quwa saˈˈannokkihanna geino wodani noosiha ikka hasiissannosi. (Fil. 4:5; 1 Phe. 4:7) Qoleno cimeeyye “hoshshate dancha lawishsha” ikkituro, ninke insawiinni dancha roso ronsammoranna ‘ammaˈnatenni insa lambammora’ dandiineemmo.—1 Phe. 5:3; Ibi. 13:7.

11 Wole manna kaaˈlate horoonsiˈra dandeemmohu ma garinniiti? Songote cimeeyye assa hasiissannonsari  daafira kulloonnire, halaale macciishsha hasiˈranno mannira woy Qullaawu Maxaafi xiinxallonkera Yihowa Farciˈraasine mereero noo cimeeyye suˈmu Kiristinni giddo noo qeesootinni baxxitinore ikkitinota xawisate horoonsiˈra dandiineemmo. Qoleno, tenne nabbambeemmo yannara, songonkera noo cimeeyye ninkera yite assitannoha lowo coye huwanteemmoha ikkara dandaanno. Insa assitannore afanke mereeronke ‘daafurtanni’ noorira noonke ayirrinyi lexxanno gede assitanno. (1 Tes. 5:12) Jawaatte loossanno cimeeyye ayirrinseemmoha ikkiro insa roore hagiidhitanno.—Ibi. 13:17.

12, 13. Qixxaawinonke uduunne horoonsiˈne ma gari xiinxallo xiinxalla dandiineemmo? (b) Seekkine xiinxallanke dahaawino roso rosate kaaˈlitannonketa leellishanno lawishsha kuli.

12 Seekkite xiinxalli. Qullaawa Maxaafa xiinxallineemmo yannara qixxaawinonke uduunne horoonsiˈne aante noo mashalaqqe afiˈrate woˈnaala dandiineemmo:

  • Konne Qullaawa Borro gafa borreessinohu ayeti?

  • Borreessinoonnihu mamaati woy mamarooti?

  • Kuni maxaafi borreessami yannara hiikku hambannikki coyi ikkino?

Tenne mashalaqqe afiˈranke dahaawe noo roso ronseemmo gede kaaˈlitannonke.

13 Lawishshaho, hanni Hiziqeeli 14:13, 14 yitannore hedi; togo yitanno: “Mitte gobba manni cubbo loosironna amanamannokkiha ikkiro, angaˈya diriirse sagale baala huneemmo. Hude soye mannunna saada mitteenni gooffanno gede asseemmo. Nohi, Daanieelinna Iyyoobi giddonsa heedhuro nafa, keeraanchimmansa insa umonsalla gatissannota ikkinnina wole digatisanno. Konne coye coyiˈroommohu ani Mootichu Kaaliiqaati.” Seekkine xiinxallinummoro, kuni Hiziqeeli maxaafi gafi borreessaminohu 612 K.A. balla ikkinota huwanteemmo. Hatte yannara Nohinna Iyyoobi reyitunku lowo sani sainoha ikkirono Maganu insa ammanantinore ikkite heedhinota dihawino. Daanieeli kayinni hatte yannara lubbote no. Isinni Yihowa, Nohinna Iyyoobi gede Daanieeli keeraancho ikkinota coyiˈri yannara Daanieelira 20 diri balla ikkannosi. Tini maa rosiissannonke? Yihowa wedelluno ikko wole soqqamaasinesi isira ammanante heedhinota dihawanno, hattono tenne baasa naadanno.—Far. 148:12-14.

BABBAXXITINO BORRUWANNI HORO AFIˈRI

14. Wedellaho qixxaabbanno borruwa kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti? Kuri borruwa wole mannano kaaˈlitara dandiitannohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

14 Maganu Qaalihu baalunku gafi kaaˈlannonkente gede qixxaabbannonketi baalanti ayyaanaamittete sagaleno kaaˈlitannonke. Hanni mite lawishshuwa laˈno. Wedellaho qixxaabbanno borruwa. Muli diri kawa wedella hende qixxeessinanniti lowo borruwa no. [1] Kuri borruwa giddo mite qixxeessinannihu rosu mine tuncu yaannonsa fonqolonna wedellimmate yannara iillannonsa qarra dandiite heedhanno gede kaaˈlate hendeeti. Kuri borruwa nabbawanke ninke baalanke kaaˈlitankera dandiitannohu hiittoonniiti? Tenne assineemmoha ikkiro, ammanamino wedellira tuncu yaannonsa fonqolo huwanteemmo. Tini qolte, insa kaaˈlineemmonna jawaachinsheemmo gede assitannonke.

15. Jajjabbu Kiristaani wedella hende qixxeessinanni rosi aanano illachisha hasiissannonsahu mayiraati?

15 Wedella hende qixxeessinanni borruwa giddo qummi assinoonni fonqoli tuncu yaannohu insara calla diˈˈikkino. Ninke baalinke ammananke daafira sharrama, hedonke qeeˈla, darawonke gara ikkinokkire assineemmo gede xixxiibbannonke yannara dandee saˈˈanna gara ikkitinokki hoshshanna boohaarsha qoropha hasiissannonke. Aleenni kullita woy wole hattoo birxichuwa qixxeessinannihu wedella hendeeti. Ikkina, jajjabbu Kiristaani wedellaho qixxaabbino borruwa nabbawa woffi assannori gede assite heda hasiissannonsa? Dihasiissannonsa! Kuri borruwa qixxeessinoonnihu wedella hende ikkirono, rosu xintaminohu yanna saˈannokkite Qullaawa Borro aanaati; konnira tini ayyaanaamittete qixxaawo baalanka kaaˈlitankera dandiitanno.

16. Borruwanke wedellu wolere maa assanno gede kaaˈlitannonsa?

 16 Wedella hende qixxeessinanni borruwa insa tuncu yaannonsa fonqolo dandiite saˈanno gede kaaˈlitannonsatano agurranna, ayyaanaamittetenni lophitannonna Yihowawa shiqqanno gedeno kaaˈlitannonsa. (Rosiisaancho 12:1, 13 nabbawi.) Tini borruwa jajjabba Kiristaanano kaaˈlitanno. Lawishshaho, Dotteessa 2009 Baqqi Yiiyye! (Amaaru Afoo) yinanni metseete giddo “Wedellu Xaˈmanno Xaˈmo . . . Qullaawu Maxaafi Niwaawe Hagiirsiissannota Assiˈra Dandeemmohu Ma Garinniiti?” yaanno birxichi fulino. Konni birxichi giddo tenne assate kaaˈlannoha babbaxxino coye kulloonni, hattono murre fushshine Qullaawu Maxaafi giddo wodha dandiinanni saaxine no. Kuni birxichi jajjabba Kiristaana kaaˈlino? Mitte 24 diriti oosote ama togo yite borreessitino: “Alba anera Qullaawu Maxaafi niwaawe duucha wote shota diˈˈikkitinoe. Konni birxichira noo coyibba seekke hedumma; hattono hakkiicho noo saaxine mure adhe horoonsiˈra hanafumma. Xa ani Qullaawa Maxaafa nabbaweemma yanna quqquxxannoe. Qullaawu Maxaafi babbaxxino kuula gannoonni saattinni loonsoonni dado gede isi isiniiwa sumuu yaannonna xaado afiˈrino gara huwatoomma. Alba Qullaawa Maxaafa nabbawe konni garinni horo hagiidhe diegennoomma.”

17, 18. Wolu mannira hende qixxeessinoonni borruwa nabbawanke kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

17 Wolu mannira qixxaabbanno borruwa. Lamu kuminna settunni kayinse xiinxallinannita Agarooshshu Shae qixxeessinannihu Yihowa Farciˈraasine hendeeti. Wole manna hende qixxeessinanni metseettana? Tenne metseetta nabbawanke kaaˈlitannonkeri no? Hanni mitto lawishsha laˈno. Mitto barra baalunku mannira shiqqanno lallawo hanaffara albaanni koyisootto manchi Mangistete Addaraashe dayinohu gede assite hedi. Tenne yannara lowo geeshsha hagiidhattoti egennantinote. Lallawo shiqishanno rodii lallawo shiqisha hanafanno wote ati koyisseenna dayino manchi daafira hedakki digattanno. Ati lallawo macciishshattohu umokki hakkonni manchi bayicho worteeti. Konnira, tini lallawo hakkonni rosira noohe diniqo lexxitanno gede assitara dandiitanno.

18 Hattonni, wole manna hende qixxeessinoonni borruwa nabbambeemmo yannarano horo afiˈneemmo. Lawishshaho, mannaho ellannita Agarooshshu Shae giddo nooha Qullaawa Borro aana xintamino roso qixxeessinannihu Yihowa Farciˈraasine ikkinokki manni huwata dandaanno garinniiti. Batinye jw.org aana fultanno birxichuwa qixxeessinannihuno hakko garinniiti; kuri birxichuwa giddo mite “Qullaawu Maxaafi Xaˈmonna Dawaro” nna “Duuchu Manni Xaˈmanno Xaˈmo” yitannote. Tenne mashalaqqe nabbawanke alba anfoommo halaalira noonke diniqo lexxitanno gede assitanno. Qoleno, soqqansho fulleemmo yannara ammananke daafira wolu mannira kula dandiineemmota haaro doogga ronseemmo. Baqqi Yiiyye! yinanni metseeteno Maganu noota roore ammanneemmo gedenna ammanneemmore woleho waajjinummokki kula dandiineemmo gara afate kaaˈlitannonke.—1 Pheexiroosi 3:15 nabbawi.

19. Yihowa qixxeessinonke qixxaawora galata qola dandiineemmohu hiittoonniiti?

19 Ee, Yihowa ‘ayyaanaamittete coyi gooˈronke’ fulate kaaˈlitannota falakkinota ayyaanaamittete sagale uyinonke. (Mat. 5:3, NW) Qixxaabbannonketa baalanta ayyaanaamittete sagale sagaˈlanke agurroonke. Tenne assineemmoha ikkiro woyyannonkere rosiisannonke Maganira galata qolleemmo.—Isa. 48:17.