Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

“Roduuwu Gede Ikkitine Baxamaˈne Agurtinoonte”!

“Roduuwu Gede Ikkitine Baxamaˈne Agurtinoonte”!

“Roduuwu gede ikkitine baxamaˈne agurtinoonte.”—IBI. 13:1.

FAARSO: 72, 119

1, 2. Phaawuloosi Ibiraawe Kiristaanira sokka borreessinohu mayiraati?

YANNA 61 M.D. Hakkawaro Isiraeelete gobbara nooti Kiristaanu songo baalanti mito geeshshano ikkiro salaame afidhe no. Hawaariya Phaawuloosi Roomaho usurame nooha ikkirono, usuru mininni mulenni fuleemmo yee hexxanni no. Soqqanshote miilisi Ximootewosi usuru mininni fulinku shiima yannalla saˈino; lamunku Yihudaho heeˈranno roduuwansa towaatate heddanni no. (Ibi. 13:23) Ikkollana, Yesuusi balaxe masaalinonte gede ontu diri gedensaanni, Yerusaalame ‘wottaaddaru doyisse amadaraati.’ Yihudaho, hakko iso Yerusaalamete heeˈranno Kiristaani baqqi yee agadha hasiissinonsa. Yesuusi kuni coyi ikkanna laˈuro hakkawontenni xooqqanno gede qorowisiisinonsa.—Luq. 21:20-24.

2 Yesuusi hattee masaalo coyiˈrihunni kayise 28 diro woˈma Isiraeelete gobbara heeˈrannohu Yihudu Kiristaani, buutote qarrinna darti heeˈreennanni ammaname keeshshino. (Ibi. 10:32-34) Ikkirono, Phaawuloosi xaano ammanansa fonqolannohu buutote qarri albansaanni noota afino. (Mat. 24:20, 21; Ibi. 12:4) Phaawuloosi, aye qarrino dayiro insa qixxaabbara hasiˈrino. Qoleno, insa albinni roore kaajjite uurranna heeshshote wortannota kaajjado ammana afiˈra hasiissinonsa. (Ibi. 10:36, 37; Ibiraawuyaani 10:38, 39 nabbawi. [1])  Konnira, Yihowa ayyaani Phaawuloosi kuri muxxe roduuwisira roore hasiissino sokka borreessanno gede assinosi. Hatte sokka xa Ibiraawuyaani maxaafa yinanni.

3. Ibiraawuyaani maxaafira illacha tuga hasiissannonkehu mayiraati?

3 Ninkeno Phaawuloosi umi xibbi dirihu Ibiraawete Kiristaanira borreessinore seekkine heda hasiissannonke. Mayira? Korkaatuno ninke heeˈnoommo yannano hakkawarite gedeete. Konni heeˈnoommohu “dandee heeˈrate qarrisanno diri” giddo Yihowa soqqamaanora duuchu dani qarrinna darti iillinonsa. (2 Xim. 3:1, 12) Ikkollana jawaata ammana noonketanna Maganoho ammanammoommore ikkinoommota leellinshoommo. Ninke giddo batinyu roduuwi kayinni, mito geeshshano ikkiro salaame afiˈre dartu nookkiha heeˈranni no. Ikkirono, Phaawuloosi waro heeˈrino Kiristaaninte gede, ninkerano muli yannara ammananke fonqolannohu buutote qarri daannota dea dihasiissannonke.—Luq. 21:34; Luqaasi 21:35b, 36 nabbawi. [2]

4. Lamu kuminna tonaa lewunnihu diru qummeeshshi mayyaanno? Kuni qummeeshshi malinoho yineemmohu mayiraati?

4 Muli yanna giddo ikkanno coyira qixxaawa dandiineemmo gede kaaˈlannonkeri maati? Phaawuloosi Ibiraawuyaani maxaafi giddo ammananke kaajjishiˈrate kaaˈlannoha batinye coye kulino. Konni maxaafite jeefote fooliishshora umi kiiro aana tenne assate kaaˈlannoha mitto hasiisanno coye kulloonni. Hatti kiiro 2016nnihu diru qummeeshsha ikkitanno gede doorroonni. Qummeeshshu togo yaanno: “Roduuwu gede ikkitine baxamaˈne agurtinoonte.”—Ibi. 13:1.

2016nniha diru qummeeshsha: “Roduuwu gede ikkitine baxamaˈne agurtinoonte.” —Ibiraawuyaani 13:1

RODUUWU GEDE IKKINE BAXAMATE YAA MAYYAATE?

5. Roduuwu gede ikkine baxamate yaa mayyaate?

5 Roduuwu gede ikkine baxamate yaa isi mayyaate? Phaawuloosi horoonsiˈrinoha, filaadelfiya yaannoha Girikete qaale noo gedeenni tirriro, ‘mittu manchi rodoosi baxanno baxille’ xawisanno. Roduuwu gede ikkine baxama, mininke manna woy muli jaalanke banxeemmo gede assine mimmito lubbora baxate. (Yoh. 11:36) Hatto yaa, roduuwa lambe leellate woˈnaaleemmo yaa ikkikkinni, ninke uminke roduuwaho yaate. (Mat. 23:8) Mimmitu ledo noonkeha muli jaalooma aane noo qummeeshshi dancha gede asse xawisanno: “Roduuwu mereero heeˈranno baxillinni kiˈne kiˈneneewa lubbora baxamme. Mimmito ayirrisate umire ikke.” (Rom. 12:10) Togoo baxilli, agaappe yinannihu xintu seera harunsanno baxilli aana lexxiro Maganu manni mereero muli jaaloomi heeˈranno gede assanno.

6. Kiristaanu, roduuwu gede ikke baxama yaanno qaale ma garinni huwatanno?

6 Mittu fullahaanchi, “‘Roduuwu gede ikkine baxama’ yaanno qaale Kiristaanu borro giddo agurranna wolewa hakkeeshshi geeshsha dianfanni” yiino. Yihudootu ammaˈno garinni, “rodoo” yaanno qaale maalu fiixa ikkinokki manna kulate horoonsiˈnanni woti no; ikkollana insa konne qaale Yihudu wido ikkinokki mannira dihoroonsidhanno. Ninkera kayinni, ilamino gobba ikkitutano ikkituro addu Kiristaana ikkino manni baalu rodoonkeeti. (Rom. 10:12) Yihowa mimmito roduuwu gede assine banxeemmo gede rosiisinonke. (1 Tes. 4:9) Ikkina roduuwu gede ikkine baxama agura hasiissannonkekkihu mayiraati?

RODUUWU GEDE IKKINE BAXAMA AGURA HASIISSANNONKEKKIHU MAYIRAATI?

7. (a) Roduuwu gede ikkine baxammeemmo gede assannonkehu qaru korkaati maati? (b) Mimmito banxeemmo gede assannonkeha wole korkaata kuli.

7 Harancho yaattonni, konne assineemmohu Yihowa ninke ninkeneewa roduuwu gede ikkine baxammammora hasiˈranno daafiraati. Roduuwanke banxummokkinni Magano banxeemmo yaa didandiineemmo. (1 Yoh. 4:7, 20, 21) Qoleno, mittu mittunkura wolootu kaaˈlo hasiissannonke woti no. Hakko iso qarru yannara kaaˈlo hasiissannonke. Phaawuloosi, Ibiraawete heeˈranno Kiristaanira sokka borreessi wote  mitootu muli yanna giddo minensanna jajjansa agurte haˈra hasiissannonsata afino. Yesuusi hatti yanna mageeshshi geeshsha qarrissannoro balaxe coyiˈrino. (Marq. 13:14-18; Luq. 21:21-23) Konnira, kuri Kiristaani albinni roore insa insanaawa baxama hasiissinonsa.—Rom. 12:9.

8. Bayiru qarri hanafara albaanni xa maa assa hasiissannonke?

8 Muli yannara sokkaano alamete aana bao abbitanno bubbe amaddinowiinni agurteenna bayiru qarri hanafanno. (Marq. 13:19; Aju. 7:1-3) Hakkawote, aante noota ayyaanunni borreessinoonni amaale seekkine harunsa hasiissannonke: “Mannaˈya minikkira eˈe cufana cufiˈri. Hanqu saˈˈa geeshsha shiima yanna maaxami.” (Isa. 26:20) Kowiicho kulloonni “mini” songuwanke xawisannoha ikkara dandaanno. Roduuwinke ledo mitteenni gamba yine Yihowa magansiˈneemmohu songuwate giddooti. Ikkollana roduuwinke ledo ganyine gamba yaa calla diˈˈikkitanno. Phaawuloosi Ibiraawete Kiristaani gamba yaanno yannara mimmitonsa “baxillehonna danchu loosira” kakkayisa hasiissannonsata kulinonsa. (Ibi. 10:24, 25) Xa roduuwinke ledo albinni roore baxama hasiissannonke; korkaatuno togoo baxilli albillitte baxi qarrinna fonqoli iillinkerono dandiine saˈneemmo gede kaaˈlannonke.

9. (a) Xaa yannara roduuwanke banxeemmota leellishate kaaˈlitannonke faro hiitteeti? (b) Yihowa soqqamaano roduuwu gede ikkite baxantannota leellishanno lawishsha kuli.

9 Bayiru qarri hanafara albaanni xa nafa, roduuwu gede ikkine baxama lowo geeshsha hasiissannonke. Batinye roduuwanke baattote huxano, lolahu, hambabalatte, sunaame woy wole kalaqamu dano baasa gawajjitinonsa. Mitu roduuwinkera qole buutote qarrinna dartu iillanni noonsa. (Mat. 24:6-9) Qoleno, tini heeˈnoommo alame busha ikkitinohura angate anje qarra ikkitannonke. (Aju. 6:5, 6) Togo qarri lexxanni haˈri kiiro, albinni roore roduuwanke banxeemmota leellinsheemmo farono lexxitanno. “Lowo manni baxilli [qiidanni]” haˈrirono, ninke kayinni roduuwanke baxa agura dihasiissannonke.—Mat. 24:12. [3]

AYEWOTENO RODUUWU GEDE IKKINE BAXAMMEEMMOTA LEELLINSHEEMMO GARA

10. Konninni aanchine maa laˈneemmo?

10 Babbaxxino qarri iillinkerono, roduuwu gede ikkine agurrummokkinni baxama dandiineemmohu hiittoonniiti? Togoo baxilli noonketa leellisha dandiineemmohu hiitte doogganniiti? Hawaariya Phaawuloosi “roduuwu gede ikkitine baxamaˈne agurtinoonte” yiihu gedensaanni tenne assa dandiineemmota duucha doogga kulino. Hanni tenne doogga giddo lee laˈno.

11, 12. Wosina adhate yaa mayyaate? (Hanafote noo misile lai.)

11 “Wosina adha habbinoonte.” (Ibiraawuyaani 13:2 nabbawi. [4]) “Wosina adha” yaannohu Qullaawu Maxaafi qaali “wosinaho shaqqado ikka” yitanno tiro afiˈrino. Kuni qaali Abirahaaminna Looxi lawishsha qaangeemmo gede assankera dandaanno. Lamunku egentinokki mannira shaqqille leellishshino. Gedensaanni insa hakku wosini sokkaano ikkinota huwattino. (Kal. 18:2-5; 19:1-3) Insa lawishshi, Ibiraawete Kiristaani wosina adhe roduuwansa baxannota leellishanno gede jawaachishinonsati dihuluullissannote.

12 Ninkeno woloota mininkera sagalete woy mitteenni gamba yine mimmito jawaachishate koyinse wosinimma adhineemmo? Wosina adhate lowore qixxeessa hasiissannonke yaa diˈˈikkino; qoleno mitore assite anga qola dandiitannore calla koyisa dihasiissannonke. (Luq. 10:42; 14:12-14) Wosina adhineemmohu manna jawaachishateeti ikkinnina leellamate yine diˈˈikkino. Woradu aliidi laˈˈaanchonna minaamasi gari geeshsha egenninoommokkiha ikkiro nafa, insa hisante wosinsineemmo? (3 Yoh. 5-8) Dilgo batidhinonkeha woy heeshshonke giddo yaachishannori nooha ikkirono, ‘wosina adha hamboonke’!

13, 14. ‘Usuru mine noore qaaga’ dandiineemmohu hiittoonniiti?

13 “Usuru mine noore . . . qaaggensa.”  (Ibiraawuyaani 13:3 nabbawi. [5]) Phaawuloosi kowiicho kulanni noohu usuru mine noo manna baalanka ikkikkinni ammanansara yee usuramino roduuwi daafiraati. Isi umisi tenne sokka Ibiraawete Kiristaanira borreessi yannara usuru minira einku mito shoole diro ikke noosi. (Fil. 1:12-14) Phaawuloosi ‘usuru mine noore marartinohura’ roduuwa galatinonsa. (Ibi. 10:34) Mitu roduuwi Phaawuloosi usuru mine noo yannara ledosi heedhe kaaˈlitinosi; Ibiraawete Kiristaani kayinni Phaawuloosi noowiinni xeertiˈre no. Ikkina insa iso kaaˈla dandaannohu hiittoonniiti? Isi daafira ganye giddonsanni huuccatto asseeti.—Ibi. 13:18, 19.

14 Yannankera ninkeno usuru mine noo roduuwinkewiinni xeertiˈne heeˈnoommoha ikkara dandaanno. Usuru minira mulannowa heedhanno roduuwinke kaaˈlitannonsa geeshsha kaaˈla hoongammora dandiineemmo. Ikkollana, ganyine insa daafira Yihowa huuccine kuri ammanantino roduuwa mararreemmotanna roduuwinke gede assine banxeemmonsata leellisha dandiineemmo. Lawishshaho, Ertiraho lowo roduuwi wole agurina qaaqquullu nafa usurantino; insa giddo Phaawuloosi Iyyaasu, Yisaaqi Mogesinna Negede Tekilemaariyaami yinanni roduuwi 20 saˈˈanno diro xaa geeshsha usuru mine no; ikkina kuri roduuwanke duuchanka wote qaangeemmonsa?

15. Adhanna adhama ayirrinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 “Adhanna adhama duuchunku mereero ayirrado ikkito.” (Ibiraawuyaani 13:4 nabbawi. [6]) Mimmito roduuwu gede assine banxeemmota leellinsheemmoti wole doogo amanyootu xuri noonkekkire ikkine heeˈrate. (1 Xim. 5:1, 2) Mittu Kiristaanchi ammanate rodoosi woy maatese miilla giddo mittu ledo fooriha ikkiro, Kiristaanu baxillira xinta ikkitino ammanama baˈanno. (1 Tes. 4:3-8) Qoleno, hanni minaama minaannise teeda baˈino misilla lainota affanno wote mayi macciishshamannosero hedi. Kuni assootisi ise baxannosetanna adhamansa ayirrisannota leellishannoni?—Mat. 5:28.

16. Noonkerinni kassi yine heeˈra roduuwanke banxeemmota leellinsheemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

16 “Nooˈne coyinni kassi yitine heedhe.” (Ibiraawuyaani 13:5 nabbawi. [7]) Noonke coyinni kassi yine heeˈra dandiineemmohu Yihowa addaxxineemmoha ikkirooti. Tini qolte maalaamittete coyira gara ikkitino lao heedhannonke gede assitannonke. (1 Xim. 6:6-8) Noonkerinni kassi yineemmore ikkinummoro, Yihowanna ammanate roduuwinke ledo noonke jaaloomi woxe lowo geeshsha roorannota huwanteemmo. Kassi yee heeˈranno manchi dihifatamanno, digungumanno, soˈro dixinqisiisiˈranno; woy dihinaasanno hattono dihafuuranno; tini akatta roduuwu mereero noo baxille umo gantannote. Kassi yee heeˈra kayinni wolootaho shaqqadda ikkinanni gede assitanno.—1 Xim. 6:17-19.

17. ‘Waajja hooga’ roduuwanke banxeemmota leellishate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

17 ‘Waajjitinoonte.’ (Ibiraawuyaani 13:6 nabbawi. [8]) Yihowa addaxxinummoro baxi qarri iillinkerono diwaajjineemmo. Tini qolte hexxo mudhineemmokki gede kaaˈlitannonke. Mimmito roduuwu gede assine banxummoronna togooti dancha lao heedhunkero roduuwanke kianna sheshifachisha dandiineemmo. (1 Tes. 5:14, 15) Bayiru qarri yannara alamete ragu baalu tunsanno wote nafa, ninke gatonke gambissinota anfoommohura ‘sumbe uurrineemmo, hattono umonke gotti assineemmo.’—Luq. 21:25-28.

Cimeeyye ninkera yite loossanno looso naadatto? (Gufo 18 lai)

18. Songote cimeeyye roduuwinke gede assine baxa dandiineemmohu hiittoonniiti?

18 “Mereeroˈne albisa ikkitinore hedde.” (Ibi. 13:7; Ibiraawuyaani 13:17 nabbawi. [9]) Songote cimeeyye ninkera yite woxe baantinsakkinni loossanni daafurtanno; tenne baala hendeemmo wote insara noonke baxillinna ayirrinyi lexxanno. Insa dadillitanno gede assannore assa horonta dihasiˈneemmo. Hatteentenni, “loossanno loosira baxillunni insa daafira baxxino garinni hendeemmota leellisha” hasiˈneemmo.—1 Tes. 5:13.

 ALBINNI ROORSITINE TENNE ASSA AGURTINOONTE

19, 20. Albinni roore roduuwu gede ikkine baxama dandiineemmohu hiittoonniiti?

19 Yihowa soqqamaasine insa insaneewa roduuwu gede ikkite baxantannota mannu afino. Phaawuloosi isi waro noo Kiristaanino insa insanaawa baxamannota huwatino. Ikkirono insa ‘tenne albinni roorsite assitanno’ gede jawaachishinonsa. (1 Tes. 4:9, 10) Qoleno aye woteno woyyeessiˈnanni coyi dihooganno!

20 Tayixe diro woˈma diru qummeeshshanke laˈneemmo kiiro, aante noo xaˈmuwa hiincino: Albinni roore wosina adha dandeemmo? Usuru mine noo roduuwaˈya kaaˈla dandeemmohu hiittoonniiti? Maganu adhanna adhamate qixxeessino qixxaawo ayirrisanni noommo? Nooe coyinni kassi yee heeˈreemmo gede mayi kaaˈlannoe? Yihowa albinni roore addaxxa dandeemmohu hiittoonniiti? Songote giddo albisa ikkitinori ledo sumuu yee loosa dandeemmohu ma garinniiti? Konne leenka coye woyyeessiˈrate sharrammeemmoha ikkiro, diru qummeeshshinke Mangistete Addaraashe giddo girgiddaho seesa calla ikke digatanno. Hatteentenni, “Roduuwu gede ikkitine baxamaˈne agurtinoonte” yitanno amaale harunsineemmo gede qaagiissannonke.—Ibi. 13:1.

^ [1] (gufo 2) Ibiraawuyaani 10:38, 39: “‘Keeraanchu soqqamaanchiˈya kayinni ammanatenni heeˈranno’; ‘badhe hige fongogiro, dihagiidheemmo.’ Hakko daafira, ninke heeshshote wortanno ammana noonsa manni gedeereeti ikkinnina badhe higge fongogge baˈannori gedee manna diˈˈikkinoommo.”

^ [2] (gufo 3) Luqaasi 21:35b, 36: “Hakku barri uulla woˈmate aana heedhannorira baalaho daannoho. Konnira, ikkikki gatannokkihu konni baalunku coyinni gattinanni gedenna manchu Beetti albaanni uurra dandiitinanni gede, duuchanka wote eeggifattine huuccidhinanni ayewoteno baqqi yitine heedhe.”

^ [3] (gufo 9) Yihowa Farciˈraasine kalaqamu dano iillitanno wote roduuwu gede ikkite baxantannota leellishshanno gara afate, Maaja 15, 2002, Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) qool. 8-9 nna Yihowa Fajjo yinanni biroshere roso 18 lai.

^ [4] (gufo 11) Ibiraawuyaani 13:2: “Wosina adha habbinoonte; korkaatuno mitootu tenne assate yite affukkinni sokkaano wosinsitino.”

^ [5] (gufo 13) Ibiraawuyaani 13:3: “Usuru mine noore kiˈne umiˈne insa ledo usurantine heedhinoonnihu gede assitine ayewoteno qaaggensa; kiˈneno maalunni heedhinoonni daafira qarru iillanni noonsare deˈinoonte.”

^ [6] (gufo 15) Ibiraawuyaani 13:4: “Adhanna adhama duuchunku mereero ayirrado ikkito; adhantinori daallasino battaawoonke; korkaatuno Maganu fooraasinenna soorraasine qorichishanno.”

^ [7] (gufo 16) Ibiraawuyaani 13:5: “Heeshshoˈne woxu baxilli nookkita ikkito; nooˈne coyinni kassi yitine heedhe. Korkaatuno isi togo yiino: ‘Ani horonta diagureemmohe, horonta ditugeemmohe.’”

^ [8] (gufo 17) Ibiraawuyaani 13:6: “Konni daafira waajjinummokki, ‘Yihowa kaaˈlaanchoˈyaati; mittoreno diwaajjeemmo. Mannu ma assannoe?’ yineemmo.”

^ [9] (gufo 18) Ibiraawuyaani 13:17: “Ceeˈmitukki agartannoˈne daafiranna xaˈmantanno coyi noonsa daafira, mereeroˈne albisa ikkitinorira hajajamme, hattono insara maahoyye yitine galle; hatto ikkiro, insa loosonsa hagiirrunni loossanno, hakkuyi kaˈa dadillunni loossanno, tini qolte kiˈne gawajjitannoˈne.”