Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Bocaasa 2017

Mittu Coyino Baˈraarsha Adhitinannikki Gede Guficho Ikkoonkeˈne

Mittu Coyino Baˈraarsha Adhitinannikki Gede Guficho Ikkoonkeˈne

“Ayino mullawa gatisannoˈnekki gede qorophe.”—QOL. 2:18.

FAARSO: 122, 139

1, 2. (a) Maganu soqqamaasine hiikkonne baˈraarsha afiˈrate quqquxantanno? (b) Albillitte afiˈneemmo baˈraarshi aana illachinsheemmo gede mayi kaaˈlannonke? (Hanafote noo misile lai.)

MAGANU yannankera noohu ayyaanunni buuramino Kiristaanira, soqqamaasinchu Phaawuloosi gede, ‘iimi heeshsho baˈraaˈra’ aannonsa. (Fil. 3:14) Insa iima Yesuusi Kiristoosi ledo gashshatenna isi ledo mannu ooso guuta ikkitanno gede assate quqquxantanno. (Aju. 20:6) Maganu insara dhagge ikkitanno hexxo uyinonsa! Wolu geˈreewirano baxxitino hexxo noonsa. Insara uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsa; tinino lowo geeshsha hagiirsiissanno hexxooti!—2 Phe. 3:13.

2 Phaawuloosi buuramino Kiristaani ammaname heeˈrannonna baˈraarsha afiˈranno gede togo yee amaalinonsa: “Woˈmanka woyite iima gordoho noo coye hedde.” (Qol. 3:2) Insa woˈmanka wote iima heeˈrate hexxonsa aana illachisha hasiissannonsa. (Qol. 1:4, 5) Ee, iima heeˈrate hexxo noonsarino ikko uullate aana hegerera heeˈrate  hexxo noonsari Maganu soqqamaasine, Yihowa uyinonsa hexxo hiincansa afidhanno baˈraarshi aana illachishshanno gede kaaˈlitannonsa.—1 Qor. 9:24.

3. Phaawuloosi Kiristaana mayyee qorowisiisino?

3 Phaawuloosi Kiristaana baˈraarsha afiˈrannokki gede guficho ikkansara dandaanno coye kule qorowisiisinonsa. Lawishshaho, isi Qolasiyaasi songora heeˈranno roduuwi, Kiristoosi ammana agure Muse Higge aana illachishe Magano hagiirsiisate woˈnaalannohu kaphu Kiristaaniwiinni xeertiˈranno gede kulinonsa. (Qol. 2:16-18) Phaawuloosi qummi assino coyi giddo mitu yannankerano iillankeranna baˈraarsha afiˈneemmokki gede guficho ikkankera dandaanno. Lawishshaho, Phaawuloosi busha yorto qeela dandiinanni gara, hattono ammanate roduuwinkenna maatenke mereero kalaqamanno qarra tira dandiinanni gara xawisino. Phaawuloosi tenne daafira amaalino amaale yannankerano kaaˈlitannonke. Konni daafira, xa hanni Phaawuloosi Qolasiyaasi Kiristaanira baxillunni kae amaalino amaale xiinxallino.

BUSHA YORTO SHIIYYE

4. Busha yorto baˈraarsha afiˈneemmokki gede guficho ikkitankera dandiitannohu mayiraati?

4 Phaawuloosi Kiristaanaho noonsata dhagge ikkitanno hexxo kuli gedensaanni, togo yee borreessino: “Uullate aana noota tenne gobba [woy, alame] yorto shiiyye. Hakkurino foorrete, battaawate, maalu yortote busha halchooti.” (Qol. 3:5) Busha yorto lowo wolqa afidhino, hattono Yihowa ledo noonke jaaloomi baˈˈannonna baˈraarsha afiˈnummokki ganteemmo gede assitankera dandiitanno. Lawishshaho mittu rodii busha yortonni qeelame songotenni fulino; isi wirro songonniwa higi gedensaanni togo yiino: “Busha coye asseemmo gede kakkayissinoe yorto lowo wolqa afidhino daafira, maaeela coye assoommota afoommohu hakkonne coye assummo gedensaanniiti.”

5. Yihowa biddishsha diingeemmo gede assannori iillannonke wote maa assa hasiissannonke?

5 Hakko iso Yihowa fushshinoha amanyootu seera diingeemmo gede fonqolannonke coyi iillannonke wote qoropha hasiissannonke. Lawishshaho, adhamate hede mitteenni yanna sayisanno Kiristaani, hanafotenni kayise mimmito anga amada, sunqamanna mannu nookkiwa callootinsa heeˈra lainohunni insaneeto qeeˈla hasiissannonsa. (Law. 22:3) Mittu Kiristaanchi loosoho xeertowa haˈranno wote woy meyate woy labbaahu ledo loosanno wote fonqolo ikkannori iillasira dandaanno. (Law. 2:10-12, 16) Hattoori iillannohe wote, Yihowa Farciˈraasincho ikkoottota xawisse kuli, danchu amanyooti nooheta leellishi, hattono gara ikkinokki baxille leellisha shollishshannota qaagi. Dadillineemmonna callanteemmo woteno fonqolammammora dandiineemmo. Hattoo yannara, hagiidhineemmo gede assannonke mancho hasiˈneemmoha ikkara dandaanno. Kaaˈlannonkeha lowo geeshsha hasiˈnoommo daafira calla, baxihano ikkiro, kaaˈlannonkeha lawanno manchiwa shinqeemmoha ikkara dandaanno. Atera hattoori iillinoheha ikkiro, Yihowanna dagasi kaaˈlo xaˈmiri; togo assakki baˈraarsha afiˈrattokki gede guficho ikkannohe coyiwiinni xeertiˈratto gede kaaˈlitannohe.—Faarso 34:18; Lawishsha 13:20 nabbawi.

6. Boohaarsha doodhineemmo wote maa qoropha hasiissannonke?

6 Busha yorto qeelate, maaeelu boohaarshiwiinnino xeertiˈra hasiissannonke. Yannankera noohu batinyu boohaarshi, Soddoomunna Gomooru yannara noohu gedeeho. (Yih. 7) Boohaarsha qixxeessitannori, foorre qarra afidhinokkihunna mannu baalu assanno coyi gede assite shiqishshanno. Konni daafira alame shiqishshanno boohaarsha baala boohaarreemmokki gede qoropha hasiissannonke. Albillitte afiˈneemmo baˈraarshi aana illachinsheemmokki gede guficho ikkannonke  boohaarsha doodha dihasiissannonke.—Law. 4:23.

BAXILLENNA SHAQQILLE “UDDANOTE GEDE ASSITINE UDDIDHE”

7. Songote giddo hiittoo qarri iillankera dandaanno?

7 Kiristaanu songo miila ikkanke lowo atooteeti. Gambooshshunniwa Maganu Qaale xiinxallankenna mimmito jawaachishanke, albillitte afiˈneemmo baraarshi aana illachinsheemmo gede kaaˈlitannonke. Ikkollana coyi kawa kaˈaa higannonke wote, songote noo salaame baˈara dandiitanno. Konne qarra ranke tira hoongummoro, roduuwinkera koma amandammora dandiineemmo.—1 Pheexiroosi 3:8, 9 nabbawi.

8, 9. (a) Baˈraarsha afiˈneemmo gede kaaˈlitannonke akatta hiikkuriiti? (b) Ammanate rodiinke koffi assinkero salaame kalanqeemmo gede mayi kaaˈlannonke?

8 Wolootaho koma amada baˈraarsha afiˈneemmokki gede guficho ikkitankera dandiitanno; ikkina togoori iillannonkekki gede gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti? Phaawuloosi Qolasiyaasi Kiristaana togo yee amaalino: “Maganu doodhino manni gede qullaawootanna baxantinoonnire ikkitine mararro, joongille, shaqqille, shooshanqenna cinca uddanote gede assitine uddidhe. Kiˈne kiˈneneewa koffi yitinoonni coye baala cincatenni agurre. . . . Kuri duuchunku aleenni duuchanka xaadise woˈma mittimma aannoha baxille uddidhe.”—Qol. 3:12-14.

9 Baxillunna shaqqillu wolootaho gatona yineemmo gede kaaˈlannonke. Lawishshaho, ammanate rodiinke koffi assannore coyiˈrinkero woy assinkero, konni albaanni ninke woloota koffi assannore coyiˈnoommo woy assinoommo yanna qaaga dandiineemmo. Hatte yannara roduuwinke soˈronke gatona yite shaqqillenna baxille leellishshinonke daafira digalantoommonsa? (Rosiisaancho 7:21, 22 nabbawi.) Hakko iso Kiristoosi Magano halaalunni magansiˈranno manni mittimma afiˈranno gede asse shaqqille leellishino daafira galanteemmosi. (Qol. 3:15) Baalunku banxeemmo Magani mittoho, sabbankeemmo sokka mittete, hattono iillannonke qarri giddo duuchu mittu gariho. Mimmitinkera gatona yine baxillenna shaqqille leellishanke, songote giddo mittimma heedhanno gede assitanno, hattono albillitte afiˈneemmo baˈraarshi aana illachinsheemmo gede kaaˈlitannonke.

10, 11. (a) Hinaasa bushate yineemmohu mayiraati? (b) Hinaaso baˈraarsha afiˈneemmokki gede guficho ikkitannonketa gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti?

10 Qullaawu Maxaafi giddo nooti mite xagge, hinaasa baˈraarsha afiˈneemmokki gede guficho ikkitankera dandiitannota leellishshanno. Lawishshaho, Qaayeeli rodoosi Abeeli hinaase shiino. Qore, Daataaninna Aberooni Muse hinaasse gibbinosi. Moote Saaooli Daawitira coyi qiniinosi daafira hinaasinosi, hattono shaasira woˈnaalino. Qullaawu Maxaafi “Dhiibbe . . . noowa cancunna bunshe baala heedhanno” yaannohu iseraati.—Yai. 3:16.

11 Giddonke baxillunna shaqqillu heeˈriro, woloota dihinaanseemmo. Maganu Qaali “Baxillu cincanno; baxillu elanno; baxillu dihinaasanno” yaanno. (1 Qor. 13:4) Giddonke hinaaso rumuxxitannokki gede, Maganoho noosi gedee lao heedhannonke gede assiˈra hasiissannonke; roduuwinke ledo mittu bisi kifilla yaano mitte songo miilla ikkinoommohu gede assine heda hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi “Mittu bisi ayirrinye afiˈriro, wolu bisi qole hattennenni hagiidhanno” yaanno. (1 Qor. 12:16-18, 26) Konni daafira, roduuwinke danchare afidhuro hinaasa agurre, insa ledo hagiidha hasiissannonke. Moote Saaooli beetti Yoonaataani lawishsha heda dandiineemmo. Yoonaataani, Daawiti moote ikke shoomamino daafira dihinaasino. Hatteentenni isi Daawiti jawaachishino. (1 Sam. 23:16-18) Ninkeno Yoonaataani gede shaqqillenna baxille leellisha dandiineemmo?

 MAATEˈNE LEDO BAˈRAARSHA ADHATE SHARRAMME

12. Maatenke ledo baˈraarsha afiˈneemmo gede kaaˈlitannonketi hiittenne Qullaawa Borro amaale harunsate?

12 Maate Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsituro salaamenna hagiirre, hattono albillitte baˈraarsha afidhanno. Phaawuloosi Qolasiyaasi heedhannota Kiristaana ikkitino maate mayyee amaalino? Togo yiino: “Kiˈne meento! Mootichu albaanni hasiisanno coye ikkino daafira minaanniˈnera hajajamme. Kiˈne labballo! Minaamaˈne baxxe; kakkachoota ikkitinoontensa. Kiˈne ooso! Mooticha hagiirsiisanno coye ikkino daafira, baalunku coyinni iltinoˈnerira hajajammensa. Kiˈne iltinoonniri! Dadillaamma ikkitannokki gede, oosoˈne caacceessitinoontensa.” (Qol. 3:18-21) Yannankerano Phaawuloosi ayyaanunni amaalino amaale harunsa minaannuwa, minaamuwanna ooso kaaˈlitannoti dihuluullissannote.

13. Mitte Kiristaancho minaannise halaalu minira daanno gede kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

13 Minaannikki Yihowa Farciˈraasincho ikka hoogironna isi garunni amadannohekkiha lawihero maa assatta? Konninni kainohunni giwamittaro amalisi woyyaawannoha lawannohe? Togo assiteenna isi hasiˈroottare assihero nafa, halaalu minira kayinni daa hoogara dandaanno. Minaannikki umimma ayirrisittaro kayinni, maateˈne giddo salaame heedhannonna Yihowa ayirranno gede assatta; qoleno minaannikki halaalu minira daara dandaanno;  konni garinni lamunku baˈraarsha afidhinara dandiitinanni.—1 Pheexiroosi 3:1, 2 nabbawi.

14. Mittu Kiristaanchi minaamasi ayirrissannosikkiha ikkiro maa assa hasiissannosi?

14 Yihowa Farciˈraasincho ikkitinokki minaamakki ayirrissannohekkiha lawihero maa assa hasiissannohe? Ise boroorittoro ayirrissannoheha lawannohe? Diayirrissannohe! Maganu, Yesuusi gede umimmate silxaane baxillunni horoonsiˈrattora hasiˈranno. (Efe. 5:23) Yesuusi songote noosita umimmate silxaane baxillunninna cincatenni horoonsiˈranno. (Luq. 9:46-48) Minaanni Yesuusi gede baxillenna cinca leellishannoha ikkiro, minaamasi halaalu minira daggara dandiitanno.

15. Kiristaancho ikkino minaanni, minaamasi baxannota leellisha dandaannohu hiittoonniiti?

15 Qullaawu Maxaafi minaannuwa “Minaamuwaˈne baxxe; kakkachoota ikkitinoontensa” yee amaalanno. (Qol. 3:19) Baxillaanchu minaanni minaamasi giddoseta coyidhanno wote seekke macciishshannohanna hedose mishannokkiha ikkiro ayirrisannoseta leellishanno. (1 Phe. 3:7) Woˈmanka wote ise xaˈmitannore assanno yaa ikka hoogirono, mitto coye muˈrara albaanni ise ledo amaalamannoha ikkiro dancha doorsha doodhara dandaanno. (Law. 15:22) Baxillaanchu minaanni, minaamasi ayirrissannosi gede xaˈmirante, danchu garinni amadisero umisenni kaˈe ayirrissasira dandiitanno. Mittu minaanni minaamasinna oososi baxannoha ikkiro, insa Yihowara hagiirrunni soqqantanno, hattono hegere heeshsho baˈraarsha afidhanno.

Maateˈne giddo kalaqamanno qarri, baˈraarsha adhitinannikki gede guficho ikkoonkeˈne (Gufo 13-15 lai)

WEDELLA—MITTU COYINO BAˈRAARSHA AFIDHINANNIKKI GEDE GUFICHO IKKOONKEˈNE!

16, 17. Annikkinna amakkinni kainohunni quwa saˈe hanqattokki gede mayi kaaˈlannohe?

16 Ati wedellichahoro, annikkinna amakki hedokki huwatannokihanna eo fulo hoˈlinoheha lawahera dandaanno. Isinni, insanni kainohunni lowo geeshsha giiramootto daafira, Yihowara soqqama agurittoro woyyannoha lawahera dandaanno. Ikkollana, konninni kainohunni Yihowara soqqama agurittoro, galte hosse annikkinna amakki, hattono songote giddo noo roduuwi geeshsha atera wodaninni kae hedannohu nookkita huwatakki digatanno.

17 Annikkinna amakki horo seejjannohekkiha ikkoommero, insa baxxannoheta dihuluullamatto? (Ibi. 12:8) Hanqisinohehu annikkinna amakki amaalinohe gari ikkara dandaanno. Insa amaalinohe gari aana illachisha agurte mayira amaalinohero hedate woˈnaali. Wodanaaˈmite hedi, hattono insa seejjitannohe wote quwa saˈe hanqitooti. Maganu Qaali togo yaanno: “Egennaamu manchi batinyere dicoyiˈranno; wodancha afiˈrino manchi geinoho.” (Law. 17:27) Seejjinoonnihe gari ikkihano ikkiro, hattee seejjo macciishshi; hatto assittoro geoottoha woy egennaamo ikkoottota leellishatto. (Law. 1:8) Yihowa baxanno annanna ama afiˈra atoote ikkitinota deˈooti. Insa ati hegere heeshsho baˈraarsha afiˈratto gede kaaˈla hasidhanno.

18. Albillitte afiˈratto baˈraarshi aana illachishate murciˈroottohu mayiraati?

18 Hexxonke iimira haˈra woy gannate ikkitino uullara hegerera heeˈra ikkiturono, albillitte afiˈneemmo baˈraarshi taalle nookkiho. Tenne hexxo uyinonkehu Kalaqaanchonke ikkino daafira, konne baˈraarsha afiˈneemmota dihuluullammeemmo. Maganu Gannate ikkitanno uulla daafira coyiˈranni, “Kaaliiqa [“Yihowa,” NW] egennino mannino baatto woˈmanno” yaanno. (Isa. 11:9) Hatte yannara uullate aana heeˈrannohu baalu Maganuwiinni rosanno. Ee, konne baˈraarsha afiˈrate dandiinummore baala assa hasiissannonke. Konni daafira woˈmanka wote Yihowa eino qaale hiince; qoleno mittu coyino isi aanno baˈraarsha adhitinannikki gede guficho ikkaˈnera wodhitinoonte!