Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae  |  Kiiro 3 2017

 AANIIDI QOOLIHA COYI UMO | HEESHSHOTENNA REYOTE DAAFIRA QULLAAWU MAXAAFI MAYYAANNO?

Qullaawu Maxaafi Heeshshotenna Reyote Daafira Mayyaanno?

Qullaawu Maxaafi Heeshshotenna Reyote Daafira Mayyaanno?

Qullaawu Maxaafi giddo noohu Kalaqamu maxaafira Maganu umi manchi Addaamira togo yiino: “Edeni Gennetete noo haqqe baalate laalo ita dandaatto. Bushanna dancha bade afate egenno uyitanno haqqicho laalo kayinni ittooti; tenne haqqicho laalo itootto barra, halaalinta reyatto.” (Kalaqama 2:16, 17) Tini yaatto, Addaami Maganoho hajajamoommero reyannokkita leellishshanno; hatteentenni isi Edeni Gannatete hegerera heeˈra dandaanno.

Addaami Maganoho hajajame hegerera heeˈra doodha giwe, minaamasi Heewani hoolloonni guma uyitusita adhe ite Maganu hajajo diigino. (Kalaqama 3:1-6) Addaami Maganoho hajajama giwe abbino qarri xaano iillanni noonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi tenne kulanni togo yiino: “Mittu manchinni kainohunni cubbu tenne alame eino; reyo cubbu widoonni higge daggino. Mannu baalu cubbo loosino daafira, reyo manna baala amaddino.” (Roomu Sokka 5:12) “Mittu manchi” yinihu Addaamiiti. Isi loosino cubbi maatiyya? Kuni cubbi reyo abbinohu mayiraati?

Addaami assinori yaano, afanni heeˈre hajajama giwasinna Maganu higge diigasi cubboho. (1 Yohaannisi 3:4) Maganu Addaamira kulinonte gede cubboho qorichu reyote. Addaaminna sirchisi Maganoho hajajamanni heeˈroommero cubbaataamma diˈˈikkanno, hattono direyanno. Maganu manna kalaqinohu hegerera heeˈraraati ikkinnina reyara diˈˈikkino.

 Qullaawu Maxaafi kulannonte gede reyo “manna baala” amaddino. Ikkina ninke reyinummo gedensaanni, giddonkenni fule reyikki gatannorichi nooni? Batinyu manni tenne xaˈmora ‘Ee’ yee qolanno; kuni manni giddonke lubbo yinannirichi reyikki gatannori no yee hedanno. Hatto yaa qole Maganu Addaami doginosi yaate gedeeti. Hiitto? Reyinummo gedensaanni giddonkenni fule ayyaanaamittete alamera heeˈrannorichi nooha ikkiro, Maganu cubbu qorichi reyote yiinoti digaraho yaate. Qullaawu Maxaafi ‘Maganu kapha dandaannokkita’ kulanno. (Ibiraawoota 6:18) Konnira, Heewanira “Reyo nafa direyitinanni” yee kaphinohu Sheexaaneho.—Kalaqama 3:4.

Lubbo direyitanno yaanno rosi kapho ikkina, reyinummo gedensaanni hiikkineemmoyya?

QULLAAWU MAXAAFI MAYYAANNO?

Kalaqamu maxaafi togo yaanno: “Kaaliiqi Maganu baattote aaninni bushsha haaˈre, manna bushshunni seekki; sanosirano lubbo aanno foole ufuufi; mannuno lubbo noosi kalaqama ikki.” “Lubbo noosi kalaqama” yitanno yaatto Nefeshi * yaannohu Ibiraawootu Afii qaalinni dagginote; kuni qaali noo gedeenni tirriro “foolanno kalaqama” yaate.—Kalaqama 2:7.

Qullaawu Maxaafi Maganu manna kalaqi wote reyitannokki lubbo wore kalaqinokkita xawise kulanno. Mittu mittunku manchi ‘heeshsho noo kalaqamaati.’ Konni daafira, Qullaawu Maxaafi giddo aye geeshsha hasittorono, “reyitannokki lubbo” yitanno yaatto mittowano diafatto.

Qullaawu Maxaafi mannu reyitannokki lubbo afiˈrino diyaanno; ikkina batinye ammaˈno mannu reyitannokki lubbo afiˈrino yite rosiissannohu mayiraatiyya? Tenne xaˈmora dawaro afiˈrate hanni hundita Gibitsete dhagge laˈno.

 QULLAAWU MAXAAFI AANA XINTAMINOKKI ROSI HALAˈLI

Ontikki sani K.A. heeˈrinohu Giriikennihu dhaggete borreessaanchi Heroodotesi, “umo lubbo direyitanno yee heewisama hanafinohu” Gibitsete manna ikkinota coyiˈrino. Hundihu Baabiloonete mannino lubbo direyitanno yee ammananno. Bayiru Iskindiri 332 K.A. Mereerimi Soojjaato qeele amadi yannara, Giriikete egennaammi konne roso lowo manni afanno gede assitino; hakkiinni kuni rosi Giriikete Gashshooti woˈmaho rahe halaˈlino.

Qullaawu Maxaafi giddo “reyitannokki lubbo” yitanno yaatto mittowano diafatto

Umi xibbi diro M.D., lame egennantinoti Ayihudete ammaˈno gaamo yaano Iseneesinna Farisootu ammaˈno ‘mannu reyiro lubbo reyitukkinni gattanno’ yite rosiissino. Ze Jiwishi Insayikilopiidiya yinanni maxaafi togo yiino: “Lubbo direyitanno yaanno rosi Ayihudete gobba einohu, insa Giriikete ledo roorenkanni Pilaato rosi ledo xaadooshshe kalaqidhinohuraati.” Umi xibbi diro heeˈrinohu Ayihudennihu xaggete borreessaanchi Joosefesi kuni rosi Qullaawa Borro aana xintaminoha ikkikkinni, “Giriikete ooso ammana” aana xintaminoha ikkinota coyiˈrino; isi hattenne ammana kapho ikkitinote afuu xagge gede asse laˈˈanno.

Giriikete budi halaˈlanni haˈrita, ninke Kiristaanaho yaanno mannino konne Magano afinokki manni abbino roso ammane adhino. Yoona Lenderingi yinannihu dhaggete borreessaanchi togo yiino: “Pilaato lubbonke xa tenne busha alame daggara albaanni alba dancha bayicho heedhino yee rosiisasi, Kiristaanu isi roso rahe adhanno gede assitino.” Konni daafira, lubbo direyitanno yaannohu Magano afinokki manniwiinni dayino rosi, “Kiristinnu” ammaˈno giddora eˈˈe qaru rosinsa wido ikkino.

 ‘HALAALU BOROJJIMMATENNI FUSHSHANNOˈNE’

Umi xibbi diro soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yee qorowisiisino: “Qullaawu Ayyaani xawise, ‘Gedensiidi yannara mitu mitu manni sorisiissanno ayyaannanna durriisu [woy, agaanintete] rosi hoode haˈranni ammana aguranno’ yaanno.” (1 Ximootewoosi 4:1) Tini yaatto adda ikkitinoti yannankera leeltanni no! Lubbo direyitanno yaanno rosi “agaanintete rosi” giddo mittoho. Kuni rosi Qullaawu Maxaafi aana xintaminoha ikkikkinni, hunditi Magano afinokki manni harunsanno ammaˈno abbitinohonna mannu hayyo aana xintaminoho.

Yesuusi “Halaale affinanni; halaaluno borojjimmatenni fushshannoˈne” yiinonke; tini hagiirsiissannote. (Yohaannisi 8:32) Qullaawu Maxaafita gara ikkitino egenno afiˈne, Maganu ayirranno gede assannokki rosinninna batinye alamete ammaˈno harunsitanno coyinni keere fulloommo. Qoleno, Maganu Qaali giddo noo halaali, xaxxawe amadannohu reyote ledo xaado afiˈrino budinninna haafu ammananni keere fushshinonke.—“ Reyino Manni Hiikko No?” yitanno saaxine lai.

Maganu manna kalaqinohu uullate aana 70 woy 80 diro calla heeˈre kae wolewa haˈre hegerera heeˈrara diˈˈikkino. Isi umo hedinori, mannu ooso isira hajajantanni oososi ikkite kowiicho uullate anna heedhanno gedeeti. Tini Maganu hedo, isi mannu ooso baxannota leellishshanno; qoleno woˈmitukkinni digattanno. (Milkiyaasi 3:6) Faarsaasinchu ayyaanunni togo yee coyiˈrino: “Keeraano baatto ragidhanno; ise aanano hegerera heedhanno”; tini sheshifachishshannote.—Faarso 37:29.

 

^ GUFO 9 Qullaawa Maxaafa yinanniti Sidaamu Afiinni qixxeessinoonniti Qullaawu Maxaafi tiro Nefeshi yaanno qaale “lubbo noosi kalaqama” yite tirtino.