Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Bocaasa 2017

Yihowa Gede Taashshonna Maaro Baxxinannire Ikke

Yihowa Gede Taashshonna Maaro Baxxinannire Ikke

“Taashshitine coyidhe; kiˈne kiˈnenee mararre; mimmitiˈnera shooshaqqe.”—ZAK. 7:9.

FAARSO: 125, 88

1, 2. (a) Yesuusi Maganu Higge ma garinni laˈˈanno? (b) Seeru rosiisaanonna Farisootu Maganu Higge garimale horoonsidhinohu hiittoonniiti?

YESUUSI Muse Higge lowo geeshsha baxanno. Isi tenne Higge baxannohu, Annisi Yihowa uyinota ikkitino daafiraati; isi qole Yihowa lowo geeshsha baxanno. Faarso 40:8​te aana, Yesuusi Maganu higge baxannota masaalloonni; qummeeshshu togo yaanno: “Maganoˈya hedokki wonshammora baxoommo; seerikkino wodaniˈyara no.” Yesuusi coyiˈrinorinninna assinorinni, Maganu Higge guuta, kaaˈlitannotanna woˈmitukki gattannokkita ikkitinota leellishino.—Mat. 5:17-19.

2 Yesuusi, Seeru rosiisaanonna Farisootu Annisi Higge garimale horoonsidhanna lai yannara lowo geeshsha dadillinoti dihuluullissannote! Yesuusi “Afuduudunniha, sunkurtunnihanna qimamenniha tonnunni mitto uyitinanni” yaasi insa Higgete giddo nooha shiimmaadda coye wonshitannota leellishshanno. Ikkina, insa soˈro maati? Yesuusi lede togo yiino: “Seeru giddo nooha qara qara coye kayinni facci assitine agurtinanni. Hattino taashshate, maarotenna ammanamate.” (Mat. 23:23) Farisootunna seeru rosiisaano umonsa bokkeessitannoreeti; Yesuusi kayinni Maganu Higge uyinohu mayiraatironna tini higge Maganu akatta leellishshannohu hiittoonniitiro huwatino.

3. Konni birxichira maa ronseemmo?

3 Ninke Kiristaana ikkinoommo daafira, heeˈnoommohu Higgete  hunda diˈˈikkino. (Rom. 7:6) Ikkirono, Yihowa tenne Higge Qaalisi Qullaawu Maxaafi giddo borreessinanni gede assino. Isi Higgenniha shiimmaadda coye calla harunsinammora ikkikkinni, “qara qara coye” yaano higgenniha xintu seera huwante hajajammammora hasiˈranno. Lawishshaho, eeggote katamma daafira kultanno higgenni hiikkonne xintu seera huwata dandiineemmo? Sai birxichira hedeweelcho mannu lubbo shee eeggote katama xooqanno manchi assannorinni maa ronseemmoro laˈnoommo. Eeggote katamma, Yihowa daafira anfeemmo gedenna ninke isi lawishsha harunsa dandiineemmo gara huwatateno kaaˈlitannonke. Konni birxichira aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo: ‘Eeggote katamma Yihowa maaranno Magano ikkinota leellishshannohu hiittoonniiti? Tini katamma Yihowara heeshshote noosi lao afate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti? Tini katamma guuta ikkitinota Yihowa taashsho leellishshannohu ma garinniiti?’ Kuri hajo daafira rosatto wote, Yihowa lawishsha harunsa dandaatto doogga huwatate woˈnaali.—Efesooni Sokka 5:1 nabbawi.

INJAANNO BAYICHO NOOTI “EEGGOTE KATAMMA” YIHOWA MAARO LEELLISHSHANNO

4, 5. (a) Eeggote katamma injiitanno gede assinoonnihu hiittoonniiti? Mayira? (b) Tini Yihowa daafira maa rosiissannonke?

4 Leenta eeggote katamma injaanno bayicho qixxeessinoonni. Yihowa Israeele Yordaanoosi lagira kawaanni sase kaˈaanni sase katamma qixxeessitanno gede hajajinonsa. Mayira? Hedeweelcho mannu lubbo shee xooqanno manchi eeggote katama injiino bayicho rahe afiˈranno gedeeti. (Kir. 35:11-14) Eeggote katammawa massitannoti dancha doogga no. (Mar. 19:3) Ayihudete borro leellishshanno garinni, dooggate aana xooqanno manchira eeggote katamma mamaanni nooro leellishshanno malaatta worroonni. Israeelete giddo eeggote katamma noo daafira, hedeweelcho lubbo shiino manchi wole gobba xooqa dihasiissannosi; isi wole gobba haˈriro kaphu maganna magansiˈrara dandaanno.

5 Hanni hedi: Afanni heeˈre lubbo shiino mancho shaa hasiissanno yee hajajinohu Yihowaati; ikkirono isi hedeweelcho mannu lubbo shiino manchi maarosinna agarooshshesi afiˈranno gede eeggote katamma qixxeessino! Mittu Qullaawu Maxaafi fullahaanchi togo yiino: “[Xooqanno manchira] baalunku coyi xawe leellannonna gurchaawannokki gede assinoonni. Tini qolte Maganu eltooti.” Yihowa soqqamaasinesi muddame qorichisha hasiˈrannoha kaajjado Magano diˈˈikkino. Hatteentenni isi ‘maarote dureessaati.’—Efe. 2:4.

6. Farisootu Maganu gede mannaho maartannoni? Xawisi.

6 Yihowa maaro baxanno Maganooti; Farisootu kayinni togoore diˈˈikkitino. Lawishshaho, Ayihudete borro leellishshanno garinni, mittu manchi mitte soˈro hige hige loosiro insa sase higge calla gatona yitanno. Yesuusi kuni assootinsa busha ikkinota leellishate qaraxaasinchu mule uurre huuccatto assiˈrannoha mitto  Farisicha lawishsha asse kulino; kuni Farisichi togo yee huucciˈrino: “Maganoˈya, ani wolootu gede mulqiˈreemmoha, jaddo looseemmohanna fooreemmoha ikka hoogaˈyara galaxxeemmohe. Roorenka kunni qaraxaasinchi gedeeha ikka hoogoommohura galaxxeemmohe.” Qaraxaasinchu Maganu maaro afiˈrate umosi heeshshi asse huucciˈrino. Farisootu mannaho maara gibbannohu mayiraati? Qullaawu Maxaafi insa daafira kulanni “wole manna mishshanno” yaanno.—Luq. 18:9-14.

Koffi assinohe manchi maaro xaˈmirara daanno wote “doogo” seekkinota ikkitanno gede assi. Mannu huxuxxi yiikki shiqannoheha ikki (Gufo 4-8 lai)

7, 8. (a) Mannu baddalannohe wote Yihowa lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti? (b) Wolootaho gatona yaanna shooshaqa ikka xaadooshshe afidhino?

7 Farisootu lawishsha ikkikkinni Yihowa lawishsha harunsi. Wolootaho shaqqillenna maaro leellishi. (Efesooni Sokka 4:32 nabbawi.) Tenne assa dandaatto doogga giddo mitte, wolootu maaro xaˈmirate huxuxxi yitukki shiqqannoheha ikkate. (Luq. 17:3, 4) Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Mannu duucha hige baddalierono rahe gatona yeemmo? Koffi assinoe woy baddalinoe manchi ledo araaramate quqquxameemmo?’

8 Wolootaho gatona yineemmoha ikkiro shooshaqoota ikkinoommota leellinsheemmo. Farisootu woloota woffi assite laˈanno daafira gatona diyitanno. Ninke kayinni Kiristaana ikkinoommo daafira, shooshanqetenni ‘wolu manni ninke roorinohu gede assine hedanna’ wolootaho gatona yaa hasiissannonke. (Fil. 2:3) Yihowa lawishsha harunsite mannaho maaratto? Hatto assittoro shooshaqa ikkoottota leellishatto. “Doogo” seekki, yaano wolootu maaro xaˈmirate huxuxxi yitukki shiqqannoha ikki. Mannaho rakke gatona yaattoha ikki, hattono hanqoho muddantooti.—Ros. 7:8, 9.

‘REYINO MANCHI BARSHI AMADANNOˈNEKKI GEDE’ HEESHSHO QULLAAWA ASSITINE LAˈE

9. Yihowa Israeele heeshsho qullaawa ikkitinota buuxxanno gede assinohu hiittoonniiti?

9 Eeggote katamma qixxeessinoonnihu, Israeele hedeweelcho mannu lubbo shiino mancho shite mundeete xaˈmantannokki gedeeti. (Mar. 19:10) Yihowa albaanni heeshsho qullaawate; isi “keeraancho manna shitanno anga” tiyyire giwanno. (Law. 6:16, 17) Isi taashsho baxannohanna qullaawa Magano ikkino daafira, hedeweelcho mannu lubbo shiino mancho nafa sammi yee diaguranno. Hige isi hedikki mannu lubbo shiino mancho maarannosi. Ikkirono, hakku manchi tenne cimeeyyete mare kula hasiissannosi; isi lubbo shiinohu hedeweelcho ikkinota buunxiro, kakkalaanote biili reya geeshsha eeggote katamira keeshsha hasiissannosi. Isi hakkunni gedensaanni reya geeshsha hakko katamira heeˈrannoha ikkara dandaanno. Tini qixxaawo, Israeele heeshsho qullaawa ikkitinota buuxxanno gede assitinonsa. Insa Heeshsho Uyinonsa Magano ayirrisate, mannu heeshsho gawajjara dandaannore baala hoola hasiissannonsa.

10. Yesuusi coyiˈrino garinni, seeru rosiisaanonna Farisootu mannu heeshsho ayirrissannokkita leellishshinohu hiittoonniiti?

10 Seeru rosiisaanonna Farisootu mannu heeshsho mulluri gede assite laˈanno. Tenne mayinni anfeemmo? Yesuusi togo yiinonsa: “Kiˈne egennote waalcho fannanniricho adhitine hoˈlitinoonni. Kiˈneno dieˈinoonni; eˈannoreno hooltinoonni.” (Luq. 11:52) Insa woleteemmero mannaho Maganu Qaale xawisse kulanna wolootu hegere heeshsho afidhanno gede kaaˈla hasiissannonsa. Insa kayinni, mannu “Gatisaancho”  ikkinoha Yesuusa harunsanno gede assa agurte, hegere bao abbanno coye harunsanno gede assitino. (Soq. 5:31) Seeru rosiisaanonna Farisootu booˈnaleeyyenna umonsa baxxannore ikkitino daafira, mannu heeshsho kande haˈnanni bushshi gede assite nafa dilaˈanno. Insa kakkachootahonna mannaho dimarartannoreeti!

11. (a) Soqqamaasinchu Phaawuloosi heeshsho Maganu laˈˈanno garinni laˈˈannota leellishinohu hiittoonniiti? (b) Ninkeno Phaawuloosi gede diinaggaambe sabbakate mayi kaaˈlannonke?

11 Seeru rosiisaanonna Farisootu lawishsha ikkikkinni Yihowa lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Heeshsho ayirrisanna naada hasiissannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi heeshsho ayirrisannota leellishate diinaggaawe sabbakino. Isi “Kiˈne giddonni mittuno bairo, ani [dixaˈmameemmo]” yiinohu iseraati. (Soqqamaasinete Looso 20:26, 27 nabbawi.) Ikkollana, Phaawuloosi diinaggaawe sabbakinohu mannu mundeera xaˈmameemmo yee waajje woy Yihowa hajajinosi daafira calla diˈˈikkino. Hatteentenni isi sabbakinohu manna baxannohuraatinna mannu heeshsho qullaawa asse laˈˈanno daafiraati. (1 Qor. 9:19-23) Ninkeno heeshsho Maganu laˈˈanno garinni laˈˈate sharrama hasiissannonke. Yihowa mannu “baalunku aagintaawe higara” hasiˈranno. (2 Phe. 3:9) Atino mannu gati afiˈrara hasiˈratto? Maarreemmore ikkanke albinni roore diinaggaambe sabbankeemmo gede kaaˈlitannonke; hatto assanke qolte lowo geeshsha hagiirsiissannonke.

12. Maganu daga dano iillitannokki gede qoropha hasiissannonsahu mayiraati?

12 Heeshsho Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈate, dandiinummo deerrinni gawajjanno coye hoola hasiissannonke. Makeena kandeemmonna looso loonseemmo wote qoropha hasiissannonke; wole agurina Magano magansiˈneemmo mine minneemmonna gatamarreemmo wote woy hakkira haˈneemmo wote nafa qoropha hasiissannonke. Lowore loosatenna woxe afiˈrate woy yanna qoxxowate yite, mannu heeshshonna fayyimma gawajjara dandaannore assitooti. Taashsho baxanno Maganinke woˈmanka wote gara ikkinore assanno. Ninkeno isi lawishsha harunsa hasiissannonke. Hakko iso songote cimeeyye uminsaranna wolu mannira dano iillitannokki gede qoropha hasiissannonsa. (Law. 22:3) Mittu cimeessi dano iillitannohekki gede qoropha dandaatto gara kulihero adha gibbooti. (Gal. 6:1) Heeshsho Yihowa laˈˈanno garinni lai; hatto assittoro mundeete dixaˈmamatto.

“MANNU . . . KUNNINNI AANE NOO GARINNI TAASHSHONA”

13, 14. Israeelete cimeeyye Yihowa gede maartannore ikkitinota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti?

13 Yihowa Israeelete cimeeyye isi gede taashshitannore ikkitara hajajino. Umihunni, cimeeyye halaale ikkinore afa hasiissannonsa. Insa maaro hasiissannosironna teˈee murate, lubbo shiino manchi giddota, reyi manchira noosi laonna isi alba assinore afate woˈnaala hasiissannonsa. Yihowa gede taashshitannore ikkate, isi hakkonne mancho shiinohu “afanni heeˈrenni giwinosi daafira” ikkinoronna teˈee buuxa hasiissannonsa. (Kiiro 35:20-24 nabbawi.) Naqaashshe hasiissannoha ikkiro qole, hedeweelcho lubbo shiino manchira yoo yinara albaanni ajayi ajeenna lamu manchi farcidhanno.—Kir. 35:30.

14 Konni daafira cimeeyye hakku manchi assinore calla ikkikkinni isi daafirano heda hasiissannonsa. Insa isi loosino soˈro calla laˈˈa agurte hattenne soˈro loosinohu mayiraatiro wodanchate woˈnaala hasiissannonsa. Baalunkunni roore, insa Yihowa gede hayyoota, maartannorenna taashshitannore ikkitanno gede qullaawu ayyaani hasiisannonsa.—Ful. 34:6, 7.

15. Yesuusinna Farisootu cubbaataamma laˈanno gari babbaxxinoha ikkinohu hiittoonniiti?

15 Farisootu cubbo loosino manchi ayimma aana illachisha agurte, isi loosino soˈro aana calla illachishshanno. Mitte hige Farisootu Yesuusi Maatewoosi mine hurbaate itanna laˈe rosaanosi “Rosiisaanchiˈne qaraxaanotenna cubbaataammu ledo mayira itanno?” yite xaˈmitino. Hakkiinni Yesuusi togo yiinonsa: “Dhiwantinorira ikkinnina fayyaaleeyyete xagisaanchu dihasiisannonsa. Hadhine, ‘Ani kakkalotenni roore  maaro hasiˈreemmo’ yine borreessinoonnihu mayyaatero seekkitine buuxxe! Ani cubbaataamma ikkinnina, keeraano woshshammora didayommo.” (Mat. 9:9-13) Togo yaa Yesuusi shota ikkinokki cubbo ajishe laˈˈanno yaateni? Hatto yaa diˈˈikkino. Isinni Yesuusi cubbo loosino manni maaro eanno gede koyisino. (Mat. 4:17) Ikkirono, Yesuusi kuri ‘qaraxaanonna cubbaataammu’ giddo mitu heeshshonsa soorrite biddi assiˈra hasidhannota wodanchino. Insa Maatewoosi minira martinohu sagale itate calla diˈˈikkino. Insa hadhinohu Yesuusi ‘hoodeeti.’ (Maq. 2:15) Batinyu Farisooti kayinni Yesuusi wodanchino coye wodancha didandiitino. Farisootu taashsho baxannonna maaranno Magani gedeere ikkitukki, manna kuni cubbaataammaho yitanni yoo yitanno, hattono woyyaawa dandaannokkihu gede assite laˈanno.

16. Yoote komite giddo loossanno cimeeyye maa buuxate woˈnaala hasiissannonsa?

16 Yannankerano songote cimeeyye “taashsho baxanno” Magani lawishsha harunsa hasiissannonsa. (Far. 37:28) Umihunni, insa mittu manchi cubbo loosinoronna teˈee ‘hasiisanno garinni buuxa’ hasiissannonsa. Hakku manchi addanka cubbo loosinoha ikkiro, coye Qullaawu Maxaafi biddishshi garinni laˈˈa hasiissannonsa. (Mar. 13:12-14) Insa Yoote komite giddo loossanno wote, cubbo loosino Kiristaanchi addanka maaro einoronna teˈe seekkite buuxa hasiissannonsa. Mittu manchi addanka maaro einoronna teˈee afa shota diˈˈikkitino. Hakku manchi loosino cubbira noosi laonna wodanisi gari isi maaro einoronna teˈee leellishanno. (Aju. 3:3) Cubbo loosino manchi Maganu gatona yaasira hasiˈriro maaro ea hasiissannosi. *

17, 18. Cimeeyye cubbo loosino Kiristaanchi wodanisinni maaro einoronna teˈee afa dandiitannohu hiittoonniiti? (Hanafote noo misile lai.)

17 Yihowanna Yesuusi mannu wodanira noore afa dandiitanno; cimeeyye kayinni didandiitanno. Cimeessa ikkoottoha ikkiro, cubbo loosino Kiristaanchi wodanisinni maaro einoronna teˈee afa dandaattohu hiittoonniiti? Umihunni, hayyonna wodancha aannohe gede Magano huucciˈri. (1 Mot. 3:9) Layinkihunni, Maganu Qaalenna ammanaminohunna wodanaamu borojjichi qixxeessino borro xiinxalli; togo assakki “Maganu hedo garinni dadillinanni” dadilli yaano addanka maaro eatena “tenne gobba [woy, alame] dadilli” yaano wodaninni ikkitinokki maaro mereero noo badooshshe afate kaaˈlitannohe. (2 Qor. 7:10, 11) Qullaawa Borro wodaninni maaro eino manninna togoo maaro einokki manni daafira mayitannoro huwatate woˈnaali. Qullaawu Maxaafi insa hedonna assooti daafira mayyaannoro wodanchi.

18 Sayikkihunni, manchu loosino cubbo calla ikkikkinni isi ayimma huwatate woˈnaali. Cubbo loosino manchi lophino gara, isi hakkonne cubbo loosinohu mayiraatironna mayi qarri noosiro wodanchi. Qullaawu Maxaafi giddo songote umo ikkinohu Yesuusi daafira togo yine masaalloonni: “Illesinni lai garinni calla yoo diyaanno; maccasinni macciishshi garinni calla dicoyiˈranno. Buxanete taashshe coyiˈranno; qarraataammaho halaale fushshanno.” (Isa. 11:3, 4) Cimeeyye, kiˈne Yesuusi geˈreewosi towaattinanni gede shoominoˈne; qoleno isi gede taashshote yoo yitinanninna maartinanni gede kaaˈlannoˈne. (Mat. 18:18-20) Togoo cimeeyye uyinonke daafira Maganu galatamo! Insa songote giddo maaratenna taashshate sharrantanno daafira galanteemmonsa!

19. Eeggote katamma daafira rosoottori giddo ati loosu aana hosiisate hedoottuhu hiikkonneeti?

19 Muse Higge Yihowa ‘egennonna halaale’ amaddino, hattono Maganunna biddishshisi daafira rosate kaaˈlitannonke. (Rom. 2:20) Lawishshaho eeggote katamma cimeeyye ‘taalo’ yoo yaa dandiitanno gara afate kaaˈlitannonsa; hattono ninke baalunku ‘mimmitinkera shooshaqoota’ ikka dandiineemmo gara afate kaaˈlitannonke. (Zak. 7:9) Ninke Kiristaanu Higgete hunda diheeˈnoommo. Ikkirono, Yihowa disoorramino; isi xaano taashshonna maaro lowo geeshsha baxanno. Danisinni kalaqammoommo Magano magansiˈrate, lawishshasi harunsatenna iso golonke assiˈrate qoosso afiˈrankenni tashshi yaannonke!

^ GUFO 16 Wocawaaro 15, 2006nnite Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) qoola 30te nooha “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxicho lai.