Qara amadowa massie

Cinaanchu doorshiwa massie

Furchonniwa massie

Yihowa Farci'raasine

Sidaamu Afoo

Agarooshshu Shae—Xiinxallote Ittime  |  Arfaasa 2016

Maganu Uyinonketa Muxxe Elto Naadattota Leellishi

Maganu Uyinonketa Muxxe Elto Naadattota Leellishi

“Coyiˈne kula dandiinannikkite mulla eltosira Maganu galatamo.” —2 QOR. 9:15.

FAARSO: 121, 63

1, 2. (a) ‘Coyiˈne kula dandiinannikkite Maganu mulla uyinonke elto’ widira kiiramannori maati? (b) Konni birxichira hiittee xaˈmuwara dawaro qollanni?

YIHOWA mitto Beettosi tenne uulla soyi yannara, taalle nookkita baxillu elto uyinonke! (Yoh. 3:16; 1 Yoh. 4:9, 10) Hawaariya Phaawuloosi tini elto ‘coyiˈne kula dandiinannikkita Maganu mulla uyinonke elto’ ikkitinota coyiˈrino. (2 Qor. 9:15) Isi hatto yee xawisinohu mayiraati?

2 Phaawuloosi, guuta Kiristoosi kakkalo Maganu uyinonketi dhaggete hexxo baalanti woˈmitannota buuxissanno taje ikkitinota afino. (2 Qorontoosi 1:20 nabbawi. [1]) Yesuusi kakkalonna Yihowa aannonke atooti baalunku ‘coyiˈne kula dandiinannikkite Maganu mulla uyinonke elto’ widira kiiramanno yaate. Addaho, hatti elto lowo geeshsha dhaggeeffantannita ikkitino daafira, mannu coyiˈranno qaalinni kulle dianfannite. Maganu tenne baxxitino elto uyinkena ninke maa assa hasiissannonke? Qoleno, tini elto Badheessa 23, 2016nni Roowete barra ayirrinsannihu Qaagooshshu Ayyaanira hiitte doogganni qixxaambeemmo gede kakkayissannonke?

 MAGANUNNITA BAXXITINO ELTO

3, 4. (a) Mannu mitore aannohe wote mayi macciishshamannohe? (b) Baxxitino elto uyininkero, hatti heeshshonke soorritara dandiitannohu hiittoonniiti?

3 Mannu mitore aannohe wote, hagiidhattoti egennantinote. Ikkollana, mite elto heeshshonke giddo lowore soorritanno daafira roore baxxitinota ikkitara dandiitanno. Hanni lawishshaho, jaddo loosseenna reyote yoo yinoonnihe gede assite hedi. Hedeweelcho, mittu afoottokki manchi mannu mereerinni fule ate bayicho ani reyemmo yiihe. Kuni manchi ate daafira reyate kaino! Togoohu baxxino assooti mayi macciishshamannohe gede assannohe?

4 Togoohu baxillu assooti heeshshokki soorrite biddi assiˈrate kaˈˈatto gede assannoheti dihuluullissannote. Tini elto albinni roore shaqqadonna manna baxattoha ikkatto gede, hattono baddalinohehu heeˈriro gatona yaatto gede kakkayissahera dandiitanno. Hakkuyi gedensaanni heeshshokki diro baala, ate bayicho reyi manchira galatu nooheta leellishanno garinni heeˈratto.

5. Maganu uyinonketi wodote elto wole baalante eltonni roortannohu hiittoonniiti?

5 Ikkirono, Yihowa Kiristoosi widoonni uyinonke elto, aleenni lawishshaho kulli eltonni lowo geeshsha roortannote. (1 Phe. 3:18) Hatto yineemmohu mayiraati? Ninke baalunku cubbo ragiˈnoommo daafira, reyote yoo yinoonninkereeti. (Rom. 5:12) Yihowa, Yesuusi uullara daanno gedenna “baalunkura yee reyo qamasanno” gede baxillunni qixxaawo assino. (Ibi. 2:9) Yihowa aleenni lawishshaho kulli manchi assinorinni sainore assinonke; isi reyo hegerera hunate xinta ikkannore qixxeessino. (Isa. 25:7, 8; 1 Qor. 15:22, 26) Yesuusa ammanannota leellishannohu baalunku Maganu Mangiste hunda uullate aana salaametenninna hagiirrunni hegerera heeˈranno; woy buuraminoha ikkiro, iima hatte Mangistera moohanno. (Rom. 6:23; Aju. 5:9, 10) Yihowawiinni afiˈnoommoti tini elto abbitannonkehu wolu atooti hiikkonneeti?

6. (a) Yihowa eltonni afiˈneemmo atooti giddo ate roorenka quqquxannohehu hiikkonneeti? (b) Maganu uyinonke elto hiikkonne sase coye assineemmo gede kakkayissannonke?

6 Xibbu baalunkunni hura, uullanke gannatete soorramasenna reyino manni kaono Yihowa uyinonke elto widooti. (Isa. 33:24; 35:5, 6; Yoh. 5:28, 29) Ee, ‘coyiˈne kula dandiinannikki elto’ uyinonke daafira Yihowanna muxxe Beettosi banxeemmoti egennantinote. Ikkina, Maganu baxilli ma assineemmo gede kakkayisannonke? Hanni Maganu baxilli (1) Kiristoosi Yesuusi lawishsha seekkine harunsineemmo gede, (2) roduuwanke banxeemmota leellinsheemmo gedenna (3) baddaltinonkere godowinta gatona yineemmo gede kakkayisannonke gara laˈno.

“KIRISTOOSI BAXILLI XIXXIIWANNONKE”

7, 8. Kiristoosi baxille ma garinni laˈˈa hasiissannonke? Kuni baxilli ma assineemmo gede kakkayisannonke?

7 Umihunni, Kiristoosi Yesuusira ayirrinye abbanno garinni heeˈra hasiissannonke. Hawaariya Phaawuloosi, “Kiristoosi baxilli xixxiiwannonke” yee borreessino. (2 Qorontoosi 5:14, 15 nabbawi. [2]) Kiristoosihu baxxino baxilli xawe leellinkero, hakku baxilli iso banxeemmo gedenna ayirrinseemmo gede xixxiiwannonketa woy kakkayisannonketa Phaawuloosi huwatino. Surrenke Yihowa ninke daafira yee assinore baalankare seekkite huwatturonna wodaninkera baxillisi woˈmiro, heeshshonke woˈmatenni Kiristoosi Yesuusira heeˈrate hasatto heedhannonke. Togoo hasatto noonketa leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

8 Yihowa baxxannori Kiristoosi lawishsha harunsitanno; yaano isi heeˈrino garinni heedhanno hattono haˈrumasi seekkite harunsitanno. (1 Phe. 2:21; 1 Yoh. 2:6) Hajajammeemmore ikkanke, Maganonna Kiristoosi banxeemmota leellishshanno. Yesuusi togo yiino: “Ane baxannohu hajajoˈya maahoyye yee adhannohonna harunsannoho. Ane baxannoha baalanka Anniˈya baxannosi; anino baxeemmosi hattono aneneeto leellisheemmosi.”—Yoh. 14:21; 1 Yoh. 5:3.

9. Maa assineemmo gede xixxiiwannori tuncu yaannonke?

 9 Qaagooshshu Ayyaani woggara, heeshshonke gari hiittoohoro heda hasiissannonke. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Kiristoosi Yesuusi lawishsha dancha gede harunsanni noommo doogga hiikkuriiti? Woyyeessiˈra hasiissannoe coyibba hiitteeti?’ Tenne alame ikkito harunsineemmo gede xixxiiwannonkeri barru baala tuncu yaannonke daafira, konni garinni ninkeneeto layiˈranke hasiissannote. (Rom. 12:2) Qoropha hoongummoro, tenne alame egennaamma woy maccaha ikkino mannanna ispoortete ejjeetto harunsineemmore ikkinammora dandiineemmo. (Qol. 2:8; 1 Yoh. 2:15-17) Togoo coyibba gargadha dandiineemmohu ma garinniiti?

10. Tenne Qaagooshshu Ayyaani woggara ninkeeneto mayine xaˈma dandiineemmo? Tini qolte maa assineemmo gede kakkayissannonke? (Hanafote noo misile lai.)

10 Qaagooshshu Ayyaani woggara, uddiˈneemmo uduunni, laˈneemmo filmenna macciishshineemmo muuziiqi, woy kompiyuterenke, mobayilenkenna taabileetenke giddo noo coyibba hiittootero hedate yanna gaaˈmanke danchate. Uddiˈratto uduunnire hedatto wote, ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Konne uduunne uddiˈre Yesuusi noowa mareemmoha ikkoommero, saalfateemmo?’ (1 Ximootewosi 2:9, 10 nabbawi. [3]) ‘Konne uduunne uddiˈrummoro, mannu baalunku Kiristoosi Yesuusi harunsaancho ikkoommota huwatanno?’ Laˈneemmo filmenna macciishshineemmo muuziiqa lainohunnino ninkeneeto togoo xaˈmuwa xaˈma dandiineemmo. ‘Yesuusa ikkoommero tenne filme laˈˈanni woy konne muuziiqa macciishshanni boohaaranno? Yesuusira mobayileˈya woy taabileeteˈya argiseenna isi hakko noo coye lainoha ikkoommero saalfateemmo?’ Viidiyote godoˈle lainohunni ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Tenne godoˈle togo baxoommohu mayiraatiro Yesuusira kuli yinoommeˈˈero, kula qarrissannoe?’ Yihowara noonke baxilli, waagisi baxi geeshshihano ikkiro Kiristoosi rosaanora hasiisannokki coyi baalunkunni xeertiˈneemmo gede kakkayisannonke. (Looso 19:19, 20) Heeshshonke Maganoho sayinse uyinummo wote, xaate uminkera ikkikkinni Kiristoosira heeˈneemmo yine qaale eˈnoommo. Hakko daafira, Kiristoosi faale seekkine harunsineemmokki gede ataawe ikkannonkeha aye coyeno baxa dihasiissannonke.—Mat. 5:29, 30; Fil. 4:8.

11. (a) Yihowaranna Yesuusira noonke baxilli sabbakate loosira kakkayisannonkehu ma garinniiti? (b) Baxillu songote giddo woloota kaaˈlineemmo gede kakkayisannonkehu hiittoonniiti?

11 Yesuusira noonke baxilli sabbakatenna manna rosaano assate looso diinaggaambe loonseemmo gedeno kakkayisannonke. (Mat. 28:19, 20; Luq. 4:43) Qaagooshshu Ayyaani woggara, 30 woy 50 saate soqqamme kaaˈlaano suwisaano ikkate faro afiˈneemmo. Atino pirogiraamekki biddi assidhe konni garinni soqqama dandaatto ikka? Mittu 84 diro ikkinosi rodii geedhino daafiranna xiwanni waadannosi daafira kaaˈlaancho suwisaancho ikke diafeemmo yee hedino. Ikkirono, qooxeessisira heedhanno suwisaano iso kaaˈlate buusantu. Insa tiraansipoorte qixxeessitu, hattono isira injaannoha soqqanshote qoqqowo doortu; hakko garinni kuni rodii 30 saate wonshiˈra dandiino. Atino Qaagooshshu Ayyaani woggara kaaˈlaancho suwisaancho ikke hagiidhanno gede kaaˈla dandaatto rodii woy rodoo songoˈne giddo heedha ikka? Hige baalunku kaaˈlaancho suwisaancho ikke afannokkiti egennantinote. Ikkollana, noonke yannanna wolqa albinni roorsine Yihowara galatu kakkalo shiqishiˈrate horoonsiˈra dandiineemmo. Konne assineemmoha ikkiro, Kiristoosi baxilli Phaawuloosi gede ninkeno xixxiiwannonketa leellinsheemmo. Maganu baxilli wolere maa assineemmo gede kakkayisannonke?

MIMMITO BAXANKE GIDDETE

12. Maganu baxilli ma assineemmo gede kakkayisannonke?

12 Layinkihunni, Maganu baxilli roduuwanke banxeemmota leellinsheemmo gede kakkayisannonke. Hawaariya Yohaannisi tenne huwatino. Isi togo yee borreessino: “Muxxe roduuwa, Maganu konni garinni baxinonke daafira, ninkeno mimmito  baxanke giddete.” (1 Yoh. 4:7-11) Ee, Maganu baxankera hasiˈneemmoha ikkiro, roduuwanke baxa gidde ikkitinota huwata hasiissannonke. (1 Yoh. 3:16) Baxillenke leellisha dandiineemmohu hiitte doogganniiti?

13. Yesuusi manna baxate lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

13 Hanni Yesuusi lawishsha ikkinonke gara laˈno. Isi uullate aana soqqami yannara, hawaaxamino manna illacha tuge kaaˈlino. Bisu xeˈne noonsare lawishshaho laanshaabbinore, balloota, macca baˈinorenna danqoota hursino. (Mat. 11:4, 5) Yihudunniri ammaˈnote sooreeyye ‘rumamino mannaati’ yite qacce qolte agurtinoha ayyaanaamittetenni hudiˈrino manna Yesuusi hagiirrunni rosiisino. (Yoh. 7:49) Yesuusi togooha qohamino manna baxannota leellishino, qoleno insara soqqamate diinaggaawino.—Mat. 20:28.

Geerra roduuwa soqqamanno gede kaaˈla dandaatto? (Gufo 14 lai)

14. Ammanate roduuwakki baxattota leellishate maa assa dandaatto?

14 Qaagooshshu Ayyaani wogga, songoˈne giddo noo roduuwi daafira hedde Yesuusi lawishsha harunsatto gede dancha faro fantannohe. Songoˈnera noo roduuwire hedatto wote, ati kaaˈlattora dandaatto roduuwi noota huwatattoti egennantinote. Miteekkite kaaˈlo hasiissannonsari geerru roduuwi heedhara dandiitanno. Kore muxxe roduuwa marte laˈˈa dandaatto ikka? Sagale massattonsara, mine marte mitore assite kaaˈlattonsara, gambooshshe makeenunni haadhe haˈrattonsara, woy ledokki soqqantanno gede koyisattonsara dandaatto? (Luq. 14:12; Luqaasi 14:13, 14 nabbawi. [4]) Maganu baxilli roduuwanke banxeemmota leellinsheemmo gede kakkayisankera maahoyye yino.

RODUUWANKE GATONA YAA

15. Maa huwata hasiissannonke?

15 Sayikkihunni, Yihowa baxilli roduuwanke gatona yineemmo gede kakkayisannonke. Umi manchire Addaami ooso ikkinoommo daafira, ninke baalunku cubbonna cubbu qoricha ikkitinota reyo ragiˈnoommo. Ninke giddo, “Wodo dihasiissannoe” yaa dandaannohu dino. Maganoho lowo geeshsha ammaname soqqamanno manchira nafa Kiristoositi wodote kakkalo hasiissannosi. Ninke mittu mittunku lowo cubbonke gatona yinoonninketa huwanto. Tenne huwata hasiissannonkehu mayiraati? Yesuusi coyiˈrino lawishshuwa giddo mittu tenne xaˈmora dawaro qolanno.

16, 17. (a) Nugusunna borojjichisi daafira kulannohu Yesuusi coyiˈrino lawishshi maa rosiisannonke? (b) Yesuusi coyiˈrino lawishsha hiincitto gedensaanni, maa assate murciˈrootto?

16 Yesuusi, mittu nugusi borojjichisira 10,000 taalaante, woy 60,000,000 diinaare ikkannoha lowo asale gatona yiinota coyiˈrino. Kageeshshi asale gatona yinisi borojjichi kayinni, wolu  borojjichira 100 diinaare ikkannoha boode asale gatona yaa dihasiˈrino. Nugusu isi shaqqillunni asalesi gatona yiisi borojjichi togo ikke godowa kaajjinota afiti lowo geeshsha hanqino. Nugusu togo yiino: “Koo busha borojjicho, huucciˈrittoeta hakkoye baalanka asalekki facci asse agurummohe. Ani gatona yuummohente gede, atino jaalakki ikkino borojjichira gatona yaa dihasiissannohe?” (Mat. 18:32-35) Ee, woleteemmero hakku borojjichi nugusu mageeshshi asale gatona yiinosiro hede wolu borojjichi asale gatona yaa hasiissinosi. Hatteente gede, Yihowa baxillenna maaro hende maa assa hasiissannonke?

17 Qaagooshshu Ayyaani wogga, roduuwinke mereero koffi yinoommohu woy godowa baˈnoommohu nooronna teˈee layiˈrate faro fantannonke. Hattoori nooha ikkiro, tini wogga “gatona yaate qixxaawino” Magano Yihowa lawate maltinote. (Neh. 9:17; Far. 86:5) Yihowa lowo cubbonke gatona yaate assinore huwanteemmoha ikkiro, baddaltinonkere godowinta gatona yaate kaˈneemmo. Woloota banxeemmokkinna gatona yineemmokkiha ikkiro, Maganu baxillenna maaro afiˈra didandiineemmo. (Mat. 6:14, 15) Gatona yaanke iillitinonke gawajjo dhaabbannokkiha ikkirono, albillittete yannanke seekkitannonke.

18. Mitte rodoo wole rodoo xeˈne dandiitanno gede Maganu baxilli kaaˈlinosehu hiittoonniiti?

18 Roduuwinke xeˈne dandiine heeˈra shota ikka hooggankera dandiitanno. (Qolasiyaasi 3:13, 14; [5] Efesooni 4:32 nabbawi. [6]) Lawishshaho, Liili yinanniti mine assidhinokki rodoo, songonsara noota Kaarooli yinannita gunnitte rodoo kaaˈlitanni keeshshitino. [7] Liili Kaarooli makeenunni haadhe hadhannose, suuqe hadhe mitore hirtannose, hattono wole batinye doogganni kaaˈlitinose. Liili konne baala assitinoseha ikkirono, Kaarooli assinisire dinaaddannote; qolteno kaaˈlate qarrissannote. Ikkirono, Liili Kaaroolihu danchu akati aana illachishshino. Ise Kaarooli buuto xiwante reyitu geeshsha haammata diro kaaˈlitinose. Liili togo yitino: “Hakkoyeno ikkiro, Kaarooli reyotenni kaˈanno yanna quqquxame agadheemma. Ise guuta ikkiteenna laˈˈa hasiˈreemma.” Ee, Maganu baxilli roduuwanke dandiine heeˈneemmo gedenna guuntete xeˈne hegerera baˈanno yanna quqquxamme agadhineemmo gede kakkayisankera dandaanno.

19. ‘Coyiˈne kula dandiinannikkiti Maganu elto’ maa assatto gede kakkayissannohe?

19 Addaho, Yihowawiinni mulla afiˈnoommo elto ‘coyiˈne kula didandiinannite.’ Tenne muxxe elto horonta mulluri gede assine laˈnoonke. Hakko iso tenne Qaagooshshu Ayyaani woggara, Yihowanna Yesuusi assinonke coye baalanka dhagge assiˈne hiincino. Ee, insa baxilli Yesuusi lawishsha seekkine harunsineemmo gede, roduuwanke banxeemmota leellinsheemmo gedenna baddaltinonkere godowinta gatona yineemmo gede kakkayisonke.

^ [1] (gufo 2) 2 Qorontoosi 1:20: “Maganu uyino hexxo aye geeshshano lowota ikkituro, isi widoonni ‘eewanni’ ikkitino. Hakko daafira, ninke Maganoho ayirrinye uyineemmo gede isi widoonni Maganoho ‘Hamiiˈni’ yineemmo.”

^ [2] (gufo 7) 2 Qorontoosi 5:14, 15: “Mittu manchi baalunkura reyinota huwantoommo daafira, Kiristoosi baxilli xixxiiwannonke; korkaatuno baalunku balaxe reyino. Lubbote noori xaate uminsara heeˈra agurte insara yee reyinohuranna reyotenni kainohura heedhanno gede, isi baalunkura yee reyino.”

^ [3] (gufo 10) 1 Ximootewosi 2:9, 10: “Hattonni, meentu shurrubba amaxxe, worqetenni woy inqunni woy lowo woxinni hirranni uduunninni ikkikkinni bikkunninna wodanchatenni, gara ikkitino uddano uddiˈre insaneeto biifiso; hakkuno, Magano magansiˈneemmo yaanno meentira hasiisanno garinni, yaano danchu loosinni xuˈmo.”

^ [4] (gufo 14) Luqaasi 14:13, 14: “Hatteentenni jila jilatto wote buxane, laanshaabbinore, naaffinore, hattono balloota woshshi; insa anga qolte affannokki daafira hagiidhatto. Keeraanote kao yannara assoottorira anga qollannihe.”

^ [5] (gufo 18) Qolasiyaasi 3:13, 14: “Kuˈu koˈoye koffi assitinoonniha ikkiro nafa, mimmito dandaaˈnenna mimmito mulla gatona yaaˈne agurtinoonte. Yihowa mulla gatona yiinoˈnente gede, kiˈneno hatto asse. Konne duuchankano agurranna, baxille uddidhe; korkaatuno baxillu mittimmate guuta usuraasinchooti.”

^ [6] (gufo 18) Efesooni 4:32: “Kuˈu kuˈuyira shaqqadda ikke, mimmito godowinta mararre, hattono Maganu Kiristoosi widoonni mulla gatona yiinoˈnente gede kiˈneno mimmito mulla gatona yiiyye.”

^ [7] (gufo 18) Konni birxichi giddo mite suˈmuwa soorrinoonni.