Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Maganu Ayyaani Ayyaaninke Ledo Farciˈranno

Maganu Ayyaani Ayyaaninke Ledo Farciˈranno

“Ninke Maganu ooso ikkinoommota kuni ayyaani umisi ayyaaninke ledo farciˈranno.” —ROM. 8:16.

FAARSO: 109, 108

1-3. Phenxeqosxete barra baxxinoha ikkanno gede assitino ikkituwa hiikkuriiti? Tini ikkituwa Qullaawa Borro yitinori woˈmanno gede assitinohu ma garinniiti? (Hanafote noo misile lai.)

BARRU soodo sase saate ballaati. Hakku barri Yerusaalamete heeˈranno mannira baxxinoho. Qoleno, hakko barri ayyaana ikkinohura sambataho. Beetemeqidesete soodo soodo shiqqanno kakkalo hakkawote wonanni shiqqe kaˈino. Hakkiinni kakkalaanote biili umi laalchinni gannoonniha irsho nooha lame tima doyissinanni kakkalo asse shiqishara qixxaawita hagiirru bae ikki. (Zel. 23:15-20) Hatti kakkalo shiqqannohu sinde mixxinanni yanna hanaffara albaanniiti. Kuni 33 M.D. ayirrinsoonniho Phenxeqosxete ayyaanaati.

2 Beetemeqidesete qooxeessira kuni baalunkuri ikkanni noote hattee yannara, katamu giddo wole bayicho roorenka hasiisanno coyi ikkaraati. Mito 120 ikkanno Kiristaani sagannatete gamba yee “jawaantetenni huucciˈranni no.” (Looso 1:13-15) Hakkawote ikkinori, kakkalaanote biili Phenxeqosxete ayyaani iilli kiiro assannori ledo lowo xaadooshshe afiˈrinoho; qoleno, hatti masaalaanchu Iyyueeli mitu 800 diri albaanni coyiˈrino masaalo woˈmitanno gede assitino  ikkitooti. (Iyu. 2:28-32; Looso 2:16-21) Hakko barra ikkinohu kuni majjaha ikkinokki coyi isi maati?

3 Hawaariyaatete Looso 2:2-4 nabbawi. [1] Hakko barra sagannatete gamba yiino Kiristaanira Maganunnihu qullaawu ayyaani dirrino. (Looso 1:8) Hakkiinni kuni Kiristaani masaalo coyiˈra woy lainonna macciishshinohu dhaggete coyi daafira farciˈra hanafi. Hawaariya Pheexiroosi bayichonko gamba yiinohura lowo mannira hatti ikkito mayi tiro afidhinoro xawisino. Hakkiinni isi togo yiinonsa: “Maaro eˈe, mittu mittunku cubbiˈne gatona yaamamanno gede Yesuusi Kiristoosi suˈminni cuuamme; mulla uyinannita qullaawu ayyaani elto adhitinannina.” Xaphoomunni hakko barra mito 3,000 ikkanno manni konne koyishsha adhe cuuamino; hattono uyinanniˈne yiniha qullaawa ayyaana adhino.—Looso 2:37, 38, 41.

4. (a) Phenxeqosxete barra ikkino coyira illacha tungeemmohu mayiraati? (b) Lowo diri albaanni hakko barra woluri mayi ikkinoha ikkara dandaanno? (Jeefote hedo lai.)

4 Sajjiina sasu M.D. ayirrinsoonnihu Phenxeqosxete ayyaanira illacha tungeemmohu mayiraati? Yerusaalamete beetemeqidesera ikkino coyinni kainohunni diˈˈikkino. Hatteentenni, bayiru Kakkalaanote Biili Yesuusi Kiristoosi hakkawaro beetemeqidesete assinanni coyibba riqibbannori woˈmanno gede assinohuraati. [2] Hakko barra kakkalaanote biili lame tima Yihowara kakkalo asse shiqishino. Beetemeqidesete giddo shiqqannoti irsho noo timma, cubbaataammu mannu ooso mereerinni Maganu ooso ikkitara doorantinore buurantino rosaano riqibbannote. Konni garinni, mannu ooso mereerinni “umi laalcho” woy bayiruudde ikkinohu mitu manni iimira haˈre Maganu Mangistera moohanno gede faro faˈnantino; tini Mangiste hajajamanno manni baalunkura baete atoote abbitanno. (Yaq. 1:18; 1 Phe. 2:9) Konni daafira hexxonke iima Yesuusi ledo heeˈra ikkiturono woy gannate ikkitanno uullara heeˈrano ikkituro, Phenxeqosxete barra ikkitino coyibba heeshshonke ledo xaadooshshe afidhinote!

MITTU MANCHI BUURAMANNO WOTE IKKANNORE

5. Buuramaasine baalanti buurantinohu mittu garinni ikkinokkita mayinni anfeemmo?

5 Giirate arrawo lawannori umoho dirrinsa rosaano mereero heeˈroottoha ikkoommero, hakko barra ikkinore horo dihawatto. Atino maalaletenni wole afoo coyiˈrate elto adhoottoha ikkoommero isinni, ayyaanunni buuramoottota mittoreno dihuluullamatto. (Looso 2:6-12) Ikkina ayyaanunni buurantinori baalunku buurantu wote 120 rosaano buurantu yannara ikkitinoti maalaˈlinanni coyibba ikkitinoni? Diˈˈikkitino. Hakko barra Yerusaalamete gamba yiinohu wolu manni buuraminohu cuuami woteeti. (Looso 2:38) Insara hakkawote umoho giirate arrawi didirrinonsa. Qoleno, buuramino Kiristaani baalunku buuraminohu cuuami wote diˈˈikkino. Samaariyu manni qullaawu ayyaaninni buuraminohu cuuamihunni mito geeshshi yanna saˈu gedensaanniiti. (Looso 8:14-17) Qornelewoosinna minisi manni kayinni qullaawu ayyaaninni buuraminohu cuuamara nafa albaanniiti.—Looso 10:44-48.

6. Baalunku buuramino Kiristaani maa afiˈranno? Tini mayi macciishshamannonsa gede assitanno?

6 Hakko daafira, baalunku Kiristaani buuramannohu mittu garinni diˈˈikkino. Mitu Kiristaani buuraminota huwatannohu bayichonkooti; wolootu kayinni buurantinota affannohu mito geeshsha keeshshiteeti. Ikkollana, hawaariya Phaawuloosi mittu mittunku buuramino Kiristaanchi afiˈrannore xawise kulanni togo yiino: “Ammantini gedensaanni, uyinanniˈne yinihu qullaawu ayyaaninni isi widoonni sumudantinoonni; kuni ayyaani, . . . raggenkera balanxe uyinoonninke tajeeti.” (Efe. 1:13, 14) Qullaawu ayyaani togo baxxino garinni loose, buurantinori  albillitte afidhanno raggera taje (woy qawude) ikkanno yaate. Mittu buuramino Kiristaanchi tenne taje adhannohura albillitte afiˈranno ragge daafira huluullo diheedhannosi.—2 Qorontoosi 1:21, 22 nabbawi; [3] 2 Qor. 5:5.

7. Mittu mittunku buuramino Kiristaanchi iima baraarsha adhanno gede maa assa hasiissannosi?

7 Tenne taje adhino Kiristaanchi aye garinnino iimira haˈrasi digattanno yaateni? Deeˈni. Kuni Kiristaanchi iimira haˈrara koyisaminota dihuluullamanno. Ikkollana, iimira haˈre baraarsha adhannohu jeefote geeshsha ammanaminoha ikkirooti. Pheexiroosi tenne togo yee xawisino: “Konni daafira, roduuwa, woshshamaˈnenna dooramaˈne huluullissannokkita assiˈrate albinni roore jawaatte; tenne coyibba assa agura hoogginiro, horonta diubbinannina. Isinni roore maassantinanni; Mootichinkenna Gatisaanchinke Yesuusi Kiristoosita hegere Mangisteno eˈinanni.” (2 Phe. 1:10, 11) Konni daafira, mittu mittunku buuramino Kiristaanchi ammanaminoha ikke heeˈrate sharrama hasiissannosi. Hatto ikka hoogiro, iimira woshshamasi woy koyisamasi calla assitannosiri dino.—Ibi. 3:1; Aju. 2:10.

MITTU MANCHI BUURAMINOTA AFANNOHU HIITTOONNIITI?

8, 9. (a) Mittu manchi buuramanno wote ikkannore afa rooru mannira qarra ikkitannohu mayiraati? (b) Mittu manchi iimira haˈrara koyisaminota afannohu hiittoonniiti?

8 Mittu manchi buuramanno wote ikkannore afa yannankete roore Yihowa soqqamaasinera qarra ikkitansara dandiitanno; tini nooreentilla. Korkaatuno buurantinori insa diˈˈikkitino. Maganu umo hedinohu mannu ooso hegerera uullate aana heedharaati. (Kal. 1:28; Far. 37:29) Mannu mereerinni mitootu iimira hadhe nugussanna kakkalaano ikkitanno gede doora haaro coyeeti. Tini baxxitino qixxaawooti. Tini woshshatto, mittu manchi buuramanno wote hedanno gari, laosinna hexxosi gudisidhe soorrantanno gede assitanno.—Efesooni 1:18 nabbawi. [4]

9 Ikkina mittu manchi iima heeˈrara woshshaminota, woy tenne baxxitino taje adhinota mayinni afanno? Phaawuloosi “qullaawoota ikkara woshshaminohura” Roomaho noohura buuramino roduuwira coyiˈrinori tenne xaˈmora dawaro ikkanno. Isi togo yiinonsa: “Galagaltine waajjitinanni gede assannoˈneha borojjimmate ayyaana diadhitinoonni; hatteentenni, Maganu ooso gede ikkitine kiirantinanni gede assannoˈne ayyaana adhitinoonni; kuni ayyaani, ‘Abba, Anna!’ yine woshshineemmo gede assannonke. Ninke Maganu ooso ikkinoommota kuni ayyaani umisi ayyaaninke ledo farciˈranno.” (Rom. 1:7; 8:15, 16) Haranchunni, Maganu qullaawu ayyaanisinni, hakku manchi albillitte iimi Mangistera moohara koyisaminoha ikkasi bade afanno gede assannosi.—1 Tes. 2:12.

10. Umi Yohaannisi 2:27 aana, buuramino Kiristaanira rosiisannonsahu dihasiisannonsa yaa mayyaate?

10 Maganuwiinni konne baxxino koyishsha adhitinorira wolu farciˈrannohu dihasiisannonsa. Insa buurantinota buuxisannohu wolu manchi dihasiissannonsa. Yihowa surrensanna wodaninsa giddo hili huluullo nafa heedhannokki gede assanno. Hawaariya Yohaannisi buuramino Kiristaanira togo yiino: “Qullaawa ikkinohu isi ayyaanunni buurinoˈne, qoleno kiˈne baalunkura egenno nooˈne.” Isi lede togo yiino: “Kiˈnera kayinni, isiwiinni adhitinoonnihu buurantinoonni ayyaani giddoˈne no; hakko daafira rosiisannoˈnehu mittuno dihasiisannoˈne; isiwiinni adhitinoonnihu buurantinoonni ayyaani baalankare rosiisannoˈne; qoleno halaaleho ikkinnina kapho diˈˈikkino. Hakku ayyaani rosiisinoˈne garinni, isi ledo mittimmatenni heedhe.” (1 Yoh. 2:20, 27) Buurantinorira wolu Kiristaaninte gede ayyaanaamittete rosi hasiisannonsa. Buurantinore ikkansa kayinni buuxisannohu dihasiisannonsa. Kalqete alame giddo taalle nookki wolqa buuramansa buuxxanno gede assitinonsa!

 “GALAGALE ILAMA”

11, 12. Buuramino Kiristaani mayyee hedara dandaanno? Ikkirono, insa maa dihuluullamanno?

11 Qullaawu ayyaani buuramino Kiristaanchi buuraminota afanno gede assanno wote, isi giddo lowori soorramanno. Yesuusi tenne giddiidi soorrama, “haaro ikke ilama” woy “iiminni ilama” yiino. [5] (Yoh. 3:3, 5; lekk. qaag.) Isi lede togo yee xawisino: “Galagalte ilama hasiissannohe yoommohetera dhagge ikkoonkehe. Bubbe hasidhu raga higge bubbissanno; atino huurose macciishshatto; ikkirono hiikkiinni dagginoronna mamira hadhannoro diafatto. Ayyaanunni galagale ilamino manchi garino hattooti.” (Yoh. 3:7, 8) Ee, buuraminokki manchira buuramino manni ikkito togooti yine gudinse kula didandiinanni.

12 Konne koyishsha adhitinori, ‘Yihowa wole manna agure ane doorinohu mayiraatikka?’ yite heddara dandiitanno. Insa, tenne qoosso afiˈrate ikkado diˈˈikkoommo yite nafa heddara dandiitanno. Ikkirono, buurantinore ikkansa dihuluullantanno. Tenne qoosso afidhinohura wodaninsa baasa hagiidhanno. Insarano Pheexiroosi ayyaanunni togo yee borreessi yannara macciishshantinosi hedo macciishshantannonsa: “Mootichinke Yesuusi Kiristoosi Maganinna Anni galatamo; isi bayira maarosinni kainohunni, Yesuusi Kiristoosi reyotenni kayise baˈannokki hexxora haaro asse ilinonke; qoleno, sholtannokki, battaabbannokkinna baˈannokki raggera ilinonke. Tenne ragge iima worre agarre heeˈnoonniˈne.” (1 Phe. 1:3, 4) Buurantinori konne qaale nabbabbanno wote, iimi Anninsa insa gilletenni coyishiishanni noonsata mittoreno dihuluullantanno.

13. Mittu manchi qullaawu ayyaaninni buuramanno wote hedanno gari soorramannohu hiittoonniiti? Konni garinni soorramanno gede assannosiri maati?

13 Buurantinori Maganu iimira koyisansara albaanni, uullate aana heeˈrate hexxo noonsareeti. Albaanni insa Yihowa uulla keereensanno yanna halchitanni keeshshitino, hattono hattee keeraaˈmitino uullara heeˈrate hasatto noonsareeti. Reyino manni reyotenni kaeenna xaaddanno yanna nafa heddinoha ikkara dandaanno. Mine miˈnite heedhanno yannanna haqqe kaasidhe guma ittanno yanna quqquxante agadhitanni keeshshitino. (Isa. 65:21-23) Ikkina insa heddanno gari soorraminohu mayiraatiyya? Uullate aana heeˈrate hexxo giwissinonsa daafira diˈˈikkino. Insa heddanno gari soorraminohu iillinonsa qarri caacceesseennansa diˈˈikkino. Uullate aana hegerera heeˈra giwissannota woy ceeˈmishshannota ikkitanno yite heddino daafirano diˈˈikkino; woy iimira hadhe haarore laˈˈate halcho heedheennansa diˈˈikkino. Hedonsa soorrantinohu Maganu ayyaani woshshinonsa woy koyisinonsa daafira calla ikkikkinni hedonsanna hexxonsa soorrantanno gede assinohuraati.

14. Buurantinori uullate aani heeshshonsa ma garinni laˈanno?

14 Ikkina kuni buuramino Kiristaani reya halchanno yaateni? Phaawuloosi ayyaanunni togo yee qolino: “Isinni, konni dunkaani giddo heeˈnoommori ninke duhu ayirreennanke urranni heeˈnoommo; korkaatuno konne dunkaana fushshine hooˈla ikkikkinni heeshsho reyanno biso riqibbanno gede, wole dunkaana uddiˈra hasiˈneemmo.” (2 Qor. 5:4) Buurantinori xaa heeshsho ceeˈmite rakke reya dihasidhanno. Hatteentenni, insa mitto mittonka barra jaallansanna fiixinsa ledo Yihowara soqqamate quqquxantanno. Ikkirono, albillitte woˈmitannota ayirrado hexxonsa hawa horonta didandiitanno.—1 Qor. 15:53; 2 Phe. 1:4; 1 Yoh. 3:2, 3; Aju. 20:6.

ATI WOSHSHAMOOTTO?

15. Mittu manchi ayyaanunni buuraminota leellishshannokki coyibba hiikkuriiti?

15 Miteekkite, ‘Anino tenne kaajja qoosso afiˈreemmo gede woshshamoommokka?’ yite heddanni noottoha ikkara dandaanno. Togoo hedo nooheha ikkiro, hanni aante noo xaˈmuwa hedi. Sabbakate loosira baxxino garinni diinaggaawattohu gede ikke macciishshamannohe?  “Maganunniha hawa gede huwantannikki coye” afate Yihowa Qaale unte xiinxallatto? (1 Qor. 2:10) Yihowa soqqanshokki baxxino garinni maassiˈrinoheti leeltannohe? Yihowa fajjo assate noohe hasatto giirate gede iibbitinote? Manna ayyaanaamittetenni kaaˈla lubbora baxisannohe? Yihowa heeshshokki giddora eˈˈe kaaˈlinohe woti no? Tenne xaˈmuwara mittoreno huluullamittokki ee yite qolattoha ikkiro, iimira haˈrattora woshshamootto yaateni? Deeˈni, hatto yaa diˈˈikkino. Mayira? Korkaatuno, kuni baalunkuri iimira hadhara woshshantinori heeshsho giddo calla ikkannore diˈˈikkino. Yihowa ayyaanisinni uullate aana hegerera heeˈrate hexxo noonsarirano taalo wolqa aannonsa. Isinni, iimira haˈrammora dooramoommokka yite hedattoha ikkiro, hatti umise iimira haˈrate woshshamoottokkita leellishshanno. Yihowa iimira hadhara doorinori woshshantinore ikkansa dihuluullantanno! Korkaatuno insa tenne badde affino!

16. Maganu ayyaana adhino manni baalunku iimira haˈrara koyisaminoha ikkinokkita mayinni anfeemmo?

16 Qullaawu Maxaafi, qullaawu ayyaani noonsare batinye ammanate manna kulanno; ikkirono, insa iimira haˈrate hexxo noonsare diˈˈikkitino. Konni manni giddo mittu Cuuaancho Yohaannisiiti. Yesuusi isi geeshsha ikkanno manchi nookkita coyiˈrinoha ikkirono, Yohaannisi iimira haˈre nugusa ikkannokkita xawisino. (Mat. 11:10, 11) Daawitino qullaawu ayyaani noosi manchooti. (1 Sam. 16:13) Isi ayyaanaamittetenni jawaataho; wole agurina Qullaawu Maxaafi gafa nafa borreessino. (Marq. 12:36) Ikkirono, Phenxeqosxete barra Pheexiroosi Daawitire kulanni, “isi iimira dihaˈrino” yiino. (Looso 2:34) Qullaawu ayyaani togoo mannira lowore assanno gede wolqa ikkinonsa; ikkollana, iimira hadhe heedhannota kule difarciˈrinonsa. Hatto yaa kayinni insara xeinonsari no woy ikkadda diˈˈikkitino yaa diˈˈikkino. Yihowa insa gannate ikkitanno uullara heedhara reyotenni kayisannonsa yaate.—Yoh. 5:28, 29; Looso 24:15.

17, 18. (a) Xaa yannara roore Maganu soqqamaasine hiitti hexxo woˈmitanno yanna quqquxante agadhite no? (b) Aananno birxichira hiittee xaˈmuwara dawaro qollanni?

17 Yannankera noori roore Yihowa soqqamaasine iimira hadhara woshshantinore diˈˈikkitino. Insa Daawitite, Cuuaanchu Yohaannisitenna hundihu wolu ammanamino mannite gedee hexxo noonsareeti. Abirahaami gede insano Maganu Mangiste hunda heedhanno yanna quqquxante agadhitanno. (Ibi. 11:10) Iimi heeshsho afidhara doorantinori giddo xaa yannara uullate aana gattinori kiiro boodetella. (Aju. 12:17) Hatto yaa, dooraminohu 144,000 manni giddo rooriidi anga ammanante reyitino yaate.

18 Ikkina mittu manchi buuraminota coyiˈriro, uullate aana heeˈrate hexxo noonsari iso ma garinni laˈˈa hasiissannonsa? Songote giddo mittu rodii woy rodoo Mootichu Hurbaatira shiqanno timanna woyine qamasa hanaffuro, insa ma garinni laˈˈa hasiissannonke? Songuwate giddo iimira haˈrate hexxo noonke yaanno manni kiiro lexxase, ninkera dhiwanno coye ikkino? Aane noo birxichira, tenne xaˈmuwara dawaro qollanni.

^ [1] (gufo 3) Hawaariyaatete Looso 2:2-4: “Hedeweelcho lowo bubbe gede luultanno huuro iiminni dirrite insa ofolte noo mine woˈmitu. Hakkiinnino giirate arrawo lawannori leellinsa, hattono beehame mittu mittunku aana dirri. Baalunkura qullaawu ayyaani woˈminsa, qoleno ayyaanu coyidhara uyinonsa garinni addi addi afiinni coyiˈra hanaffu.”

^ [2] (gufo 4) Phenxeqosxete ayyaani barrinna Siina Ilaalira Muse Higge uyinoonni barri mitto ikkikki digatino. (Wol. 19:1) Hatto ikkiro, Muse Isiraeelete daga Higgete gondooro eˈanno gede assino barrinna Yesuusi Kiristoosi buurantinore haaro gondooro eˈanno gede assino barri mittoho.

^ [3] (gufo 6) 2 Qorontoosi 1:21, 22: “Kiˈneno ninkeno Kiristoosire ikkinoommota leellishshanno taje uyinonkehunna buurinonkehu Maganoho. Isi sumudano sumudinonke; qoleno daanno coyira taje ikkannore uyinonke; hakkuno wodaninke giddo noo ayyaanaati.”

^ [4] (gufo 8) Efesooni 1:18: “Isi, hiittoo hexxora woshshinoˈnero, hattono qullaawootaho ragge asse aara hiittoota ayirrado durumma qixxeessinoro affinanni gede wodaniˈne ille faninoˈne.”

^ [5] (gufo 11) Galagale ilamate yaa mayyaatero ledde afate, Dotteessa 1, 2009 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) qool. 3-11 lai.