Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Onkoleessa 2016

Kawa Kaˈaa Higinoˈne Coye Baxillunni Tirre

Kawa Kaˈaa Higinoˈne Coye Baxillunni Tirre

“Kiˈne kiˈneneewa sumuu yitine keere heedhe.”—MAQ. 9:50.

FAARSO: 39, 77

1, 2. Kalaqamu maxaafi giddo mannu mereero kalaqamara dandaannoha hiikkonne qarra kulloonni? Tenne afanke maaho kaaˈlitanno?

QULLAAWU MAXAAFI giddo kulloonnihu coyi kawa kaˈaa higinonsa manni dhagge daafira hedde egennootto? Hanni hanafote balla noota Kalaqamu maxaafita mite fooliishshuwa calla hedi. Qaayeeli Abeeli shiino (Kal. 4:3-8); Laamehi mittu wedellichu beetti ganinosi daafira iso shiino (Kal. 4:23); Abirihaamiranna (Abiraami) Looxira saada allaaltannori giwantino (Kal. 13:5-7); Aggaara Saara (Saarayi) mishshino; konnira Saara Abirihaamira hanqitino (Kal. 16:3-6); Ismaeeli manna baala giwanno, mannuno iso dibaxanno.—Kal. 16:12.

2 Qullaawu Maxaafi giddo coyi kawa kaˈaa higinonsa manni dhagge borreessinoonnihu mayiraati? Tenne assinoonnihu mittu korkaati, guuntete xeˈne noonsati mannu ooso salaametenni heeˈra hasiissannonsahu mayiraatiro huwattanno gedeeti. Qoleno, tenne assa dandiineemmo gara huwatate kaaˈlitannonke. Qullaawu Maxaafi giddo alba addanka heeˈrino mannira iillinonsa qarri daafira nabbawanke kaaˈlitannonke. Qoleno, kuni manni kawa kaˈaa higinonsa coye tirate sharramansa abbitino guma ronseemmo; tini qolte ninkerano heeshshonke giddo hattoori tuncu yaannonke yannara insa lawishsha harunsineemmo gara afate kaaˈlitankera dandiitanno. Tenne baala  afanke, hattoori tuncu yaannonke yannara assa hasiissannonkerenna assa hasiissannonkekkire huwanteemmo gede kaaˈlitannonke.—Rom. 15:4.

3. Konni birxichira maa maa ronseemmo?

3 Konni birxichira, Yihowa soqqamaano kawa kaˈaanni higinonsa coye tira hasiissannonsahu mayiraatironna tenne assa dandiitannohu hiittoonniitiro ronseemmo. Qoleno, kawa kaˈaanni higinonsa coye tirate, hattono olliichinsanna Maganu Yihowa ledo dancha aante heedhannonsa gede assiˈrate kaaˈlitannonsata Qullaawa Borrota xintu seerubba laˈneemmo.

MAGANU SOQQAMAANO KAWA KAˈAA HIGINONSA COYE TIRA HASIISSANNONSAHU MAYIRAATI?

4. Alame woˈmate hiitti Sheexaanu hedo halaˈlitino? Tini maa abbitino?

4 Mannu ooso mereero kaˈanno gibbora xaˈmamannohu Sheexaaneho. Isi Edenete Kaashshu Basera mitu mittunku manchi umisinni danchanna busha ikkinore doodha dandaanno yee hettisino; hattono tenne assa hasiissannosihu hakkonne mancho umosiiti yee heewo kayisino. (Kal. 3:1-5) Sheexaanu hatto yee hettisasi daaffinori dahaawinoha diˈˈikkino. Alamete giddo danchanna busha ikkino coye doodhate qoosso noonke yee hedanno manni woˈmino; tini naaxxa, umo baxanna heewisama lexxitanno gede assitanno. Tini hedo qeeltasira wodhanno manchi, assineemmo coyi wolu mannira kaaˈlannohano gawajjannohano ikkiro meessi horo balaxisiisa hasiissanno yitannote Sheexaanu hedo ledo sumuu yiinohu gedeeti. Tini hedo gibbo kaˈanno gede assitanno. Qullaawu Maxaafi “hanqaaleessu manchi gibbo kayisanno; aaramanno manchi sao batisanno” yaannota qaaga hasiissannonke.—Law. 29:22.

5. Yesuusi mannu kawa kaˈaa higinonsa coye tiranno gede rosiisinohu hiittoonniiti?

5 Yesuusi kayinni mannu ledo keerunni heeˈrate, meessi horo agura hasiissannoha ikkiro nafa tenne assinanni gede rosiisino. Yesuusi Ilaalu Sibikate yannara mannu ledo coyi kawa kaˈaa higannonke wote maa assa hasiissannoro afate kaaˈlitannota dancha amaale uyino. Lawishshaho isi rosaanosi jooguulle, araarsitannore woy salaame kalaqannore, hanqisannore assitannokkire, kalaqamino qarra rakke tirtannorenna baarigaarransa baxxannore ikkitanno gede kulinonsa.—Mat. 5:5, 9, 22, 25, 44.

6, 7. (a) Coyi kawa kaˈaa higannonke yannara ranke tira hasiissannohu mayiraati? (b) Baalunku Yihowa manni insaneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma hasiissannonsa?

6 Wolu manni ledo salaame kalanqeemmokkiha ikkiro, Maganoho soqqamate sharrammeemmo sharro lawishshaho, huuccattonke, gambooshshe haˈranke, soqqanshonkenna woluri magansiˈrate assineemmori waagu nookkiha ikkanno. (Maq. 11:25) Wolu manni sao gatona yineemmokkiha ikkiro Maganu jaala ikka didandiineemmo.—Luqaasi 11:4; Efesooni Sokka 4:32 nabbawi.

7 Mittu mittunku Kiristaanchi gatona yaate daafira woy wolu ledo noosi aante daafira isonooto seekke layiˈra hasiissannosi. Ammanate roduuwakki mulla gatona yaatto? Insa koffi assitinoheha ikkiro nafa ledonsa yanna sayisa baxisannohe? Yihowa, soqqamaanosi gatona yitannore ikkitara hasiˈranno. Tenne haja laˈinohunni tiiˈˈikki woyyeessiˈra hasiissannohe coyi noota kulihero tenne assate Yihowa kaaˈlahera huuccatto assiˈri. Iimi Anninke togoota shooshanqetenni huucciˈnanni huuccatto macciishshe dawaro qolanno.—1 Yoh. 5:14, 15.

KOFFI ASSINOHERE LASHSHI ASSITE SAˈˈATTO?

8, 9. Mannu koffi assannonke yannara maa assa hasiissannonke?

8 Mannu ooso baala guuntete xeˈne noonsare ikkitinohura, gale hose mittu manchi koffi assannonkere assara woy coyiˈrara dandaanno. Qoleno kuni gatannokki coyeeti. (Ros. 7:20; Mat. 18:7) Ikkina ati mannu koffi assannohe yannara maa assatto? Hanni aane noo woˈnaalsha hedi:  Boode Yihowa Farciˈraasine gamba yitinowa mitte rodoo lame roduuwa daae yitu; insa giddo layinkiha ise daae yitinonsa gari dibaxisinosi. Lamunku roduuwi calluwinsa heedheenna koffi yiino rodii rodoo daae yitino gara kayise ise bushiisha hanafi. Kuˈu rodii kayinni ise qarrisannori heeˈreenna 40 diro woˈma Yihowara ammanante soqqantanni keeshshitinotanna ise hakko garinni daae yitinohu insa gawajjate hedde ikkinokkita xawise kulisi. Koffi yiino rodii shiima geeshsha hede kae, “Yoottori garaho” yee qoli. Insa hakkonne coye layinkita dikayissino.

9 Kuni woˈnaalshi maa leellishanno? Koffi assannori tuncu yaannohe yannara tenne lashshi assite saˈˈattohu woy iibbabbishattohu ateeti. Baxillaanchu manchi shiimmaadda sao diwe saˈˈanno. (Lawishsha 10:12; 1 Pheexiroosi 4:8 nabbawi.) Yihowa ‘koma amada agura ayirrinyu’ gede asse laˈˈanno. (Law. 19:11; Ros. 7:9) Konnira mittu manchi dancha ikkinokkiha woy ayirrinyu xeinoha lawannore assannohe yannara ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Konne coye agure saˈˈa dandeemmo? Konne coye iibbabbisha hasiissannoe?’

10. (a) Mitte rodoo mannu ise daafira gara ikkinokkire coyiˈri yannara mayi macciishshaminose? (b) Ise salaamese baˈukki heedhanno gede kaaˈlitinoseti hiittenne Qullaawa Borro amaaleeti?

10 Mannu mishannonke wote tenne agure saˈˈa shota ikka hoogankera dandiitanno. Hanni Luusi yinanni suwisaanchora tuncu yiinosere laˈno. Mannu soqqanshosenna yannase horoonsidhanno doogo lainohunni gara ikkinokkire coyiˈrino. Tini Luusi hanqissinose; ikkirono ise gikki yiino roduuwa amaaˈlitu. Togo yitino: “Qullaawu Maxaafi aana xintantino amaale wolu manni hedora gara ikkitino lao heedhannoenna roorse Yihowa lao aana illachisheemma gede kaaˈlitinoe.” Luusi Maatewoosi 6:1-4 aana noo hedo nabbawase jawaachishshinose. (Qummeeshsha nabbawi.) Kuni qummeeshshi Yihowa hagiirsiisate mixiˈra hasiissannota huwattanno gede kaaˈlinose. Ise ledde togo yitino: “Asseemmari daafira wolu manni gara ikkinokkire coyiˈrirono Yihowa tashshi assate dandaamiere baala assanni noommata afaˈya hagiirsiissannoe.” Luusi tenne huwattu gedensaanni, mannu gara ikkinokkire coyiˈrannose yannara agurte saˈanno; tini ise hayyitte ikkitinota leellishshanno.

KOFFI ASSINOHERE AGURTE SAˈˈA QARRA IKKITANNOHE YANNARA

11, 12. (a) Mittu Kiristaanchi rodoosi koffi assinota huwatiro maa assa hasiissannosi? (b) Abirihaami kawa kaˈaa higino coye tirino doogonni maa ronseemmo? (Hanafote noo misile lai.)

11 “Ninke baalinke baalunku woˈmanka wote soˈneemmo.” (Yai. 3:2) Hanni mitto rodoo ati coyiˈroottori woy assoottori koffi assinosita huwatootto yino. Tenne yannara maa assa hasiissannohe? Yesuusi togo yiino: “Fushshaatekki Maganoho shiqishiˈratto yannara giwamoottoha rodookki qaagittoro, fushshaatekki hakko worte agurte hadhe balaxxe giwamootto rodiikki ledo araarami. Hatto assittohu gedensaanni dagge fushshaatekki Maganoho shiqishiˈri.” (Mat. 5:23, 24) Konnira Yesuusi amaale harunsite rodiikki ledo hasaawa hasiissannohe. Qoleno tenne assatto yannara mixokki maatiro deˈooti. Mixokki, koffi assinohe manchino soˈro loosinota kula ikkitukkinni loosootto soˈro ammante mereeroˈne keeru heeˈranno gede assate. Ammanate roduuwinke ledo keerunni heeˈra kaffi assine laˈneemmo coyeeti.

12 Konni birxichi hanafora Abirihaaminna rodiisi beetti Looxi mereero ale woroo higino coyi heeˈranno gede assannori kalaqaminota kultannota Qullaawu Maxaafi dhagge laˈnoommo; ikkollana kuri Maganu soqqamaano kalaqamino qarra salaametenni tirtino. Lamunkura saada noonsareeti; allaalasinensa giwantinohu saada allaaˈlitanno bayichinni kainohunni ikkara dandaanno. Abirihaami kaˈino gibbo qiissa hasiˈrinohura, Looxira isinna minisi manni heeˈrannoha  dancha bayicho balaxe doodhanno gede kulinosi. (Kal. 13:1, 2, 5-9) Addaho, Abirihaami kaajja lawishsha ikkannonke! Isi umisi horo agure salaame hasiˈrino. Abirihaami konni garinni danchumma assinohura gate bainosiri nooni? Dino. Isiranna Looxira kuni coyi tuncu yiinsahunni shiima yanna gedensaanni Yihowa Abirihaamira lowo atoote aasira qaale eino. (Kal. 13:14-17) Maganu, soqqamaanosi isi seera harunsitannonna kawa kaˈaa higinonsa coye baxillunni tirate sharrantanno wote hegerera qarrantara wore diaguranno. [1]

13. Mittu gambooshshe qineessara doorroonni rodii koffi assannori tuncu yiisi yannara maa assino? Konni woˈnaalshinni maa ronseemmo?

13 Hanni yannankera ikkinoha mitto woˈnaalsha laˈno. Mittu jawa gambooshshe qineessara haarote dooramino rodii, wolu rodii fajjosinni konne looso kaaˈla dandaannoronna teˈee xaˈmate silke bilbili; tenne yannara silke bilbillisi rodii gara ikkinokkire coyiˈre silke cufi. Isira albihu gambooshshu qineessaanchi hanqisinositi giddosinni dibaˈino. Gambooshshe qineessara haarote dooramino rodii isi gara ikkinokkire coyiˈrinohura koffi diyiino; ikkirono tenne hajo lashshi asse diagurino. Isi mitte saate gedensaanni galagale hakkunni rodiira silke bilbili; alba isi ledo xaadde egentinokkitanna kalaqamino qarra mitteenni tira dandiitannota kulisi. Mitte lamala gedensaanni lamunku Mangistete Addaraashera xaaddu. Huuccatto assidhu gedensaanni mitte saate woˈma hasaabbu; tenne yannara koffi yiino rodii tuncu yiinosire hasaaphi. Gambooshshe qineessanno rodii koffi yiinohu coyiˈranna shaqqillunni macciishshihu gedensaanni, Qullaawa Borronni mite kaaˈlitanno hedo kulisi; hakkiinni lamunku sumuu yite babbaxxitino. Hatte yannanni kayise hakku rodii jawu gambooshshira kaaˈlanno; hattono gambooshshu qineessaanchi shaqqillunni hasaawisinohura lowo geeshsha galatannosi.

 SONGOTE CIMEEYYERA KULA HASIISSANNOHE?

14, 15. (a) Maatewoosi 18:15-17 aana noo amaale harunsa hasiissannohu hiittoori tuncu yaannonke yannaraati? (b) Yesuusi hiikkonne sase coye qummi assino? Tenne assatto yannara dea hasiissannohekki coyi maati?

14 Duucha wote Kiristaanu mereero kawa kaˈaa higino coyi kalaqamanno yannara callootinsa tira dandiitanno; qoleno hatto assa hasiissannonsa. Ikkollana Yesuusi kalaqamino qarra songote kula hasiissanno yanna heedhara dandiitannota coyiˈrino. (Maatewoosi 18:15-17 nabbawi.) Koffi assino manchi rodoosino, naqaasheno, songono macciishshalla giwi? Tenne yannara, ‘ammaninokkihunna qaraxaasinchu gede assine agurranni.’ Xaa yannara tenne songotenni bohate yinanni. Tini, “sao” mulla kawa kaˈaa higino coye calla ikkitinokkita leellishshannote. Hatteentenni tini, (1) coyi kawa kaˈaa higinonsa mannooti lamunku tira dandiitanno saooti; (2) tira hoongiro kayinni bohamate geeshsha iillishshara dandiitanno saooti. Tini sao woxe looxa woy mannu suˈma huna ikkitara dandiitanno. Yesuusi qummi assinoha sasenka dirima harunsinannihu togoori ikkanno yannara callaati. Ikkollana, soorra, labbaahu labbaahu ledo woy meyaati meyaate ledo foora, kaada, kaphu maganna magansiˈra, woy wole togooha kabbaade cubbo songote cimeeyyera kula hasiissanno.

Sao loosino manchi galagale rodookki ikkanno gede marro marro higge coyishshiisha hasiissannoheha ikkara dandaanno (Gufo 15 lai)

15 Yesuusi tenne amaale uyinohu sao loosino rodoo baxillunni kaaˈlinanni gedeeti. (Mat. 18:12-14) Umihunni, coyi kawa kaˈaa higinonsa roduuwi wolu manni karsamikkinni kalaqamino qarra tirate sharrama hasiissannonsa. Sao loosino mancho marro marro higge coyishshiisha hasiissannoheha ikkara dandaanno. Tenne assiteennano ammana giwiro, kuni coyi addanka ikkinota affino naqaashera woy assinori soˈro ikkinota buuxa dandaanno mannira kuli. Insa kaaˈlonni kalaqamino qarra tiˈrittoro isi “galagale rodookki ikkanno.” Tenne hajo songote cimeeyyera kula hasiissannohehu sao loosino rodoo kaaˈlate marro marro higge woˈnaalteenna tini qinaa hoogguro callaati.

16. Yesuusi uyino amaale harunsa kaaˈlitannotanna baxillunnita ikkitinota leellishannori maati?

16 Duucha wote coyi kawa kaˈaa higinonsa roduuwi Maatewoosi 18:15-17 aana kulloonniha sasenka dirima harunsitanno yanna shiimate. Tini lowo geeshsha hagiirsiissannote; korkaatuno duucha wote cubbo loosinohu maaro ea giwe songotenni bohama geeshsha iillikki kalaqamino qarra tirranni. Duucha yannara soˈro loosino rodii soˈrosi ammane adhe kalaqamino qarra biddi assanno. Koffi assinoonnisi rodii hakkonne coye layinkita galagale dikayisanno woy gatona yaanno. Ikkihano ikkiro, Yesuusi coyiˈrinori kawa kaˈaanni higino coye muddamme songote kula hasiissannokkita leellishanno. Songote cimeeyyera kula hasiissannohu aleenni kulliha lamenka dirima harunsini gedensaanninna kuni coyi noore ikkinota buunxiro callaati.

17. Wolu manni ledo keere kalanqeemmoha ikkiro mayi atoote afiˈneemmo?

17 Tini alame noo geeshsha mannu ooso guuntete xeˈne noonsare ikkitinohura wole manna koffi assansa digattanno. Rosaanchu Yaiqoobi togo yee borreessasi garankolla: “Arrawosi eemadhannohu isonoo qeeˈlinoho; guuta manchooti.” (Yai. 3:2) Kawa kaˈaa higino coye tirate ‘keere hasiˈranna hoodesi haˈra’ hasiissannonke. (Far. 34:14) Keere kalanqeemmore ikkinummoro ammanate roduuwinke ledo dancha aante heedhannonke; hattono songote mittimmara kaaˈlineemmo. (Far. 133:1-3) Baalunkunni roore “keere aanno Magani” ledo danchu fiixoomi heeˈrannonke. (Rom. 15:33) Kuri atoote afiˈrannohu kawa kaˈaa higino coye baxillunni tiranno mannaati.

^ [1] (gufo 12) Wole Maganu soqqamaanono lawishshaho, Yaiqoobi Eesawu ledo (Kal. 27:41-45; 33:1-11); Yooseefi roduuwisi ledo (Kal. 45:1-15) nna Gedewooni Efireemi manni ledo kawa kaˈaa higinonsa coye salaametenni tirtino. (Eje. 8:1-3) Atino Qullaawu Maxaafi giddo wole kawa kaˈaa higinonsare salaametenni tirino manni dhagge qaagattoha ikkara dandaanno.