Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Kiiro 3 2017

Piraasiliini, Sisheelsi, Jeneraalichu Gordeni 1881ni Edeni Gannatete yiino bayichi noo giddicho

Uulla Gannate Ikkitanno—Tini Haaqete Halchootinso Addaho?

Uulla Gannate Ikkitanno—Tini Haaqete Halchootinso Addaho?

Gannate! Metseetete aana woy televizhiinete giddo biifado bayicho laˈneemmo wote, “Mayi hakkuyi ‘gannate’ lawanno bayichiwa haˈre booharannilla qarraˈya baala hawo” yine halchineemmo. Ikkollana, hakkiicho boohaarre qaenke higeemmo wote qaete noo qarri noo gedeennilla agarannonke.

Gannate yinanniri lowo geeshsha baxisanno. Ikkollana togo yine hendammora dandiineemmo: ‘Uulla “gannate” ikkitanno yaa mulla haaqete halchootikka? Hatto ikkina gannate yinanniri togo baxisannohu mayiraatiyya? Isi addinta uulla gannate ikkitanno ikka?’

GANNATETE DAAFIRA KULLANNI DHAGGE

Lowo diro mannu gannatete daafira afate halchanni keeshshino. Batinyu manni gannatete daafira afa hasiˈrannohu Qullaawu Maxaafi giddo “Maganu soojjaati ragaanni Edeni Gennete yinanni darga qixxeessi” yitanno hedo nabbaweeti. Gannate biifado ikkitanno gede assinori maati? Qullaawu Maxaafi togo yee kulannonke: “Kaaliiqi Maganu illete biiffinota sagalimmate dancha ikkitinota addi addi haqqe muˈrisi.” Gannate baxisannohonna biifado dargaati. Baalunkunni roore, “Gennetete mereero heeshsho uyitanno haqqicho” no.—Kalaqama 2:8, 9.

Qoleno Kalaqamu maxaafi, gannatete giddonni fule daadannohu shoolu lagi noota kulanno. Kuri lagga giddo lamu yaano Xegiroosinna Efiraaxisi lagi xaano no. (Kalaqama 2:10-14) Tini lamenti lagga, alba Faarsi gashshooti wido ikkitinote Iraaqi widoonni Faarsi lagira higge daaddanno.

Xaa yannara gannate ikkitino uulla leellishannohu batinyu Faarsi budi doni no. Ameerikaho Pensiliveeniya yinanniwa Filaadelfiyunnite Ogimmate Muuziyeemera noote 16ki sanira Faarsi gobbara loonsoonni minxaafe aana, addi addi haqqenna awawi nooha huxxinoonni darga leellishshanno misile no. “Huxxinoonnita kaashshu base” yitanno tiro afiˈrinohu Faarsi Afii qaali “gannate” yaate; minxaafete aana noo misile Qullaawu Maxaafi biifado Edeni gannate daafira kulannori ledo sumuu yitannote.

Alamete doyichora babbaxxino afoo coyidhannonna addi addi bude afidhino dagara, gannatete daafira kultanno dhagge noonsa. Mannu ooso mitte basenni wole base hadhuti, martinowa hundi gannate daafira affino dhagge wolootaho kultino; yanna saˈanni hadhuta, gannatete daafira kullanni dhagge qooxeessu ammaˈnonna afuu dhagge ledo karsiinse kula hananfoonni. Yannankera nafa, mannu kalaqamunni biifino bayicho laˈˈanno wote “gannate” lawanno yaanno.

GANNATE HASA

Mitu gobba xiinxallate tartanni hadhanno mannooti baˈino gannate affinota coyidhino. Lawishshaho, Biritaaniyunnihu olantote hajajaanchi Charlesi Gordeni, 1881ni Sisheelsi daaˈˈatara haˈri yannara, xa Alamete Dona ikkinohu Waali De Mayi yinanni bayichi lowo geeshsha biifado ikkinohura dhagge assiˈre kuni bayichi Edeni Gannatete yee coyiˈrino. Ixaaliyunnihu markaawe oofannohu Kiristooferi Kolembesi yinanni manchi, 15ki sanira xa Dominikaani Rippaabilikenna Heyiti noota Hispaniyoola yinanni giddicho iilliti, Edeni gannate afinoha lawinosi.

Maappingi Paradayisi yinannihu dhaggete maxaafi, 190 saˈanno kaartuwa amadino; kuri kaartuwa giddo roore Addaaminna Heewani Edeni Gannatete giddo heedheenna leellishshanno. Kuri kaartuwa giddo, 13ki sanira Liyebaanaho heeˈrannohu Beatesi qixxeessinote hundi borronni haaˈnoonnihu baxxino kaarti no. Konni kaartira birxete noote shoole midaado afidhino misilera mereeroho, gannate noowa leellishanno bayichi no. Hakku kaarti “Xegiroosi,” “Efiraaxisi,” “Fishooninna” “Giyooni” yinanni lagga gannatetenni fulte shoole raga higge daaddanna leellishano; tini lagga Kiristinnu uullate aana shoolenka raga hige halaˈlannota leellishshanno yine hendanni. Hundi gannate noo bayicho anfoonnikkiha ikkirono, togoohu misilete xawishshi ilamatenni ilama saˈanni keeshshitino dhagge mannu gannate biifado bayicho ikkitinota hedanno gede assino.

Jooni Milteni yinannihu 17ki sanira heeˈrinohu Ingiliizennihu kiirote borreessaanchi, Paradayisi Losti yinanni kiironni egennamino; isi tenne kiiro borreessinohu Addaami cubbo loose Edeni Gannatetenni shorraminota kultannota Kalaqamu maxaafi giddo noo dhagge horoonsiˈreeti. Isi hattenne borrora mannu ooso uullate aana hegerera heedhanno yine eˈnoonni qaali woˈmannota luphi asse xawisanni “Hatte yannara uulla gannate ikkitanno” yee borreessino. Yannate gedensaanni, Milteni Paradayizi Regeyindi yinanni kiiro borreessino.

LASHSHI ASSINE AGURROONNI HAJO

Baˈino gannate daafira kultanno dhagge, hundinni kayise mannu macciishsha baxannota ikkite keeshshitino. Ikkina xa mannu lashshi asse agurinohu mayiraati? Maappingi Paradayisi yinanni maxaafi, kuni ikkinohu mayiraatiro xawisanni “ammaˈnote murrooti . . . hunda gannate heedhino bayicho lainohunni xaˈminanni xaˈmo lashshi assite agurtino” yiino.

Beetekiristaane haˈrannohu batinyu mannira, konni kaˈa heeˈrannohu gannate ikkitino uullara ikkikkinni iima ikkinota rosiinsanninsa. Qullaawu Maxaafi kayinni Faarso 37:29 aana togo yaanno: “Keeraano baatto ragidhanno; ise aanano hegerera heedhanno.” Yannankera uulla gannate ikkitinokkiha ikkina, albillitte tini hexxo woˈmitannota addaxxa dandiineemmohu mayiraati? *

UULLA WOˈMA GANNATE IKKITANNO

Hundi gannate kalaqinohu Maganu Yihowa, baˈino gannate galagale kalaqeemmo yee qaale eino. Hiittonni? Yesuusi huucciˈneemmo gara rosiisanni togo yiinota qaagi: “Gashshootikki [Mangiste] dayo. Hedoottori gordoho ikkinonte gede, baattote aanano ikko.” (Maatewoosi 6:10) Tini mannu gashshoote baala hunte alame gashshitannote Yesuusi moote ikkanno Mangisteeti. (Daanieeli 2:44) Tenne Mangiste hunda, Maganu uulla gannate asseemmo yee eino qaali woˈmanno.

Masaalaanchu Isayaasi Maganu uulla gannate asseemmo yee eino qaali woˈmanno wote ikkannore ayyaanunni borreessino; hatte yannara, xa manna qarrisanni no coyi baalu baˈˈanno. (Isayaasi 11:6-9; 35:5-7; 65:21-23) Shiima yanna gaaˈmite, Qullaawu Maxaafikkinni kuri qummeeshshuwa nabbawatto gede koyinsoommohe. Tenne assakki, Maganu isira hajajamanno mannira qixxeessino atoote abbannota addaxxatto gede kaaˈlitannohe. Togoo manni Addaami huˈnino coye afiˈranno, yaano gannate ikkitino uullara hagiidhanni heeˈranno, hattono Maganu atoote afiˈranno.—Yohaannisi Ajuuja 21:3.

Uulla gannate ikkitanno yitanno hexxo haaqete halcho ikkitukki adda ikkitinota mayinni anfeemmo? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Gordu Maganunniho; baatto kayinni mannaho uyinote.” Uulla gannate asseemmo yee “lowo dirira albaanni” qaale einohu ‘kaphannokki Maganooti.’ (Faarso 115:16; Tiito 1:2) Ee, Qullaawu Maxaafi uulla hegerera Gannate ikkite heedhannota kulanno; tini kaajja hexxooti!

^ GUFO 15 Quraanuno Ali-Anbiya [masaalaano] sura (fooliishsho) 21 kiiro 105 aana togo yaanno: “Keeraano ikkitino soqqamaasineˈya uulla ragidhanno.”