Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Bocaasa 2017

Haaro Songo Rosa Dandaattohu Hiittoonniiti?

Haaro Songo Rosa Dandaattohu Hiittoonniiti?

ALENI * togo yiino: “Kawira daa lowo geeshsha yaachishshinoe. Qoleno ‘Kowiicho jaalla afiˈreemmokka? Woy insa anewa aantannokka?’ yee yaadoommo.” Aleni, alba heeˈrannowiinni 1,400 km saˈˈannowa noota haaro songo rosate woˈnaalanni no.

Atino wole songo haˈroottoha ikkiro, tini yaachishshanni nooheha ikkara dandaanno. Haaro songo rosatto gede kaaˈlannoheri maati? Haaro songo rosa hedoottohunni aleenni qarra ikkitinoheha ikkiro maa assa dandaatto? Woy ati wole songo haroottokkiha ikkirono, songoˈne dagginori fiile haadhanno gede kaaˈla dandaattohu hiittoonniiti?

FIILE HAAˈRA DANDAATTOHU HIITTOONNIITI?

Hanni konne lawishsha hedi: Mitte haqqicho buqqinse haaˈne wolewa kayinsiro, shiima yanna geeshsha qoorase digattanno. Mannu mitte haqqicho buqqise wolewa massanno wote ayirritannonsakki gede gama rumudda tattayise hoolanno. Haqqicho wolewa massine kayinsi gedensaanni wole rumudda fushshidhanno. Hatteente gede, aterano haaro songo rosa duha ikkitinoheha ikkara dandaanno. Haqqichote gede atino albi songora “rumuxxoottoha” yaano muli jaalla kalaqiroottoha woy danchu ayyaanaamittete rosichi nooheha ikkara dandaanno. Xa qole haaro songo rosate, haqqichote gede haaro rumudda fushshiˈra hasiissannohe. Hatto assate mayi kaaˈlannohe? Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsa kaaˈlitannohe. Hanni kuri giddo mito laˈno.

Maganu Qaale ganye nabbawanno manchi “lolahanno wayi gama kaasante, gumaseno yanna yannantenni uyitanni, darchiseno giggilikkinni heedhanno haqqicho gedeeha ikkanno. Assiˈrannori baalu qinaannosi.Far. 1:1-3.

Mitte haqqicho danchu garinni lophitanno gede ganyite waa afiˈra hasiissannonte gede, mittu Kiristaanchino ayyaanaamittetenni kaajjado ikke heeˈrate Maganu Qaale sagaˈla hasiissannosi. Konni daafira, Qullaawa Maxaafa ganyite nabbawa agurtooti, hattono Kiristaanu gambooshshe ganyite haˈri. Maatete magansiˈranna hojju xiinxallo ganyite assiˈra agurtooti. Alba assattoha ayyaanaamittete coye baala, haaro songora heedheno assa hasiissannohe.

“Wole duushshannohu duuwanno.”Law. 11:25.

Soqqansho ganyite fulattoha ikkiro, ayyaanaamittekki jawaattanno, hattono haaro songo rakke fiile haaˈratto. Keveni yinannihu songote cimeessi togo yiino: “Aninna minaamaˈya haaro songo marranni heeˈnenni kaaˈlaano suwisaano ikkanke lowo geeshsha kaaˈlitinonke. Shiima yanna giddo, roduuwinkenna, suwisaanote ledo egennama, hattono haaro soqqanshote qoqqowonke rosa dandiinoommo.” Rojeri yinanni rodii alba heeˈrannowiinni 1,600 km saˈˈannowa haˈrino; isi togo yiino: “Baalunkurinni roore haaro songo rahe rosate kaaˈlannori, dandiini deerrinni soqqansho ganye fulate. Qoleno, songote giddo aye loosono loosa hasidhinannita cimeeyyete kulle; lawishshaho, Gambooshshu Addaraashe feya, kifile shiqishshannori shiqisha dandiitannokkiha ikkiro insa riqiwe shiqisha, woy dhuka hoogginore gambooshshe massa dandiitinanni. Roduuwu umiˈne horo agurtine woloota kaaˈlitinanna laˈuro, kiˈnewa aana shota ikkitannonsa.”

“Wodana halaˈle.”2 Qor. 6:13.

Wodana halaˈladda ikkitine roduuwiˈnera baxille leellishshe. Melisanna minise manni wole songo haˈri  gedensaanni hatte songora haaro jaalla kalaqiˈrate woˈnaalino. Ise togo yitino: “Gambooshshu hanafara albaanninna goofi gedensaanni roduuwunniwa shinqe hasaawate woˈnaalleemmo. Tini qolte insa keere haaˈra calla agurre, seekkine egennammeemmo gede kaaˈlitinonke.” Qoleno hatto assansa hatte songora noo roduuwi suˈma rahe amadanno gede kaaˈlitinonsa. Hattono wodanansa halashshidhe wosina adhansa, roduuwu ledo kalaqidhino jaaloomi kaajjanno gede assitino. Melisa ledde togo yitino: “Roduuwunnita silkete kiiro adhanke, insa ledo xaandeemmonna ayyaanaamittete coyenna wole coye mitteenni assineemmo gede kaaˈlitinonke.”

Afoottokki manna shiqe hasaawisa waajjattoha ikkiro, shiimare assite hanafa dandaatto. Lawishshaho, muushshi yaakki wolootu atewa shiqqanno gede assitara dandiitanno; umi qara togo assa shota ikkitinokkiti egennantinote. Ikkirono, Qullaawu Maxaafi “Hisataamo alba laˈˈa wodana hagiirsiissanno” yaannota qaagi. (Law. 15:30) Lophitino qooxeessinni xeertowa hadhinoti Richeeli yinanni rodoo togo yitino: “Ani kalaqamunni manna ille qase lae diafeemmate. Mito wote, haaro songora noo roduuwa hasaawiseemmahu aneneeto giddeesseeti. Gambooshshu Addaraashera callinsa ofollino roduuwa hasaawisate woˈnaaleemma. Insano anente gede manna ille qasse laˈe affannokkiha ikkara dandaanno.” Lamalate kiiro gambooshshu hanafara albaanninna goofi gedensaanni haaruuddu ledo egennamate mayira diwoˈnaalatto?

Boode lamala geeshsha haaru roduuwi ledo egennama hagiirsiissahera dandiitanno. Yanna saˈanni hadhanno wote kayinni, sinsinne gudattora dandaatto. Ikkirono, wole jaalla kalaqiˈrate woˈnaala agurtooti.

Mitte haqqicho wolewa massine kayinsanni wote shiima yanna geeshsha qoortara dandiitanno; hakkunni gedensaanni kayinni rumudda fushshidhanno

HAARO SONGO ROSATE YANNA HASIISSANNO

Mite haqqera haaro baattora rumuxxate, wole haqqenni roore yanna hasiissanno. Hatteente gede, haaro songo rosa mannu mannu garinni babbaxxitara dandiitanno. Atera haaro songo rahe rosa qarra ikkitinoheha ikkiro, aane nooha Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsa kaaˈlitannohe:

“Dancha looso loosa ceeˈminoonke. Hexxo mudha hoongummoro yanna iillitanno woyite mixxineemmo.”Gal. 6:9.

Haaro songo rosittokki, hedoottohunni aleenni keeshshattora dandaatto. Lawishshaho, Giliyaadi Rosi Mine rossino misiyoone ayiddensa layiˈrate gobbansa hadhannohu sonkoonninsa gobbara boode diro keeshshitu gedensaanniiti. Hatto assansa, hakko qooxeessira noo roduuwiwa aantannonna haaro bude rossanno gede kaaˈlitannonsa.

Alehandiro yinanni rodii duuchu qooxeessiˈra heeˈrino; isi haaro qooxeessa rosate yanna hasiissannota huwatino. Isi togo yiino: “Muli yannara wole qooxeessa haˈnummota minaamaˈya, ‘Jaallaˈya baalanti noohu albi songoraati’ yitino.” Alehandiro minaamasira, lamu diri albaanni wole qooxeessa haˈri woteno hatto yitinota qaagiissinose. Ikkirono lamu diri giddo ise roduuwunniwa aanate woˈnaaltino daafira haaro jaalla kalaqidhino.

“‘Xaahunni roore albi diri hiittoo danchaati’? yitooti. Egennaamu togoo coye dicoyiˈranno.”Ros. 7:10.

Albi songo, haaro songokki ledo heewisiissooti. Lawishshaho, haaro songora noo roduuwi albi songora noo roduuwi geeshsha fante coyidhannore ikka hooggara dandiitanno; woy albi songora noo roduuwinni roore hedonsa xawisse coyidhannokkire  ikkitara dandiitanno. Dancha akattansa aana illachishate woˈnaali; ate ikkoottorono hatto assinahera hasiˈrattota qaagi. Mitu wole songo haˈrino roduuwi “Isi ani addinta alamete doyichora noo ‘roduuwa’ baala baxeemmo” yite insaneeto xaˈma hasiissannonsata huwattino.—1 Phe. 2:17.

“Hasidhe afidhinannina.”Luq. 11:9.

Yihowa kaaˈlannohe gede huucciˈra agurtooti. Deevidi yinanni cimeessi togo yiino: “Qarra ikkinoˈnere umiˈnenni calla tirate woˈnaaltinoonte. Hatteentenni huuccatto assidhe!” Aleenni kulliti Richeelino togo yitino: “Aninna minaanniˈya haaro songo rosa hongoommoha lawinkero, ‘Hendummokki wolootaho ninkewa shiqa qarra ikkitannonsa gede assinoommoha ikkiro, maa assa hasiissannonkero kulinke’ yine Yihowa huucciˈneemmo. Hakkiinni roduuwinke ledo albinni roore yanna sayisate woˈnaaleemmo.”

Oosoˈnera haaro songo rosa qarra ikkitinonsaha ikkiro, tenne haja kayissine mitteenni huuccatto assidhe. Roduuwu ledo dancha yanna sayissanno gede assitine, haaro jaala kalaqidhanno gede kaaˈlensa.

HAARUUDDU BORSITANNOKKI GEDE KAAˈLENSA

Songoˈne haarote dagginore kaaˈla dandaattohu hiittoonniiti? Umonni hanaffe addu jaala ikkate woˈnaali. Hatto assate, ati haaro qooxeessa haroottoha ikkoommero maa assinahera hasiˈrattoro hedi; hakkiinni atera assinahera hasiˈrattore insara assi. (Mat. 7:12) Ledonsa maatete magansiˈra assiˈra woy JW Birodikaaste laˈˈa dandaatto. Ledokki soqqantanno gede koyisano dandaatto. Sagale qixxeessite wosinsattonsaha ikkiro, konni kaˈa hattenne dihabbanno. Haaruuddu songoˈne dagganno wote wolere maa assa dandaatto?

Kaarloosi yinanni rodii togo yiino: “Haaro songo haˈnummo wote, mitte rodoo hira iibbinokki waaginni hidha dandiineemmo suuqe kultinonke. Tini ninkera lowo kaaˈlooti.” Wolu qooxeessinni dagginorira, iibbillu, qiidu, woy xeenu yannara hiittoo uddanno uddiˈra hasiissannonsaro kultinansara dandiitinanni. Woy qooxeessiˈnera heeˈranno manni budenna xagge, hattono ammaˈnonsa kultine soqqanshonsanni dancha guma afidhanno gede kaaˈla dandiitinanni.

HAARO SONGO ROSA KIISSANNOˈNE

Hanafote qummi assinihu Aleni haaro songo haˈrinku diro sainosi. Isi togo yiino: “Umi qara roduuwu ledo egennamate aneneeto giddeessa hasiissinoe. Xa kayinni insa maateˈya gede ikkitino daafira, tashshi yiinoe.” Aleni haaro songo haˈrasi alba noosi jaalla hooganno gede assitinosikkita huwatino. Hatteentenni isi lubbora baxxannosita wole jaalla afiˈrino.

^ GUFO 2 Mite suˈmuwa soorrinoonni.